Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 42/2020

Kansainväliset opinnot onnistuvat nykyään jopa kotisohvalta käsin

Metatiedot

Nimeke: Kansainväliset opinnot onnistuvat nykyään jopa kotisohvalta käsin

Tekijä: Kolehmainen Henna; Saarenmäki Sanna; Siivola Kerttu; Soinsaari Eveliina; Tervakangas Heidi; Manninen Minna

Aihe, asiasanat: hoitoala, kansainvälinen yhteistyö, kansainvälistyminen, korkeakouluopetus, projektityö

Tiivistelmä: Kotikansainvälistyminen tarkoittaa kansainvälisyysopintojen suorittamista kotoa käsin. Se on erinomainen tapa harjoittaa kielitaitoa, toimimista monikulttuurisessa ympäristössä sekä vahvistaa kansainvälisiä suhteita. Keväällä 2019 toteutettiin kansainvälinen yhteistyöprojekti ”Transcultural Care” yhteistyössä kolmen ammattikorkeakoulun välillä Hollannissa, Belgiassa ja Suomessa. Projektissa selvitettiin maiden välisiä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia naisen hoitotyössä. Lisäksi pohdittiin, mitä muiden maiden hoitokäytännöistä olisi mahdollista oppia, ja mitä toimintamalleja voitaisiin hyödyntää hoitotyön kehittämisessä kotimaassa. Yhteistyöhankkeen tuloksena syntyneiden artikkeleiden kirjoittaminen mahdollisti opiskelijoille projektityöskentelyn ja siihen liittyvien prosessien hahmottamista kokonaisuudessaan. Koko kevään kestävä toteutus oli suunniteltu aikatauluiltaan joustavaksi, mikä mahdollisti osallistumisen työharjoittelun lomassa. Etäopiskelu helpotti osallistujien muiden opintojen etenemistä ja arjen yhteensovittamista. Tulevaisuudessa vastaavanlaisissa projekteissa on hyvä kiinnittää huomiota toimiviin etäyhteyksiin sekä yhteisiin verkko-oppimisympäristöihin. Sisällyttämällä kansainvälinen projektityöskentely opinto-ohjelmaan, olisi kaikilla opiskelijoilla mahdollisuus saada työhön vaadittava kompetenssi sekä projektityöskentelystä että kansainvälisyysosaamisesta. Tämän kaltaisissa projekteissa voitaisiin hyödyntää myös moniammatillisuutta, jolloin hoitotyötä voitaisiin kehittää kokonaisvaltaisemmin työelämän tarpeisiin.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2020-06-12

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020052238760

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Kolehmainen, H., Saarenmäki, S., Siivola, K., Soinsaari, E., Tervakangas, H. & Manninen, M. 2020. Kansainväliset opinnot onnistuvat nykyään jopa kotisohvalta käsin. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 42. Hakupäivä 3.12.2020. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020052238760.

Kansainvälinen projektityöskentely tukee opiskelijan ammatillista kasvua ja tutustuttaa hänet eri kulttuureihin. Kotikansainvälistyminen tarkoittaa mahdollisuutta työskennellä kansainvälisesti kotoa käsin. Opiskelija voi saavuttaa monikulttuurisen yhteistyön hyödyt, vaikkei matkustaminen ole mahdollista. 

Kuva: Shutterstock

KUVA: Riccardo Piccinini/Shutterstock.com

Tavoitteena kansainvälisyysosaaminen

Yhteistyö eri maiden ammattikorkeakoulujen välillä luo opiskelijoille mahdollisuuden harjoitella kansainvälistä työskentelyä opettajan avustuksella. Lisäksi opiskelijoille tarjoutuu hyvä mahdollisuus verkostoitua yli maiden rajojen. Projektityöskentelyn avulla opiskelijat oppivat vastuunottoa ja työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa. Kansainvälisyysosaamista pidetään tärkeänä, sillä se kehittää kielitaitoa ja kulttuurituntemusta työelämää varten. Hoffman, D., Silvonen, A. & Weimer, L. 2019. Internationalisation at Home in Finnish Higher Education Institutions and Research Institutes. Publication of the Ministry of Education and Culture, Finland 2019:21. Helsinki. Hakupäivä 27.4.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-647-8

Ensimmäistä kertaa järjestetty kansainvälinen yhteistyöprojekti Transcultural Care toteutettiin keväällä 2019 hollantilaisen Fontysin, belgialaisen Thomas Moren ja Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) välillä. Pilottiprojektiin osallistui sairaanhoitajaopiskelijoita Hollannista ja Belgiasta sekä kätilöopiskelijoita Suomesta. Tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta eri maiden terveydenhuollon toimintamalleista ja toteuttaa kansainvälistä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen välillä. Projektin sisäisten ryhmien tavoitteena oli tutkia kansainvälisesti merkittävää terveyteen liittyvää aihetta. Tavoitteena oli tutustua eri maiden hoitokulttuureihin ja tukea opiskelijoiden ammatillista kasvua teoreettisen osaamisen ja asiantuntijuuden avulla. Terveydenhuollon ammattilaisen ja asiakkaan välinen kommunikointi on osa potilasturvallisuutta. Maahanmuuton ja kansainvälisyyden lisääntyessä englannin kielen tarve korostuu hoitotyössä. Projektin yhtenä tavoitteena olikin kielitaidon kehittyminen. Miettinen, A. 2018. Maahanmuuttajien määrä. Väestöliitto. Hakupäivä 30.3.2020. https://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/tilastoja/maahanmuuttajat/maahanmuuttajien-maara/ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2011. Potilasturvallisuusopas.Opas 15. Tampere: Juvenes Print – Tampereen yliopistopaino Oy. Hakupäivä 14.4.2020. https://thl.fi/documents/10531/104871/Opas%202011%2015.pdf

Kotikansainvälistymisen hyödyntäminen opinnoissa

Kotikansainvälistyminen on erinomainen tapa harjoittaa kielitaitoa, toimimista monikulttuurisessa ympäristössä ja tietysti vahvistaa kansainvälisiä suhteita, kaikki kotoa käsin. Kotikansainvälistymisellä tarkoitetaan työskentelyä ensisijaisesti omassa korkeakoulussa ja kotimaassa. Tällainen työskentely on parhaimmillaan mielekäs tapa opiskella asioita yhdessä erimaalaisten opiskelijoiden kanssa ja tapa sopii erityisesti heille, joilla ei ole syystä tai toisesta mahdollisuutta matkustaa. Syynimaa, S. 2017. Kansainvälisyys hoitotyön opettajan työssä. Tampereen yliopisto. Opinnäytetyö. Hakupäivä 4.4.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201703221331 

Transcultural Care -projektin toteutuessa ensimmäistä kertaa yhteisten toimintalinjojen löytäminen vaati opettajilta ja opiskelijoilta kärsivällisyyttä ja paineensietokykyä. Projektissa opiskelijat jaettiin kansainvälisiin pienryhmiin ja yhteydenpito tapahtui keskeisimpiä etäyhteyksiä ja pilvipalveluita hyödyntäen. Aikataulutuksessa pyrittiin ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin sekä hollantilaisten että suomalaisten opiskelijoiden kevään loma-ajat. Hollantilaisilla opiskelijoilla projekti oli osa isompaa koko kevään kestävää opintokokonaisuutta, kun taas suomalaisten ja belgialaisten opiskelijoiden työpanos oli yhteisen artikkelin suunnittelu- ja kirjoitusprosessissa.

Tuloksena osaamista hoitotyön eroista ja yhtäläisyyksistä

Projektissa selvitettiin eri maiden naisten hoitotyötä koskevien teemojen eroja ja yhtäläisyyksiä. Lisäksi pohdittiin, mitä toisen maan hoitokäytännöistä olisi mahdollista oppia ja mitä toimintamalleja voitaisiin hyödyntää hoitotyön kehittämisessä. Aiheet valikoituivat pienryhmäläisten mielenkiinnon kohteiden perusteella.

Ensimmäisen ryhmän aiheena oli synnytyspelko ja sen hoito. Hollannin ja Suomen välillä ei ole merkittävää eroa hoitotyössä, mutta suomalainen neuvolajärjestelmä aiheutti ihmetystä hollantilaisten keskuudessa. Hollannissa koko raskausajan seurannasta vastaa kätilö. Suomessa synnytyspelkoisia odottajia hoitavat äitiysneuvoloiden terveydenhoitajat sekä erikoissairaanhoidossa työskentelevät kätilöt ja lääkärit. Voimakkaaseen synnytyspelkoon on mahdollista saada apua synnytyssairaalan pelkopoliklinikalta, jossa asiasta voi keskustella kätilön ja synnytyslääkärin kanssa. Hollannissa raskaana olevilla on mahdollisuus päästä keskustelemaan synnytyspelostaan psykiatrin kanssa, mikä Suomessa ei ole mahdollista, ellei hoitosuhdetta mielenterveystyön ammattilaisen kanssa ole olemassa.

Imetysohjaukseen ja imetyksen vertaistukeen perehtynyt ryhmä löysi paljon yhtäläisyyksiä Suomen ja Hollannin käytännöistä. Molemmissa maissa imetysohjaus on koordinoitu kansallisten toimintaohjelmien avulla ja koulutettu vertaistuki toimii maanlaajuisesti yhteistyössä terveydenhuollon kanssa. Maailman terveysjärjestö WHO:n suositus puolen vuoden täysimetyksestä ei toteudu kummassakaan maassa. Terveydenhuollon ammattilaisten imetysosaaminen on vaihtelevaa ja koulutukseen tulee panostaa myös tulevaisuudessa. Huomattavin ero maiden välillä on erityisosaamista vaativan imetysohjauksen saatavuudessa. Suomessa kansainvälisen imetysohjaussertifikaatin suorittaneita ammattilaisia on vain kourallinen Hollantiin verrattuna. IBLCE. 2020. Current Statistics on Worldwide IBCLCs. Hakupäivä 13.4.2020. https://iblce.org/about-iblce/current-statistics-on-worldwide-ibclcs/

Yksi ryhmistä perehtyi Itä-Afrikan laittomiin raskaudenkeskeytyksiin, joiden vertailukohtana toimi Suomen aborttilainsäädäntö. Seksuaalikasvatuksen puute, uskonto ja tiukka lainsäädäntö lisäävät Itä-Afrikassa laittomia abortteja. Maiden lainsäädäntöön on vaikeaa vaikuttaa, mutta tietoisuutta ehkäisystä on mahdollista lisätä esimerkiksi opettamalla aiheesta enemmän kouluissa ja huolehtimalla riittävästä seksuaalikasvatuksesta terveydenhuollon ja vanhempien kautta. Suomessa ikätasoinen seksuaalikasvatus huomioidaan jo varhaiskasvatuksessa. Raskaudenkeskeytys on turvallista, koska Suomen laki sallii keskeytyksen naisen omasta pyynnöstä muun muassa sosiaalisin perustein, jolloin tarvetta laittomille aborteille ei ole. Tiitinen, A. 2019. Raskauden keskeytys. Hakupäivä 12.4.2020. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00166

Monipuolisia oppimiskokemuksia

Projektityöskentely kehittää työelämässä tarvittavia taitoja. Tiimityöskentely- ja vuorovaikutustaitojen lisäksi kehittyvät myös suunnittelu- ja organisointitaidot. Pilottitoteutukseen ilmoittautuneet opiskelijat kokivat kielitaitonsa varsin sujuvaksi. Artikkelien kirjoittaminen kuitenkin kehitti ammattisanastoa entisestään ja taitoa tuottaa tieteellistä tekstiä englanniksi. Yhteiset suunnittelu- ja arviointipalaverit lisäsivät esiintymisvarmuutta. Projektin aikana kommunikointiin täytyi kiinnittää erityisesti huomiota, jotta kaikki ryhmän jäsenet tulivat kuulluiksi ja väärinkäsityksiltä vältyttiin.

Etäyhteyksien varassa vieraalla kielellä työskentely (kuva 1) paransi neuvottelutaitoja ja luovaa ongelmanratkaisukykyä. Reflektointitaidot sekä kyky palautteenantoon ja vastaanottamiseen ovat keskeisiä työelämätaitoja, joita pääsi harjoittelemaan projektin aikana. Eri työskentely- ja oppimisalustojen monet mahdollisuudet tulivat myös tutuiksi. Haasteellista vuorovaikutuksesta teki kielimuurin lisäksi etäyhteydenpito ja työskentely verkossa. Myös yhteisen työskentelyalustan löytämisessä meni ensin oma aikansa, sillä opiskelijat olivat tottuneet käyttämään eri maissa erilaisia koulujen tarjoamia alustoja. Tämän seurauksena opittiin käyttämään uusia opiskelualustoja, joita voidaan hyödyntää myös tulevaisuudessa.

Opiskelijat olivat yhteydessä Skypen välityksellä

KUVA 1. Opiskelijat olivat yhteydessä Skypen välityksellä (kuva: Minna Manninen) 

Projektin työstäminen oli yllättävän aikaa vievää. Työskentelyyn sisältyi monia välivaiheita ja tehtävien määräajat rytmittivät työn etenemistä. Aiheiden valitsemisen ja laajan taustatyön jälkeen artikkeliehdotukset esiteltiin muille ryhmille vertaisarvioitaviksi. Väliarviointia seurasi artikkeleiden kirjoittaminen, jonka jälkeen valmiit työt esiteltiin muille ryhmäläisille sekä suomalaisille kätilöopiskelijoille. 

Suomalaisilla opiskelijoilla projekti toteutui samaan aikaan hoitotyön harjoittelujen kanssa, mikä vaikeutti työskentelyn aikataulutusta. Tekstejä muokattiin useaan kertaan ennen niiden viimeistelyjä. Valmiit artikkelit vastasivat lähtökohtaisia tavoitteita hyvin ja osapuolet olivat tyytyväisiä lopputulokseen. Työryhmän sisäisen työskentelyn toimivuus on erittäin tärkeää yhteistyön sujumiseksi Carver, E., Kamppari, K., Kymäläinen, H-R. & Lakkala, M. 2016. Opas projektityöskentelyyn. Helsingin yliopisto. Hakupäivä 4.4.2020. http://hdl.handle.net/10138/160099. Usean opiskelijan erilaisten näkökulmien ansiosta artikkeleita oli mahdollista kehittää ja hioa paremmiksi. Ryhmien työskentely sujui kohtuullisen hyvin, haasteena oli ajoittaiset näkemyserot lopullisen artikkelin sisällöstä. Monipuolisesta työskentelystä saatiin kuitenkin paljon kokemusta hyödynnettäväksi työelämässä toteutuviin projekteihin.

Projektityöskentely osaksi laajempaa opintokokonaisuutta

Etäopiskelu sekä etäyhteyksien käyttö ovat tätä päivää. Kevään 2020 poikkeustilanne on pakottanut suomalaiset opiskelemaan ja työskentelemään kotona, joten erilaisten verkko-oppimisympäristöjen ja etäyhteyksien käyttö tulivat tutuiksi. Transcultural Care -projekti kehitti osallistujien kansainvälisyysosaamista ja kielitaitoa. Projekti onnistui yhdistämään kansainvälistymisen ja ryhmätyöskentelyn omalta kotisohvalta käsin. Toteutus oli suunniteltu joustavaksi, mikä mahdollisti osallistumisen työharjoittelun lomassa. Etäopiskelu helpotti osallistujien opintojen etenemistä ja arjen yhteensovittamista. Tulevien projektien suunnittelussa on hyvä kiinnittää huomiota toimivampiin etäyhteyksiin, sekä yhteisiin verkko-oppimisalustoihin. Kaleva. 2020. Pääkirjoitus. Korona kiihdyttää digiloikkaa – digitalisaatio näyttää parhaillaan kynsiään yhteiskunnan välttämättömänä peruspalveluna. Kaleva 25.3. Hakupäivä 14.4.2020 https://www.kaleva.fi/mielipide/paakirjoitukset/korona-kiihdyttaa-digiloikkaa-digitalisaatio-nayttaa-parhaillaan-kynsiaan-yhteiskunnan-valttamattomana-peruspalveluna/837581/

Kotikansainvälistymistä hyödyntäen yhteistyöprojekteja voitaisiin suunnitella enemmänkin ulkomaisten oppilaitosten välille. Maahanmuuton lisääntymisen myötä myös hoitotyössä asioidaan enemmän englanniksi. Oamkin kätilötyön opinnoissa osa opinnoista suoritetaan englanniksi, joten vastaavanlaiset projektit voidaan sisällyttää opinto-ohjelmaan. Näin kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus saada työhön vaadittava kompetenssi projektityöskentelystä ja kansainvälisestä osaamisesta.

Hoitotyön moniammatillisessa tiimissä työskentelee eri alojen asiantuntijoita, joilla on yhteinen tavoite sekä näkemys asiakkaan hyvästä hoidosta. Moniammatillisuus lisää yhteistyöhön useita eri tiedon ja osaamisen näkökulmia sekä parantaa hoitotyön laatua, potilasturvallisuutta ja asiakaslähtöisyyttä sekä vähentää kustannuksia. Moniammatillisesti toteutettavien opintojen avulla voidaan kehittää tulevaisuuden työntekijöiden tarvitsemia työelämätaitoja. WHO. 2010. Framework for Action on Interprofessional Education & Collaborative Practice. Hakupäivä 13.4.2020. https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/70185/WHO_HRH_HPN_10.3_eng.pdf;jses

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus