Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 4/2020

”Tämä on helppoa, meillä näitä tehdään jo” – keskustelua ilmastolupauksista ja maakunnallisesta ilmastotyöstä

Metatiedot

Nimeke: ”Tämä on helppoa, meillä näitä tehdään jo” – keskustelua ilmastolupauksista ja maakunnallisesta ilmastotyöstä

Tekijä: Virkkula Outi; Imppola Ritva; Moilanen Sanna

Aihe, asiasanat: kestävä kehitys, tiedotus, valistustoiminta, ympäristönsuojelu

Tiivistelmä: Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa tehdään työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tämä on ilmennyt syksyn 2019 aikana, kun maakunnan eri tapahtumissa on kierretty keskustelemassa ilmastoasioista. Kiertue on osa Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia – Canemure -hanketta, jossa vähähiilisiä tekoja edistetään yhdessä ja valtakunnallisesti. Tapahtumissa on tavoitettu yhteensä 850 ilmastoasioista kiinnostunutta esikouluikäisestä varttuneempaan väestöön. Kukin heistä on äänestänyt omaa henkilökohtaista ilmastolupaustaan.

Viiden eri tapahtuman yhteydessä lupauksia jätettiin yhteensä 1 360 kappaletta. Ilmastolupausten kärjessä on tuttuja arjen tekoja. Ruokahävikin vähentäminen ja jätteiden lajittelu ovat suosituimpia. Seuraavien lupausten kohdalla on tasaisempaa ja äänet jakaantuvat liikkumisen, veden kulutuksen vähentämisen sekä ostamisen kohtuullistamisen kesken. Vähiten lupauksia on annettu lentomatkustuksen välttämisen lisäksi kasvisruoan suosimiselle ja vihreän sähkön ostamiselle.

Yksi tapa osoittaa kuntatason sitoutumista ilmastotyöhön on hakea Hinku-kunnan statusta. Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa on yhdeksän Hinku-kuntaa. Haapajärvi, Ii, Muhos, Pyhäjärvi, Raahe, Tyrnävä, Utajärvi, Vaala ja Ylivieska ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Syksyn kiertueen perusteella kunnista löytyy ilmastotyöhön osaamista ja tahtotilaa.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2020-02-20

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe202002195859

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Virkkula, O., Imppola, R. & Moilanen, S. 2020. ”Tämä on helppoa, meillä näitä tehdään jo” – keskustelua ilmastolupauksista ja maakunnallisesta ilmastotyöstä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 4. Hakupäivä 15.8.2020. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe202002195859.

Ilmastonmuutos on kaikkien yhteinen asia. Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa tehdään erilaisia valintoja ja tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kuntalaisten ilmastolupaukset osoittavat sitoutuneisuutta toimintaan. Maakunnassa laadittava ilmastotiekartta tukee kuntien ilmastotyötä.

Ilmastokiertueella maakunnassa

Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa tehdään työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tämä on ilmennyt syksyn 2019 aikana, kun maakunnan tapahtumissa on kierretty keskustelemassa ilmastoasioista. Erityisenä tavoitteena on ollut kerätä ja jakaa tietoa vähähiilisyystyöstä Pohjois-Pohjanmaan kunnissa ja maakunnassa. Kiertue on osa Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia – Canemure -hanketta, jossa vähähiilisiä tekoja edistetään yhdessä ja valtakunnallisesti Suomen ympäristökeskus. Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia – Canemure. Hakupäivä 10.2.2020. http://www.hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Canemure.

Kiertue käynnistyi Iin Ilmastoareena -tapahtumassa elokuussa. Sittemmin keskustelua ilmastonmuutoksesta jatkettiin Oulun ammattikorkeakoulun avajaisissa, Pohjolan Maidon syysmarkkinoilla, Tyrnävän Perunamarkkinoilla ja Oulun yliopiston Kestävän kehityksen viikolla. Näissä tapahtumissa tavoitettiin yhteensä noin 850 ilmastoasioista kiinnostunutta esikouluikäisestä varttuneempaan väestöön. Kukin heistä on äänestänyt omaa henkilökohtaista ilmastolupaustaan (kuva 1).

KUVA 1. Ilmastolupauskiertueella Iissä (kuva: Outi Virkkula)

KUVA 1. Ilmastolupauskiertueella Iissä (kuva: Outi Virkkula)

Kiertueen perusviesti on ollut, että ilmastonmuutoksen hillitseminen kuuluu kaikille ja että konkreettinen toiminta on paras tapa edistää asiaa omalta osalta. Kukin meistä pystyy tekemään jotain. Yhdessä olemme enemmän ja yhteistyöllä saadaan aikaan suurempia tekoja ja vaikuttavuutta. Sama sanoma toistuu myös muilla toimijoilla ja eri konteksteissa. Luonnonvara-keskuksen vanhempi tutkija, Perttu Virkajärvi, totesi Ilmastoviisas maatilayritys -tilaisuudessa Pro Agria. 2019. Ilmastoviisas maatilayritys – Ilmastokeskustelu maatilan roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä. Video. Ilmastoviisas maatila -seminaari 29.11., Säätytalo, Helsinki. Hakupäivä 3.12.2019. https://youtu.be/hQ3IABs8BTE, että ilmastonmuutoksen torjuminen on ihmiskunnan viisauden testi, joka ei ratkea sillä, että heittäytyy toimettomaksi, koska ”muutkaan ei tee mitään”. 

Ilmastolupausten kärjessä tuttuja arjen tekoja

Iin Ilmastoareenalla ilmastolupaus-tehtävästä kiinnostui kahden päivän aikana yhteensä noin 400 osallistujaa. Yhdeksään eri lasipurkkiin oli ennakkoon kiinnitetty kahdeksan lupausta (kuva 2). Yhdeksänteen purkkiin sai jättää ”oman hiilipihin lupauksen”. Eri lupauksia äänestettiin kolmella puuhelmellä, jotka sai jakaa lupausten kesken parhaaksi katsomallaan tavalla. Kaikki kolme helmeä sai laittaa myös samaan lasipurkkiin. Yhteensä Iissä lupauksia jätettiin 1 188 kappaletta. Selkeä voittaja oli ”Lajittelen jätteeni” (F=28,5 %). Toiseksi eniten ääniä sai ”Kohtuullistan kulutustani” (F=19,8 %) ja kolmanneksi eniten puuhelmiä annettiin ”Vältän lentomatkustusta” -lupaukselle, missä äänimäärä oli selkeästi edellisiä vähäisempi (F=12,5 %).

Ilmastolupauksia lasipurkeissa

KUVA 2. Ilmastolupauksia lasipurkeissa (kuva: Outi Virkkula)

Ilmastoareena-tapahtuman jälkeen lupauksia tarkennettiin ja täsmennettiin saadun palautteen perusteella. Tavoitteena oli saada niistä mahdollisimman selkokieliset kaikille potentiaalisille osallistujille. Taulukkoon 1 on kirjattu päivitetyt lupaukset, joita äänestettiin viidessä eri tapahtumassa syksyn 2019 aikana. Pohjolan Maidon syysmarkkinoiden äänestys Oulussa ja Haapavedellä on summattu samaan sarakkeeseen.

TAULUKKO 1. Annetut ilmastolupaukset syksyllä 2019

 Ilmastolupaus

Oamkin vuoden avajaiset
(N)

Pohjolan Maidon syys-markkinat (Oulu + Haapavesi)
(N)

Tyrnävän peruna-markkinat
(N)

OY:n kestävän kehityksen viikko
(N)

Kaikki yhteensä
(N)

Kaikki yhteensä
(F)

Vältän lentomatkustusta 25 22 47 10 104 7,6 %
Lajittelen jätteeni 70 25 79 39 213 15,7 %
Suosin kasvisruokaa 45 11 35 27 118 8,7 %
Liikun enemmän kävellen ja pyörällä 54 26 79 38 197 14,5 %
Otan lyhyempiä suihkuja 51 32 87 25 195 14,3 %
Ostan vain tarpeeseen 66 28 71 25 190 13,9 %
Minimoin ruokahävikkini 76 40 79 53 248 18,2 %
Ostan vain vihreää sähköä 22 8 11 7 48 3,5 % 
Oma hiilipihi lupaukseni, mikä? 9 7 18 13 47 3,5 %
Yhteensä 418 199 506 237 1 360 99,9 %

Kun tarkastellaan kaikkia annettuja ääniä yhteensä (N=1 360) voidaan todeta, että ruokahävikin vähentäminen (18,2 %) ja jätteiden lajittelu (15,7 %) ovat suosituimpia ilmastolupauksia. Seuraavien lupausten kohdalla on tasaisempaa ja äänet jakaantuvat liikkumisen, veden kulutuksen vähentämisen sekä ostamisen kohtuullistamisen kesken. Viiden lupauksen kärki erottuu selkeästi muista. Ne ovat kaikki omassa arjessa helposti toteuttavia.

Eri tapahtumien kesken äänestyskäyttäytymisessä löytyy pieniä eroja. Esimerkiksi Tyrnävän perunamarkkinoilla suosituin ilmastolupaus olivat lyhyemmät suihkut. Lisäksi Iin Ilmastoareenalla elokuussa 2019 lupausten kolmanneksi tullut lentomatkustamisen välttäminen osoittautui muilla tapahtuma-areenoilla vähemmän suosituksi. Kun tarkastellaan kaikkia annettuja ääniä yhteensä, selkeästi vähiten lupauksia annettiin lentomatkustuksen välttämisen lisäksi kasvisruoan suosimiselle ja vihreän sähkön ostamiselle.

Maakunnallinen ilmastotiekartta tukee kuntien toimintaa

Maakunnallisen ilmastotyön jäntevöittämiseksi sekä vaikuttavien tekojen ja yhteistyön lisäämiseksi Pohjois-Pohjanmaalle luodaan ilmastonmuutoksen hillinnän tiekartta, joka kattaa vuodet 2020–2030. Tiekartta tukee siirtymistä kohti kestävää ja vähähiilistä taloutta sekä sisältää toimintamallin sen toimeenpanoon ja seurantaan. Maakunnan kuntia on lähestytty sähköisellä kyselyllä, jossa tarkastellaan kuntien toimia ja suunnitelmia energian, liikenteen, maankäytön ja asumisen, kierto- ja biotalouden, luonnonvarojen sekä osaaminen ja innovaatioiden osalta. Pohjois-Pohjanmaan liitto. Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartasta askelmerkit maakunnan ilmastotavoitteille. Hakupäivä 15.12.2019. https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/aluesuunnittelu/popilmasto

Julkinen sektori ja yritykset ovat merkittävässä asemassa vähähiilisen talouden mahdollistajina ja edistäjinä Pohjois-Pohjanmaan liitto. Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartasta askelmerkit maakunnan ilmastotavoitteille. Hakupäivä 15.12.2019. https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/aluesuunnittelu/popilmasto. Kunnat, paikalliset yritykset ja kansalaiset yhdessä luovat uusia ilmastoviisaita toimintatapoja, joilla on selkeä yhteys maakunnalliseen ja alueelliseen hyvinvointiin Suomen ympäristökeskus. Hinku-kriteerit. Hakupäivä 5.2.2020. http://www.hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Hinku/Hinkukriteerit

Yksi tapa osoittaa kuntatason sitoutumista ilmastotyöhön on täyttää Hinku-kunnalle asetetut kriteerit ja saada Hinku-kunnan status. Hinku-kunnalla on näyttöä ilmastonmuutokseen tähtäävistä hillintätoimista sekä suunnitelma ja keinoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan 30 kunnasta yhdeksän on Hinku-kuntaa. Haapajärvi, Ii, Muhos, Pyhäjärvi, Raahe, Tyrnävä, Utajärvi, Vaala ja Ylivieska ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Suomen ympäristökeskus. Hinku-kunnat. Hakupäivä 5.2.2020. http://www.hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Hinku/Hinkukunnat  Vuoden 2020 aikana valmistuvan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ilmastotiekartan yksi tavoite voisi olla, että vuoteen 2030 mennessä kaikki maakunnan kunnat ovat Hinku-kuntia. Syksyn kiertuekeskusteluiden ja kohtaamisten perusteella kunnista löytyy ilmastotyöhön osaamista ja tahtotilaa.

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus