Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 120/2020

Hyvinvoivaan työyhteisöön osaamisella ja toimivilla työtavoilla

22.12.2020 ::

Metatiedot

Nimeke: Hyvinvoivaan työyhteisöön osaamisella ja toimivilla työtavoilla

Tekijä: Kiviniemi Liisa; Uusitalo Jaana (toim.)

Aihe, asiasanat: parantaminen (paremmaksi muuttaminen), työhyvinvointi

Tiivistelmä: Hyvinvoivaan työyhteisöön osaamisella ja toimivilla työtavoilla -julkaisu koostuu yhdeksästä artikkelista, esipuheesta ja yhteenveto-osasta. Kokoomajulkaisu sisältää ajankohtaista tietoa hyvinvoivan työyhteisön taustalla olevista tekijöistä sekä toimintatapoja hyvinvoinnin ja toimivuuden edistämiseksi työyhteisöissä. Työhyvinvointiosaaminen kuuluu kaikille ja siksi artikkeleissa huomioidaan johdon, esimiesten ja koko henkilöstön näkökulma.

Muuttuvien työolosuhteiden ja aivokuormituksen lisääntymisen myötä resilienssin ymmärtäminen ja edistäminen on tullut keskeiseksi. Tarvitaan myös keinoja aivoterveyden edistämiseksi työelämässä. Aivoterveyden ja resilienssin kysymyksiin paneudutaan julkaisussa. Työhyvinvointiosaamisen edistämisestä ovat julkaisussa esimerkkeinä Työturvallisuuskeskuksen Työhyvinvointikorttikoulutus ja Oulun ammattikorkeakoulun Työhyvinvointivalmentajakoulutus.

Työyhteisöjen moninaisuutta tarkastellaan persoonallisuustyyppien ja eri ikäisten johtamisen näkökulmasta. Julkaisussa esitellään MBTI-työkalu, jolla voi kehittää itsetuntemusta, oppia ymmärtämään toisia ja sen myötä parantaa työyhteisön toimivuutta. Hyvinvoivassa työyhteisössä tarvitaan keskustelun foorumeita, joissa mahdollistuu dialogisuus. Työnohjaus tarjoaa mahdollisuuden luottamukselliseen keskusteluun ja voi toimia kehittämisideoiden jakamisen foorumina.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2020-12-22

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-208-8

Kieli: suomi

ISBN: 978-951-597-208-8

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Kiviniemi, L. & Uusitalo, J. (toim.) 2020. Hyvinvoivaan työyhteisöön osaamisella ja toimivilla työtavoilla. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 120. Hakupäivä 25.1.2021. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-208-8.

Työhyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan tiedon lisäksi taitoa tunnistaa voimavaroja tuovat ja kuormittavat tekijät muuttuvissa työtilanteissa. Työhyvinvoinnin ymmärtämiseksi tarvitaan käsitystä ihmisestä ja ihmisen moninaisuudesta, kuten erilaisista persoonallisuustyypeistä, eri-ikäisyydestä ja resilienssin kokemuksista Työhyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan myös konkreettisia menetelmiä, joita työyhteisössä kaikki voivat hyödyntää. Aivokuormituksen merkitys tietotyötä tekeville on tunnistettu ja aivoterveyden edistäminen on keskeinen osa työhyvinvoinnin edistämistä. 

Valokuva, jossa paljon ihmisiä ylhäältäpäin kuvattuna.

KUVA: hobbit/Shutterstock.com

Esipuhe

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan yksikkö nimesi yhdeksi vuosien 2020–2021 strategiseksi kehittämiskohteeksi henkilöstön työhyvinvoinnin. Keskeisenä toimenpiteenä selkiytetään tehtävänkuvia ja vastuita, joka on myös työhyvinvointia tutkineen organisaatiopsykologi Pekka Järvisen (2017) mukaan olennainen työhyvinvoinnin osatekijä. Työtä tukevien rakenteiden luominen ja selkeästi määritelty perustehtävä ovat työyhteisön toiminnan ja työhyvinvoinnin perusehtoja. Muita perusehtoja ovat työntekoa palveleva johtaminen, selkeät töiden järjestelyt, yhteiset pelisäännöt, avoin vuorovaikutus sekä toiminnan jatkuvaa arviointia tukeva organisaatio.

Työyhteisömme koostuu asiantuntevista ihmisistä, joilla kullakin on oma ainutlaatuisuutensa, oma historiansa, oma oppimisen, tiedon ja taidon kautta syntynyt osaamisensa. Tämä julkaisu tuo esiin vaikuttavalla tavalla ihmisen kokonaisuutta, holistista ihmiskäsitystä toiminnan taustalla nivottuna muun muassa käyttöteoreettiseen viitekehykseen. Itseohjautuvuus ja voimavarakeskeisyys nousevat erityisesti muutostilanteissa resilienssi-käsitteen ohella ihmisen tärkeiksi ominaisuuksiksi työhyvinvoinnin edistäjinä. Kasvava tietoisuus itsestä ja omasta osaamisesta, mutta myös kuormitustekijöistä, omista rajoista ja palautumiskeinoista parantaa ja kehittää hyvinvointia kokonaisesti, ei vain työssä. MBTI on yksi keino tutustua itseensä ja persoonallisuuden piirteisiin, jotka edistävät työyhteisön toimivuutta ja keskinäistä vuorovaikutusta. Tiimien jäsenten parempi tunteminen lisää ymmärrystä erilaista toimintatapaa kohtaan. Hyvä on olla myös tietoinen tarjolla olevista työhyvinvoinnin tukitoimista, kuten työterveyshuollon mahdollisuuksista, työnohjauksesta, mentoroinnista, avoimesta dialogista työyhteisössä tai työhyvinvointivalmennuksesta.

Hyvinvoivat ihmiset luovat työyhteisön. Ihmisen hyvinvointi on moninainen, eri osa-alueista muodostuva kokonaisuus. Työ ja vapaa-aika, terveydentila ja elämäntilanne, työn tavoitteet ja sisältö sekä työpaineet nivoutuvat yhteen käsitteessä työhyvinvointi. Hyvinvoinnin edistäminen ja työkykyjohtaminen ovat avainasemassa työnantajan näkökulmasta. Ne ovat paljon muuta kuin työergonomian kehittämistä, työterveystarkastuksia tai virkistyspäiviä, vaikka nämä tekijät tärkeitä ovatkin. Olennaisempaa on kuitenkin ennaltaehkäisevä toiminta kokonaisvaltaisen työkyvyn, hyvinvoinnin ja elämänhallinnan eteen, yhteistyössä ja sitoutuneesti työterveyshuollon palveluntarjoajan, henkilöstöhallinnon, johdon ja työntekijöiden kesken. Yhtä olennaista on vahvistaa yhteisöllisyyttä ja luottamukseen perustuvaa kulttuuria myös toiminnan hybridimallissa, jossa tällä hetkellä olemme. Kuulluksi ja nähdyksi tuleminen on ihmisen perustarve myös etätyössä, ja tätä voidaan vahvistaa muun muassa työkykyjohtamisen ja läsnä olevan johtamisen keinoin. Läsnä oleva johtaminen on yksi hyvinvointijohtamisen keskeinen tekijä, jossa korostuu myös esimiehen oma jaksaminen ja esimiesidentiteetin tukeminen muuttuvassa toimintaympäristössä.

Tehtävänkuvien ja vastuiden selkiyttäminen strategisena valintana tukee yhteisön työhyvinvointia ja kehittää samalla työyhteisön toimivuutta. Se on myös tärkeä työhyvinvoinnin johtamista tukeva tekijä, ja mahdollistaa sekä organisaation että henkilöstön perustehtävän laadukkaan toteuttamisen. 

Kiitän julkaisuntekijöitä arvokkaan teeman esille nostosta ja monipuolisesta teeman käsittelystä. Julkaisun kirjoittaminen on varmasti tuottanut iloa ja oivalluksia. Olen varma, että lukijat saavat kokea samaa iloa ja oivallusta työhyvinvoinnin edistämiseksi.


Oulussa marraskuussa 2020

Taina Junttila
Yksikön johtaja
Oamk, Sosiaali- ja terveysala

 

Lähde: Järvinen, P. 2017. Menestyvän työyhteisön pelisäännöt. Alma Talent.

Tyohyvinvointivalmentajakoulutuksesta

Työhyvinvointivalmentajakoulutuksella avaintoimijoita työhyvinvoinnin edistämiseen

Uusitalo Jaana, Kiviniemi Liisa

Vahvuuksien tunnistaminen, yhteisöllisyys ja voimavarojen vahvistaminen työhyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä on Oulun ammattikorkeakoulun Työhyvinvointivalmentajakoulutuksen koulutussisältöjen keskiössä. Työelämässä tarvitaan työhyvinvoinnin edistämisen avaintoimijoita ja heidän välistään yhteistyötä. Innostuneisuus, verkostoituminen ja työhyvinvointikysymysten syvällinen pohdinta kuvaa Työhyvinvointivalmentajakoulutukseen vuosien aikana osallistuneita henkilöitä.

Tyohyvinvointikortti

Työhyvinvointiosaamista opintojen aikana – Työhyvinvointikortti®-koulutus Oulun ammattikorkeakoulussa

Rajakangas Eija, Kiviniemi Liisa

Mistä työhyvinvointi rakentuu? Mikä on yksilön oma rooli ja vastuu työhyvinvoinnin ylläpitämisessä? Näiden asioiden pohtiminen on tärkeää jo opintojen aikana, jotta työuransa aloittavalla ammattilaisella olisi kykyä ja halua ottaa vastuuta omasta työhyvinvoinnistaan.

Oman kayttoteorian merkitys

Oman käyttöteorian merkitys työhyvinvointivalmentajan ammatillisen työotteen rakentumisessa

Pitkänen Annukka, Oja Sanna

Meillä jokaisella on oma ja omanlainen käyttöteoria. Tutkimalla ja pohtimalla käyttöteoriaa ja sen osana olevaa omaa ihmiskäsitystä ne tulevat havaituksi ja mahdollistavat omaa kehittymistämme niin työhyvinvointivalmentajana ja työnohjaajana kuin kouluttajanakin. Käyttöteoriat tarjoavat pohjan sekä oman ajattelun prosessoimiselle ja että käytännön kokemusten peilaamiselle työhyvinvointivalmentajan työssä.

Psykososiaalinen tyohyvinvointi asiantuntijatyossa

Psykososiaalinen työhyvinvointi asiantuntijatyössä – keskeisimmät mielen taidot kokonaiselämän hyvinvointia siivittämässä

Marjala Pauliina

Psykososiaalisen työhyvinvoinnin edistämisestä asiantuntijatyössä tarvitaan ymmärtämystä, jotta uudistumiskyvykkyys, innovatiivisuus ja osaaminen voivat kukoistaa. Tämä artikkeli on yksi näkökulma ja tutkimusmatka psykososiaalisen työhyvinvoinnin maailmaan.

Elakoon erilaisuus

Eläköön erilaisuus – työyhteisö kukoistukseen erilaisuuden avulla

Mustonen Minna, Gallén Tiina

Työyhteisöt koostuvat monenlaisista persoonallisuuksista. Toimivan yhteistyön näkökulmasta on hyödyllistä ymmärtää erilaisuutta, jotta voimme arvostaa ja hyödyntää jokaisen persoonallisuuden eroja. Ihmisten erilaisuuden ymmärtäminen on merkittävä tekijä myös työssä viihtymisen kannalta. Myers-Briggs-tyyppi-indikaattori on yksi työkalu, jonka avulla voi kehittää itsetuntemusta ja oppia rakentamaan erilaisuutta rakentavasti.

Mita nuoret aikuiset odottavat tyoelamalta

Esimies: tiedätkö, mitä nuoret aikuiset odottavat työelämältä ja sinulta?

Rintamäki Miia, Kiviniemi Liisa

Miten nuoria aikuisia voidaan johtaa, jotta heidän työhyvinvointinsa paranee, innostus työhön säilyy ja he pysyvät organisaation palveluksessa? Kysymys on ajankohtainen, koska suomalainen yhteiskunta on käymässä läpi länsimaiden nopeinta ikärakenteen muutosta. Huomionarvoisia ovat myös nuorten arvojen muutokset suhteessa aiempiin sukupolviin. 

Resilienssi

Resilienssi yrittäjän vahvuustekijänä

Autio Tanja, Kuosmanen Mirva, Peiramo Jenni, Hautala Eija, Kiviniemi Liisa

Toimintaympäristön ja asiakkaiden tarpeiden nopeiden muutosten vuoksi yritysten on hyvä tarkastella nykyisiä toimintatapojaan, koska niillä ei välttämättä selvitä enää tulevaisuudessa. Digitalisaatio, automaatio, globalisaatio, ilmaston muutos, väestön ikääntyminen ja kaupungistuminen ovat megatrendejä, jotka muuttavat työtä ja työn tekemisen tapaa. Resilienssin voidaankin sanoa olevan yksi tärkeimmistä yrittäjän kyvyistä.

Tunnista aivokuormitus

Tunnista aivokuormitus työssä – edistä aivoterveyttä

Päätalo Kati, Saarnio Reetta, Pinola Satu

Oulun ammattikorkeakoulu on osatoteuttajana Tampereen ammattikorkeakoulun koordinoimassa Kestävä aivoterveys -hankkeessa, jossa keskitytään työikäisten aivoterveyden kysymyksiin ja kehitetään aivoterveyttä edistäviä toimintatapoja yhdessä työyhteisöjen kanssa. Hankkeessa aivoterveys mielletään laajana kokonaisuutena sisältäen asioita ja tunteita työuupumuksesta työniloon. 

Tyonohjaus

Työpaikoilla tarvitaan avoimen dialogin foorumeita – työnohjaus voi olla sellainen

Pitkänen Annukka, Kiviniemi Liisa

Oletko koskaan istunut työpaikkakokouksessa katsomassa työhyvinvointikyselyn tuloksia ja miettinyt, miten äänesi kuuluu kyselyjen tulosten kautta? Oleellista työhyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta on kyselyn tuloksista käyty keskustelu ja tulosten hyödyntäminen toiminnan kehittämiseksi. Tarvitaan avointa dialogia, jotta henkilöstön, johdon ja esimiesten monipuolinen ja kehittävä keskustelu mahdollistuu. Työnohjaus on parhaimmillaan avoimen dialogin foorumi.


YHTEENVETO

Kiviniemi Liisa, Uusitalo Jaana

Työhyvinvointiosaamisen merkitys muuttuvassa työelämässä kasvaa. Tarvitaan tietoa ja taitoa huolehtia omasta työhyvinvoinnista sekä näkemystä siitä, mitkä ovat työhyvinvoinnin ainekset työyhteisö- ja organisaatiotasolla. Osaamista tarvitsevat johtajien ja esimiesten lisäksi kaikki työntekijät. Vastuu yhteisestä työhyvinvoinnista on jokaisella työyhteisön jäsenellä. Työhyvinvointiosaaminen kuuluu keskeisiin työelämävalmiuksiin, siksi koulutuksen aikana ja työelämän eri vaiheissa on tärkeä oppia työhyvinvoinnin ulottuvuuksia ja sen edistämistä.

Lue yhteenveto

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus