Yhteiset osaamistavoitteet Tampereen korkeakouluyhteisön tutkinnoissa – mitä ne ovat ja miten niiden saavuttamista tuetaan opetussuunnitelmatyössä?
Metatiedot
Nimeke: Yhteiset osaamistavoitteet Tampereen korkeakouluyhteisön tutkinnoissa – mitä ne ovat ja miten niiden saavuttamista tuetaan opetussuunnitelmatyössä? Teoksessa H. Alaniska, H. Keurulainen & T-M. Tauriainen (toim.) Osaamisperustaisia käytäntöjä korkeakouluissa
Tekijä: Pajarre Eila; Kivimäki Sanna; Selänne Sara
Aihe, asiasanat: korkea-asteen koulutus, opetussuunnitelmat, osaamisperusteisuus, työyhteisötaidot
Tiivistelmä: Tampereen korkeakouluyhteisössä määriteltiin kaikille tutkinnoille yhteiset osaamistavoitteet vuonna 2018. Yhteiset osaamistavoitteet sisällytetään tutkintoihin osaamisperustaisen opetussuunnitelmatyön kautta. Opettajille tarjotaan työn tueksi muun muassa osaamisperustaisuustyöpajoja sekä osaamisperustaisen opetuksen verkkokurssi, jonka materiaalit ovat saatavilla myös itseopiskelua varten. Monialaisten ryhmien avulla voidaan tuoda kunkin ryhmän oman alueen yhteisiä osaamistavoitteita integroitavaksi myös muihin tutkinto-ohjelmiin.
Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk
Aikamääre: Julkaistu 2019-09-30
Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019081424216
Kieli: suomi
Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut
Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0
Näin viittaat tähän julkaisuun
Pajarre, E., Kivimäki, S. & Selänne, S. 2019. Yhteiset osaamistavoitteet Tampereen korkeakouluyhteisön tutkinnoissa – mitä ne ovat ja miten niiden saavuttamista tuetaan opetussuunnitelmatyössä? Teoksessa H. Alaniska, H. Keurulainen & T-M. Tauriainen (toim.) Osaamisperustaisia käytäntöjä korkeakouluissa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 58. Hakupäivä 6.3.2021. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019081424216.
Tampereen korkeakouluyhteisössä määriteltiin kaikille tutkinnoille yhteiset osaamistavoitteet vuonna 2018. Yhteiset osaamistavoitteet sisällytetään tutkintoihin osaamisperustaisen opetussuunnitelmatyön kautta. Opettajille tarjotaan työn tueksi muun muassa osaamisperustaisuustyöpajoja sekä osaamisperustaisen opetuksen verkkokurssi, jonka materiaalit ovat saatavilla myös itseopiskelua varten. Monialaisten ryhmien avulla voidaan tuoda kunkin ryhmän oman alueen yhteisiä osaamistavoitteita integroitavaksi myös muihin tutkinto-ohjelmiin.

KUVA: WAYHOME studio/Shutterstock.com
Työelämä on muuttunut viime vuosikymmeninä radikaalisti ja sitä myöten myös korkeakouluista valmistuvilta opiskelijoilta odotetaan uudenlaista osaamista. Vanhojen ammattien kadotessa ja uusien muodostuessa yhä tärkeämmiksi ovat nousseet niin sanotut yleiset työelämätaidot, kuten viestintä- ja kommunikointi- sekä ryhmätyötaidot, jotka ovat opiskelualasta riippumattomia Castells, M. 2000. The Information Age: Economy, Society and Culture. Volume 1. The Rise of the Network Society. 2nd ed. Cambridge, Massachusetts: Blackwell Publishers. Fallows, S. & Steven, C. 2000. Building employability skills into the higher education curriculum: A university-wide initiative. Education and Training 42 (6), 75–83..
Korkeakouluissa yleisten työelämätaitojen opettaminen on usein ollut vierasta ja varsinkin yliopistoissa painopiste on ollut oman alan ns. substanssitaidoissa ja yleisiä työelämätaitoja on opittu lähinnä harjoittelun kautta Helyer, R. & Lee. D. 2014. The Role of Work Experience in the Future Employability of Higher Education Graduates. Higher Education Quarterly 68 (3), 348–372. – niissä tutkinnoissa, joihin ohjattua harjoittelua on sisältynyt. Opiskelijoiden työllistymiseen on kuitenkin alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota niin kansallisesti kuin kansainvälisesti ja samalla on alettu tunnistaa myös yleisten työelämätaitojen merkitys valmistuvien työllistymiselle. Niiden huomioiminen tutkinnoissa on kuitenkin hyvin vaihtelevaa ja usein riippuvaista siitä, miten tutkinto-ohjelmassa niitä arvostetaan ja miten opettajat niiden tärkeyteen suhtautuvat Atlay, M. & Harris, R. 2000. An Institutional Approach to Developing Students' 'Transferable' Skills. Innovations in Education and Training International 37 (1), 76–81. Chan, C., Fong, E., Luk, L. & Ho, R. 2017. A review of literature on challenges in the development and implementation of generic competencies in higher education curriculum. International Journal of Educational Development 57, 1–10..
Tampereen korkeakouluyhteisö muodostettiin vuoden 2019 alussa, kun Tampereen yliopisto (TaY) ja Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) yhdistyivät 1.1.2019 monialaiseksi Tampereen yliopisto -nimiseksi säätiöyliopistoksi, jonka kärkialat ovat tekniikka, terveys ja yhteiskunta. Tampereen yliopistona toimiva Tampereen korkeakoulusäätiö harjoittaa myös ammattikorkeakoulutoimintaa Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) pääomistajana. Tampereen uudessa korkeakouluyhteisössä on opiskelijoita yli 30 000 ja henkilöstöä yli 4700.
Tampereen korkeakouluyhteisössä yleisten työelämätaitojen merkitys tunnistettiin tärkeäksi jo korkeakouluyhteisöä muodostettaessa. Kaikkien kolmen korkeakoulun vararehtorit yhdessä päättivät yleiset työelämätaidot, joita uuden korkeakouluyhteisön kaikkiin tutkinto-ohjelmiin tulisi sisältyä. Vuoden 2018 toukokuussa uuden yliopiston konsistori sekä TAMK:n korkeakouluneuvosto hyväksyivät dokumentin "Tampereen korkeakouluyhteisön yhteiset osaamistavoitteet" (taulukko 1).
TAULUKKO 1. Tampereen korkeakouluyhteisön yhteiset osaamistavoitteet
Oppimisen taidot ja kriittinen ajattelu |
Opiskelija:
|
Etiikka |
Opiskelija:
|
Työyhteisötaidot |
Opiskelija:
|
Tietotekniikka-digitaidot |
Opiskelija:
|
Uuden kehittäminen ja innovointi |
Opiskelija:
|
Vuorovaikutus- ja viestintätaidot |
Opiskelija:
|
Talous- ja johtamistaidot sekä yhteiskunnallinen ymmärrys |
Opiskelija:
|
Kansainvälisyys ja globaali vastuu |
Opiskelija:
|
Näiden yhteisten osaamistavoitteiden sisällyttämiseksi opetussuunnitelmiin annettiin seuraavanlaiset ohjeet:
"Yhteiset kompetenssit tarkoittavat sellaisia opetussuunnitelmien sisältämiä geneerisiä osaamisia, joita jokaisen Tampereen korkeakouluyhteisöstä tutkintoon johtavasta koulutuksesta valmistuvan opiskelijan tulisi hallita valmistuessaan. Tämä osaaminen on tarkoitus saavuttaa pääosin tutkintoon sisältyvien opintojaksojen sisälle integroituna sekä opinnäytteissä mutta koulutusalasta riippuen voidaan tarjota myös erillisiä opintojaksoja, joilla keskitytään johonkin ao. teemaan. Tutkintoihin integroidaan ja sisällytetään näitä yhteisiä osaamistavoitteita tutkinto-ohjelman osaamistarpeiden näkökulmasta ja jokainen tutkinto voi soveltaa niitä tutkintoon sopivalla tavalla. Osaamisen saavuttamista tuetaan erilaisilla opetusmenetelmillä esimerkiksi projektitöillä, innovointiprojekteilla tai vastaavilla. Osaamistavoitteet voivat olla joko tutkintotason, opintokokonaisuustason tai opintojaksotason tavoitteita. Jos yleinen osaaminen viedään opintojaksotasolle, sen tulee olla mukana opintojakson arvioinnissa. Tätä dokumenttia käytetään opetussuunnitelmien laatimisen tukena."
Miten työelämätaitojen huomioimista opetussuunnitelmatyössä tuettiin vuonna 2018?
Alun perin kirjallisina ohjeina lanseerattiin vain edellisessä kappaleessa esitelty dokumentti. Tämän tueksi vuoden 2018 aikana järjestettiin yhteisiä osaamisperustaisuustyöpajoja. Opettajien kouluttaminen aiheesta on tärkeää, koska jos opettajat eivät tunnista ja tee työelämätaitoja näkyviksi, niin eivät myöskään opiskelijat niitä tunnista. Keväällä järjestettiin kolme saman sisältöistä suomenkielistä työpajaa, yksi jokaisella Tampereen korkeakouluyhteisön kampuksella (TTY, TaY ja TAMK), ja sen lisäksi yksi englanninkielinen työpaja. Keväällä keskusteltiin osaamisperustaisuudesta, työelämätaitojen tärkeydestä ja esiteltiin tämä yhteisten osaamistavoitteiden dokumentti sekä muita uuden korkeakouluyhteisön linjauksia ja ohjeita. Työpajojen aikana kävi ilmi, että opettajien keskuudessa oli paljon epäselvyyttä työelämätaitoihin ja aiemmin hyväksyttyyn yhteisten osaamistavoitteiden dokumenttiin liittyen. Tämän vuoksi syksyllä julkaistiinkin seuraavanlaiset tulkintaohjeet kevään dokumentille:
"Dokumentissa on kuvattu kahdeksan aihealuetta, joiden kaikkien tulisi jollain tavalla näkyä kaikissa Tampereen korkeakouluyhteisön tutkinnoissa.
- Jokaisesta aihealueesta on dokumentissa annettu tarkempia esimerkkejä. Näitä esimerkkejä ei tarvitse sisällyttää tutkinnon osaamistavoitteisiin vaan tutkintoihin sisällytetään yllä olevat kahdeksan aihealuetta jossain muodossa. Jokainen tutkinto saa tulkita osaamistavoitteita tutkinto-ohjelman osaamistarpeiden näkökulmasta.
- Yliopistotutkinnoissa kaikkia yhteisiä osaamistavoitteita ei tarvitse löytyä sekä kandidaatin- että maisterintutkinnosta vaan osa voi löytyä vain toisesta, kunhan kaikki kahdeksan löytyvät koko kandidaatti + maisterijatkumosta, johon opiskelija on hyväksytty opiskelemaan.
- Yhteiset osaamistavoitteet voivat olla joko tutkintotason, opintokokonaisuustason tai opintojaksotason tavoitteita. Suositeltavaa on viedä osaamiset opintokokonaisuuksiin ja/tai -jaksoihin silloin, kun ne aidosti tulevat esille siellä. Jos yleinen osaaminen viedään opintojaksotasolle, sen tulee olla jollain tavalla huomioitu opintojakson arvioinnissa.”
Kevään työpajoissa selkeästi eniten keskustelua herätti arviointi ylipäätään ja syksyllä järjestettiin samalla tavalla neljä uutta työpajaa lähinnä osaamistavoitteiden kirjoittamiseen ja arviointiin liittyen. Näissä työpajoissa keskusteltiin paljon myös yhteisten osaamistavoitteiden arvioinnista. Ohjeiksi opettajille annettiin, että jos jokin työelämätaito on olennainen osa opintojaksoa niin se tulisi kuvata opintojakson osaamistavoitteissa ja näin myös huomioida arvioinnissa jollain tavalla. Opettajille jätettiin kuitenkin paljon valinnan vapautta siinä, millä tavoin he arvioinnin toteuttavat ja ohjeistukseksi annettiinkin, että yleisiä työelämätaitoja ei tarvitse arvioida juuri samalla tavalla kuin substanssitaitoja. Sekä kevään että syksyn työpajoissa saatiin aikaiseksi paljon hyvää keskustelua ja pohdintaa aiheesta, mutta kirjallisia ohjeita yleisten työelämätaitojen arvioinnille ei korkeakouluyhteisössämme toistaiseksi ole tuotettu. Työpajojen suurimpana haasteena voidaan pitää sitä, että niihin osallistui vain murto-osa opetushenkilökunnasta.
Osana University Pedagogical Support (UNIPS) -kärkihanketta, Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY) suunniteltiin vuonna 2018 englanninkielinen verkkokurssi Competency-based teaching and curriculum (1 op). Kurssin aiheena oli siis osaamisperustaisuus ja sen sisältö koostui seuraavista teemoista: osaamistavoitteet, substanssitaidot ja yleiset työelämätaidot, osaamisperustaisen oppimisen arviointi sekä osaamisperustaisuus opetuksessa ja opetussuunnitelmatyössä. Tämä UNIPS-kurssi oli suunnattu korkeakouluopettajille ja myös muille opetustehtävissä toimiville henkilökunnan jäsenille eli esimerkiksi tohtoriopiskelijoille. Verkkokurssi pilotoitiin TTY:llä syksyllä 2018 ja kurssin suoritti 19 opiskelijaa. Noin puolet kurssin opiskelijoista oli TTY:n henkilökuntaa ja puolet TaY:n. Kurssi suunniteltiin UNIPS-hankkeessa tuotetun itseopiskelumateriaalin pohjalta, joka on kaikille avointa ja löydettävissä UNIPS-oppimisympäristöstä.
Verkkokurssin tärkeimpänä tavoitteena oli perehdyttää osallistujat siihen, mitä osaamisperustaisuus tarkoittaa korkeakouluopetuksen näkökulmasta ja miten sitä voi toteuttaa opettajan omassa työssä. Esimerkiksi yhtenä kurssin viikkotehtävänä oli perehtyä edellä esiteltyyn dokumenttiin Tampereen korkeakouluyhteisön yhteisistä osaamistavoitteista ja pohtia, miten näitä voisi soveltaa opintojaksotasolla. Tehtävän tarkoituksena oli saada opettajat tunnistamaan, mitä geneerisiä työelämätaitoja opiskelijoiden on mahdollista harjoitella yksittäisten opintojaksojen aikana ja miten harjoittelu käytännössä tapahtuu. Lisäksi tehtävänä oli pohtia, mikä on yksittäisen opettajan rooli Tampereen korkeakouluyhteisön yhteisten osaamistavoitteiden jalkauttamisessa.
Syksyn 2018 aikana, kaikkien työpajojen ja UNIPS-kurssin jälkeen, yliopiston tutkinto-ohjelmien opintokokonaisuuksien osaamistavoitteet kerättiin tukipalveluiden toimesta ja käytiin läpi yhteisten osaamisten osalta. Tarkastelun lopputulos oli, että osa tutkinto-ohjelmista huomioi ne paremmin kuin toiset mutta yleisesti ottaen työelämätaitoja oli edelleen heikosti esillä tutkinto-ohjelmien ja opintokokonaisuuksien osaamistavoitteissa. Erilaisille tukitoimille on siis edelleenkin tarvetta ja seuraavassa kappaleessa esittelemmekin suunnitelmiamme tämän ja ensi vuoden osalta.
Miten tutkinto-ohjelmia autetaan tästä eteenpäin?
Vuoden 2019 aikana on tarkoitus järjestää lisää koko henkilökunnalle avoimia työpajoja. Yliopiston puolella suunnitelmana on myös järjestää kaikille tutkinto-ohjelmille mahdollisuus osaamisperustaisuus-työpajaan/kehittämispäivään, jossa pohdittaisiin tukipalveluiden avustuksella opetussuunnitelman kokonaisuutta. Tällä vastattaisiin siihen haasteeseen, että avoimissa työpajoissa on ollut läsnä vain murto-osa opetushenkilökunnasta. Yliopiston puolella käyttöön otetaan myös TAMK:lla hyväksi havaittu tapa, jossa opetussuunnitelmatyölle asetetaan tarkistuspisteitä. Näissä kaikkia suunnitteluryhmiä pyydetään raportoimaan opetussuunnitelmatyön edistyminen, erityisesti voidaan tarkastella juuri näitä yhteisiä osaamistavoitteita. Lisäksi myös UNIPS-verkkokurssi toteutetaan uudelleen syksyllä 2019 ja tällä kertaa ilmoittautuminen avataan koko korkeakouluyhteisön opettajille ja muille opetustehtävissä toimiville. Yksi esiin noussut kysymys on ollut, miten tutkinto-ohjelmat voivat hankkia puuttuvaa osaamista jonkun tietyn yhteisen osaamistavoitteen osalta. Osana korkeakouluyhteisön yhteistä koulutuksen kehittämistyötä on perustettu monialaiset koulutuksen kehittämisryhmät, jotka tekevät opetussuunnitelmatyötä yhteistyössä yliopiston ja TAMK:n eri tutkinto-ohjelmien kesken. Ryhmät ovat: Talous & johtaminen, Kasvatus & opetus, SOTE, Tekniset tieteet, Rakentaminen & ympäristö, ICT & matematiikka, HTI & Interaktiivinen Media & Pelitutkimus, Kielet & viestintä ja Yhteiskunta & kulttuuri. Näiden ryhmien yhtenä tehtävänä on myös tuottaa omalle osa-alueellensa kuuluvia työelämätaitoja muille tutkinto-ohjelmille, esimerkiksi ICT & matematiikka tuottaa kaikille tarjolla olevan tietotekniikkataitojen peruskurssin. Osana yhdessä korkeakouluyhteisöä toimimista yliopiston ja TAMK:n on myös tarkoitus muiltakin osin yhtenäistää opetussuunnitelmaprosesseja ja -aikatauluja.
Tärkeimpänä oppina yhteisten osaamistavoitteiden lanseeraamisessa on ollut, että linjausten lisäksi täytyy olla selkeät toimenpiteet siihen, miten tällainen asia jalkautetaan. Johdon tuen lisäksi tarvitaan opettajien välistä yhteistyötä, jotta osaaminen karttuu opintojen edetessä tasapainoisesti ja kattavasti.
Kommentit
blog comments powered by Disqus