Työelämälähtöisen koulutuksen oppimisverkosto – IoTTi

Yritysten kasvavat tarpeet asettavat korkeakouluille uusia kehittymishaasteita. Suomessa ei ole sellaista korkeakoulujen välistä yhteistyöverkostoa, joka pystyisi vastaamaan tehokkaasti ja joustavasti erilaisiin elinkeinoelämän tarpeisiin. Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa IoTTi-hankkeessa luodaan oppimisverkosto ja siihen sisältyvä uudenlainen tarvelähtöinen työelämäkoulutuksen malli. Hankkeen pilottisubstanssi on IoT (Internet of Things).

Korkeakoulut ja yritysyhteistyö

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tekemän yrityskyselyn mukaan, yritysten ja korkeakoulujen välinen yhteistyö on lisääntynyt merkittävästi. Yli 70 % yrityksistä oli tehnyt yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa viimeisen kahden vuoden aikana ja yli 90 % vastaajista oli sitä mieltä, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Heikinheimo, R. 2017. Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä. Hakupäivä 14.5.2019. https://ek.fi/wp-content/uploads/Heikinheimo_AMKtulokset.pdf

Yritysten henkilöstön osaamisen kehittäminen on eräs merkitystään kasvattava osa-alue. Sen erilaisia yhteistyömuotoja ovat yhteiset TKI-hankkeet sekä erilaiset koulutukset, esimerkkeinä ammattikorkeakoulujen järjestämät erikoistumiskoulutukset, täydennyskoulutuskurssit ja avoin ammattikorkeakoulu.

Laki erikoistumiskoulutuksista astui voimaan vuoden 2015 alussa. Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutusten tarjonta osoittaa, että niillä on erityisosaamista. Erikoistumiskoulutuksia (30 op) tarjoaa suurin osa ammattikorkeakouluista. Opintopolku.fi. 2019. Erikoistumiskoulutus ammattikorkeakouluissa. Hakupäivä 14.5.2019. https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/ammattikorkeakoulujen-erikoistumiskoulutus/ Opintopolku.fi. 2019. Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset. Hakupäivä 14.5.2019. https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/ammattikorkeakoulujen-erikoistumiskoulutus/ammattikorkeakoulujen-erikoistumiskoulutukset/

Ammattikorkeakoulujen erityisosaaminen kiinnostaa elinkeinoelämää. Erityisosaaminen on kuitenkin hajautunut maantieteellisesti eikä korkeakoulujen välillä ole sellaista toimivaa yhteistyöverkostoa, joka palvelisi elinkeinoelämän tarpeita joustavasti ja tehokkaasti. Vaikka hankeyhteistyötä tehdään eri korkeakoulujen ja yritysten välisenä yhteistyönä, korkeakoulut ovat itsenäisiä toimijoita sekä myös toistensa kilpailijoita. Tässä artikkelissa kuvatun IoTTi-hankkeen eräs päätehtävä on yhteistyöverkoston luonti ja sen pilotointi.

Arene selvitti korkeakouluyhteistyötä ja sen vaikuttavuutta pk-yritysten näkökulmasta. Selvityksen perusteella pk-yrityksillä on monimuotoisia tarpeita, joihin vastaaminen edellyttää korkeakouluilta palvelumallin, viestinnän, johtamisjärjestelmien ja korkeakoulujen keskinäisen yhteistyön kehittämistä. Vainio, E. 2018. Korkeakouluyhteistyö ja korkeakoulujen vaikuttavuus pk-yritysten näkökulmasta. Hakupäivä 14.5.2019. https://karvi.fi/app/uploads/2017/09/Esitys_Arene_suomi.pdf

IoTTi-hanke

Euroopan sosiaalirahaston rahoittama IoTTi-hanke alkoi 1.3.2017 ja päättyy 31.8.2019. Hankkeessa luodaan oppimisverkosto ja siihen sisältyvä uudenlainen tarvelähtöinen työelämäkoulutuksen malli. IoT on hankkeen pilotiksi valittu koulutuksen substanssi. IoTTi. IoT-oppimisverkosto. 2019. Hakupäivä 14.5.2019. https://iotti-hanke.fi/

Hankkeessa on kaksi kokonaisuutta, joilla on omat työryhmät. Prosessityöryhmä kehittää työelämälähtöisen koulutuksen prosessimallia ja tekninen työryhmä kehittää erilaisia IoT-toteutuksia, joita hyödynnetään pilottisubstanssina prosessimallin kehittämiselle. Teknisen työryhmän IoT-toteutuksia yhdistää tekninen yhteistyöverkosto Naakka, K. 2019. Tekninen IoTTi-yhteistyöverkosto. Youtube. Hakupäivä 14.5.2019. https://www.youtube.com/watch?v=ADF_CggALVY.

KUVIO 1. IoTTi-hankkeen logo

Pilottivaiheessa verkosto rakennetaan neljän ammattikorkeakoulun (Tampereen ammattikorkeakoulu, TAMK; Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK; Seinäjoen ammattikorkeakoulu, SeAMK ja Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk) väliseksi. Hankkeen kohderyhmää ovat oppilaitosten koulutuksesta ja suunnittelusta vastaavat henkilöt, koulutuksen hallinnoinnin parissa työskentelevät henkilöt sekä koulutuksen suunnittelijat. Yritykset osallistuvat IoT-oppimisympäristöjen kehittämistyöhön ja työelämäkoulutusten valmisteluun. Ojala. P. 2019. IoTTi - Työelämälähtöisen koulutuksen oppimisverkosto. Kohtio-konferenssi. Hämeenlinna 12.4.2019. Hakupäivä 14.5.2019. https://iotti-hanke.fi/wordpress/wp-content/uploads/2019/04/IoTTi-Kohtio.pdf

Hankkeen tarvekartoituksen perusteella IoT-koulutustarve jakautuu kolmeen erityyppiseen koulutukseen kohderyhmän perusteella:

• IoT-järjestelmien rakentajille suunnattu koulutus
• IoT-järjestelmien loppukäyttäjille valitulla sovellusalueella suunnattu koulutus
• IoT-järjestelmien kaupallisesta hyödyntämisestä ja markkinoinnista kiinnostuneille suunnattu koulutus Ojala. P. 2019. IoTTi - Työelämälähtöisen koulutuksen oppimisverkosto. Kohtio-konferenssi. Hämeenlinna 12.4.2019. Hakupäivä 14.5.2019. https://iotti-hanke.fi/wordpress/wp-content/uploads/2019/04/IoTTi-Kohtio.pdf

Yhteistoimintamalli

Hankkeen eräs keskeinen tehtävä on luoda yhteistoimintamallin mukaisen koulutuksen prosessi verkostoituneelle toteutukselle. Yhteistoimintamallin rakenne on esitetty kuviossa 2.

KUVIO 2. IoTTi-hankkeessa kehitetyn yhteistoimintamallin rakenne KUVIO 2. IoTTi-hankkeessa kehitetyn yhteistoimintamallin rakenne. Teoksessa Ojala. P. 2019. IoTTi - Työelämälähtöisen koulutuksen oppimisverkosto. Kohtio-konferenssi. Hämeenlinna 12.4.2019. Hakupäivä 14.5.2019. https://iotti-hanke.fi/wordpress/wp-content/uploads/2019/04/IoTTi-Kohtio.pdf

Prosessimallissa kuvattuja päävaiheita ovat koulutuksen myynti, koulutuksesta tehtävät sopimukset, opiskelijarekrytointi, koulutuksen suunnittelu, koulutuksen toteutus ja koulutuksen päätöstoimenpiteet. Jokainen vaihe on kuvattu prosessimallissa tarkemmin. Prosessimallin yleiskuva on esitetty kuviossa 3.

KUVIO 3. IoTTi-hankkeessa kehitetyn yhteistoimintamallin prosessin yleiskuva (kuva avautuu isommaksi klikkaamalla) KUVIO 3. IoTTi-hankkeessa kehitetyn yhteistoimintamallin prosessin yleiskuva. Teoksessa Ojala. P. 2019. IoTTi - Työelämälähtöisen koulutuksen oppimisverkosto. Kohtio-konferenssi. Hämeenlinna 12.4.2019. Hakupäivä 14.5.2019. https://iotti-hanke.fi/wordpress/wp-content/uploads/2019/04/IoTTi-Kohtio.pdf

Prosessimallissa koulutukset on jaettu lyhyttoteutuksiin ja pitkiin toteutuksiin. Lyhyttoteutuksia ovat esimerkiksi yritysten tilaamat koulutukset, joiden kesto on 1–3 päivää. Niiden hallinnointi on kevyttä ja osallistujat saavat kurssitodistuksen koulutuksen päätteeksi. Pitkiin toteutuksiin osallistutaan yksityishenkilöinä. Ne kestävät useita viikkoja tai kuukausia ja niistä annetaan kurssitodistuksen lisäksi myös opintopisteitä. Hankkeessa on toteutettu erimuotoisia yhteistoimintamallin pilotteja, joista kerrotaan seuraavissa luvuissa. Ojala. P. 2019. IoTTi - Työelämälähtöisen koulutuksen oppimisverkosto. Kohtio-konferenssi. Hämeenlinna 12.4.2019. Hakupäivä 14.5.2019. https://iotti-hanke.fi/wordpress/wp-content/uploads/2019/04/IoTTi-Kohtio.pdf

ICT-taiturit

ICT-taiturit-koulutuspilotin päätoteuttajana toimi HAMK ja osatoteuttajina TAMK ja SeAMK. Koulutus toteutettiin syksyllä 2018. Koulutus oli erillisrahoitettu koulutushanke, jonka kohderyhmää olivat työttömyysuhan alaiset, työttömät ja ammattitaitoa kohentavat ICT-alan ammattilaiset. Koulutukseen osallistui monimuoto-opiskelijoita erilaisilla taustoilla. Ojala. P. 2019. IoTTi - Työelämälähtöisen koulutuksen oppimisverkosto. Kohtio-konferenssi. Hämeenlinna 12.4.2019. Hakupäivä 14.5.2019. https://iotti-hanke.fi/wordpress/wp-content/uploads/2019/04/IoTTi-Kohtio.pdf

Pilotista saatujen kokemusten perusteella prosessimallissa kuvattu verkostoituneen toteutuksen määritelmä toteutui hyvin. Pilotissa edettiin nopeasti tarjouspyynnöstä koulutuksen osan toteutukseen. Nopea toiminta perustui siihen, että verkoston henkilöt tunsivat toisensa. Opintojen ajoitus onnistui hyvin. Opiskelijoiden ilmoittautuminen ja arviointi toteutuivat prosessimallin mukaisesti. Opiskelijat olivat tyytyväisiä koulutukseen. Ojala. P. 2019. IoTTi - Työelämälähtöisen koulutuksen oppimisverkosto. Kohtio-konferenssi. Hämeenlinna 12.4.2019. Hakupäivä 14.5.2019. https://iotti-hanke.fi/wordpress/wp-content/uploads/2019/04/IoTTi-Kohtio.pdf

Merkittävin kehittämishaaste liittyy koulutuksesta tehtäviin sopimuksiin. Koulutuksen osan osto toiselta verkoston ammattikorkeakoululta on palvelutoiminnan hankintaa, jonka tarjouspyyntö-, tarjous- ja tilauskäytännöistä ei yleensä ole tehty koulutuksen osien ostoa koskevia delegointipäätöksiä. Niiden puute johtaa siihen, että suppean koulutuksen osan hankkiminen verkostoituneen toteutuksen kumppanilta voi olla tarpeettoman kankeaa. Ojala. P. 2019. IoTTi - Työelämälähtöisen koulutuksen oppimisverkosto. Kohtio-konferenssi. Hämeenlinna 12.4.2019. Hakupäivä 14.5.2019. https://iotti-hanke.fi/wordpress/wp-content/uploads/2019/04/IoTTi-Kohtio.pdf

Pilotissa saatujen kokemusten perusteella hankittavan koulutuksen osan yksityiskohdista sopiminen on käytännössä aloitettava ennen virallisen hankinnan aloittamista. Hankinnan tulisi olla mielekästä sekä toimittajalle että tilaajalle. Työtuntien ja matkojen ohella hinnoittelussa tulisi ottaa huomioon myös laitteistojen ja ohjelmistojen käyttö. Ojala. P. 2019. IoTTi - Työelämälähtöisen koulutuksen oppimisverkosto. Kohtio-konferenssi. Hämeenlinna 12.4.2019. Hakupäivä 14.5.2019. https://iotti-hanke.fi/wordpress/wp-content/uploads/2019/04/IoTTi-Kohtio.pdf

Teollisuuden tietotekniikka

Teollisuuden tietotekniikka -koulutuspilotin päätoteuttujana toimi SeAMK ja osatoteuttajina HAMK ja TAMK. Koulutus alkoi tammikuussa 2019 ja kestää kesäkuuhun 2019 saakka. Koulutus on opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella rahoitettu koulutus, jonka opintojaksot ovat SeAMK:n automaatiotekniikan koulutusohjelmasta. Ojala. P. 2019. IoTTi - Työelämälähtöisen koulutuksen oppimisverkosto. Kohtio-konferenssi. Hämeenlinna 12.4.2019. Hakupäivä 14.5.2019. https://iotti-hanke.fi/wordpress/wp-content/uploads/2019/04/IoTTi-Kohtio.pdf

Pilotissa saatujen kokemusten perusteella yhteistoimintamallissa kuvatut prosessit ovat osin mutkikkaita ja kaipaavat yleisempää näkökulmaa. Yhteistoimintamallissa kuvattuja asioita tehdään eri ammattikorkeakoulussa eri tavoin, esimerkkinä täydennyskoulutuksen erilaiset organisointitavat. Ojala. P. 2019. IoTTi - Työelämälähtöisen koulutuksen oppimisverkosto. Kohtio-konferenssi. Hämeenlinna 12.4.2019. Hakupäivä 14.5.2019. https://iotti-hanke.fi/wordpress/wp-content/uploads/2019/04/IoTTi-Kohtio.pdf

Pilotti vahvisti käsityksiä verkostomaisen toteutuksen erityisistä haasteista. Niiden kohtaamisessa järjestävän ammattikorkeakoulun rooli on keskeinen, esimerkkeinä aikataulutus ja mahdollisten rajoitteiden huomiointi. Aloite koulutuksen järjestämiseen voi tulla eri tavoin, koska koulutus voi olla kysyntä- tai tarjontalähtöistä. Jos verkostomaisia toteutuksia halutaan toteuttaa, sopimusmallit pitäisi saada yhtenäisiksi. Ojala. P. 2019. IoTTi - Työelämälähtöisen koulutuksen oppimisverkosto. Kohtio-konferenssi. Hämeenlinna 12.4.2019. Hakupäivä 14.5.2019. https://iotti-hanke.fi/wordpress/wp-content/uploads/2019/04/IoTTi-Kohtio.pdf

Pilotissa nousivat esille myös osaamisrekisterin julkisuus-, ylläpito- ja tietosuojakysymykset. Henkilörekisterin sijaan osaamisrekisterin tulisi olla opintojaksokohtainen. Ojala. P. 2019. IoTTi - Työelämälähtöisen koulutuksen oppimisverkosto. Kohtio-konferenssi. Hämeenlinna 12.4.2019. Hakupäivä 14.5.2019. https://iotti-hanke.fi/wordpress/wp-content/uploads/2019/04/IoTTi-Kohtio.pdf

Yrityskoulutus

Esimerkkinä yhteistoimintamallissa kuvatusta lyhyttoteutuksesta TAMK järjesti yrityskoulutuspilotin, jonka aihe oli yleissivistävä IoT-koulutus. Kyseessä oli yrityksen tilaama koulutus, jonka kesto oli 5 x puoli päivää. Koulutus toteutettiin muutaman TAMK:n tietotekniikan opettajan toimesta. Ojala. P. 2019. IoTTi - Työelämälähtöisen koulutuksen oppimisverkosto. Kohtio-konferenssi. Hämeenlinna 12.4.2019. Hakupäivä 14.5.2019. https://iotti-hanke.fi/wordpress/wp-content/uploads/2019/04/IoTTi-Kohtio.pdf

Pilotti vahvisti käsitystä, jonka mukaan lyhytkestoinen koulutus ei anna aihetta verkostoituneeseen toteutukseen. Lyhytkoulutus pitää pystyä tarjoamaan nopeasti, joka puolestaan edellyttää joustavuutta. Aikaa neuvotteluihin ja valmisteluihin ei ole. Lisäksi tässä pilotissa koulutus sisälsi runsaasti laboratorioissa tapahtuvaa työskentelyä, jollaista on hankala hankkia koulutusverkoston kautta. Ojala. P. 2019. IoTTi - Työelämälähtöisen koulutuksen oppimisverkosto. Kohtio-konferenssi. Hämeenlinna 12.4.2019. Hakupäivä 14.5.2019. https://iotti-hanke.fi/wordpress/wp-content/uploads/2019/04/IoTTi-Kohtio.pdf

Pohdinta

Yhteistoimintamallin mukaisen koulutuksen ajoittaminen tutkintokoulutuksen ulkopuolelle luo paremmat puitteet opettajien, luokkatilojen ja välineiden paremmalle saatavuudelle. Lisäksi tällainen ajoitus tuo joustoa koulutuksen tilaajia ajatellen. Tutkintokoulutuksen aikana oppilaitosten aikataulut eivät taivu isoihin muutoksiin. Sopimuksissa tuleekin huomioida mahdollinen jousto ja kuinka paljon sitä voi olla.

Opettajien osaamisen kartoittamiseksi yhteistyöverkostolla pitäisi olla oma rekisteri ja oppilaitoksilla omat osaajarekisterinsä. Sujuva tiedonkulku yhteistyöverkoston sisällä on tärkeää siinä vaiheessa, kun yhteistyömallin mukaisia koulutuksia järjestetään. Myös oppilaitosten ulkopuoliset asiantuntijat tulisi nähdä mahdollisina kouluttajina.

Lähteet

Kuvalähteet

Uusimmat artikkelit