Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 118/2020

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen: Osaamisen ja palvelujen Suomi osana EU:ta

21.12.2020 ::

Metatiedot

Nimeke: Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen: Osaamisen ja palvelujen Suomi osana EU:ta. Teoksessa K. Virolainen, S., Kekäläinen & S-L. Halme (toim.) Sydämen kultainen kosketus – aurinko nousee Oulusta. Hyvinvoinnin, terveyden ja hoitotyön edistäjät

Tekijä: Tuppurainen Tytti

Aihe, asiasanat: kansanterveys, osaaminen

Tiivistelmä: Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen piti puheen Kultainen Kosketus-terveydenhuoltoseminaarissa 11.11.2019. Hänen puheensa tekee katsauksen Suomen korkeatasoiseen ja kansainvälisesti tunnustettuun osaamiseen, joka tarvitsee väyliä kehittyäkseen edelleen ja mahdollisuuksia, joilla innovaatiosta edetään tuotteeksi. EU:n tarjoamat sisämarkkinat sekä yhteinen osaamispääomamme ovat tässä kehitystyössä tulevan menestyksemme turvaajia.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2020-12-21

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020120299135

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Tuppurainen, T. 2020. Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen: Osaamisen ja palvelujen Suomi osana EU:ta. Teoksessa K. Virolainen, S., Kekäläinen & S-L. Halme (toim.) Sydämen kultainen kosketus – aurinko nousee Oulusta. Hyvinvoinnin, terveyden ja hoitotyön edistäjät. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 118. Hakupäivä 29.3.2024. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020120299135.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen piti puheen Kultainen kosketus -terveydenhuoltoseminaarissa 11.11.2019. Hänen puheensa tekee katsauksen Suomen korkeatasoiseen ja kansainvälisesti tunnustettuun osaamiseen, joka tarvitsee väyliä kehittyäkseen edelleen ja mahdollisuuksia, joilla innovaatiosta edetään tuotteeksi. EU:n tarjoamat sisämarkkinat sekä yhteinen osaamispääomamme ovat tässä kehitystyössä tulevan menestyksemme turvaajia.

Valokuva Tytti Tuppuraisesta puhumassa Kultainen kosketus -seminaarissa.

KUVA: Simo-Pekka Kekäläinen

Hyvät seminaarivieraat,

Kiitoksia kutsusta tulla puhumaan tähän oululaisen voimanaisen, terveydenhuoltoneuvos Ines Kuittisen elämäntyötä juhlistavaan seminaariin, jossa on katsottu nyt aamupäivän aikana menneeseen ja nyt iltapäivän aikana katsomme tulevaisuuteen.

Puheenvuoroni otsikoksi on sovittu varsin laveasti osaamisen ja palvelujen Suomi osana EU:ta. Tässä puheenvuorossani käyn hieman läpi kulunutta Suomen EU-puheenjohtajakautta ja erityisesti siihen linkittyvää tavoitettamme uudenlaisesta tavasta hahmottaa taloutta, hyvinvointitalouden kautta. Puhun myös muutamalla sanalla kotimaassa käynnissä olevasta koulutuksen kunnianpalautuksesta, jolla kylvetään menestyksen siemeniä tulevaisuuteen. Viimeisenä sanon sanasen EU:n sisämarkkinoiden merkityksestä.

Hyvät kuulijat,

Suomen EU-puheenjohtajakauden aikana meillä on eturivin paikka vaikuttaa EU:n tulevaan viisivuotiskauteen, neuvoston strategiseen ohjelmaan ja uuden komission työohjelmaan. Tätä työtä minulla on eurooppaministerinä ollut kunnia tehdä heinäkuun alusta lähtien.

EU-puheenjohtajuuskauden aikana olen päässyt valmistelemaan niin EU:n monivuotista budjettia kuin tutustumaan entistä tarkemmin EU:n koko toimintakenttään, myös hyvinvointikysymyksissä. Toimiessani neuvoston edustajana Euroopan parlamentin istunnoissa olen käyttänyt neuvoston puheenvuorot muun muassa julkisesta terveydenhoidosta, syövän vastaisesta työstä sekä ilmansaasteiden vaikutuksesta eurooppalaisten terveyteen. Tiesittekö, että pelkästään ilmansaasteiden vuoksi Euroopassa kuolee vuosittain 400 000 ihmistä? Se on järkyttävä luku, jossa näemme konkreettisesti, millaisen mittakaavan asioista eurooppalaisissa hyvinvointikysymyksissä voidaan puhua.

Terveyteen ja terveydenhuoltoon liittyvät kysymykset ovat nousseet viime vuosina vahvasti agendalle Euroopan taloudellisen ohjausjakson (European semester) puitteissa ja jäsenmaat ovat saaneet komissiolta enenevässä määrin maakohtaisia suosituksia näitä asioita koskien. Osana ohjausjaksoa tarkastellaan muun muassa jäsenmaiden terveyspalvelujen tehokkuutta ja taloudellista kestävyyttä. 

Ajankohtaisessa keskustelussa EU:n terveyspolitiikan tulevaisuudesta Suomi on asettunut puolustamaan EU-tasolla tehtävää yhteistyötä ja katsonut, että uskottava EU:n terveyspolitiikka on hyvin toimivien sisämarkkinoiden edellytys. EU tarvitsee tasaveroista vuoropuhelua terveyssektorin ja muiden sektoreiden kesken, jotta kansanterveydelliset ja sisämarkkinoiden tavoitteet voidaan sovittaa yhteen. 

Suomi on korostanut, että kansanterveydellisten kysymysten ja sisämarkkinapolitiikan välillä vallitsevien jännitteiden onnistuneet ratkaisut voivat osaltaan myös vahvistaa EU:n oikeutusta kansalaisten keskuudessa. Kansanterveys on aidosti jäsenmaiden yhteinen asia ja on siksi tärkeää, että komissio vahvistaa ja turvaa jatkossakin jäsenmaiden yhteistyötä yhteisten terveyshaasteiden ratkaisemiseksi. 

Digitalisaatio on yksi tulevaisuuden ja jo tämän päivän kysymyksistä. Suomi on pitänyt jo pitkään esillä tarvetta edistää digitaalisten palvelujen sujuvuutta EU:ssa. Korkean teknologian, innovaatioiden ja osaamisen yhteiskuntana myös Suomi on riippuvainen hyvin toimivista palvelumarkkinoista ja osaavista ihmisistä. Elinkeino ja teollisuus tarvitsevat yhä enemmän palveluja. Digitaalinen murros tuo tähän tarpeeseen oman lisänsä.

Suomi ottaa puheenjohtajakaudellaan huomioon myös EU:n terveydenhuollon digitalisaation ajankohtaiset tavoitteet ja hankkeet ja asettaa EU:lle tavoitteita, jotka samalla tukevat Suomen omia tavoitteita digitalisaation edistämiseen ja liittävät ne eurooppalaiseen kehitykseen. Erityisesti Suomi jatkaa Viron EU-puheenjohtajakaudella hyväksyttyjen terveydenhuollon digitalisaatiopäätelmien tavoitteiden kehittämistä ja ehdotusten toimeenpanoa. Ne koskevat esimerkiksi tiedon liikkumista yli jäsenvaltioiden rajojen niin hoitoon kuin tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan liittyen. Eteenpäin on jäsenmaissa menty. Useimmat jäsenmaat ovat esimerkiksi ottaneet käyttöön sähköiset potilasasiakirjat ja sähköiset reseptit. 

Hyvät kuulijat,

EU:n perussopimuksessa todetaan, että kaikissa unionin politiikoissa ja toimissa tulee varmistaa ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu. Tämä on antanut vahvan pohjan Suomen esillä pitämälle Terveys kaikissa politiikoissa -lähestymistavalle. Kansallista politiikkaa täydentävä EU:n toiminta suuntautuu kansanterveyden parantamiseen, ihmisten sairauksien ja tautien ehkäisemiseen sekä fyysistä ja mielenterveyttä vaarantavien tekijöiden torjuntaan. Näillä alueilla unioni edistää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä tarvittaessa tukee niiden toimintaa.

Suomen puheenjohtajuuskaudella terveyssektorin yhtenä tärkeimpänä kokonaisuutena on kattoteema hyvinvointitalous, joka tarkastelee hyvinvoinnin ja talouden vastavuoroista suhdetta. Kyse on poikkileikkaavasta ajattelusta, jossa mukana ovat erityisesti talous-, työllisyys- ja koulutussektorit. Yhteisenä nimittäjänä toimivat kestävän kehityksen tavoitteet – taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristön kestävyys. Hyvinvointitalous auttaa ymmärtämään sitä, miten ihmisten hyvinvointi lisää myös tuottavuutta, luo talouskasvua ja vähentää julkisia kuluja pitkällä tähtäimellä. Hyvinvointitaloudessa voivat hyvin niin luvut kuin ihmiset.

Hyvinvointitalous edellyttää toimivaa yhteiskuntaa, joka tukee ja kannustaa jäseniään ja myös hyödyntää mahdollisimman täysimääräisesti inhimillisen potentiaalin ketään ylenkatsomatta. Näin ollen katseet kääntyvät väkisinkin kohti koulutuspolitiikkaa. Meillä ei ole varaa hukata lahjakkuuksia, mutta meillä ei myöskään ole varaa sivuuttaa jokaisessa meissä olevia vahvuuksia ja osaamista. 

Hyvät kuulijat,

Osaamista ei voi kartuttaa tynnyrissä. Eurooppalainen tiedeyhteisö ja -yhteistyö on Suomelle luonnollinen toimintaympäristö tulevaisuuden osaamisen ja innovaatioiden kehittämiselle. Osittain jo arkisena esimerkkinä nostan esiin Erasmus-ohjelman. Olin yksi ensimmäisistä sukupolvista, joka pääsi laventamaan omaa kokemusmaailmaansa Erasmus-vaihdon kautta. Tällainen mahdollisuus ei olisi muutoin ollut tavallisen tuiralaisperheen tytölle mahdollinen ja omalta osaltaan se varmasti kivesi omaa tulevaisuuden polkuani. 

Kyse on myös eurooppalaisten yliopistojen vahvistamisesta, sillä yhteistyössä on voimaa. Etenkin brexitin jälkeen meidän on löydettävä tapoja vahvistaa ja viedä eteenpäin yhteistä eurooppalaista osaamistamme. Pidemmän aikavälin tavoitteena tulee olla eurooppalaisen verkostomaisen "superyliopistomallin" luominen, jota erityisesti pääministeri Rinne on pitänyt esillä. Myös tieteen ja tutkimuksen saralla voimme yhdessä olla kokoamme suurempia.

Koulutuksella, kuten me kaikki täällä tänään varmasti tiedämme, on väliä. Teknologian kehitys ja työn murros edellyttävät väestön koulutustason ja huippuosaamisen vahvistamista. Ennakointitulosten mukaan uusista syntyvistä työpaikoista 75 % edellytetään korkea-asteen osaamista. Siksi tavoitteeksi on asetettu, että nuorista aikuisista 50 prosenttia suorittaisi korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää, että korkeakoulutustarjontaa on laajennettava ja läpäisyä parannettava. Myös alanvaihtajien ja aikuisväestön tarpeisiin tulee olla jatkuvan oppimisen tarjontaa. 

Yhä useampi meistä tarvitsee työuransa aikana koulutuspalveluja, joko kehittääkseen osaamistaan tai aloittaakseen kokonaan uuden uran. Jokaisella suomalaisella pitää olla mahdollisuus päivittää omaa osaamistaan lähtökohdista riippumatta. Jollekin se tarkoittaa perustaitojen vahvistamista, toiselle taas korkeakoulututkintonsa päivittämistä. Jatkuvan oppimisen reformi on lähdetty tekemään parlamentaarisen työryhmän voimin. Tämä työ vaatii kaikkien poliittisten puolueiden ja toimijakentän pitkäjänteistä sitoutumista.

Osaamistarpeeseemme heijastuu myös ympäröivän yhteiskunnan muutos. Meidän on tunnistettava ja huomioitava esimerkiksi työn uudet muodot ja pohdittava, ovatko työelämälainsäädäntömme ja sosiaalisen suojelun järjestelmämme ajan tasalla. On myös syytä muistaa, ettei EU ole ainoastaan kauppaliitto, vaan arvoyhteisö, jonka tehtävä on parantaa eurooppalaisten ihmisten arkea. Tähän kuuluu myös vapaan liikkuvuus niin työn kuin rakkauden perässä. 

Puheenjohtajakaudellaan Suomi on edellyttänyt, että EU:n ja sen jäsenmaiden tulee jatkaa toimia, jotka edistävät sukupuolten tasa-arvoa työelämässä, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä samapalkkaisuutta. Lisäksi on välttämätöntä tukea pidempiä työuria edistämällä työsuojelua, terveyspolitiikkaa ja osa-aikatyöjärjestelyjä. Euroopalla ei ole varaa tuhlata arvokkainta pääomaansa, inhimillistä pääomaa. 

Hyvät kuulijat,

Suomi järjesti ensimmäisenä EU-puheenjohtajamaana talous- ja koulutusasioista vastaavien ministerien yhteisen neuvostokokouksen viime viikolla Brysselissä. Kokouksessa käytiin keskustelua koulutuksen roolista hyvinvoinnin ja kestävän kasvun mahdollistajana. 

On tärkeää saada raha ja sivistys istumaan saman pöydän ääreen, sillä talouskysymysten ja koulutuskysymysten välillä kulkee vahva kohtalonyhteys. Ei ole pieni asia, että EU-maiden valtiovarainministerit ja opetusministerit keskustelevat yhdessä koulutuksen ja inhimillisen pääoman merkityksestä ja hyödystä. Kyseessä on mitä suurimmassa määrin niin Suomen kuin koko EU:n tuottavuuteen, kestävään taloudelliseen kasvuun kuin tasa-arvoisemman yhteiskunnan rakentamiseen liittyvästä kysymyksestä. 

Rinteen hallituksen opetusministeri Li Andersson totesi viisaasti sanoessaan, että koulutus tulisi nähdä nykyistä voimakkaammin investointina kuluerän sijaan. Laadukas koulutus on yksi tehokkaimmista keinoista vahvistaa hyvinvointia ja rakentaa tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Koulutukseen investoiminen on Euroopalle elintärkeä strateginen valinta. Olen hänen kanssaan tästä asiasta täysin samaa mieltä. Jos haluamme jatkaa suomalaista menestystarinaa, on meidän varmistettava, että suomalainen osaamistaso säilyy ja vankistuu.

Osaamista ei synny meillä täällä Suomessa ilman panostuksia. Rinteen hallituksen ensimmäinen budjetti esittää opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle yhteensä 6,8 miljardin euron pottia vuodelle 2020. Se on merkittävä panostus suomalaisen osaamisen kehittämiseen ja turvaamiseen.

Näillä koulutusmiljardeilla nostamme suomalaisten osaamista, parannamme koulutuksen laatua ja tasa-arvoa sekä lasten ja nuorten hyvinvointia. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmän jäsenenä olen todella tyytyväinen tähän koulutuksen ja osaamisen kunnianpalautukseen.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta korotetaan hallitusohjelman mukaisesti 60 miljoonalla heti vuodesta 2020 alkaen. Tämän lisäksi yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksi palautetaan vuonna 2020, mikä lisää edelleen korkeakoulujen rahoitusta. 

Vuonna 2021 käynnistyvä oppivelvollisuuden laajentaminen on merkittävä toimenpide tulevaisuuden osaamisen varmistamiseksi. Jokaiselle lapselle palautettava varhaiskasvatusoikeus tukee ja tarjoaa tasapuoliset opin eväät jokaiselle lapselle elämän alkutaipaleesta alkaen. Yhdessä näillä toimilla varmistetaan, ettei Suomi menetä yhtään tulevaisuuden osaajaa ja että jokainen lapsi saa sellaiset eväät työelämään, jotka kantavat muuttuvassa maailmassa. Tämä on edellytys myös sille, että tulevaisuuden Suomi pärjää.

Hyvät kuulijat,

Viimeisenä asiana sanon pienen sanan EU:n tarjoamasta mahdollisuudesta pienelle maalle: sisämarkkinoista. Suomen kaltaiselle maalle EU:n sisämarkkinat ovat talouden, kasvun ja hyvinvoinnin näkökulmasta tärkein markkina-alue ja menestyksemme mahdollistaja. Emme syyttä ole korostaneet sisämarkkinoiden kehittämistä myös tulevaisuutemme menestyksen kannalta.

Sisämarkkinoilla ei kuitenkaan olla valmiin äärellä. Erityisesti palvelumarkkinoiden potentiaalissa on yhä saavutettavaa. Vielä noin kymmenen vuotta sitten vallalla oli yhteinen ja suhteellisen laajaa konsensus edistää EU:n yhteisiä palvelumarkkinoita. Tilanne on kuitenkin muuttunut ja tällä hetkellä tähän työhön ei ole riittävää halukkuutta. Osin kyse on siitä, että palvelujen liikkuvuuteen – ja siten palvelujen mukana liikkuviin ihmisiin – kytkeytyy sellaisia haastaviakin kysymyksiä kuin sosiaaliturva, työntekijöiden oikeudet ja jossain määrin myös ammattipätevyyskysymykset.

Suomi on alueidensa osaamisen summa, mutta osana EU:ta tuo luku kasvaa ohi nollasummapelin. Oulun yliopiston alumnina ja Oamkin entisenä projektityöntekijänä arvostan suuresti alueemme korkeakouluja ja niiden tekemää korkeatasoista työtä. Viimeisin tunnustus pohjoissuomalaiselle osaamisellemme taisi tulla viime viikolla, kun kuulimme, että Suomeen tulee kehittyneen valomikroskopian moniyksikköinen keskus, jossa mukana on myös Oulun yliopisto. 

Summa summarum: Suomessa on korkeatasoista ja kansainvälisesti tunnustettua osaamista, joka tarvitsee väyliä kehittyäkseen edelleen ja mahdollisuuksia, joilla innovaatiosta edetään tuotteeksi. EU:n tarjoamat sisämarkkinat sekä yhteinen osaamispääomamme ovat tässä kehitystyössä tulevan menestyksemme turvaajia. Jotta nämä meille suotuisat edellytykset kehittyisivät, on meidän oltava, kuten pääministeri Rinne on todennut, EU:n eturivissä tekemässä työtä sen eteen, että EU on, pysyy ja kehittyy sekä yhteisenä markkina-alueena, arvoyhteisönä että ihmisten Eurooppana.

Kiitos.

 

Seminaarin ohjelma (avaa pdf-tiedosto klikkaamalla kuvaa)

Seminaarin ohjelma.