Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 20/2019

Uudistuva johtajuus

Metatiedot

Nimeke: Uudistuva johtajuus. Teoksessa E. P. Isomursu, P. Hoppu & J. Tötterström (toim.) 2019. Luovuus nosteessa. Katsaus kulttuurituottamisen tilaan tänään ja tulevaisuudessa

Tekijä: Korkala Ira; Suihkonen Heli; Timonen Virpi

Aihe, asiasanat: kulttuuriala, johtajuus, työnkuva

Tiivistelmä: Mielikuva kulttuurijohtajasta työssään johtaa usein suurten kulttuuri- ja taidelaitosten pariin. Kuitenkin suurin osa alan johtajista työskentelee kunnallis- ja julkishallinnon parissa, usein etäällä varsinaisten kulttuuri- ja taide-elämysten ääreltä. On siis tarpeen tutkia, mitä nämä henkilöt työssään tekevät ja kuinka he sen kokevat. Asian selvittämiseksi suoritettiin kysely Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan alueella työskenteleville kuntien ja kaupunkien sivistys- ja kulttuurijohtajille sekä taide- ja kulttuurialan laitosten ja oppilaitosten johtajille niin pienistä kunnista kuin suuremmista kaupungeista.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-04-23

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011882

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Korkala, I., Suihkonen, H. & Timonen, V. 2019. Uudistuva johtajuus. Teoksessa E. P. Isomursu, P. Hoppu & J. Tötterström (toim.) 2019. Luovuus nosteessa. Katsaus kulttuurituottamisen tilaan tänään ja tulevaisuudessa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 20. Hakupäivä 26.6.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011882.

Mielikuva kulttuurijohtajasta työssään johtaa usein suurten kulttuuri- ja taidelaitosten pariin. Kuitenkin suurin osa alan johtajista työskentelee kunnallis- ja julkishallinnon parissa, usein etäällä varsinaisten kulttuuri- ja taide-elämysten ääreltä. On siis tarpeen tutkia, mitä nämä henkilöt työssään tekevät ja kuinka he sen kokevat. Asian selvittämiseksi suoritettiin kysely Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan alueella työskenteleville kuntien ja kaupunkien sivistys- ja kulttuurijohtajille sekä taide- ja kulttuurialan laitosten ja oppilaitosten johtajille niin pienistä kunnista kuin suuremmista kaupungeista.

Johtajuus

Tehty kysely keskittyi tarkastelemaan johtajien nykyistä työnkuvaa ja toimintatapoja, työhyvinvointia sekä työn tulevaisuuden visioita. Kyselyssä selvitettiin muun muassa, miten johtaja kokee työnsä kulttuurikentällä, millaisia toimivia työskentelymenetelmiä heillä on käytössään, onko työ mielekästä, mikä sen vaikuttavuuden koetaan olevan ja millaisena työn tulevaisuus nähdään.

Nykyinen toimenkuva

Kyselyyn vastanneiden johtajien työkenttä on lavea. Työtehtävät ja vastuut ovat luonnollisesti osin samoja ja samansuuntaisia, mutta laajuudeltaan erilaisia ja monipuolisuudessaan vaikuttavia. Suurimman osan vastanneiden työajasta vie hallinto- ja suunnittelutyö painottuen erityisesti talouden seurantaan ja suunnitteluun. Suunnittelutyön rinnalla päätehtäviä ovat henkilöstöjohtaminen, lähiesimiestyö sekä rekrytointi. Hieman yllättäen myös viestintä- ja markkinointityö on lisääntynyt. Kulttuurijohtajan työssä kulttuurisen työn menestyksekkään hoitamisen kannalta merkitykselliseen asemaan nousee yhteistyö paikkakunnan ja alueen kulttuuritoimijoiden, etupäässä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteistyökumppanuus ja verkostotyö koetaan nykyään luonnolliseksi osaksi julkishallinnon kulttuurityötä. Suurin osa kulttuurijohtajista korostaakin tämän olevan erityisesti pienemmillä paikkakunnilla kulttuurisen toiminnan elinehto.

Perustyön haasteet

Kysyttäessä perustyön haasteista, pitivät lähes kaikki kyselyyn vastanneista suurimpana haasteena talouden hallintaa ja suunnittelua. Kunta- ja julkishallinnossa taloudelliset resurssit kulttuuritoiminnan järjestämiseen ovat usein riittämättömät. Talouden suunnittelua hankaloittaa myös rahoitusrakenteiden lyhytkestoisuus. Rahallinen resurssi riittää perustoimintaan, mutta kaikki uudet avaukset on toteutettava hankerahoituksella tai erilaisilla avustuksilla. Lyhyen tähtäimen suunnitelmat luovat rikkonaisuutta itse työntekoon ja pitkän tähtäimen kehitystyöhön.

Kunnallisella alalla koetaan lisäksi pulaa pätevästä, ammattitaitoisesta henkilöstöstä. Varsinkin erilaisten kulttuuritapahtumien järjestäminen koetaan haasteeksi. On vaikeaa olla idearikas, jatkuvasti uudistuva ja ajan hermolla. Laajasta työnkuvasta ja tehtäväkentästä johtuen ajankäyttö suunnitteluun ja ideointiin jää usein pieneksi.

Kilpailu ja yhteistyö

Kulttuurijohtajien vastauksissa työstään ei kilpailu nouse suureen rooliin. Kilpailua myönnetään olevan, mutta sen ei anneta häiritä omaa työtä. Eri tilanne on kulttuurialan oppilaitoksissa, joissa käydään kilpailua uusista opiskelijoista omiin opinahjoihin. Vastauksista välittyy ennemminkin viesti, että kilpailutilanteesta pitäisi paikallisella kulttuurikentällä päästä eroon. Kilpailun estäminen kannattaa pienemmillä paikkakunnilla lopettaa vasta siinä vaiheessa, kun jokaisella lapsella ja nuorella on ainakin yksi kulttuuriharrastus.

Yhteistyötä paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa arvostetaan ja pidetään tärkeänä, usein välttämättömänä, ainakin jos kulttuuritoiminnan toivotaan olevan monipuolista ja laaja-alaista. Kulttuurijohtajat kokevat lisäksi, että yhteistyö eri kulttuuritoimijoiden välillä toimii hyvin – sitä paremmin, mitä lähempänä toimijat ovat toisiaan kulttuurityön kirjossa. Vastakkain asettelua ja kilpailua saattaa esiintyä kirjon ääripäissä. Tämän arvellaan johtuvan lähinnä ja erityisesti siitä, miten hyvin toisten toimijoiden toimintaa ja työtä tunnetaan.

Vaikuttamismahdollisuudet ja työn kuormittavuus

Työstressiä lisäävät muun muassa seuraavat seikat: työmäärää ei voi itse säädellä; työtä on liian paljon tai siinä on jatkuva kiire; työskentely tapahtuu yksin; vastuu taloudellisista tekijöistä on epäsuhdassa toimintamahdollisuuksien kanssa; jatkuvat muutokset ja pitkittynyt epävarmuus työssä voivat kuormittaa työntekijää Työterveyslaitos. Stressi ja työuupumus. Helsinki. Hakupäivä 28.11.2018. https://www.ttl.fi/tyontekija/tyostressi-ja-uupumus/. Monissa kunnissa tuntuu olevan tapana yhdistää virkoja esimerkiksi siten, että kansalaisopiston rehtorilla toisena tehtävänä saattaa olla myös kulttuuritoimen johtajuus. Tämän tyyppisten yhdistelmävirkoja hoitavien henkilöiden vastaukset olivat sen suhteen surullista luettavaa, että työn kuormittavuus on suurta ja itse kehittämistyöhön jää vain hyvin vähän aikaa. Vastauksista nousi esille resurssipula ja rahoitusten lyhytkestoisuus. Tämä helposti lisää työn kuormittavuutta, koska työtä on hankalaa tehdä pitkäjänteisesti.

Kunta-alan työntekijät kokevat työnsä henkisesti selvästi raskaammaksi kuin muiden sektoreiden työntekijät. Vuonna 2015 kunta-alan työntekijöistä näin ajattelevia oli jopa 71 %. Samana vuonna 57 % kunnan työntekijöistä koki, että henkilökuntaa on liian vähän työn tekemiseen. Yksityisellä puolella vastaava luku oli 45 % Manka, M-L. & Manka M. 2016. Työhyvinvointi. Talentum Pro. Tämä sama asia näkyy myös kyselymme vastauksissa. Vastaajista kunta-alalla työskentelevät kokevat työnsä kiireisimmiksi ja stressaavimmiksi. Aikaa kuluu liikaa perusbyrokratiaan ja työ tuntuu tulipalojen sammuttamiselta. Delegointimahdollisuudet kunta-alalla ovat heikot. Positiivisena asiana nousee kuitenkin esille se, että he kokevat pystyvänsä vaikuttamaan siihen, kuinka paljon ovat saatavilla. Työn tuomaan julkisuuteen he kokevat myös pystyvänsä vaikuttamaan. Myönteisimmin vaikutusmahdollisuudet kokevat vastaajat, jotka pääsääntöisesti vastaavat yhden organisaation johtamisesta.

Tärkeää työstressin ja työuupumuksen ennaltaehkäisyssä on kokemusten ja keinojen jakaminen muiden ihmisten kanssa. Eri ihmiset reagoivat eri tavoin samanlaisessa tilanteessa, joten yksilöiden välinen stressiherkkyys vaihtelee. Ihmisillä myös elämäntilanteet voivat vaikuttaa siihen, kuinka he reagoivat tilanteisiin. Sama ihminen ei tällöin aina reagoi samalla tavalla tiettyihin asioihin. Työterveyslaitos. Stressi ja työuupumus. Helsinki. Hakupäivä 28.11.2018. https://www.ttl.fi/tyontekija/tyostressi-ja-uupumus/

Toimintatapojen merkitys työhön ja jaksamiseen

Vastaajat kokevat rutiinien tuovan työhön tehokkuutta. Ne auttavat työn hallinnassa ja hahmottamisessa. Rutiinit auttavat myös työssä jaksamiseen. Ne eivät saa kuitenkaan liiaksi hallita ja jähmettää toimintatapoja, vaan tärkeänä asiana pidetään kuitenkin ihmisten johtamista ja tulevaisuuden hahmottamista. Erilaiset toimintatavat edesauttavat työhyvinvointia ja tuovat joustavuutta työn tekemiseen. Hyvänä toimintamuotona mainitaan verkkotapaamiset tuttujen toimijoiden kanssa, sillä ne vähentävät matkustamista. Verkon välityksellä tapahtuvat palaverit eivät kuitenkaan korvaa aitoa kohtaamista. Uusien ihmisten tapaamiset ja verkottuminen koetaankin hoituvan parhaiten heidät oikeasti kohtaamalla.

Stressin ja uupumuksen ennaltaehkäisyssä on tärkeää jakaa energiaa sopivasti kaikille elämänaloille sekä se, että henkilö pystyy vaikuttamaan työmääräänsä Työterveyslaitos. Stressi ja työuupumus. Helsinki. Hakupäivä 28.11.2018. https://www.ttl.fi/tyontekija/tyostressi-ja-uupumus/. Vastaajat korostavat omasta itsestä huolehtimista ja työn rajaamista. Työmäärää pitää pystyä hallitsemaan. Tietotekniikan hyödyntäminen rutiininomaisiin tehtäviin nähdään myös työhyvinvointia lisäävänä toimintatapana. Tuolloin aikaa vapautuu enemmän kehittämistyöhön.

Muutos, yhteistyökumppanit ja asiakkaat 

Kysymykseen tulevaisuuden työpaikoista saimme vastaukseksi toteamuksen, ettei tulevaisuuden työpaikkoja ole vielä olemassakaan. Vastaaja selvensi, että oli ammatti, toimenkuva tai tehtävä mikä tahansa lasten ongelmanratkaisukykyä ja kulttuurikompetenssia täytyy kehittää. Tulevaisuudessa kulttuurikompetenssi hahmotetaan yhä enemmän ammatillisena perusosaamisena.

hipsut_oranssi.pngNykyisten lapsien tulevia työpaikkoja ei ole vielä olemassakaan. Kenelläkään ei ole aavistustakaan, minkälaisiin tehtäviin lapset aikuisina päätyvät. Siksi on elintärkeää kehittää lasten luovaa ongelmanratkaisukykyä ja kulttuurikompetenssia.

Työn tekemiseen liittyvät asiat ovat niin vaihtelevia, että niiden ennustaminen voi olla vaikeaa. Samoin osaaminen vanhenee nopeasti ja erilaisiin, yllättäviin tilanteisiin täytyy reagoida ripeästi. Teknologisen älykkyyden ohella kilpailukykyä rakennetaan tulevaisuudessa muun muassa yhä paremmalla ihmisymmärryksellä ja paremmilla ihmiskontakteilla. 

Verkostot

Kaikki vastaajat kokivat verkostot ja vertaistuen hyvin tärkeiksi sekä työn tekemisen ja toimivuuden kannalta, että myös työssä jaksamisen kannalta. Verkostoista saa tukea ja voimaa. Vertaiskokemukset koetaan tärkeinä ja uudet tiedot auttavat pysymään ja elämään ajassa. Paikallisten ja alueellisten verkostojen merkitys koetaan erilaisina siinä mielessä, että paikalliset verkostot auttavat suunnittelussa ja järjestelyissä, kun taas alueelliset verkostot auttavat näkemään laajemmin. Ne auttavat näkemään myös sen, mikä on jo hyvin.

Huomioitavaa on, että yksi vastaajista ei ole juuri edes ehtinyt luomaan verkostoja. Kyseinen henkilö työskentelee kunnallisella puolella puolipäiväisenä kansalaisopiston rehtorina ja tekee muuta työtä toisella puolikkaalla. Tämänkin kyselyn vastausten perusteella työn kuormittavuus on suurinta juuri kunnallisella puolella. Olisikin mielenkiintoista tietää, miltä taholta vastaaja kokee saavansa tärkeimmän tuen työssä jaksamiseensa. Rehtorin työ on kuitenkin varsin yksinäistä, joten jonkinlaisen tuen saaminen olisi tärkeää. Yksin tai erillään muista tapahtuva työskentely on pitkään jatkuessaan terveyden kannalta haitallista. Kokemusten ja keinojen jakaminen muiden ihmisten kanssa auttaa ennalta ehkäisemään stressiä ja työuupumusta Työterveyslaitos. Stressi ja työuupumus. Helsinki. Hakupäivä 28.11.2018. https://www.ttl.fi/tyontekija/tyostressi-ja-uupumus/. Kollegoilta saatu vertaistuki ja ylemmältä johdolta saatu henkilökohtainen tuki ja arvostus ovat tärkeitä. Esimies on työpaikan työhyvinvoinnissa avainasemassa, mutta hän itsekin tarvitsee tukea jaksamiseensa. Rauramo, P. 2008. Työhyvinvoinnin portaat: Viisi vaikuttavaa askelta. Helsinki: Edita. Järvinen, P. 2013. Onnistu esimiehenä. 11. p. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Kyselyn mukaan kulttuurialan johtajat näkivät verkostoitumisen tärkeyden tulevaisuudessa vielä merkityksellisempänä kuin tänä päivänä. Vastauksista tuli esille myös toive uudenalaisista malleista, jotka hyödyntäisivät kaikkia osapuolia ja joiden avulla saadaan tehtyä pienten kuntien uudenlaisia strategisia linjauksia. Osa vastaajista iloitsi, että saa kasvattaa tulevaisuuden kulttuurivaikuttajia.

hipsut_oranssi.pngKaikki voivat verkostoitua kaikkien kanssa, jos vain löytyy malleja, jotka aidosti hyödyttävät kaikkia osapuolia.

hipsut_oranssi.pngMutta iloitsen siitä, että kunnassamme on osaavia ja myös useita kulttuurivaikuttajia, joiden kanssa yhteistyössä teemme elävää kulttuuria kaikkien kuntalaisten ulottuville.

hipsut_oranssi.pngMahdollisimman laajat ja keskustelevat verkostot on omattava.

hipsut_oranssi.pngPitää olla aktiivisempi ja näkyä enemmän "ulospäin", löytää merkittäviä rahoituskanavia, joilla saadaan lisäresurssia kuntaan. Myös verkostoituminen naapureiden kanssa, yhteisten strategisten linjausten tekeminen on tärkeää.

hipsut_oranssi.pngVerkostojen yhteistyön mahdollistaminen, yhteisöjen ja yksilöiden arvostamisen kautta aitoon osallisuuteen kannustaminen ja sen mahdollistaminen, merkityksellisyyden antaminen, viestintä paremmaksi.

Tulevaisuudessa suunta on selvä. Projektikohtaisista, kertaluontoisista verkostoista siirrytään koko ajan kohti syvempää strategista verkostoyhteistyötä. Satuli, H. 2010. Verkostoituminen on yrittäjän etu. Hakupäivä 4.11.2018. https://www.elo.fi/tyonantaja/efekti-palvelu-tukee-tyossajaksamista/~/media/files/efekti/yrittajan_verkostot_fennia2010_4.ashx Työn tekeminen on muuttumassa yhä enemmän vaihtuviksi projekteiksi eri toimijoiden kanssa. Verkostot voivat olla mahdollisuus hallita kiirettä ja informaatiotulvaa. Sähköiset työkalut synnyttävät uusia keinoja kartuttaa sosiaalista pääomaa. Virtuaaliverkot eivät kuitenkaan voi koskaan korvata perinteistä verkostoitumista. Yhteisöllisen median palvelut ovat yhteisen ajattelun ja tekemisen apuväline. Sisällön ja hyödyn tekevät yhä verkostoissa toimivat ihmiset. Yksi uusimpia verkostoitumisen muotoja on avoin verkosto, joka toimii sähköisessä ympäristössä. Avoimeen verkostoon voi kuka tahansa jakaa tietoa yleiseen käyttöön ja samoin kuka tahansa voi hyödyntää jaetut ideat. Toimijat hakevat toimintaansa ketteryyttä ja tuoreita toimintatapoja.  

Verkostoitumista ja verkostoitumisosaamista pidetään nykyisin yhtenä työelämän kompetenssina. Verkostoitumistaitojen merkitys kasvaa tulevaisuudessa, kun osa työtehtävistä poistuu digitalisaation myötä. Kilpailu työtehtävistä kovenee, työ pirstaloituu ja oma aktiivisuus työ- sekä yrittäjäelämässä korostuvat. Verkostokyvykkyys auttaa kehittymään ja uudistumaan. Samalla se mahdollistaa erikoistumisen ja oman erikoisosaamisen hyödyntämisen.

Leikitään ja tehdään asiat toisin 

hipsut_oranssi.pngTärkeätä nukkua hyvin, syödä monipuolisesti, liikkua kohtuullisesti, leikkiä ja tehdä työtä.

Leikki ruokkii luovuutta, stressi ja kiire puolestaan kaventavat sitä. Kiireen myötä työstä tulee helposti kaavamaista. Psykologian professori emerita Lea Pulkkisen mukaan leikin ajatus voi säilyä ihmisellä läpi elämän. Osalla ihmisistä on toiminnallista mielikuvitusta ja se onkin tarpeen muun muassa luovilla aloilla. Leikki on vapauttavaa, tervehdyttävää, tuo elämäniloa eikä se katso ikää Paaso, M. & Kaski, H. 2013. Aikuinen, muista leikkiä! Yle Uutiset 17.4. Hakupäivä 11.12.2018. https://yle.fi/uutiset/3-6581460.

Puhuttaessa tulevaisuuden johtajan menestyksellisestä toiminnasta, nousi myös kulttuurijohtajien vastauksissa esiin leikki. Tässä yhteydessä leikillä tarkoitetaan johtajien aktiivista sitoutumista johtamiseen. Johtajilla täytyy olla motivaatio toiminnan johtamiseen ja valmius nopeisiin muutoksiin – ja heittäytymiseen. Leikkiin liittyy vahvasti toiminnallinen mielikuvitus, se on tarpeen muun muassa luovilla aloilla. Toiminnallinen mielikuvitus on johtajan mahtava voimavara. Toiminnallinen mielikuvitus voi antaa avaimia ratkoa ongelmia ja luoda uusia ideoita. 

Leikillinen toimintaympäristö on sellainen, jossa toiminnallisuutta ja mielikuvitusta päästään hyödyntämään. Eräs vastaajista vertasi oivallisesti johtajan tulevaisuuden haasteita soittamiseen jazzbändissä. Täytyy olla niin hyvä ilmapiiri, että ideoita voi heitellä ja kollega ottaa haasteen vastaan, muokkaa sitä ja jatkaa idean muokkausta. 

hipsut_oranssi.pngAvoimuus, luovuus ja kuunteleminen. Samoja ilmiöitä voi havaita esimerkiksi soittaessa jazz-bändissä. Olen saanut bändiympäristöistä suuren voimavaran työskentelyyni siitä, että voin heittää työkavereilleni aihion ja he vievät sitä eteenpäin. Usein parempaan suuntaan. Eli vähän niin kuin biisejä tehdessä tai jamitellessa. Voi heittää soittokavereille aihion ja se muokkautuu orgaanisesti joksikin yhteiseksi.

Kulttuurialan johtajat antoivat tärkeitä vastauksia siihen, millainen kulttuurituottaja työllistyy tulevaisuudessa:

hipsut_oranssi.pngHyvät tyypit työllistyy. Ei ole kovin väärin, jos kulttuurituottaja omaa jonkin käsityksen taiteen tekemisestä itse.

Tämän päivän johtajat kehottavat tulevaisuuden kollegoitaan katsomaan toiseen suuntaan kuin muut ja toteuttamaan strategisia innovaatioitaan. Huomioitavaa on, että innovaatio ei aina tarvitse suuria investointeja, vaan asioiden uudella tavalla näkemistä ja järjestämistä. Strategiseksi johtajaksi ei voi tulla ilman, että on valmis kokeilemaan. 

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus