Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 63/2020

Isien imetysmyönteisyydellä ja -tiedolla on merkitystä imetyksen onnistumiselle

Metatiedot

Nimeke: Isien imetysmyönteisyydellä ja -tiedolla on merkitystä imetyksen onnistumiselle

Tekijä: Hepola Jenna; Manninen Minna

Aihe, asiasanat: imetys, isyys, isät, ohjaus (neuvonta ja opastus)

Tiivistelmä: Suomessa suositellaan vauvan täysimetystä 4‒6 kuukauden ikäiseksi saakka, jonka jälkeen osittaisimetystä suositellaan jatkettavaksi vähintään vuoden ikäiseksi. Imetyssuositusten perusteena on monia imetyksen tuomia terveyshyötyjä sekä vauvalle että äidille. Suomessa imetyssuositusten toteutuminen kuitenkin on prosentuaalisesti melko heikkoa.

Useimmiten päätös imetyksestä tai pulloruokinnasta tehdään jo ennen raskautta tai ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. Tehokkain tapa vaikuttaa imetyspäätökseen olisikin puhua perheen kanssa imetyksestä jo ennen raskautta tai raskauden varhaisessa vaiheessa. Imetysohjaus tulisi toteuttaa perheen yksilölliset tarpeet huomioiden ja painottaen tutkimusten osoittamia imetystä tukevia tekijöitä kuten imetystietoa ja isän tuen merkitystä. Imetysohjaus kannattaisi osoittaa molemmille vanhemmille, sillä perheille ja isille suunnattujen imetyskoulutusten on todettu pidentävän täysimetyksen kestoa.

Tärkeintä tukea imettävän perheen arjessa on isän myönteinen suhtautuminen imetykseen, läsnäolo imetystilanteissa ja kannustaminen imettämiseen. Isän imetystieto ja imetysmyönteisyys vaikuttavat merkittävästi äidin imetyspäätökseen ja imetyksen kestoon.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2020-09-02

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020082763385

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Hepola, J. & Manninen, M. 2020. Isien imetysmyönteisyydellä ja -tiedolla on merkitystä imetyksen onnistumiselle. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 63. Hakupäivä 19.3.2024. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020082763385.

Imettäminen ja sen onnistunut jatkuminen vaatii omistautumista, sitoutumista ja tukea. Imettävien äitien täytyy usein selvitä erilaisista imetyksen haasteista jatkaakseen onnistunutta imetystä. Useimmiten päätös imetyksestä tai pulloruokinnasta tehdään jo ennen raskautta tai ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. Tärkeintä tukea imettävän perheen arjessa on isän imetysmyönteisyys, läsnäolo imetyshetkissä ja kannustaminen imetykseen.

Kuvituskuva Shutterstock

KUVA: Flamingo Images/Shutterstock.com

Imetys Suomessa

Suomen imetyssuositukset ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) määrittelemät ja niissä on otettu huomioon Maailman terveysjärjestön (WHO) imetystä koskevat suositukset. Suomessa vauvan täysimetystä suositellaan 4‒6 kuukauden ikään saakka. Täysimetyksellä tarkoitetaan sitä, että vauva saa ainoana ravintonaan äidinmaitoa, joko imetettynä tai lypsettynä, sekä D-vitamiinilisää, jota suositellaan annettavaksi vauvoille kahden viikon iästä alkaen. Täysimetyksen päättymisen jälkeen 4‒6 kuukauden iässä, vauvan osittaisimetystä kiinteiden ruokien ohella olisi hyvä jatkaa vähintään vuoden ikäiseksi. Täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneelle vauvalle äidinmaito yleensä riittää ainoaksi ravinnoksi kuuden kuukauden ikään saakka. Kiinteiden ruokien aloittamista täytyy aina harkita vauvan omien valmiuksien mukaan, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden iässä, jolloin vauva jo ravitsemuksellisesti tarvitsee äidinmaidon lisäksi kiinteää ruokaa. Kiinteitä ruokia ei pitäisi aloittaa ennen neljän kuukauden ikää. Hakulinen, T., Otronen, K. & Kuronen, M. 2017. Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018‒2022. Ohjaus 24/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Hakupäivä 11.5.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-949-1

Imetyssuositukset perustuvat rintamaidon terveysvaikutuksiin lapselle ja äidille. Äidinmaito sisältää infektioilta suojaavia ja kasvuun vaikuttavia tekijöitä koko imetyksen ajan. Imetetyillä lapsilla esiintyy myös vähemmän esimerkiksi leukemiaa ja kätkytkuolemia kuin korvikeruokituilla lapsilla ja pitkäkestoinen imetys näyttäisi suojaavan myöhemmältä ylipainolta ja tyypin 2 diabetekselta. Imetys vaikuttaa turvallisen tunnesiteen kehittymiseen äidin ja lapsen välille, joka puolestaan luo pohjaa aikuisiän psyykkiselle hyvinvoinnille ja terveille ihmissuhteille. Pitkällä imetyksellä on myös äidille suotuisia terveysvaikutuksia, sillä se pienentää äidin riskiä sairastua rinta- ja munasarjasyöpään sekä 2 tyypin diabetekseen. Hakulinen, T., Otronen, K. & Kuronen, M. 2017. Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018‒2022. Ohjaus 24/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Hakupäivä 11.5.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-949-1

Suomessa noin puolet alle kuukauden ikäisistä vauvoista ovat täysimetettyjä. Neljän kuukauden iässä täysimetys oli vähentynyt selvästi, vain reilu viidennes vauvoista sai ravinnokseen pelkästään äidinmaitoa. Tämän jälkeen muun ravinnon osuus äidinmaidon rinnalla kasvoi selvästi. Puolivuotiaista vauvoista enää vain yksi sadasta oli täysimetettyjä, mutta reilu puolet kuitenkin sai vielä äidinmaitoa. Vuoden iässä imetettyjä oli enää runsas kolmannes. Uusitalo, L., Nyberg, H.,Pelkonen, M., Sarlio-Lähteenkorva, S., Hakulinen-Viitanen, T. & Virtanen, S. 2012. Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna 2010. Raportti 8/2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Hakupäivä 11.5.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-598-7 Vuosina 2009‒2011 vauvoja täysimetettiin keskimäärin kaksi kuukautta ja imetys kokonaisuudessaan kesti keskimäärin 7‒8 kuukautta Uusitalo, L., Nyberg, H.,Pelkonen, M., Sarlio-Lähteenkorva, S., Hakulinen-Viitanen, T. & Virtanen, S. 2012. Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna 2010. Raportti 8/2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Hakupäivä 11.5.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-598-7.

Isien saaman imetysohjauksen merkitys 

Synnyttäneet äidit ovat nimenneet puolisonsa tärkeimmäksi imetyksen tukijaksi Vaarno, J. 2016. Parental influences and mother’s experiences on infant and young child feeding. Väitöskirja. Turun yliopisto. Hakupäivä 1.9.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6510-6. Miesten on todettu pitävän imetystä tärkeänä asiana ja heillä on halukkuutta olla imettävän äidin tukena Sherriff, N. & Hall, V. 2011. Engaging and support fathers to promote breastfeeding: a new role for Health Visitors? Scandinavian Journal of Caring Sciences 25 (3), 467–475. Hakupäivä 30.6.2020. https://doi.org/10.1111/j.1471-6712.2010.00850.x. Useimmiten päätös imetyksestä tai pulloruokinnasta tehdään jo ennen raskautta tai ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. Tämän takia perheiden saama tieto imetyksen hyödyistä sekä haasteista ja niistä selviämisestä jo varhaisessa vaiheessa raskautta tai ennen raskautta olisi kaikkein tehokkain tapa vaikuttaa perheen imetyspäätökseen. Arora, S., McJunkin, C., Wehrer, J. & Kuhn, P. 2000. Major Factors Influencing Breastfeeding Rates: Mother’s Perception of Father’s Attitude and Milk Supply. Pediatrics 106 (5), e65. Hakupäivä 30.6.2020. https://doi.org/10.1542/peds.106.5.e67 Odom, E., Grummer-Strawn, L., Li, R., Perrine, C. & Scalon, K. 2014. Association of Family and Health Care Provider Opinion on Infant Feeding with Mother’s Breastfeeding Decision. Journal of Academy of Nutrition and Dietetics 114 (8), 1203–1207. Hakupäivä 30.6.2020. https://doi.org/10.1016/j.jand.2013.08.001 THL suositteleekin Kansallisessa imetyksen edistämisen toimintaohjelmassaan vuosille 2018-2022, että imetysohjausta ja tukea tarjotaan lapsen molemmille vanhemmille äitiys- ja lastenneuvolan määräaikaisissa terveystarkastuksissa, neuvolan lisäkäynneillä, kotikäynneillä ja perhevalmennuksessa.

Tukeakseen perheitä imetyksessä, täytyy terveydenhuollon ammattilaisilla olla riittävästi tietoa imetyksestä ja sen hyödyistä. Äitiysneuvolassa raskaana olevan perheen kanssa tulee keskustella imetykseen liittyvistä asenteista ja suunnitelmista sekä mieltä askarruttavista asioista. Myös mahdollisista aiemmista imetyskokemuksista puhuminen on tärkeää. Imetysohjaus tulisi toteuttaa aina yksilöllisesti perheen tarpeiden mukaan ja ohjauksessa painottaa tutkimusten osoittamia imetystä tukevia tekijöitä, kuten imetystietoa ja isän tuen merkitystä. Odom, E., Grummer-Strawn, L., Li, R., Perrine, C. & Scalon, K. 2014. Association of Family and Health Care Provider Opinion on Infant Feeding with Mother’s Breastfeeding Decision. Journal of Academy of Nutrition and Dietetics 114 (8), 1203–1207. Hakupäivä 30.6.2020. https://doi.org/10.1016/j.jand.2013.08.001

On tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset tiedostavat isien tuen merkityksen äidin imetysluottamukselle ja imetyksen jatkumiselle. Imetysohjaus tulisikin osoittaa molemmille vanhemmille sekä raskausaikana että synnytyksen jälkeen. Terveydenhuollon ammattilaiset voivat tarjota isille imetystietoa, kannustaa heitä aktiivisesti oppimaan imetyksestä ja keskustella heidän kanssaan isän roolin merkityksestä imetyksen onnistumiselle. Mannion, C., Hobbs, A., McDonald, S. & Tough, S. 2013. Maternal perceptions of partner support during breastfeeding. International Breastfeeding Journal 8 (1), 4. Hakupäivä 30.6.2020. https://doi.org/10.1186/1746-4358-8-4 Myös THL suosittelee, että puolison ja läheisten tuen merkitystä imetyksen tukijana korostetaan imetysohjauksessa Hakulinen, T., Otronen, K. & Kuronen, M. 2017. Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018‒2022. Ohjaus 24/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Hakupäivä 11.5.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-949-1. Perheille ja miehille suunnattujen imetyskoulutusten on todettu pidentävän täysimetyksen kestoa. Isän saama tuki imetyksen aikana voi lisätä äidin tyytyväisyyttä imetykseen, pidentää imetyksen kokonaiskestoa ja auttaa molempia vanhempia vanhemmuuteen sopeutumisessa. Pisacane, A., Aldinucci, M., Continisio, G., Continisio, P. & D’Amora, S. 2005. A controlled trial of father’s role in breastfeeding promotion. Pediatrics 116 (4), 494–498. Hakupäivä 30.6.2020. https://doi.org/10.1542/peds.2005-0479

Isän läsnäolon ja imetystietouden vaikutus imetyksen onnistumiseen ja kestoon

Tutkimusten mukaan tärkeintä tukea imettävän perheen arjessa on isän myönteinen suhtautuminen imetykseen, läsnäolo imetystilanteissa ja kannustaminen imettämiseen Pontes, C., Alexandrino, A. & Osorio, M. 2009. Building a place for the father as an ally for breastfeeding. Midwifery 25 (2), 195–202.  Hakupäivä 30.6.2020. https://doi.org/10.1016/j.midw.2006.09.004 Tohotoa, J., Binns, C., Burns, S., Hauck, Y., Howat, P. & Maycock, B. 2009. Dads make a difference: an exploratory study of paternal support for breastfeeding in Perth, Western Australia. International Breastfeeding Journal 4 (15). Hakupäivä 30.6.2020. https://doi.org/10.1186/1746-4358-4-15. Isän asenteella imetystä kohtaan on suuri merkitys imetyksen onnistumisessa ja jatkumisessa. Imettävät äidit, joiden puolisot osoittavat tukea imetykselle sanallisesti sekä osallistumalla aktiivisesti imetystilanteisiin, omaavat enemmän imetysluottamusta kuin äidit, joiden puolisot osoittavat ristiriitaista tai imetysvastaista asennetta. Mannion, C., Hobbs, A., McDonald, S. & Tough, S. 2013. Maternal perceptions of partner support during breastfeeding. International Breastfeeding Journal 8 (1), 4. Hakupäivä 30.6.2020. https://doi.org/10.1186/1746-4358-8-4 Jos isällä on imetystietoa ja hän suhtautuu imetykseen positiivisesti, hänellä on merkittävä vaikutus äidin imetyspäätökseen ja imetyksen kestoon Meedya, S., Fahy, K. & Kable, A. 2010. Factors that positively influence breastfeeding duration to 6 months: A literature review. Women and Birth 23 (4), 135–145. Hakupäivä 30.6.2020. https://doi.org/10.1016/j.wombi.2010.02.002

Imetys on vauvan syntymästä asti perheen yhteinen asia, johon äidin lisäksi myös isä voi vaikuttaa ja molemmilla vanhemmilla on siinä omat tärkeät tehtävänsä. Yhteenkuuluvaisuuden tunne vanhempien välillä lisääntyy, kun vastuu vauvan hoidosta jaetaan molempien vanhempien kesken. Vauvan ensipäivinä imetys ja ihokontaktissa olo vievät suuren osan ajasta. Imetyksen lomassa isä pääsee osallistumaan vauvan hoitoon esimerkiksi rauhoittelemalla vauvaa ja huolehtimalla vaipan vaihdoista ja kylvetyksistä. Hakulinen, T., Otronen, K. & Kuronen, M. 2017. Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018‒2022. Ohjaus 24/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Hakupäivä 11.5.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-949-1 Konkreettista apua imetykseen isä voi tarjota myös auttamalla äitiä löytämään hyvän imetysasennon, sekä tarjoamalla nopeaa apua silloin, kun imetyksessä on ongelmia Pontes, C., Alexandrino, A. & Osorio, M. 2009. Building a place for the father as an ally for breastfeeding. Midwifery 25 (2), 195–202.  Hakupäivä 30.6.2020. https://doi.org/10.1016/j.midw.2006.09.004 Tohotoa, J., Binns, C., Burns, S., Hauck, Y., Howat, P. & Maycock, B. 2009. Dads make a difference: an exploratory study of paternal support for breastfeeding in Perth, Western Australia. International Breastfeeding Journal 4 (15). Hakupäivä 30.6.2020. https://doi.org/10.1186/1746-4358-4-15

Isän on hyvä tietää, että tuttien ja tuttipullojen käyttöä on syytä välttää ainakin siihen asti, kunnes vauva on oppinut hyvän imemistekniikan. Rintamaidon riittävyys pystytään parhaiten takaamaan siten, että vauva saa kohdistaa kaiken imemisen tarpeensa rinnan imemiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2004. Lastennneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:14. Helsinki. Hakupäivä 14.5.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504227303 On tärkeää ymmärtää myös, että vauvalle imetys on paljon muutakin kuin ravintoa. Imetys tuo vauvalle turvaa, läheisyyttä, lohtua sekä rakkautta ja auttaa rauhoittumaan tai nukahtamaan. Imetyksen tuki ry. 2016. Imetyksen huimat hyödyt. Hakupäivä 14.5.2020. https://imetys.fi/odottajan-opas/imetykseen-valmistautuminen/imetyksen-huimat-hyodyt/ Useamman lapsen perheessä isän on tärkeää huomioida isompia sisaruksia imetyshetkien aikana, jotta äiti saa keskittyä imettämään Väestöliitto. 2014. Ensimmäiset viikot vauvan kanssa. Hakupäivä 14.5.2020. https://www.vaestoliitto.fi/vanhemmuus/?x208942=3505546, ja isän apu myös kodin hoidossa mahdollistaa imettävälle äidille tilaisuuden levähtää. Häiriötön ja miellyttävä ilmapiiri kotona tukevat imetyksen onnistumista. Pontes, C., Alexandrino, A. & Osorio, M. 2009. Building a place for the father as an ally for breastfeeding. Midwifery 25 (2), 195–202.  Hakupäivä 30.6.2020. https://doi.org/10.1016/j.midw.2006.09.004 Tohotoa, J., Binns, C., Burns, S., Hauck, Y., Howat, P. & Maycock, B. 2009. Dads make a difference: an exploratory study of paternal support for breastfeeding in Perth, Western Australia. International Breastfeeding Journal 4 (15). Hakupäivä 30.6.2020. https://doi.org/10.1186/1746-4358-4-15

Nykyajan isyys on jatkuvassa muutoksessa kohti osallistuvampaa ja tasavertaisempaa vanhemmuutta. Uudesta isyydestä puhuttaessa on kyse isästä, joka on kiinnostunut lapsestaan, osallistuu perhe-elämään ja ottaa vastuuta lapsen kasvatuksesta ja hoidosta vauvan syntymästä asti. Uuden isyyden mukainen isä on kykenevä pitämään huolta, hoivaamaan ja rakastamaan lapsiaan aivan kuten äitikin. Kekkonen, M., Lilja, J. & Nieminen, K. 2013. Isätietoa. Asiaa isyydestä ja sen merkityksestä, työn ja perheen yhteensovittamisesta sekä isien kohtaamisesta lapsiperheiden palveluissa. Lahden Ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 30.6.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013090615018

Lähteet