Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 85/2019

Saisiko olla verkkokoulutusta sähköllä tai ilman?

9.12.2019 ::

Metatiedot

Nimeke: Saisiko olla verkkokoulutusta sähköllä tai ilman? Teoksessa H. Alaniska (toim.) Pohjoista laatua

Tekijä: Hentilä Sabina

Aihe, asiasanat: Afrikka, etäopetus, hoitoala, kehitysmaat, verkko-opetus

Tiivistelmä: Monimuotopedagogiikka ja verkko-oppimisympäristöt ovat nykyisintuttuja asioita suomalaisessa korkeakoulutusmaailmassa niin opettajille kuin opiskelijoille. Lehtoreiden osaamista hyödynnetään paljon myös erilaisissa hankkeissa. Kehitysmaissa koulutuksen kehittämisen tarve on suuri ja niin Maailmanpankki kuin Unescokin puhuvat jo globaalista oppimisen kriisistä. Tässä artikkelissa verkko-oppimisympäristöä ja -opiskelua pohditaan keinona vaikuttaa tähän kehitysmaiden oppimisen kriisiin sekä kuvataan, miten hankkeessa saatua osaamista voidaan jakaa myös omille opiskelijoillemme.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-12-09

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019112944810

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Hentilä, S. 2019. Saisiko olla verkkokoulutusta sähköllä tai ilman? Teoksessa H. Alaniska (toim.) Pohjoista laatua. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 85. Hakupäivä 5.6.2020. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019112944810.

Monimuotopedagogiikka ja verkko-oppimisympäristöt ovat nykyisin tuttuja asioita suomalaisessa korkeakoulutusmaailmassa niin opettajille kuin opiskelijoille. Lehtoreiden osaamista hyödynnetään paljon myös erilaisissa hankkeissa. Kehitysmaissa koulutuksen kehittämisen tarve on suuri ja niin Maailmanpankki kuin Unescokin puhuvat jo globaalista oppimisen kriisistä. Tässä artikkelissa verkko-oppimisympäristöä ja -opiskelua pohditaan keinona vaikuttaa tähän kehitysmaiden oppimisen kriisiin sekä kuvataan, miten hankkeessa saatua osaamista voidaan jakaa myös omille opiskelijoillemme.

Kun juuri mitään ei ole ja kaikesta on puutetta, löytyy usein kuitenkin mobiiliverkko. Jo vuonna 2012 Maailmanpankin The World Bank. 2012. ICTs Delivering Home-Grown Development Solutions in Africa. Hakupäivä 8.11.2019. http://www.worldbank.org/en/news/feature/2012/12/10/ict-home-grown-development-solutions-in-africa mukaan Afrikassa matkapuhelimien käyttäjiä oli enemmän kuin Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Vuonna 2014 käydessäni ensimmäistä kertaa Tansaniassa, havainnoin itsekin tätä silmiinpistävää kontrastia köyhyyden ja teknologian välillä. Oli sitten kyseessä paimentolaiskansaan kuuluva Masai-heimon jäsen, nuori, vanha tai tansanialainen nainen kantamassa päänsä päällä suurta kuormaa, oli heillä kaikilla matkapuhelin. Ajatus siitä, että verkkokoulutusta, vaikka aina ei olisikaan edes sähköä saatavilla, olisi mahdollista järjestää, sai alkunsa.

Hiil Hooyo äitiys- ja lapsiterveyden edistäjänä

Hiil Hooyo Project Plan Hiil Hooyo – Maternal healthcare project in Somalia 18.9.2017. Tuloste kirjoittajan hallussa. on Suomen ulkoministeriön rahoittama monitoimijahanke, joka sai alkunsa vuonna 2017. Alkuun kaksivuotinen hanke on saanut jatkorahoituksen vuoteen 2022 asti. Hanketta koordinoi Suomen Somalia-verkosto. Diakonia-ammattikorkeakoulun (DIAK) sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) roolina on ollut tuottaa täysin verkossa toteutettava koulutus, Hiil Hooyo – Advanced Course in Mother and Child Health (kuva 1). Verkkokoulutus on laajuudeltaan 15 opintopistettä ja sen tavoitteena on syventää opiskelijoiden osaamista äitiys- ja lapsiterveyden osalta, vahvistaen myös näyttöön perustuvia opiskelutaitoja ja työskentelyä. Verkkokurssi on minun ja XAMK-kollegani Riitta-Liisa Jukaraisen käsialaa. Ennen kurssin rakentamista tapasimme hankkeessa mukana olevien yliopistojen edustajat Afrikassa Djiboutissa ja työstimme heidän kanssaan kurssin ydinsisällöt ja tavoitteet, joiden pohjalta kurssi on suunniteltu ja rakennettu. Somaliassa äiti- ja lapsikuolleisuuden ollessa maailman suurinta ja Suomessa puolestaan maailman pienintä, osaamisestamme ollaan kiinnostuneita ja suomalaista äitiyshuoltoa ja koulutusta arvostetaan.  

Kuva 1. Aloitusseminaari Djiboutissa

KUVA 1. Aloitusseminaari Djiboutissa (kuva: Sabina Hentilä)

Verkkokurssia on järjestetty syksystä 2017 lähtien aina kaksi kertaa vuodessa Somaliassa Nugaalin, Somalimaassa Amoudin ja Puntinmaassa EAU:n (East Africa University) yliopistojen opiskelijoille. Ensimmäisen toteutuksen yhteydessä myös yliopistojen opettajat suorittivat verkkokurssin. Syykuussa 2019 alkoi viides toteutus 30 opiskelijalle. Vuoden 2018 loppuun mennessä toteutetuille kursseille oli ilmoittautunut yhteensä 130 opiskelijaa ja 81 heistä suoritti nämä opinnot hyväksytysti. Vuosien 2019–2020 tavoitteena on kouluttaa lisäksi vielä 120 opiskelijaa.

Kielimuuri houkuttaa plagioimaan

Suurimpia haasteita verkkokoulutuksen toteuttamisessa on ollut kielimuuri ja plagiointi tehtävissä. Plagiointia lisää luonnollisesti kieliongelmat, sillä houkutus kopioida suoraan tekstiä on suurempi, kun oma englannin kirjoitusosaaminen on heikkoa. Olemmekin korostaneet opiskelijoille, että emme puutu kirjoitetun kielen oikeakielisyyteen, kunhan se on ymmärrettävää ja siitä selkeästi on luettavissa se, mitä on tarkoitus ilmaista. Opiskelijoiden oppimistehtäviä joudutaan palauttamaan korjattavaksi paljon ja useaan kertaan. 

Toinen haaste opiskelijoilla on kurssin aikataulussa pysymisessä. Koska kurssiin ei ole liitetty lähiopetusta, itseohjautuvuus ja ajan järjestäminen opiskeluun näyttäytyy haasteellisena sitä kautta, että tehtäviä ei palauteta aikataulussa. Toisaalta verkkokurssin itseohjautuvuus on ollut myös yksi niistä asioista, joista verkkokurssi on saanut paljon hyvää palautetta opiskelijoilta. Kiitosta on saanut myös verkkokurssin laaja sisältö ja opiskelumateriaalin monipuolisuus.

Diakin ja Xamkin tavoiteena Hiil Hyoon jatkohankkeessa on vuosien 2019–2020 aikana jalkauttaa tämä tehty verkkokoulutus osaksi Nugaalin, Amoudin ja EAU:n yliopistojen opetussuunnitelmia sekä auttaa paikallisia opettajia integroimaan se osaksi lähiopetustaan. Autamme heitä rakentamaan oman verkko-oppimisympäristön sekä siirrämme Hiil Hooyo -verkkokurssin veto- ja muokkausvastuun vaiheittain heille auttaen heitä samalla kehittämään siitä entistäkin paremmin ja omaan kontekstiinsa sekä kulttuuriinsa istuvan koulutuskokonaisuuden. Tätä työtä varten olemme kehittäneet opettajille suunnatun Hiil Hooyo Pedagogy and Skills-verkkokurssin ja olemme Jukaraisen kanssa saaneet tiimiimme lisäksi asiantuntijoiksi informaatikon sekä IT-osaajan. Tämän Hiil Hooyon rinnalla kulkevan koulutuksen olemme aloittaneet elokuussa 2019.

Opiskelijamentori osaamisen tukena

Kevään 2019 Hiil Hooyo -verkkokoulutuksen toetutukseen rekrytoin mukaan somalian kieltä osaavan sairaanhoitajaopiskelijan Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Hänelle räätälöitiin verkkokurssille opiskelijamentorin rooli, jonka tarkoituksena oli tukea ja kannustaa somalialaisia opiskelijoita verkkokurssin tehtävien tekemisessä, osallistua verkkokeskustelutehtäviin, sekä ylläpitää myös omalla keskustelupalstallaan ammatillisen kasvun ja kehityksen vuoropuhelua sekä osaamisen ja kokemusten vaihtoa. Opiskelija sai suorituksesta opintopisteitä Perhehoitotyön vaihtoehtoisiin syventäviin opintoihinsa. Kokeilu ei valitettavasti tuottanut täysin toivottua tulosta. Syystä, jota emme ole saaneet selville, somalialaiset opiskelijat eivät tarttuneet tähän tarjottuun mahdollisuuteen aktiivisesti. Hankkeessa asiantuntijoiden kesken olemme pohtineet mahdollisiksi syiksi kulttuuriin, ja erityisesti opiskelukulttuuriin, liittyviä asioita. Somaliassa koulutus on pedagogiikaltaan hyvin behavioristista ja ylipäänsä opiskelijoiden keskinäinen vuorovaikutus ja tiimityöskentely ovat vieraampia opiskelutapoja. Tämä näkyy selkeästi haasteena myös oppimistehtävissä, joissa oppimismenetelmänä käytetään verkkokeskustelua. 

Hankkeesta saadun osaamisen hyödyntäminen Tansaniassa

Hiil Hooyo -hankkeesta saatujen onnistuneiden kokemusten rohkaisemana, lähdimme Diakissa toteuttamaan äitiys- ja lapsiterveyden verkkokoulutusta myös toisessa Afrikkaan suuntautuneessa hankkeessa, Terve Tansania (2017–2018) Health Tanzania – Capacity building for health care sector in Tanzania. Programme document 1.3.2016. Tuloste kirjoittajan hallussa.. Hanke oli Suomen Rotary lääkäripankin johtama ja kumppaneina siinä meidän lisäksi toimivat Suomen kristillinen lääkäriseura sekä Vammaiskumppanuus ry.  Hankkeen tavoitteena oli Tansanian terveyspalveluiden ja erityisesti äitiys- ja lapsiterveyspalveluiden vahvistaminen. Diakin keskeinen rooli oli koulutuksen järjestämisessä. 

Vaikka tiedostimme, että fasiliteetit ja infrastruktuurit olivat lähes olemattomat verkkokoulutusta ajatellen, lähdimme räätälöimään verkkokoulutusta Ilembulassa sijaitsevan Ilembula Institution of Health and Allied Sciencesin (IIHAS) sairaanhoitajakoulun (kuva 2) tarpeisiin. Ilembulasta tiesimme, että jo pelkästään sähkö ei ole jokapäiväinen itsestäänselvyys, nettiyhteyksistä puhumattakaan. Hyvin nopeasti selvisi lisäksi, että IIHAS:n opettajien oma teoreettinen ja pedagoginen osaaminen oli vähäistä, eikä monellakaan ollut esimerkiksi maisterin koulutusta tai pedagogisia opintoja. Tavoitteeksi nousi opettajien näyttöön perustuvan opettamisen vahvistaminen. Se, että itse hankkeen aikana olisimme keskittyneet opettamaan paikallisia opiskelijoita, ei lähtökohtaisesti olisi tuottanut kuin pienelle joukolle uutta tietoa. Mutta ajatus siitä, että jos pystymme kehittämään paikallisen opettajien omaa osaamista opettaa näyttöön perustuen sekä vahvistamaan heidän tiedonhakutaitojaan, tuottaa pidempikestoisesti ja suuremmalle joukolle hyvää. Opettaminen, kun heillä lähinnä tarkoitti kädentaitojen opettamista ilman teoreettista ja näyttöön perustuvaa tietopohjaa.

Kuva 2. Sairaanhoitajakoulu Ilembulassa

KUVA 2. Sairaanhoitajakoulu Ilembulassa (kuva: Sabina Hentilä)

Verkkokoulutus aloitettiin viikon kestoisella intensiivikurssilla paikanpäällä Ilembulassa (kuva 3). Tiimissä itseni lisäksi oli informaatikko Marketta Frediksson sekä IT- ja monimuotopedagogiikan asiantuntija Tuija Alasalmi. Rakensimme kolmen naisen voimin langattoman nettiyhteyden käyttäen prepaid-liittymille ladattua nettiaikaa. Intensiivisen viikon yhtenä tavoitteena oli tiedonhaun opettaminen ja tätä varten informaatikkomme auttoi paikallisia kirjastontyöntekijöitä luomaan käyttöoikeudet afrikkalaisiin tietokantoihin Research4life ja Hinari sekä opetti näiden ja Pubmedin käyttöä. Viikon aikana loimme kirjastoon myös ns. pysyvän tiedonhakemiseen tarkoitetun työpisteen, mukanamme tuomamme kannettavan tietokoneen, reitittimien sekä matkapuhelimien ja prepaid-liittymien avulla. 

Kuva 3. Opettajat opiskelijoiden roolissa

KUVA 3. Opettajat opiskelijoiden roolissa (kuva: Sabina Hentilä)

Viikon toinen keskeinen tavoite oli saada opettajat omaksumaan verkko-oppimisympäristön käyttö sekä verkkokurssilla opiskelijana toimiminen. Kurssi oli suunniteltu niin, että opettajat pystyivät tekemään sitä myös matkapuhelimiensa kautta. Verkkokurssin teoreettinen sisältö pidettiin melko samanlaisena kuin Hiil Hooyo -hankkeessa, mutta oppimistehtävät tähtäsivät pedagogiikan ja näyttöön perustuvan tiedon kautta opettamisen suunnitteluun (kuva 4) ja toteuttamiseen. Viikon aikana paikalliset opettajat ehtivät hienosti jo kehittämään ja suunnittelemaan omaa opetustaan ja saivat itse kokemusta opiskelijana esimerkiksi case-työskentelystä. Perehdyimme yhteisesti jopa simulaatiopedagogiikan alkeisiin niin, että itse opetin heille vastasyntyneen elvyttämistä yhdistäen luento-opetuksen, taitopajaharjoitukset sekä lopulta simulaatio-oppimistilanteen. Intensiiviviikon jälkeen he jatkoivat opiskelua verkko-oppimisympäristössä ja pidimme yhteyttä ja opetusta yllä myös videoneuvotteluiden välityksellä. 

Kuva 4. Tuntisuunnittelua tiimissä

KUVA 4. Tuntisuunnittelua tiimissä (kuva: Sabina Hentilä)

Kohti eurooppalaista vertaisoppimista

Diak on hyvän tekemisen ammattikorkeakoulu, joka kouluttaa kansainvälisiä osaajia yhteiskunnan ja kirkon palvelukseen. Laadukas ja tuloksellinen toiminta ovat tärkeitä arvoja kristillisen lähimmäisenrakkauden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, sekä avoimen vuorovaikutuksen rinnalla. Diakin yhtenä päämääränä on tuottaa kestävää hyvinvointia yhteisöissä ja palvelujärjestelmissä koko Suomessa, Euroopassa ja maailmanlaajuisesti sekä olla rakentamassa maailmaa, jossa ketään ei jätetä Diakonia-ammattikorkeakoulu. Diak on hyvän tekemisen korkeakoulu. Strategia. Hakupäivä 8.11.2019. https://www.diak.fi/diak/organisaatio/strategia/.

Näissä edellä kuvatuissa hankkeissa kerrytetty osaaminen, kokemus ja tehty työ on tarkoitus muokaten hyödyntää myös suomalaisten tutkinto-opiskelijoidemme käyttöön avaamalla heille vertaisoppimisen mahdollisuuksia Euroopan sisällä. Olemme luomassa kollegani Hanna Dombertin kanssa yhteisopetusmallia Diakin eurooppalaisten kumppaniyliopistojen kanssa. Yhteistyötä lähdimme ensimmäiseksi rakentamaan kevätlukukauden 2019 loppupuolella Espanjaan Malagan yliopiston hoitotieteen laitokselle ja tällä hetkellä tavoitteemme on saada pilotointi tämän osalta alkamaan keväällä 2020 heidän sairaanhoitajaopiskelijoiden ja meidän terveysalan opiskelijoiden lasten, nuorten ja perheiden hoitotyön opintojen osalta. Tavoitteena olisi jatkossa integroida rinnalle myös englannin kielen opintoja suoritettavaksi osana tätä verkkokoulutusta. 

Verkko-oppimisympäristöt ovat loistavia, joustavia sekä rajoja rikkovia mahdollisuuksia kehittää opetusta. Kun saadaan verkko-opetus ja lähiopetus kulkemaan joustavasti rintarinnan, saadaan aikaiseksi hieno oppimista mahdollistava kombinaatioa ja monimuodopedagogiikan vahvuudet parhaimmillaan esille. Maiden rajoja voidaan ylittää ja aina edes sähköttömyys tai kiinteän verkon puuttuminenkaan ole kuin ajoittainen hidaste. Opiskelijan oppimiselle ja osaamisen kehittymiselle luodaan rajaton ja monipuolinen mahdollisuus, jossa ketään ei jätetä.

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus