Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 11/2019

Simulaatiokoulutuksella potilasturvallisen osaamisen ylläpitämiseen

Metatiedot

Nimeke: Simulaatiokoulutuksella potilasturvallisen osaamisen ylläpitämiseen

Tekijä: Jäppinen Jenni; Roos Laura; Koivisto Kaisa

Aihe, asiasanat: lomakkeet, osaaminen, palaute, potilasturvallisuus, simulaatioharjoittelu, sosiaaliala, terveysala

Tiivistelmä: Ammattikorkeakoulujen hoitotyön opiskelijat tekevät opinnäytetyön tutkimus- ja kehittämistyönä yhteistyössä työelämän kanssa. Työelämän edustajat ja yritykset lähettävät opinnäytetöiden aiheita opiskelijoille tiedoksi ja valittaviksi. Opiskelijat valitsevat aiheita, jotka parhaiten vastaavat heidän omaa koulutusohjelmaansa tai he osallistuvat isompiin yhteistoiminnallisiin alan hankkeisiin. Opinnäytetyön tekeminen palvelee työelämää, koska opiskelijat mm. tuottavat tietoa, tuotteita, prosesseja, palveluja työelämän käyttöön. Opiskelijat itse oppivat hoitotyön käytännön kehittämistä ja hoitotyön sisältöä osaamisena lisäämiseksi. Yhteistyössä Oulun Seudun Yhteispäivystyksen sekä Oulun ammattikorkeakoulun simulaatiokouluttajien kanssa toteutettiin toiminnallinen opinnäytetyö, jonka kehittämisprosessin aikana suunniteltiin, toteutettiin ja arvioitiin simulaatiokoulutukselle palautelomake koulutuksen arviointiin. Tässä artikkelissa kuvataan potilasturvallisuutta, simulaatiokoulutusta ja simulaatiokoulutuksen palautelomakkeen rakentamista.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-03-14

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201902134806

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Jäppinen, J., Roos, L. & Koivisto, K. 2019. Simulaatiokoulutuksella potilasturvallisen osaamisen ylläpitämiseen. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 11. Hakupäivä 23.3.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201902134806.

Sosiaali- ja terveysala ja alan koulutus ovat muutoksessa niin rakenteellisesti kuin palvelujenkin suhteen. Muutoksen aikana on tärkeää, että asiakkaiden ja potilaiden turvallisuus voidaan varmistaa. Simulaatiokoulutus on aidonkaltaisessa ympäristössä tapahtuvaa turvallista taitojen harjoittelua, jolloin muun muassa kyvyt hallita monimutkaisia tilanteita kehittyvät ja mahdolliset virheet potilaiden hoitotilanteissa vähentyvät. 

Kuva: Shutterstock

KUVA: Egor_Kulinich/Shutterstock.com

Taustaa 

Sosiaali- ja terveysala muuttuu nopeasti. Muutos yhdistyy meneillään olevaan sote-uudistukseen ja ihmisten terveystarpeiden muutoksiin. Myös alan koulutuksessa tulisi ennakoida ja valmistautua muuttuviin osaamistarpeisiin, joita näyttää olevan tiedon uusiutuminen, digitalisaatio, tietoturva, asiakaslähtöiset palvelut sekä uudet työtavat. Käytännön hoitotyön henkilöstön osaamis- ja koulutustarpeiden osalta sote-uudistus liittyy osaamisen uudistamiseen. Heikkilä T. 2016. Työelämän ja tulevaisuuden osaamistarpeet. Teoksessa T. Kukkonen, P. Sihvo, J. Helminen, M. Immonen, E-L. Moisio, M. Poutanen & J. Tiikkaja (toim.) Kokemuksia tulevaisuuden osaamistarpeiden luotaamisesta. Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kauneudenhoitoalojen erikoistumiskoulutustarpeiden kartoittaminen. Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C, Raportteja 39. Karelia-ammattikorkeakoulu, Joensuu. Hakupäivä 29.1.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-275-217-8 Sote-alalla työnantaja huolehtii omalta osaltaan henkilöstön potilasturvallisuuden osaamisesta ja osaamisen ylläpitämisestä. Potilasturvallisuuden ja moniammatillista yhteistyön osaamista voidaan opetella simuloiduissa oppimisympäristöissä, joissa voidaan opetella muun muassa kommunikaatio- ja tiimityöskentelytaitoja. Simulaatiokoulutuksella tarkoitetaan mahdollisimman aidonkaltaisessa ympäristössä tapahtuvaa turvallista oppimisprosessia, jossa voidaan harjoitella niin teknisiä kädentaitoja kuin ei-teknisiä yhteistyötaitoja. Koulutuksella pyritään siten ennakoimaan sekä työelämässä että yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia. Organisaation henkilöstön osaamisen ylläpito ja kehittäminen ovat osa organisaation strategiaa ja ne edellyttävät jatkuvaa osaamisen arviointia. Helakorpi, S. 2006. Koulutuksen kehittävä arviointi. Työkaluja osaamisen johtamiseen. HAMK ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisuja 4. Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeenlinna.

Potilasturvallisuus

Suomessa potilasturvallisuudesta säädetään lailla ja asetuksella Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326. Hakupäivä 29.1.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta 5.4.2011/341. Hakupäivä 29.1.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110341. Potilasturvallisuudella tarkoitetaan sitä, että potilaan saama hoito ja palvelut edistävät hänen kokonaisvaltaista hyvinvointiaan ja näistä aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäistä. Potilasturvallisuus on kokonaisuus, joka koostuu useammasta osatekijästä. Näitä osatekijöitä ovat ammattitaitoinen henkilökunta, tarkoituksenmukaiset tilat, laitteet, tarvikkeet ja lääkkeet sekä niiden oikeanlainen käyttö, kuten myös kirjaamisen ja tiedonkulun turvaaminen. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017. Valtioneuvoston periaatepäätös. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017–2021. Sosiaali- terveysministeriö, Helsinki. Hakupäivä 29.1.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3963-9

Potilasturvallisuusosaamisen perusta luodaan terveydenhuoltoalan koulutuksessa. Työnantajan vastuulla on potilasturvallisuustietoisuuden ja -taitojen ylläpitäminen ja kehittäminen. Tärkeää onkin potilasturvallisuuskoulutuksen järjestäminen osana henkilöstön kehittämistä. Keskeistä potilasturvallisuuden hallinnassa on sujuva moniammatillinen yhteistyö. Helovuo, A., Kinnunen, M., Peltomaa, K. & Pennanen, P. 2011. Potilasturvallisuus. Helsinki: Fioca Oy. Potilasturvallisuus voidaan ajatella monitasoisena, koko ajan muuttuvana ilmiönä, jossa yhdistyvät henkilöstön kokemukset ja näkemykset, työyhteisön sosiaaliset ilmiöt ja työnantajan toimintaprosessit. Sen luominen ja ylläpitäminen ovat koko henkilöstön tehtävä Reiman, T., Pietikäinen, E. & Oedewald, P. 2009. Potilasturvallisuuskulttuuria kehittämällä huomio turvallisen työnteon edellytyksiin. Teoksessa M. Kinnunen & K. Peltomaa (toim.) Potilasturvallisuus ensin – hoitotyön vuosikirja 2009. Helsinki: Suomen Sairaanhoitajaliitto ry.. Potilasturvallisuus syntyy siis terveydenhuoltoalan systeemien toimivuuden tuloksena. Potilasturvallisuutta voidaan parantaa monilla sekä suorilla että epäsuorilla tavoilla simulaatiokoulutuksen avulla. Rall, M. & Dieckmann, P. 2005. Simulation and patient safety: The use of simulation to enhance patient safety on a systems level. Current Anaesthesia & Critical Care 16 (5), 273–281.

Simulaatiokoulutus osaamisen ylläpitäjänä 

Simulaatiolla tarkoitetaan aidonkaltaisessa ympäristössä tapahtuvaa turvallista taitojen harjoittelua. Simulaatiossa voidaan harjoitella niin teknisiä kuin ei-teknisiäkin taitoja ilman, että potilaalle aiheutuu vaaratilanteita. Rall, M. & Dieckmann, P. 2005. Simulation and patient safety: The use of simulation to enhance patient safety on a systems level. Current Anaesthesia & Critical Care 16 (5), 273–281. Simulaatioharjoitukset kehittävät ammatillista osaamista ja kykyä hallita monimutkaisia tilanteita Nurmi, E., Rovamo, L., Maisniemi, K. & Markkanen, S. 2013. Ammattilaisten koulutus ja testaus. Teoksessa I. Ranta (toim.) Simulaatio-oppiminen terveydenhuollossa. Helsinki: Fioca, 175–194.. Simulaatiokoulutuksen avulla henkilökunta oppii tulevien tilanteiden ennakointia, jonka avulla mahdolliset virheet hoitotilanteissa vähenevät Rall, M. 2013. Simulaatio – Mitä, miksi, milloin ja miten? Teoksessa I. Ranta (toim.) Simulaatio-oppiminen terveydenhuollossa. Helsinki: Fioca, 9–20..

Simulaatioharjoituksessa osallistuja koulutetaan tiedostamaan tiimityöskentelyn ja ei-teknisten taitojen merkitys potilaan hoidon onnistumisen kannalta Rall, M. & Dieckmann, P. 2005. Simulation and patient safety: The use of simulation to enhance patient safety on a systems level. Current Anaesthesia & Critical Care 16 (5), 273–281.. Ei-tekniset taidot eli Crew/Crisis Resource Management (CRM) -taidot ovat ennalta määrättyihin pelisääntöihin perustuvaa yhteistyötä, jossa työryhmän resursseja hallitaan mahdollisimman tehokkaasti. CRM-taidot voidaan jakaa neljään eri osa-alueeseen, jotka ovat johtaminen, yhteistyö, tilannetietoisuus ja päätöksenteko. Johtamista ja yhteistyötä voidaan pitää pääasiallisesti sosiaalisina prosesseina, kun taas tilannetietoisuus ja päätöksenteko ovat enemmän tiedonkäsittelytaitoja. Helovuo, A. 2009. Inhimilliset tekijät. tiimityö ja turvallisuus – mitä voimme oppia ilmailusta? Teoksessa M. Kinnunen & K. Peltomaa (toim.) Potilasturvallisuus ensin – hoitotyön vuosikirja 2009. Helsinki: Suomen Sairaanhoitajaliitto ry, 99–116.

Simulaatiokoulutus koostuu kolmesta eri osiosta, joita ovat valmistautuminen eli briefing, harjoitus eli itse simulaatio sekä jälkipuinti eli debriefing. Briefing-osiossa koulutukseen osallistuvat perehtyvät tulevaan tehtävään Salakari, H. 2010. Simulaattorikouluttajan käsikirja. Helsinki: Eduskills Consulting., tutustuvat simulaatioympäristöön ja käytettävissä oleviin välineisiin. Lisäksi heille painotetaan, että simulaatioharjoitus on luottamuksellinen tilaisuus. Simulaatio-osiossa osallistujat tutkivat ja hoitavat potilasta. Handolin, L. & Väisänen, O. 2007. Traumatiimin simulaatiokoulutus – kuinka harjoitella ryhmätyönä suoritettua kriittistä hoitotapahtumaa? Lääkärilehti (11), 1163–1166. Debriefing-osio on simulaatiokoulutuksen tärkein vaihe. Siinä osallistujat pohtivat koulutuksen ohjaajan avulla simulaation tapahtumia ja siinä tehtyjä päätöksiä oppimistavoitteiden mukaisesti. Salakari, H. 2010. Simulaattorikouluttajan käsikirja. Helsinki: Eduskills Consulting. Debriefingin pääasiallinen tarkoitus on herätellä osallistuja itsereflektioon keskustelun ja analysoinnin kautta Dieckmann, P., Lippert, A. & Østergaard, D. 2013. Jälkipuinti. Teoksessa I. Ranta (toim.) Simulaatio-oppiminen terveydenhuollossa. Helsinki: Fioca, 195–216..

Simulaatio-oppimisessa on tärkeää, että simulaatiotehtävä vastaa mahdollisimman pitkälle oikeaa tilannetta. Jotta sen opetuksen tarjoama hyöty voidaan maksimoida, tulee ensin kuitenkin ymmärtää, mitä laadukas oppiminen ja opettaminen ovat. Simulaatio-opetuksessa hyödynnetään reflektiivisyyttä, jolla tarkoitetaan opitun ja koetun kriittistä pohdiskelua sekä oman toiminnan tietoista arviointia sekä siihen perustuvan oman toiminnan ohjausta. Pätevät ja kokeneet ohjaajat ovat osa laadukasta simulaatiokoulutusta. Heidän tehtävänään on tukea, kannustaa ja luoda oppimisilmapiiri, jossa omat virheet ja keskeneräisyys voidaan ottaa oppimisen lähtökohdaksi. Eteläpelto, A., Collin, K. & Silvennoinen, M. 2013. Simulaatiokoulutuksen pedagogiikka. Teoksessa I. Ranta (toim.) Simulaatio-oppiminen terveydenhuollossa. Helsinki: Fioca, 21–50.

Simulaatiokoulutuksen arviointipalautteen kokoaminen 

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) yhteistyönä kehitettiin palautelomake PPSHP:n henkilöstön moniammatillisen simulaatiokoulutuksen arvioimiseksi ei-teknisiin CRM-taitoihin liittyen Jäppinen, J. & Roos, L. 2019. Simulaatiokoulutuksen kehittämisellä kohti potilasturvallista ammattitaitoa. Palautelomake Oulun Seudun Yhteispäivystyksen simulaatiokouluttajille. Oulun ammattikorkeakoulu. Hoitotyön tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö. Hakupäivä 18.2.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901301740. Kyseisiä ei-teknisiä taitoja ovat johtaminen, yhteistyö, tilannetietoisuus sekä päätöksenteko. Arviointi liitetään osaksi oppimista, jolloin koulutettavan oppiminen myös helpottuu. Arviointi vähentää virhekäsityksiä asioista Atjonen, P. 2007. Hyvä, paha arviointi. Helsinki: Tammi.. Simulaatiokoulutuksen palautelomake kehitettiin yhteistyössä simulaatiokoulutukseen osallistuneiden henkilöiden kanssa. Koulutuksen suunnittelijoiden ja toteuttajien on hyvä saada palautetta, jotta koulutusta voidaan kehittää edelleen ja jotta se vastaisi niitä tarpeita, mitä henkilökunta on itse asettanut simulaatiokoulutukselle Ranne, J. 2006. Anna palaa! – käytännön palautetaitokirja. Helsinki: ai-ai Oy.. Palautteen saamisen avulla kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa myös koulutuksen järjestelyyn Ahonen, R. & Lohtaja-Ahonen, S. 2011. Palaute kuuluu kaikille. Helsinki: Infor Oy. ja koulutuksen järjestäjät saavat palautetta, mitä asioita tullaan painottamaan koulutustilanteissa Ranne, J. 2006. Anna palaa! – käytännön palautetaitokirja. Helsinki: ai-ai Oy.. Laadukkaan koulutuksen ja opetuksen tärkeä osa on palautteen kerääminen osallistujilta. Koska simulaatiokoulutuksen järjestäjät tarvitsivat palautelomakkeen koulutuksen ei-teknisten taitojen arviointiin, lähdettiin palautelomaketta kehittämään yhteistyönä. Palautelomakkeen avulla saadaan myös tietoa koulutuksen merkityksestä koulutukseen osallistuneiden ammatillisen kehityksen kannalta. Nurmi, E., Rovamo, L. & Jokela, J. 2013. Simulaatiotilanteiden suunnittelu. Teoksessa I. Ranta (toim.) Simulaatio-oppiminen terveydenhuollossa. Helsinki: Fioca, 88–100.

Pohdintaa palautelomakkeen laatimisesta yhteistyönä 

Koulutuksen arviointiin kehitettiin strukturoitu palautelomake. Palautelomake pohjautui kattavaan tietoperustaan ja lomakkeen väittämät perustuivat simulaatiokoulutuksen ja CRM-taitojen teorioihin. Lomakkeessa on kyse mielipidemittarista, jolla mitataan koulutuksen osallistujan arvioita omasta oppimisprosessistaan. Alustava palautelomake testattiin Oulun Seudun Yhteispäivystyksen (OSYP) simulaatiokoulutuksessa. Lomakkeesta kerättiin palautetta, jonka perusteella lomake muokattiin lopulliseen muotoonsa. Palautelomake tulee tilaajan käyttöön sähköisessä muodossa. Lisäksi lomaketta voidaan käyttää laajemmin simulaatiokoulutuksen arvioinnin kehittämistyössä.

Palautelomake sisältää asteikkoväittämiä sekä muutaman avoimen kysymyksen. Palautelomakkeen koonniksi valittiin tehokas, aikaa ja vaivaa säästävä menetelmä Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15. uud. p. Helsinki: Tammi.. Palautelomakkeen keskeiset käsitteet ja kysyttävät asiat perustuivat aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja teoriaan Heikkilä, T. 2014. Tilastollinen tutkiminen. 9. uud. p. Helsinki: Edita Publishing Oy. Luoto, R. 2009. Kyselytutkimuksen suunnittelu. Duodecim 125 (15), 1647–1653.. Palautelomake rakentui ensin tutkijan tekemälle rakenteelle. Väittämät suunniteltiin huolellisesti ja palautelomake testattiin koulutukseen osallistujilla. Palautetta kerättiin avoimilla ja strukturoiduilla kysymyksillä. Strukturoidun kyselyn etu on se, että vastaaminen ja vastausten käsitteleminen onnistuvat helposti ja vastauksia voidaan mielekkäästi vertailla keskenään Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15. uud. p. Helsinki: Tammi. Heikkilä, T. 2014. Tilastollinen tutkiminen. 9. uud. p. Helsinki: Edita Publishing Oy.. Simulaatiokoulutukseen osallistujien palautteen perusteella palautelomakkeen kysymykset muokattiin lopulliseen muotoon, jonka jälkeen palautelomake sähköistettiin. 

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus