Yhteiset osaamistavoitteet Tampereen korkeakouluyhteisön tutkinnoissa – mitä ne ovat ja miten niiden saavuttamista tuetaan opetussuunnitelmatyössä?

Pajarre Eila, Kivimäki Sanna, Selänne Sara

30.9.2019 ::

Metatiedot

Nimeke: Yhteiset osaamistavoitteet Tampereen korkeakouluyhteisön tutkinnoissa – mitä ne ovat ja miten niiden saavuttamista tuetaan opetussuunnitelmatyössä? Teoksessa H. Alaniska, H. Keurulainen & T-M. Tauriainen (toim.) Osaamisperustaisia käytäntöjä korkeakouluissa

Tekijä: Pajarre Eila; Kivimäki Sanna; Selänne Sara

Aihe, asiasanat: korkea-asteen koulutus, opetussuunnitelmat, osaamisperusteisuus, työyhteisötaidot

Tiivistelmä: Tampereen korkeakouluyhteisössä määriteltiin kaikille tutkinnoille yhteiset osaamistavoitteet vuonna 2018. Yhteiset osaamistavoitteet sisällytetään tutkintoihin osaamisperustaisen opetussuunnitelmatyön kautta. Opettajille tarjotaan työn tueksi muun muassa osaamisperustaisuustyöpajoja sekä osaamisperustaisen opetuksen verkkokurssi, jonka materiaalit ovat saatavilla myös itseopiskelua varten. Monialaisten ryhmien avulla voidaan tuoda kunkin ryhmän oman alueen yhteisiä osaamistavoitteita integroitavaksi myös muihin tutkinto-ohjelmiin.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-09-30

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019081424216

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Pajarre, E., Kivimäki, S. & Selänne, S. 2019. Yhteiset osaamistavoitteet Tampereen korkeakouluyhteisön tutkinnoissa – mitä ne ovat ja miten niiden saavuttamista tuetaan opetussuunnitelmatyössä? Teoksessa H. Alaniska, H. Keurulainen & T-M. Tauriainen (toim.) Osaamisperustaisia käytäntöjä korkeakouluissa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 58. Hakupäivä 7.7.2020. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019081424216.

Tampereen korkeakouluyhteisössä määriteltiin kaikille tutkinnoille yhteiset osaamistavoitteet vuonna 2018. Yhteiset osaamistavoitteet sisällytetään tutkintoihin osaamisperustaisen opetussuunnitelmatyön kautta. Opettajille tarjotaan työn tueksi muun muassa osaamisperustaisuustyöpajoja sekä osaamisperustaisen opetuksen verkkokurssi, jonka materiaalit ovat saatavilla myös itseopiskelua varten. Monialaisten ryhmien avulla voidaan tuoda kunkin ryhmän oman alueen yhteisiä osaamistavoitteita integroitavaksi myös muihin tutkinto-ohjelmiin.

KUVA: WAYHOME studio/Shutterstock.com

Työelämä on muuttunut viime vuosikymmeninä radikaalisti ja sitä myöten myös korkeakouluista valmistuvilta opiskelijoilta odotetaan uudenlaista osaamista. Vanhojen ammattien kadotessa ja uusien muodostuessa yhä tärkeämmiksi ovat nousseet niin sanotut yleiset työelämätaidot, kuten viestintä- ja kommunikointi- sekä ryhmätyötaidot, jotka ovat opiskelualasta riippumattomia Castells, M. 2000. The Information Age: Economy, Society and Culture. Volume 1. The Rise of the Network Society. 2nd ed. Cambridge, Massachusetts: Blackwell Publishers. Fallows, S. & Steven, C. 2000. Building employability skills into the higher education curriculum: A university-wide initiative. Education and Training 42 (6), 75–83..

Korkeakouluissa yleisten työelämätaitojen opettaminen on usein ollut vierasta ja varsinkin yliopistoissa painopiste on ollut oman alan ns. substanssitaidoissa ja yleisiä työelämätaitoja on opittu lähinnä harjoittelun kautta Helyer, R. & Lee. D. 2014. The Role of Work Experience in the Future Employability of Higher Education Graduates. Higher Education Quarterly 68 (3), 348–372. – niissä tutkinnoissa, joihin ohjattua harjoittelua on sisältynyt. Opiskelijoiden työllistymiseen on kuitenkin alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota niin kansallisesti kuin kansainvälisesti ja samalla on alettu tunnistaa myös yleisten työelämätaitojen merkitys valmistuvien työllistymiselle. Niiden huomioiminen tutkinnoissa on kuitenkin hyvin vaihtelevaa ja usein riippuvaista siitä, miten tutkinto-ohjelmassa niitä arvostetaan ja miten opettajat niiden tärkeyteen suhtautuvat Atlay, M. & Harris, R. 2000. An Institutional Approach to Developing Students' 'Transferable' Skills. Innovations in Education and Training International 37 (1), 76–81. Chan, C., Fong, E., Luk, L. & Ho, R. 2017. A review of literature on challenges in the development and implementation of generic competencies in higher education curriculum. International Journal of Educational Development 57, 1–10..

Tampereen korkeakouluyhteisö muodostettiin vuoden 2019 alussa, kun Tampereen yliopisto (TaY) ja Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) yhdistyivät 1.1.2019 monialaiseksi Tampereen yliopisto -nimiseksi säätiöyliopistoksi, jonka kärkialat ovat tekniikka, terveys ja yhteiskunta. Tampereen yliopistona toimiva Tampereen korkeakoulusäätiö harjoittaa myös ammattikorkeakoulutoimintaa Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) pääomistajana. Tampereen uudessa korkeakouluyhteisössä on opiskelijoita yli 30 000 ja henkilöstöä yli 4700.

Tampereen korkeakouluyhteisössä yleisten työelämätaitojen merkitys tunnistettiin tärkeäksi jo korkeakouluyhteisöä muodostettaessa. Kaikkien kolmen korkeakoulun vararehtorit yhdessä päättivät yleiset työelämätaidot, joita uuden korkeakouluyhteisön kaikkiin tutkinto-ohjelmiin tulisi sisältyä. Vuoden 2018 toukokuussa uuden yliopiston konsistori sekä TAMK:n korkeakouluneuvosto hyväksyivät dokumentin "Tampereen korkeakouluyhteisön yhteiset osaamistavoitteet" (taulukko 1).

TAULUKKO 1. Tampereen korkeakouluyhteisön yhteiset osaamistavoitteet

Oppimisen taidot ja kriittinen ajattelu	Opiskelija: arvioi ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan jatkuvasti uudistaa osaamistaan kykenee ratkaisemaan eteen tulevia uusia ja monitahoisia ongelmia ja osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissakin tilanteissa hankkii, käsittelee, arvioi, analysoi ja käyttää tietoa monipuolisesti, kriittisesti ja eettisesti arvioi ja kehittää omaa tiedonhakuprosessiaan toimii yhteisöllisesti tiedonrakentamisessa ja ymmärtää tiedon jakamisen merkityksen oman osaamisen edistämisessä ymmärtää tieteellistä ajattelua, päättelyä ja selittämistä
Etiikka	Opiskelija: ottaa vastuun omasta toiminnastaan ja sen seurauksista tietää hyvän tieteellisen käytännön periaatteet ja toimii niiden mukaisesti toimii alansa tutkimus- ja ammattieettisten periaatteiden mukaisesti soveltaa yhdenvertaisuuden, saavutettavuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita kykenee vaikuttamaan yhteisössä ja yhteiskunnallisesti eettisiin arvoihin perustuen ja osaamistaan hyödyntäen
Työyhteisötaidot	Opiskelija: kykenee toimimaan työyhteisön jäsenenä ja edistämään yhteisön ja itsensä työhyvinvointia ottaa työskentelyssään huomioon monenlaiset toimijat toimii tarkoituksenmukaisesti monimutkaisissa tilanteissa ymmärtää verkostojen merkityksen työelämässä ja omaa kyvyn kehittää omia verkostojaan
Tietotekniikka-digitaidot	Opiskelija: osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa ymmärtää digitalisaation merkityksen omalla alallaan ja hyödyntää alansa digitaalisia toimintaympäristöjä edistää alansa digitaalisten toimintaympäristöjen kehitystä tuntee digitaalisiin ympäristöihin liittyviä riskejä ja ottaa ne huomioon omassa toiminnassaan
Uuden kehittäminen ja innovointi	Opiskelija: toteuttaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa soveltaen alan olemassa olevaa tietoa ja menetelmiä sekä tuottaa alalle uutta tietoa ja menetelmiä etsii sekä luo uusia asiakaslähtöisiä, kestäviä ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja ajattelee luovasti ja näkee vaihtoehtoisia ratkaisukeskeisiä tapoja toimia erilaisissa työelämän sekä poikkitieteellisissä tilanteissa ymmärtää globaalien koko ihmiskuntaa koskevien ongelmien merkityksen sekä kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tärkeyden niiden ratkaisemisessa omaa valmiuksia yrittäjyyteen
Vuorovaikutus- ja viestintätaidot	Opiskelija: toimii työelämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa tehtävän edellyttämällä tavalla osana yhteisöä, kuten tiimiä tai projektiryhmää pystyy käymään rakentavaa ja asiantuntevaa yhteiskunnallista keskustelua pystyy keskustelemaan tutkitusta tiedosta sekä ymmärtää erilaisten esitysten ja mediatekstien statuksen kykenee viestimään ja toimimaan eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa ja hallitsee oman alansa työtehtävissä tarvittavan kielitaidon hallitsee vähintään yhden vieraan kielen tasolla, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen
Talous- ja johtamistaidot sekä yhteiskunnallinen ymmärrys	Opiskelija: omaa alansa kannalta riittävän talous- ja johtamisosaamisen ja valmiuden laajentaa tätä osaamista osaa johtaa omaa toimintaansa työelämässä tavoitteellisesti kykenee työn suunnitteluun, itsenäiseen työskentelyyn asiantuntijatehtävissä ja tarvittaessa toimimaan lähijohtajana opiskelija ymmärtää talouden ja johtamisen merkityksen omalla alallaan ja sen, miten talouden ja johtamisen kautta rakennetaan kilpailukykyä omalla alalla opiskelija ymmärtää oman työnsä merkityksen yhteiskunnallisessa kontekstissa ja pystyy osallistumaan oman alansa yhteiskunnalliseen keskusteluun
Kansainvälisyys ja globaali vastuu	Opiskelija: seuraa aktiivisesti alansa kansainvälistä kehitystä ja ymmärtää sen vaikutukset ja mahdollisuudet toimii kansainvälisissä toimintaympäristöissä ja kykenee kansainväliseen ja kulttuurienväliseen viestintään työtehtävissään ja toiminnan kehittämisessä ennakoi ja hyödyntää kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia työtehtävissään tunnistaa kestävään kehitykseen liittyviä paikallisia ja globaaleja kysymyksiä sekä niiden välisiä kytköksiä kestävän kehityksen ekologisella, sosiaalis-kulttuurisella ja taloudellisella ulottuvuudella

Näiden yhteisten osaamistavoitteiden sisällyttämiseksi opetussuunnitelmiin annettiin seuraavanlaiset ohjeet:

"Yhteiset kompetenssit tarkoittavat sellaisia opetussuunnitelmien sisältämiä geneerisiä osaamisia, joita jokaisen Tampereen korkeakouluyhteisöstä tutkintoon johtavasta koulutuksesta valmistuvan opiskelijan tulisi hallita valmistuessaan. Tämä osaaminen on tarkoitus saavuttaa pääosin tutkintoon sisältyvien opintojaksojen sisälle integroituna sekä opinnäytteissä mutta koulutusalasta riippuen voidaan tarjota myös erillisiä opintojaksoja, joilla keskitytään johonkin ao. teemaan. Tutkintoihin integroidaan ja sisällytetään näitä yhteisiä osaamistavoitteita tutkinto-ohjelman osaamistarpeiden näkökulmasta ja jokainen tutkinto voi soveltaa niitä tutkintoon sopivalla tavalla. Osaamisen saavuttamista tuetaan erilaisilla opetusmenetelmillä esimerkiksi projektitöillä, innovointiprojekteilla tai vastaavilla. Osaamistavoitteet voivat olla joko tutkintotason, opintokokonaisuustason tai opintojaksotason tavoitteita. Jos yleinen osaaminen viedään opintojaksotasolle, sen tulee olla mukana opintojakson arvioinnissa. Tätä dokumenttia käytetään opetussuunnitelmien laatimisen tukena."

Miten työelämätaitojen huomioimista opetussuunnitelmatyössä tuettiin vuonna 2018?

Alun perin kirjallisina ohjeina lanseerattiin vain edellisessä kappaleessa esitelty dokumentti. Tämän tueksi vuoden 2018 aikana järjestettiin yhteisiä osaamisperustaisuustyöpajoja. Opettajien kouluttaminen aiheesta on tärkeää, koska jos opettajat eivät tunnista ja tee työelämätaitoja näkyviksi, niin eivät myöskään opiskelijat niitä tunnista. Keväällä järjestettiin kolme saman sisältöistä suomenkielistä työpajaa, yksi jokaisella Tampereen korkeakouluyhteisön kampuksella (TTY, TaY ja TAMK), ja sen lisäksi yksi englanninkielinen työpaja. Keväällä keskusteltiin osaamisperustaisuudesta, työelämätaitojen tärkeydestä ja esiteltiin tämä yhteisten osaamistavoitteiden dokumentti sekä muita uuden korkeakouluyhteisön linjauksia ja ohjeita. Työpajojen aikana kävi ilmi, että opettajien keskuudessa oli paljon epäselvyyttä työelämätaitoihin ja aiemmin hyväksyttyyn yhteisten osaamistavoitteiden dokumenttiin liittyen. Tämän vuoksi syksyllä julkaistiinkin seuraavanlaiset tulkintaohjeet kevään dokumentille:

"Dokumentissa on kuvattu kahdeksan aihealuetta, joiden kaikkien tulisi jollain tavalla näkyä kaikissa Tampereen korkeakouluyhteisön tutkinnoissa.

Jokaisesta aihealueesta on dokumentissa annettu tarkempia esimerkkejä. Näitä esimerkkejä ei tarvitse sisällyttää tutkinnon osaamistavoitteisiin vaan tutkintoihin sisällytetään yllä olevat kahdeksan aihealuetta jossain muodossa. Jokainen tutkinto saa tulkita osaamistavoitteita tutkinto-ohjelman osaamistarpeiden näkökulmasta.
Yliopistotutkinnoissa kaikkia yhteisiä osaamistavoitteita ei tarvitse löytyä sekä kandidaatin- että maisterintutkinnosta vaan osa voi löytyä vain toisesta, kunhan kaikki kahdeksan löytyvät koko kandidaatti + maisterijatkumosta, johon opiskelija on hyväksytty opiskelemaan.
Yhteiset osaamistavoitteet voivat olla joko tutkintotason, opintokokonaisuustason tai opintojaksotason tavoitteita. Suositeltavaa on viedä osaamiset opintokokonaisuuksiin ja/tai -jaksoihin silloin, kun ne aidosti tulevat esille siellä. Jos yleinen osaaminen viedään opintojaksotasolle, sen tulee olla jollain tavalla huomioitu opintojakson arvioinnissa.”

Kevään työpajoissa selkeästi eniten keskustelua herätti arviointi ylipäätään ja syksyllä järjestettiin samalla tavalla neljä uutta työpajaa lähinnä osaamistavoitteiden kirjoittamiseen ja arviointiin liittyen. Näissä työpajoissa keskusteltiin paljon myös yhteisten osaamistavoitteiden arvioinnista. Ohjeiksi opettajille annettiin, että jos jokin työelämätaito on olennainen osa opintojaksoa niin se tulisi kuvata opintojakson osaamistavoitteissa ja näin myös huomioida arvioinnissa jollain tavalla. Opettajille jätettiin kuitenkin paljon valinnan vapautta siinä, millä tavoin he arvioinnin toteuttavat ja ohjeistukseksi annettiinkin, että yleisiä työelämätaitoja ei tarvitse arvioida juuri samalla tavalla kuin substanssitaitoja. Sekä kevään että syksyn työpajoissa saatiin aikaiseksi paljon hyvää keskustelua ja pohdintaa aiheesta, mutta kirjallisia ohjeita yleisten työelämätaitojen arvioinnille ei korkeakouluyhteisössämme toistaiseksi ole tuotettu. Työpajojen suurimpana haasteena voidaan pitää sitä, että niihin osallistui vain murto-osa opetushenkilökunnasta.

Osana University Pedagogical Support (UNIPS) -kärkihanketta, Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY) suunniteltiin vuonna 2018 englanninkielinen verkkokurssi Competency-based teaching and curriculum (1 op). Kurssin aiheena oli siis osaamisperustaisuus ja sen sisältö koostui seuraavista teemoista: osaamistavoitteet, substanssitaidot ja yleiset työelämätaidot, osaamisperustaisen oppimisen arviointi sekä osaamisperustaisuus opetuksessa ja opetussuunnitelmatyössä. Tämä UNIPS-kurssi oli suunnattu korkeakouluopettajille ja myös muille opetustehtävissä toimiville henkilökunnan jäsenille eli esimerkiksi tohtoriopiskelijoille. Verkkokurssi pilotoitiin TTY:llä syksyllä 2018 ja kurssin suoritti 19 opiskelijaa. Noin puolet kurssin opiskelijoista oli TTY:n henkilökuntaa ja puolet TaY:n. Kurssi suunniteltiin UNIPS-hankkeessa tuotetun itseopiskelumateriaalin pohjalta, joka on kaikille avointa ja löydettävissä UNIPS-oppimisympäristöstä.

Verkkokurssin tärkeimpänä tavoitteena oli perehdyttää osallistujat siihen, mitä osaamisperustaisuus tarkoittaa korkeakouluopetuksen näkökulmasta ja miten sitä voi toteuttaa opettajan omassa työssä. Esimerkiksi yhtenä kurssin viikkotehtävänä oli perehtyä edellä esiteltyyn dokumenttiin Tampereen korkeakouluyhteisön yhteisistä osaamistavoitteista ja pohtia, miten näitä voisi soveltaa opintojaksotasolla. Tehtävän tarkoituksena oli saada opettajat tunnistamaan, mitä geneerisiä työelämätaitoja opiskelijoiden on mahdollista harjoitella yksittäisten opintojaksojen aikana ja miten harjoittelu käytännössä tapahtuu. Lisäksi tehtävänä oli pohtia, mikä on yksittäisen opettajan rooli Tampereen korkeakouluyhteisön yhteisten osaamistavoitteiden jalkauttamisessa.

Syksyn 2018 aikana, kaikkien työpajojen ja UNIPS-kurssin jälkeen, yliopiston tutkinto-ohjelmien opintokokonaisuuksien osaamistavoitteet kerättiin tukipalveluiden toimesta ja käytiin läpi yhteisten osaamisten osalta. Tarkastelun lopputulos oli, että osa tutkinto-ohjelmista huomioi ne paremmin kuin toiset mutta yleisesti ottaen työelämätaitoja oli edelleen heikosti esillä tutkinto-ohjelmien ja opintokokonaisuuksien osaamistavoitteissa. Erilaisille tukitoimille on siis edelleenkin tarvetta ja seuraavassa kappaleessa esittelemmekin suunnitelmiamme tämän ja ensi vuoden osalta.

Miten tutkinto-ohjelmia autetaan tästä eteenpäin?

Vuoden 2019 aikana on tarkoitus järjestää lisää koko henkilökunnalle avoimia työpajoja. Yliopiston puolella suunnitelmana on myös järjestää kaikille tutkinto-ohjelmille mahdollisuus osaamisperustaisuus-työpajaan/kehittämispäivään, jossa pohdittaisiin tukipalveluiden avustuksella opetussuunnitelman kokonaisuutta. Tällä vastattaisiin siihen haasteeseen, että avoimissa työpajoissa on ollut läsnä vain murto-osa opetushenkilökunnasta. Yliopiston puolella käyttöön otetaan myös TAMK:lla hyväksi havaittu tapa, jossa opetussuunnitelmatyölle asetetaan tarkistuspisteitä. Näissä kaikkia suunnitteluryhmiä pyydetään raportoimaan opetussuunnitelmatyön edistyminen, erityisesti voidaan tarkastella juuri näitä yhteisiä osaamistavoitteita. Lisäksi myös UNIPS-verkkokurssi toteutetaan uudelleen syksyllä 2019 ja tällä kertaa ilmoittautuminen avataan koko korkeakouluyhteisön opettajille ja muille opetustehtävissä toimiville. Yksi esiin noussut kysymys on ollut, miten tutkinto-ohjelmat voivat hankkia puuttuvaa osaamista jonkun tietyn yhteisen osaamistavoitteen osalta. Osana korkeakouluyhteisön yhteistä koulutuksen kehittämistyötä on perustettu monialaiset koulutuksen kehittämisryhmät, jotka tekevät opetussuunnitelmatyötä yhteistyössä yliopiston ja TAMK:n eri tutkinto-ohjelmien kesken. Ryhmät ovat: Talous & johtaminen, Kasvatus & opetus, SOTE, Tekniset tieteet, Rakentaminen & ympäristö, ICT & matematiikka, HTI & Interaktiivinen Media & Pelitutkimus, Kielet & viestintä ja Yhteiskunta & kulttuuri. Näiden ryhmien yhtenä tehtävänä on myös tuottaa omalle osa-alueellensa kuuluvia työelämätaitoja muille tutkinto-ohjelmille, esimerkiksi ICT & matematiikka tuottaa kaikille tarjolla olevan tietotekniikkataitojen peruskurssin. Osana yhdessä korkeakouluyhteisöä toimimista yliopiston ja TAMK:n on myös tarkoitus muiltakin osin yhtenäistää opetussuunnitelmaprosesseja ja -aikatauluja.

Tärkeimpänä oppina yhteisten osaamistavoitteiden lanseeraamisessa on ollut, että linjausten lisäksi täytyy olla selkeät toimenpiteet siihen, miten tällainen asia jalkautetaan. Johdon tuen lisäksi tarvitaan opettajien välistä yhteistyötä, jotta osaaminen karttuu opintojen edetessä tasapainoisesti ja kattavasti.