Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 80/2019

Psyykkinen tuki geneettisessä raskaudenkeskeytyksessä

Metatiedot

Nimeke: Psyykkinen tuki geneettisessä raskaudenkeskeytyksessä

Tekijä: Juola Riina; Pekkala Hannalaura; Rainto Satu

Aihe, asiasanat: abortti, kriisit, traumat, tukeminen

Tiivistelmä: Raskaudenkeskeytyksen läpikäyminen on kriisi koko perheelle. Hoitohenkilökunnan tuki sairaalaympäristössä on ehdottoman tärkeää psyykkisen hyvinvoinnin jatkuvuudelle kokonaisvaltaisesti jo silloin, kun keskeytys tulee ensi kerran puheeksi. Psyykkisen tuen tarjoaminen perheelle hoitavalta taholta on arvokasta ja sitä tulisi antaa laadukkaasti keskeytykseen johtaneista syistä riippumatta. Hoitohenkilökunnan antaman tuen merkityksessä korostuu aktiivinen hoitoon osallistuminen, esimerkiksi vuorovaikutuksellinen läsnäoleminen sekä vastaaminen keskeytyksen tuomiin ajatuksiin asiallisesti ja kiirehtimättä.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-12-03

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019112143402

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Juola, R., Pekkala, H. & Rainto, S. 2019. Psyykkinen tuki geneettisessä raskaudenkeskeytyksessä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 80. Hakupäivä 16.12.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019112143402.

Geneettisen raskaudenkeskeytyksen läpikäyminen on kriisi koko perheelle. Hoitohenkilökunnan tuki sairaalaympäristössä on ehdottoman tärkeää psyykkisen hyvinvoinnin jatkuvuudelle kokonaisvaltaisesti jo silloin, kun keskeytysmahdollisuus geneettisen poikkeavuuden vuoksi tulee ensi kerran puheeksi. Psyykkisen tuen tarjoaminen perheelle hoitavalta taholta on arvokasta ja sitä tulisi antaa laadukkaasti keskeytykseen johtaneista syistä riippumatta. Hoitohenkilökunnan antaman tuen merkityksessä korostuu aktiivinen hoitoon osallistuminen, esimerkiksi vuorovaikutuksellinen läsnäoleminen sekä vastaaminen keskeytyksen tuomiin ajatuksiin asiallisesti ja kiirehtimättä.

Kuva: Shutterstock

KUVA: VIKTORIIA NOVOKHATSKA/Shutterstock.com

Päätös keskeytyksestä

Geneettinen raskaudenkeskeytys on perheelle aina raskas päätös. Vanhemmille on suotava aikaa päätöksen laatimiseen. Kokonaisvaltainen psyykkinen tuki keskeytysprosessissa on tärkeää ja sen täytyy jatkua myös keskeytyksen tai raskauden jatkamispäätöksen jälkeen. Aittomäki, K., Moilanen, J. & Perola, M. 2016. Lääketieteellinen genetiikka. 1.p. Helsinki: Duodecim Epäily sikiön poikkeavuudesta voi aiheuttaa voimakasta ahdistusta. Tunteilla voi olla pitkäaikainen vaikutus raskaana olevaan naiseen, parisuhteeseen sekä koko lähiperheeseen. Sikiön geneettinen poikkeavuus normaalista kehityksestä muuttaa käsitystä normaalista raskaudesta ja sen kulusta. Raskauden aikana ilmennyt, poikkeava diagnoosi sikiön terveydestä on yllätyksellinen, odottamaton ja järkyttävä tieto vanhemmille raskauden kestosta riippumatta. Hodgson, J. & McClaren, B. J. 2018. Parental experiences after prenatal diagnosis of fetal abnormality. Seminars in Fetal and Neonatal Medicine 23 (2), 150‒154. Hakupäivä 6.11.2019. https://doi.org/10.1016/j.siny.2017.11.009

Sikiön poikkeavuuteen perustuvin syin tehty raskaudenkeskeytys johtaa luonnollisesti samanlaiseen surureaktioon kuin esimerkiksi kohdunsisäinen kuolema, joten vanhempien henkisen tuen tarpeen merkityksen ymmärtäminen on tärkeää Raskaudenkeskeytys, käypä hoito -suositus. 2013.Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Duodecim. Hakupäivä 19.11.2018. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi27050. Koettuun keskeytykseen liittyvä huoli on vanhemmille suuri taakka, mutta tilanteesta selviämistä edesauttaa hoitohenkilökunnan tarjoama tiedollinen, emotionaalinen ja käytännöllinen tuki sekä perheen ja ystävien tarjoama apu. Carlsson, T., Starke, V. & Mattsson, E. 2017. The emotional process from diagnosis to birth following a prenatal diagnosis of fetal anomaly: A qualitative study of messages in online discussion boards. Midwifery 48, 53‒59. Hakupäivä 6.11.2019. https://doi.org/10.1016/j.midw.2017.02.010

Keskeytys elämän kriisinä

Tiedon saaminen sikiön geneettisestä poikkeavuudesta voi johtaa voimakkaaseen reaktioon. Sellaiset parit, jotka päättävät keskeyttää raskauden saadessaan tietää sikiön geneettisestä poikkeavuudesta, käsittelevät menetystä sekä surulla, mutta myös syyllisyydellä. Tällaiset tilanteet luovat elämään kriisejä ja siksi trauman jälkeinen hoito olisi tärkeää olla heti saatavilla. Robinson, G. E. 2014. Pregnancy loss. Best Practice & Research Clinical Obstetrics & Gynaecology 28 (1), 169‒178. Hakupäivä 6.11.2019. https://doi.org/10.1016/j.bpobgyn.2013.08.012

Poikkeavasti kehittyvän sikiön diagnoosin kuuleminen on verrattavissa trauman määritelmään: se on äkillinen ja odottamaton, joka muuttaa uskomusta elämään ja raskauteen Hodgson, J. & McClaren, B. J. 2018. Parental experiences after prenatal diagnosis of fetal abnormality. Seminars in Fetal and Neonatal Medicine 23 (2), 150‒154. Hakupäivä 6.11.2019. https://doi.org/10.1016/j.siny.2017.11.009. Kokemus tunteiden ristiriitaisuudesta on normaalia: samaan aikaan voi tuntea äärimmäistä syyllisyyttä ja vihaa, mutta samaan aikaan myös helpotuksen tunnetta siitä, että tilanteesta selviytyy ja elämä jatkuu. Punainen risti. 2017. Näin voit auttaa henkisesti. Hakupäivä 21.1.2019. https://www.punainenristi.fi/hae-tukea-ja-apua/akilliseen-onnettomuuteen/nain-voit-auttaa-henkisesti Tiedon anto tulee olla rehellistä, ajankohtaista, empaattista, yksityiskohtaista ja yhtenäistä. Tällä tavoin voidaan vaikuttaa keskeytyksen mahdollisuutta harkitsevan naisen luottamuksen rakentamiseen. Hodgson, J. & McClaren, B. J. 2018. Parental experiences after prenatal diagnosis of fetal abnormality. Seminars in Fetal and Neonatal Medicine 23 (2), 150‒154. Hakupäivä 6.11.2019. https://doi.org/10.1016/j.siny.2017.11.009

Tunteiden käsittelyllä ja onnistuneella ensitiedolla on suuri merkitys tiedon jäsentämiseen ja vastaanottamiseen, sekä luottamuksellisen hoitosuhteen muodostumiseen. Sanallista tukea tulee tarjota myös silloin, kun asiakas ei sitä suoraan pyydä. Näin voidaan ennaltaehkäistä raskaana olevan yksinjäämisen kokemusta. Kuvassa 2 on koottu yhteen vuorovaikutuksen sydänasioita, joita voi hyödyntää tuen antamisessa. Leipälä, J., Hänninen, K., Saalasti-Koskinen, U. & Mäkelä, M. 2009. Kuinka kertoa sikiön poikkeavuuksien seulonnasta. Opas äitiyshuollon työntekijöille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: Yliopistopaino.

Vanhemmat saattavat käydä kokemustaan läpi mielessään useaan otteeseen sekä elää pelossa siitä, että sama kokemus toistuisi uudelleen. Äitiä ja perhettä kannattaa rohkaista puhumaan kokemuksesta, ajatuksista ja tunteista. Punainen risti. 2017. Näin voit auttaa henkisesti. Hakupäivä 21.1.2019. https://www.punainenristi.fi/hae-tukea-ja-apua/akilliseen-onnettomuuteen/nain-voit-auttaa-henkisesti Tieto suruprosessista voi auttaa terveydenhuollon ammattilaista tunnistamaan surun tärkeyden ja tarjoamaan toimintatapoja, jotka ohjaavat surun kokijaa positiiviseen suuntaan. Naisen surun syvällinen ymmärtäminen on siis ensisijaisen tärkeää. Maguire, M., Light, A., Kuppermann, M., Dalton, VK., Steinauer, JE. & Kerns, JL. 2015. Grief after second-trimester termination for fetal anomaly: A qualitative study. Contraception 91 (3), 234‒239. Hakupäivä 6.11.2019. https://doi.org/10.1016/j.contraception.2014.11.015

Vuorovaikutuksessa huomioon otettavat asiat

KUVIO 1. Vuorovaikutuksessa huomioon otettavat asiat Leipälä, J., Hänninen, K., Saalasti-Koskinen, U. & Mäkelä, M. 2009. Kuinka kertoa sikiön poikkeavuuksien seulonnasta. Opas äitiyshuollon työntekijöille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: Yliopistopaino.

Tietoa ja tukea asiantuntevasti

Ammattilaisen tuella voidaan vaikuttaa siihen, miten asiakas ja perhe hyväksyy raskaudenkeskeytyksen. Toimenpiteen aikana annetulla tuella on suuri merkitys siihen, kuinka keskeytys hyväksytään kriisinä. Tuen laatu ja turvallisuuden tunne vaikuttavat merkittävästi kokemuksen kehittymiseen jo silloin, kun keskeytyksen mahdollisuudesta mainitaan ensimmäisen kerran. Juola, R. & Pekkala, H. 2019. Psyykkinen tuki geneettisessä raskaudenkeskeytyksessä. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Oulu. Hoitohenkilökunnan tulee tarjota asiakkaalle mahdollisuutta osallistua moniammatilliseen hoitopolkuun ja näin ollen ohjata asiakas tarvittaessa keskusteluapuun esimerkiksi terveyskeskuspsykologin, psykiatrisen sairaanhoitajan tai sosiaalityöntekijän kanssa. Kriisiapua ja tukea tarjoavat myös äitiys- ja perheneuvolat, seurakunnissa erilaiset vertaistukiryhmät ja erilaiset sururyhmät. Raskaudenkeskeytys, käypä hoito -suositus. 2013.Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Duodecim. Hakupäivä 19.11.2018. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi27050

Vanhemmat arvostavat asiaankuuluvien tietojen ja tuen oikea-aikaista saatavuutta. Välitön ja kohdennettu tuki on tärkeää sopeutumisen ja selviytymisen kannalta. Tuen viivästyminen vaikuttaa selkeästi kielteisesti vanhempien kokemuksiin tuen saamisesta. Hodgson, J. & McClaren, B. J. 2018. Parental experiences after prenatal diagnosis of fetal abnormality. Seminars in Fetal and Neonatal Medicine 23 (2), 150‒154. Hakupäivä 6.11.2019. https://doi.org/10.1016/j.siny.2017.11.009 Tutkimusten mukaan tiedonanto on riittävää, kun asiakas saa sekä suullista että kirjallista faktatietoa keskeyttämiseen liittyvistä toimenpiteistä ja sitä annetaan yksilöllisesti, kohdaten jokainen asiakas omana itsenään. Uuden informaation määrä on suhteutettuna suuri kokemukseen, jolloin kuultua asiaa voi olla hankala sisäistää. Asiakkaille tulee antaa ennalta tietoa prosessista ja miten keskeytysprosessi käytännössä etenee. Juola, R. & Pekkala, H. 2019. Psyykkinen tuki geneettisessä raskaudenkeskeytyksessä. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Oulu. Geneettisen keskeytyksen läpikäyneelle perheelle vertaistuki on usein hyvin merkityksellistä. Vertaistuen avulla asioita voi purkaa sellaisten henkilöiden kanssa, jotka ovat läpikäyneet saman asian. Juola, R. & Pekkala, H. 2019. Psyykkinen tuki geneettisessä raskaudenkeskeytyksessä. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Oulu.

Positiivisella asiakkaan ja hoitajan välisellä vuorovaikutuksella tarkoitetaan muun muassa, että tunteiden ja ajatusten läpikäyminen keskustelemalla on sallittua ja hyväksyttävää. Henkilökunta voi kysyä asiakkaan pelon tunteista ja sanoittaa niitä, joka helpottaa kriisin käsittelyä ja hyväksymistä. Hoitohenkilökunnan on oltava valmiita ymmärtämään keskeytyksen läpikäynyttä perhettä myötätuntoisesti. Tutkimukset osoittavat emotionaalisella hoidolla ja asiakkaiden kokemalla lohdutuksella olevan suuri yhteys. Juola, R. & Pekkala, H. 2019. Psyykkinen tuki geneettisessä raskaudenkeskeytyksessä. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Oulu.

Tulevaisuus, elämän jatkuminen

Naiset kokevat keskenään saman tilanteen hyvin erilaisin reaktioin ja sen vuoksi jokaisen kohdalla menetys ja sen vaikutukset esimerkiksi myöhempään raskauteen tulee arvioida hyvin Robinson, G. E. 2014. Pregnancy loss. Best Practice & Research Clinical Obstetrics & Gynaecology 28 (1), 169‒178. Hakupäivä 6.11.2019. https://doi.org/10.1016/j.bpobgyn.2013.08.012. Asiakkaalle on hyvä kertoa, ettei raskaudenkeskeytys heikennä tulevaa hedelmällisyyttä, etenkin jos keskeytys on sujunut normaalisti ilman komplikaatioita. Ei ole myöskään olemassa luotettavaa tutkimustulosta siitä, että raskaudenkeskeytys lisäisi keskenmenon tai kohdunulkoisen raskauden riskiä tulevaisuudessa. Lisäksi sikiön seulontatutkimuksista saadut tutkimustulokset ovat käytettävissä niiden valmistuttua, jolloin vanhemmille on tarjottava mahdollisuutta osallistua perinnöllisyyslääketieteen yksikössä toteutettavaan neuvontaan seuraavaa raskauden suunnittelua varten. Raskaudenkeskeytys, käypä hoito -suositus. 2013.Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Duodecim. Hakupäivä 19.11.2018. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi27050

Raskaudenkeskeytyksen hyväksyminen vaikuttaa siihen, miten elämä jatkuu ja asiasta päästään ylitse. Keskustelulla ja neuvonnalla sekä sillä, että vanhemmat saavat kysyä kysymyksiä, on suuri vaikutus niin tuleviin raskauksiin ja niiden suunnitteluun kuin asian hyväksymiseenkin. Juola, R. & Pekkala, H. 2019. Psyykkinen tuki geneettisessä raskaudenkeskeytyksessä. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Oulu. Uutta raskautta suunniteltaessa perhe voi tarvita yksilöllistä tukea, kuten esimerkiksi perinnöllisyyslääketieteen työntekijöiltä, jos edeltävä raskaus on päätynyt geneettiseen raskaudenkeskeytykseen. Hodgson, J. & McClaren, B. J. 2018. Parental experiences after prenatal diagnosis of fetal abnormality. Seminars in Fetal and Neonatal Medicine 23 (2), 150‒154. Hakupäivä 6.11.2019. https://doi.org/10.1016/j.siny.2017.11.009

On tärkeä muistuttaa keskeytyksen läpikäynyttä kuuntelemaan omia tuntemuksiaan ja pitämään kiinni niistä asioista, jotka antavat voimaa kokemuksen käsittelyyn. Keskeytyksen kokeneet naiset mieltävät, että julkinen keskustelu raskaudenkeskeytyksestä luo helpommin häpeän ja syyllisyyden leimaa. Jos kokemuksista puhuttaisiin julkisuudessa avoimemmin, se saattaisi madaltaa kynnystä avun hakemiseen, joka puolestaan tukisi keskeytyksestä selviytymistä. Kauranen, V. 2011. Abortti ja siitä selviytyminen. Helsinki: Art House.

Kuva: Shutterstock

KUVA: Evgeniy Goncharov/Shutterstock.com

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus