Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 51/2020

Kotisairaanhoidon hoitajista suurin osa joutuu kohtaamaan työpaikkaväkivaltaa

Metatiedot

Nimeke: Kotisairaanhoidon hoitajista suurin osa joutuu kohtaamaan työpaikkaväkivaltaa

Tekijä: Kantola Elina; Illikainen Katja; Tölli Sirpa

Aihe, asiasanat: kotihoito, kotisairaanhoito, työpaikkaväkivalta, työsuojelu, työturvallisuus

Tiivistelmä: Kotona asuminen mahdollisimman pitkään on noussut viime aikoina keskeiseksi yhteiskuntapoliittiseksi tavoitteeksi. Tämä tarkoittaa sitä, että yhä huonokuntoisempia vanhuksia asuu kotona. Myös ikääntyvien mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat kotisairaanhoidossa kasvava ilmiö. Hoitoalan kuormittavuus ja sen vaikutus alan vetovoimaisuuteen on ollut myös paljon esillä mediassa viime aikoina.

Opinnäytetyönä tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia väkivaltatilanteita kotisairaanhoidon henkilökunta kohtaa työssään ja miten henkilökuntaa on koulutettu opintojen aikana ja työpaikoilla väkivaltatilanteina varten. Lisäksi tutkittiin väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyä ja käsittelyä jälkikäteen.

Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että suurin osa kotisairaanhoidon henkilökunnasta kokee henkistä väkivaltaa, nimittelyä ja uhkailua useammin kuin kerran kuukaudessa. Fyysistä väkivaltaa esiintyi muutaman kerran vuodessa. Useat työntekijät kokivat ahdistusta tai uupuneisuutta tilanteiden takia. Työpaikoilla ennaltaehkäistiin uhkaavien tilanteiden syntyä hyvällä raportoinnilla, kotikäyntien toteuttamisella yhdessä työparin tai vartijan kanssa sekä toimintaohjeilla uhkaavia tilanteita varten. Jälkikäteen väkivalta- ja uhkatilanteiden käsittelyyn käytettiin pääasiassa jälkipuintia työyhteisössä. Käytännöt väkivalta- ja uhkatilanteiden ennaltaehkäisyyn sekä koulutus väkivaltatilanteita varten vaihteli eri työyksiköissä.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2020-06-30

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020060440622

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Kantola, E., Illikainen, K. & Tölli, S. 2020. Kotisairaanhoidon hoitajista suurin osa joutuu kohtaamaan työpaikkaväkivaltaa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 51. Hakupäivä 18.9.2020. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020060440622.

Hoitoalalla työskentelevät kokevat työssään uhkaavia tilanteita ja väkivaltaa. Kotisairaanhoidon työolosuhteet poikkeavat muista hoitoalan työpaikoista, koska hoitaja työskentelee pääasiassa yksin toisen ihmisen kotona. Väkivallan tekijä voi olla asiakkaan lisäksi myös asiakkaan omainen. Oulussa toteutetun kyselyn mukaan kotihoidossa ilmenee myös vakavia väkivaltatilanteita. Turvatoimet vaihtelevat runsaasti eri yksiköiden välillä ja toimintaohjeet tilanteita varten puuttuvat lähes kaikista yksiköistä. Työpaikkaväkivalta lisää hoitajien uupumusta ja ahdistusta selkeästi.

Kuva: Shutterstock

KUVA: 271 EAK MOTO/Shutterstock.com

Kotisairaanhoito ja työturvallisuus

Kotihoitopalvelut lisääntyvät koko ajan. Kotona asuminen koko elämänkaaren ajan on noussut keskeiseksi yhteiskuntapoliittiseksi tavoitteeksi. Tämä tarkoittaa sitä, että yhä huonokuntoisempia ja sairaampia vanhuksia asuu kotona. Lisäksi avohoidossa olevia mielenterveys- ja päihdeasiakkaita on yhä enemmän ja heidän palveluihinsa liittyvä vuorovaikutus koetaan usein vaativaksi ja ongelmalliseksi. Ikonen, E-R. 2015. Kehittyvä kotihoito. Helsinki: Otava.

Aggressiivisen käyttäytymisen taustalla voi olla hyvin monenlaisia syitä ja taustatekijöitä. Usein väkivallan taustalla on monien vaikeuksien kasaantuminen. Tällaisia osin yhteiskunnallisia taustatekijöitä ovat syrjäytyminen, työttömyys, taloudelliset vaikeudet, ihmissuhdeongelmat Rantaeskola, S., Hyyti, J., Kauppila, J. & Koskelainen, M. 2015. Haastavat asiakastilanteet - väkivalta työssä. Helsinki: Talentum. ja mielenterveyshäiriöt Ridenour, M., Lanza, M., Hendricks, S., Hartley, D., Rierdan, J., Zeiss, R. & Amandus, H. 2015. Incidence and risk factors of workplace violence on psychiatric staff. Work 51 (1),19–28. Hakupäivä 19.5.2020. https://doi.org/10.3233/WOR-141894. Aggressiivisen käyttäytymisen riskiä lisää myös alkoholin ja muiden päihteiden väärinkäyttö Reitan, S. K., Helvik, A-F. & Iversen, V. 2018. Use of mechanical and pharmacological restraint over an eight-year period and its relation to clinical factors. Nordic Journal of Psychiatry 72 (1), 24–30. Hakupäivä 19.5.2020. https://doi.org/10.1080/08039488.2017.1373854 sekä muistisairaudet Graneheim, U. H., Hornsten, A. & Isaksson, U. 2012. Female caregivers’ perceptions of reasons for violent behaviour among nursing home residents. Journal of Psychiatric and Mental Health Nursing 19 (2), 154–161. Hakupäivä 19.5.2020. https://doi.org/10.1111/j.1365-2850.2011.01768.x Sharipova, M., Hogh, A. & Borg, V. 2010. Individual and organizational risk factors of work-related violence in the Danish elder care. Scandinavian Journal of Caring Sciences 24 (2), 332–340. Hakupäivä 19.5.2020. https://doi.org/10.1111/j.1471-6712.2009.00724.x. Myös asiakkaan kokemat hankalat tilanteet, joissa joudutaan puuttumaan esimerkiksi asiakkaan yksityisasioihin tai itsemääräämisoikeuteen, voivat aiheuttaa arvaamatonta käytöstä ja väkivallan uhkaa. Rantaeskola, S., Hyyti, J., Kauppila, J. & Koskelainen, M. 2015. Haastavat asiakastilanteet - väkivalta työssä. Helsinki: Talentum.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa 57 prosenttia terveysalan työntekijöistä koki, että kiire ja työpaineet haittaavat heidän hyvinvointiaan. Kiireessä työturvallisuuden varmistaminen saattaa unohtua ja usein vaikeita asiakkaita tai potilaita joudutaan hoitamaan yksin. Tällaiset tilanteet saattavat lisätä työssä kohdatun väkivallan riskiä varsinkin hoitotyössä. Ridenour, M., Lanza, M., Hendricks, S., Hartley, D., Rierdan, J., Zeiss, R. & Amandus, H. 2015. Incidence and risk factors of workplace violence on psychiatric staff. Work 51 (1),19–28. Hakupäivä 19.5.2020. https://doi.org/10.3233/WOR-141894 Työturvallisuuden näkökulmasta kotisairaanhoidon hoitajat työskentelevät riskiammatissa, jossa on suuri todennäköisyys työpaikkaväkivallan kohtaamiselle. Väkivallan tekijänä voi olla myös omainen tai ulkopuolinen henkilö. Kotihoidossa työskentely koetaan usein raskaaksi niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Ikonen, E-R. 2015. Kehittyvä kotihoito. Helsinki: Otava. Väkivallan uhka heikentää työn tuottavuutta Gates, D. M., Gillespie, G. L. & Succop, P. 2011. Violence against nurses and its impact on stress and productivity. Nursing Economics 29 (2), 59–66. ja lisää hoitajien halukkuutta vaihtaa ammattia tai työpaikkaa Estryn-Behar, M., Van der Heijden, B., Camerino, D., Fry, C., Le Nezet, O., Conway, P. M., Hasselhorn, H. M. & NEXT Study group. 2008. Violence risks in nursing–results from the European ‘NEXT’ Study. Occupational medicine 58 (2), 107–114. Hakupäivä 19.5.2020. https://doi.org/10.1093/occmed/kqm142. Maailmanlaajuisesti yksi kolmesta sairaanhoitajasta raportoi kohdanneensa fyysistä väkivaltaa ja heistä kolmannes oli saanut vammoja Spector, P. E., Zhou, Z. E. & Che, X. X. 2014. Nurse exposure to physical and nonphysical violence, bullying and sexual harassment: A quantitative review. International Journal of Nursing Studies 51 (1), 72–84. Hakupäivä 19.5.2020. https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2013.01.010.

Työpaikkaväkivaltaan varautuminen

Työnantajalla on tiettyjä velvollisuuksia työturvallisuuden takaamiseksi. Väkivallan uhan ollessa ilmeinen tulee työpaikalla olla selkeät ja ymmärrettävät toimintaohjeet väkivaltatilanteita varten. Uhkatilanteiden ennaltaehkäiseminen ei ole aina mahdollista, joten siksi työpaikalla tulisi olla asianmukaiset turvajärjestelyt ja turvalaitteet. Yksin työskentelevälle työntekijälle tulee järjestää mahdollisuus yhteydenpitoon ja avun hälyttämiseen. Työsuojeluhallinto. 2015. Väkivallan uhka. Hakupäivä 13.2.2018. http://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/vakivallan-uhka

Kouluttautuminen väkivalta- ja uhkatilanteita varten on tärkeää. Työntekijän on osattava hyödyntää turvallisia työtapoja, joiden avulla myös mahdollisesti estetään uhkatilanteita. Työntekijän on tärkeää tietää ja osata toimia oikein uhkatilanteissa. Säännöllinen ennakoiva harjoittelu on hyvä tapa pitää yllä työntekijöiden taitoa ja tilanteisiin varautumista. Koulutuksen tulisi tukea työntekijän taitoa kohdata asiakas myös haastavissa tilanteissa. Työsuojeluhallinto. 2015. Väkivallan uhka. Hakupäivä 13.2.2018. http://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/vakivallan-uhka Väkivallan hallintaan tarkoitettujen koulutusinterventioiden vaikuttavuudesta on saatavilla vain vähän vertailukelpoista näyttöä, sillä interventioiden vaikuttavuustutkimuksessa on käytetty useita eri mittareita ja tutkimusasetelmia Tölli, S., Partanen, P., Kontio, R. & Häggman‐Laitila, A. 2017. A quantitative systematic review of the effects of training interventions on enhancing the competence of nursing staff in managing challenging patient behaviour. Journal of Advanced Nursing 73 (12), 2817–2831. Hakupäivä 19.5.2020. https://doi.org/10.1111/jan.13351.

Tutkimuksen kulku

Tämän määrällisen tutkimuksen Kantola, E. & Illikainen, K. 2019. Kotihoidon työntekijöiden kohtaama työpaikkaväkivalta. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 19.5.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112221882 tarkoituksena oli kartoittaa kotisairaanhoidon työntekijöiden työssään kohtaamaa työpaikkaväkivaltaa Oulun alueella. Tavoitteena oli myös kartoittaa työpaikkaväkivallan esiintyvyyttä ja sen eri muotoja, työntekijöiden valmiuksia kohdata työpaikkaväkivaltaa ja tilanteiden ennaltaehkäisyä sekä niiden jälkikäsittelyä työpaikoilla. Tutkimus toteutettiin kahteen Oulun kaupungin kotisairaanhoidon yksikköön ja kahteen yksityisen palveluntuottajan kotisairaanhoitoon. Sähköiseen kyselyyn vastasi 40 sairaan- ja lähihoitajaa. Tulokset analysoitiin kuvailevan tilastotieteen menetelmin. 

Tulokset

Tutkimuksen tulosten mukaan kotisairaanhoidossa työskentelevät hoitajat olivat joutuneet kohtaamaan työssään fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa. Psyykkistä väkivaltaa oli esiintynyt eniten, vastaajista 78 prosenttia oli kokenut häiritsevää käyttäytymistä ja 70 prosenttia haukkumista ja nimittelyä. Suuri osa vastaajista oli kohdannut psyykkistä väkivaltaa viikoittain. Vastanneista 14 prosenttia oli kokenut fyysistä väkivaltaa työssään keskimääräisesti kerran viikossa ja 46 prosenttia oli kokenut fyysistä väkivaltaa muutaman kerran vuodessa. Vastaajista 16 prosenttia ei ollut kokenut fyysistä väkivaltaa lainkaan. Fyysisen väkivallan esiintymismuotona oli ollut enimmäkseen tarttuminen, raapiminen ja potkiminen. Erittäin vakaviakin tilanteita oli ollut. Yksi vastaajista oli kokenut puukolla uhkaamista ja puukon kanssa perässä juoksemista. 

Tämän tutkimuksen tulosten mukaan väkivalta- ja uhkatilanteet lisäsivät hoitajien psyykkistä kuormitusta. Vastaajista 33 prosenttia oli kokenut ahdistusta, 20 prosenttia uupuneisuutta ja kahdeksan prosenttia pelkotiloja. Tilanteet olivat aiheuttaneet masennusta kahdelle prosentille vastaajista. Sairausloman tarve tilanteiden takia oli ollut kuitenkin pieni, kaksi vastaajaa kertoi olleensa sairauslomalla lyhyen ajan tilanteiden vuoksi.

Työpaikoilla oli väkivalta- ja uhkatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi otettu käyttöön yhteistyö vartijoiden kanssa. Vastaajista 20 prosenttia kertoi, että käynnille on tarvittaessa saatavana vartija. Hoitajista 10 prosenttia kertoi, että työpaikalla on käytössä hälytysnappi tai turvapuhelin, josta voi tehdä hälytyksen vartijalle. Korkean riskin kotikäyntejä tehtiin myös vartijan tai toisen hoitajan kanssa. Ainoastaan viisi prosenttia vastanneista kertoi työpaikallaan olevan toimintaohjeet väkivalta- ja uhkatilanteita varten. Lähes 40 prosenttia vastaajista ei ollut saanut minkäänlaista koulutusta väkivalta- ja uhkatilanteisiin ammatillisten opintojensa aikana. Työpaikalla koulutusta väkivalta- ja uhkatilanteisiin oli saanut 33 prosenttia vastaajista.

Tulosten perusteella tilanteiden jälkipuinti oli jäänyt suurimmaksi osaksi työyhteisön sisäiseksi. Työyhteisön kesken tapahtumista oli käsitelty 65 prosenttia. Kolmannes vastaajista totesi, ettei tapahtumia oltu käsitelty jälkikäteen ollenkaan. Yksi vastaajista oli saanut työnohjausta työväkivaltaan liittyen.

Kotihoidon työturvallisuus tulevaisuudessa

Tämän tutkimuksen tulokset herättävät huolta kotisairaanhoidon työtekijöiden jaksamisesta ja työturvallisuudesta. Työpaikkaväkivaltaa ennaltaehkäisevät toimet vaihtelivat eri yksiköittäin ja tilanteiden jälkipuinti oli osittain puutteellista. Työpaikkaväkivalta lisäsi myös hoitajien ahdistusta ja uupuneisuutta. Kantola, E. & Illikainen, K. 2019. Kotihoidon työntekijöiden kohtaama työpaikkaväkivalta. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 19.5.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112221882

Kotihoidon työturvallisuutta tulisikin kehittää, jotta kotihoitoon saadaan pysyvää ja osaavaa henkilökuntaa. Toistaiseksi hoitoala on vielä vetovoimainen, mutta yhä useampi sairaanhoitaja on ilmoittanut harkitsevansa alan vaihtoa huonojen työolojen ja palkkauksen vuoksi. Lisäksi lähes puolet nykyisistä sairaanhoitajista eläköityy vuoteen 2030 mennessä. Päättäjien ja työnantajien tulisi reagoida hoitoalan kuormittavuuteen ja sairaanhoitajien hyvinvointi tulisi turvata, jotta alan vetovoimaisuus voidaan turvata. Hoitajapula näkyy jo esimerkiksi Ruotsissa ja Suomessa ollaan menossa samaan suuntaan. Sairaanhoitajaliitto. 2019. Sairaanhoitajien työolobarometri: Sairaanhoitajien tyytymättömyys työoloihin kasvaa. Hakupäivä 28.10.2019. https://sairaanhoitajat.fi/2019/sairaanhoitajien-tyoolobarometri-sairaanhoitajien-tyytymattomyys-tyooloihin-kasvaa/ Työpaikkaväkivallan yleisyyden vuoksi on tärkeää, että opiskelijoille tarjotaan perusvalmiudet väkivallan kohtaamiseen jo opiskeltaessa ammattiin. 

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:

Kantola, E. & Illikainen, K. 2019. Kotihoidon työntekijöiden kohtaama työpaikkaväkivalta. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112221882  

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus