Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 76/2019

Sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) arvioinnin valtakunnallisen kokeen kehittäminen

Metatiedot

Nimeke: Sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) arvioinnin valtakunnallisen kokeen kehittäminen

Tekijä: Koivisto Kaisa; Juntunen Anitta; Hautala Tanja; Korhonen Teija

Aihe, asiasanat: arviointi, kokeet (arviointi), koulutus, osaaminen, sairaanhoitajat

Tiivistelmä: Suomessa ammattikorkeakouluilla on autonomia opetuksen suunnittelussa. Sairaanhoitajan koulutuksen ammatillisen osaamisen tulevaisuus -hankkeen ja Suomen ammattikorkeakoulujen terveysalan koulutuksen verkoston 2017‒2019 mukaan on tarpeellista kehittää valtakunnallisesti yhtenevää sairaanhoitajan osaamisen arviointia.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittama Sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen arvioinnin kehittämisen -hanke (yleSHarviointi) alkoi keväällä 2018 ja päättyy vuoden 2020 lopussa. Hankkeessa tuotetaan valtakunnallisia sairaanhoitajan osaamisen arvioinnin sisältöjä ja menetelmiä Suomeen. Yksi osa arvioinnin kehittämisestä on tuottaa sairaanhoitajan osaamisen (180 op) valtakunnallinen koe, jonka kehittämistyö jakaantuu kahteen pilottiin.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-11-26

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019102434662

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Koivisto, K., Juntunen, A., Hautala, T. & Korhonen, T. 2019. Sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) arvioinnin valtakunnallisen kokeen kehittäminen. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 76. Hakupäivä 16.12.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019102434662.

Ammattikorkeakouluihin vuonna 2017 tehdyn kyselyn mukaan korkeakouluilla ei ole käytössä sairaanhoitajan osaamisen systemaattista arviointia, vaan heillä on käytössä yksittäisiä ja ammattikorkeakoulukohtaisesti vaihtelevia arviointimenetelmiä. Sairaanhoitajan ammatti on vaativa ja toiminnan tulee perustua näyttöön eli todennettuun tietoon ja tutkimuksiin. Sairaanhoitajakoulutuksen tulisi tuottaa sellaista osaamista, mitä hoitotyön muuttuvissa toimintaympäristöissä tarvitaan. Sairaanhoitajan ydinosaamisen arvioinnin kehittämisellä pyritään valtakunnallisesti yhtenäiseen ja tasalaatuiseen opiskelijoiden arviointiin.

Kuva: Shutterstock

KUVA: khuncho007/Shutterstock.com

Tausta

Artikkelissa kuvataan sairaanhoitajan ydinosaamisen arvioinnin valtakunnalliseen kokeen ensimmäiseen pilottiin liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä. Ensimmäisessä pilotissa tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata tutkimukseen osallistuvien opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien kokemuksia sairaanhoitajan osaamisen (180 op) kokeessa käytetyn sähköisen järjestelmän käytettävyydestä sekä kokeen sisällöstä, rakenteesta ja Moodlen teknisestä toimivuudesta Silén-Lipponen, M., Kinnunen, P. & Seppänen, S. 2018. Sairaanhoitajien osaaminen varmistetaan valtakunnallisella kokeella. Tutkiva hoitotyö 2, 15‒17.. Lisäksi selvitettiin opiskelijoiden kokeeseen käyttämää aikaa, kokeessa menestymistä pisteinä ja kokeen läpäisyä. Kokeen kysymykset ja tehtävät laadittiin hankkeen toisessa työpaketissa, jonka jälkeen kolmannen työpaketin henkilöt syöttivät kysymykset Moodle-alustalle. Ensimmäiseen pilottiin osallistuvat opettajat saivat koulutusta kokeen hallinnasta Moodlessa ja sen organisoinnista opiskelijoille. Teoriakoe sisälsi yhteensä 200 kysymystä ja erillisessä lääkelaskukokeessa on viisi kysymystä. Teoriakokeen läpäisemiseksi opiskelijoiden tuli saada 130 pistettä eli 65 % vastauksista oikein. Lääkelaskujen läpäisemiksi niiden tuli olla 100 % oikein. Koivisto, K. & Silen-Lipponen, M. 2019 Sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) arviointia kehitetään yhteisissä piloteissa. Savonia ammattikorkeakoulu. Blogi. Hakupäivä 15.11.2019. https://blogi.savonia.fi/ylesharviointi/2019/10/20/sairaanhoitajan-ydinosaamisen-180-op-arviointia-kehitetaan-yhteisissa-piloteissa/

Tutkimus toteutettiin käytettävyystutkimuksena. Se on osa ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen tutkimusta tavoitteena järjestelmän käytettävyyden parantaminen, ongelmien löytäminen ja parannusehdotusten tekeminen Koskinen J. 2005 Käytettävyystestaus. Teoksessa S. Ovaska, A. Aula & P. Marjoranta (toim.) Käytettävyystutkimuksen menetelmät. Tampereen yliopisto, raportti B-2005-1, 187‒207. Hakupäivä 23.10.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9724-7 Sinkkonen, I., Kuoppala, H., Parkkinen, J. & Vastamäki, R. 2006. Käytettävyyden psykologia. Helsinki: Edita Publishing Oy.. Käytettävyystutkimus toteutetaan järjestämällä aitoja käyttötilanteita muistuttavia tilanteita, jolloin erilaisten tehtävien avulla selvitetään, kuinka järjestelmän loppukäyttäjät toimivat sitä käyttäessään Koskinen J. 2005 Käytettävyystestaus. Teoksessa S. Ovaska, A. Aula & P. Marjoranta (toim.) Käytettävyystutkimuksen menetelmät. Tampereen yliopisto, raportti B-2005-1, 187‒207. Hakupäivä 23.10.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9724-7. Osaamisen arvioinnin kokeen tehtävät oli laadittu asiantuntijoiden kanssa ja niissä arvioitiin aitoa sairaanhoitajan työssä vaadittavaa osaamista sisältöineen. Koe sisälsi monivalintakysymyksiä, väittämiä, täyttö- ja aukkotehtäviä, lääkelaskutehtäviä sekä potilastapaustehtäviä lyhyen kehystarinan muodossa. Potilastapauksissa korostui osallistujien eläytyminen aitoon tilanteeseen ja todenmukaisiin tarinoihin Koskinen J. 2005 Käytettävyystestaus. Teoksessa S. Ovaska, A. Aula & P. Marjoranta (toim.) Käytettävyystutkimuksen menetelmät. Tampereen yliopisto, raportti B-2005-1, 187‒207. Hakupäivä 23.10.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9724-7.

Tutkimus toteutettiin keväällä 2019 neljässä ammattikorkeakouluissa: Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK, Kajaani), Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk, Oulu), Savonia-ammattikorkeakoulu (Kuopio) ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK, Seinäjoki). Tutkimukseen osallistui sairaanhoitajaopiskelijoita (n=32), opettajia (n=9) ja työelämän edustajia (n=15). Tutkimukseen osallistuvia informoitiin kirjallisesti tutkimuksesta, sen tarkoituksesta ja mihin tutkimuksella saatua tietoa käytetään, jotta he saattoivat allekirjoittaa tietoisen suostumuksen tutkimukseen osallistumisesta. Tutkimukseen osallistuvien ammattikorkeakoulujen organisaatioilta oli hankittu luvat tutkimuksen toteuttamiseksi.  

Tutkimusaineistot kerättiin järjestelmän käytettävyyteen liittyvinä P-SUS (Positive System Usability Scale) taustatieto- ja palautekyselyinä Vanhala, T. 2005. Kyselylomakkeet käytettävyystutkimuksessa. Teoksessa S. Ovaska, A. Aula & P. Marjoranta (toim.) Käytettävyystutkimuksen menetelmät. Tampereen yliopisto, raportti B-2005-1, 17‒36. Hakupäivä 23.10.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9724-7 sekä pari- ja ryhmähaastatteluina Vuorela, S. 2005. Haastattelumenetelmät. Teoksessa S. Ovaska, A. Aula & P. Marjoranta (toim.) Käytettävyystutkimuksen menetelmät. Tampereen yliopisto, raportti B-2005-1, 37‒52. Hakupäivä 23.10.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9724-7. Lisäksi kokeeseen osallistujien kokeeseen käyttämä aika ja koetulokset olivat osa aineistoa. Opiskelijat suorittivat kokeen ammattikorkeakoulujen tiloissa, pääasiassa korkeakoulun tietokoneilla. Aikaa kokeen tekemiseen oli varattu kolme tuntia. Ennen koetta opiskelijat olivat saaneet ohjeita koetilanteeseen liittyen ja rekisteröitymisestä kokeen Moodle-alustalle. Haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluina työelämän edustajille ja opiskelijoille ja parihaastatteluina opettajille. Haastattelut kestivät yhdestä tunnista kahteen ja puoleen tuntiin. Haastattelujen avulla saatiin arvokasta käyttäjä- ja asiantuntijatietoa valtakunnallisen sairaanhoitajan ydinosaamisen kokeen edelleen kehittämiseksi. Korvenranta, H. 2005. Asiantuntija-arvioinnit. Teoksessa S. Ovaska, A. Aula & P. Marjoranta (toim.) Käytettävyystutkimuksen menetelmät. Tampereen yliopisto, raportti B-2005-1, 111‒124. Hakupäivä 23.10.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9724-7

Oamkin yliopettaja syötti kokeeseen osallistuneiden taustatieto- ja palautekyselyn vastaukset webropol-ohjelmaan ja tulokset kuvattiin prosentteina sekä absoluuttisina lukuina. P-SUS -kysymysten vastaukset laskettiin jokaisessa ammattikorkeakoulussa ensin opiskelijakohtaisesti, jonka jälkeen opiskelijakohtaiset pisteet muutettiin järjestelmän käytettävyyden laskukaavan mukaisiksi pisteiksi ja lopuksi nämä pisteet yhdistettiin sekä niille laskettiin keskiarvo. Keskiarvo kuvasi tulosta järjestelmän käytettävyydestä. Laadulliset aineistot analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä siten, että haastattelussa käytetyt teemat eli sisältö, rakenne ja tekninen käytettävyys säilytettiin tuloksia kuvaavina pääluokkina. Näiden pääluokkien alle koottiin niitä parhaiten kuvaavia alaluokkia. 

Sairaanhoitajan ydinosaamisen valtakunnallisen kokeen ensimmäisen pilotin tutkimustulokset

Opiskelijoiden teoria- ja lääkelaskukokeissa menestyminen pisteinä ja kokeen läpäisseet  

KAMKissa kokeeseen osallistui 10 opiskelijaa ja kokeen pisteet vaihtelivat 110.60 pisteestä 132.70 pisteeseen. Oamkissa kokeeseen osallistui 9 opiskelijaa ja kokeen pisteet vaihtelivat 107.43–146.40. Savoniassa kokeeseen osallistui 10 opiskelijaa ja kokeen pisteet vaihtelivat 117.26 pisteestä 138.17 pisteeseen. SeAMKissa kokeeseen osallistui 3 opiskelijaa ja kokeen pisteet vaihtelivat 109.42 pisteestä 139.99 pisteeseen. Kokeeseen osallistuneista opiskelijoista (n=32) 15 opiskelijaa olisi läpäissyt teoriakokeen ja 19 opiskelijaa lääkelaskukokeen. 

Tausta-, palaute- ja järjestelmän käytettävyystulokset

Opiskelijat olivat iältään 21–41-vuotiaita ja heistä suurin osa suoritti kuudetta lukukautta. He olivat suorittaneet pääosin lukion, ylioppilastutkinnon tai lähihoitajakoulutuksen. Opiskelijat pitivät koetta melko vaikeana. P-SUS käytettävyyden arviointi mitataan Likert-asteikolla ja tulokset muunnetaan arvoksi 0–100. Alkuperäisen lähteen mukaan arvoa 68 voidaan pitää hyväksyttävänä käytettävyytenä. Kyselyn perusteella P-SUS pisteiden keskiarvo oli 75.96, jolloin Moodle-alustaa kokeen järjestämiseksi voidaan pitää käytettävyydeltään hyväksyttävänä. 

Kokemukset valtakunnallisen sairaanhoitajan osaamisen kokeen sisällöstä, rakenteesta ja teknisestä toimivuudesta  

Tutkimukseen osallistuvien opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien kokemukset kokeen sisällöstä koottiin kuuteen luokkaan, jotka olivat: 1. kysymysten määrä ja tehtävien tekemiseen annettu aika, 2. kokemukset tehtävistä yleensä, tehtävien vaativuus ja tunnekokemukset kokeen tekemisen aikana, 3. tehtävien loogisuus, ymmärrettävyys ja selkeys, 4. kysymyksiä ja tehtäviä, joita kokeessa pitäisi olla, jotta osaamista mitattaisiin todentuntuisesti ja monipuolisesti, 5. lääkehoidon kysymykset sekä 6. kokemuksia yleensä kokeesta ja kehittämisehdotuksia kysymyksiin ja tehtäviin.

Kokemukset kokeen rakenteesta

Opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien palautteet kokeen rakenteesta koostui kolmesta alaluokasta: 1. kokeen rakenne ja tehtävien ryhmittely, 2. kysymysmuodot, niiden looginen ja johdonmukainen eteneminen sekä 3. väärät vastaukset.

Kokemukset teknisestä toimivuudesta

Opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien palautteet Moodle-alustan teknisestä toimivuudesta koostui kahdesta alaluokasta: 1. tehtävien tekemiseen liittyvät ohjeet Moodle-alustalla ja 2. ongelmia, joita ilmeni kokeen aikana.

Yhteenveto 

Ensimmäiseen pilottiin osallistuneet työelämän edustajat, opettajat ja opiskelijat kuvasivat, että on hienoa, kun ollaan tekemässä valtakunnallista sairaanhoitajan osaamisen (180 op) koetta. Tämä lisää sairaanhoitajien osaamisen arvioinnin yhdenmukaisuutta ja osaamisen vertailua ammattikorkeakouluissa. Lisäksi sairaanhoitajakoulutusta järjestävät voivat kehittää opetussuunnitelmiaan ja opetustaan huomioiden valtakunnallisesti määritellyt sairaanhoitajan osaamisalueet ja niissä vaadittavan osaamisen.  

Vaikka opiskelijat osallistuivat kokeeseen ilman ennakkovalmistautumista lähes puolet eli viisitoista kolmestakymmenestäkahdesta pilotointiin osallistuneista opiskelijoista suoritti kokeen hyväksytysti saaden yli 65 % vastauksista oikein. Opiskelijoiden tulosten vertailtavuutta heikentää se, ettei kokeessa ollut kaikilla samat kysymykset, vaan ne arpoutuivat kokeen aikana opiskelijoille. Opiskelijoiden osallistuminen tutkimukseen oli tärkeää ja arvokasta, koska näin he olivat myös kehittämässä sairaanhoitajan osaamisen (180 op) valtakunnallista koetta tulevia opiskelijoita varten. Heidän palautteiden perusteella kokeen sisältöjä kysymyksineen ja tehtävineen muokattiin edelleen.  

Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tavoitellaan yleensä prosessin, toiminnan, tuotteen tai palvelun parantamista ja kehittämistä. Tässä sairaanhoitajan ydinosaamisen arvioinnin kehittämisen hankkeessa tavoitteena oli kehittää valtakunnallinen sairaanhoitajien ydinosaamista arvioivan kokeen ensimmäinen versio. Ensimmäisessä pilotissa arvioitiin kokeen kysymyksiä ja tehtäviä ensimmäistä kertaa. Tuloksista ilmenee, että palautteita ja kehittämisehdotuksia oli paljon ja niiden toteuttaminen olisi edellytyksenä sille, että koe vastaisi kokeeseen osallistujien eli opiskelijoiden ja opettajien sekä työelämän edustajien kokemuksia siitä, millainen sairaanhoitajan ydinosaamisen arvioinnin tulisi olla.

Pilotin tulosten perusteella koetta on kehitetty edelleen muun muassa kohdentamalla kysymyksiä sairaanhoitajan ydinosaamiseen ja niin sanottuun nippelitietoon perustuvat kysymykset on jätetty pois. Lisäksi vastausvaihtoehtojen määrää on vähennetty kysymysten sisällä. Jokaisen kliinisen osaamisalueen sisälle lisättiin kysymyksiä, kun ennen painottuivat vain tietyt alueet. Kysymysten kokonaismäärä väheni kahdestasadasta sataan. Selkein muutos oli kuitenkin väittämien ja vaihtoehtojen supistaminen ja kysymysten selkeyttäminen.  

Sairaanhoitajan ydinosaamisen (180) valtakunnallisen kokeen kehittäminen jatkuu toisena pilottina. Toisen pilotin jälkeen siirtymäaika valtakunnallisen kokeen varsinaiseen käyttöönottoon on vuosina 2021‒2022, jolloin opiskelijat voivat suorittaa kokeen osana jotakin opintojaksoa. Tällöin ovat opiskelemassa ne opiskelijat, joiden aloittaessa opinnot, valtakunnallisesta kokeesta ei ole ollut vielä tietoa, eikä siten opiskelijoita ole tiedotettu asiasta.  

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus