Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 15/2020

Lisätuloja metsänomistajalle pakurista

3.4.2020 ::

Metatiedot

Nimeke: Lisätuloja metsänomistajalle pakurista

Tekijä: Timonen Eija; Hilli Anu

Aihe, asiasanat: hyötykäyttö, kysyntä, metsäntuotteet, metsätulot, pakurikääpä, viljely

Tiivistelmä: Pakurikäävän suosio jatkaa kasvuaan, sillä pakurin on todettu muun muassa sisältävän paljon antioksidantteja. Pakuria viedään erityisesti Aasian, mutta luonnon pakurin saatavuus rajoittaa vientiä. Mikäli pakurin saatavuutta halutaan lisätä, pitää pakurin puoliviljelyä lisätä.

Pakurin puoliviljely sopii hyvin esimerkiksi turvamaiden heikkotuottoisiin hieskoivikoihin, jotka myytäisiin joko kuitupuuna tai käytettäisiin polttopuuksi. Pakurin puoliviljely tarkoittaa sienirihmaston ymppäämistä kasvavaan puuhun. Valmiita ymppejä toimittavat muun muassa Suomen Pakuri, Agrometsä ja Nordic Fungi. Ympättävien koivujen läpimitan tulisi olla vähintään 10–15 cm. Läpimitaltaan 10 cm paksuun koivuun voi istuttaa eli ympätä kaksi ymppiä ja läpimitaltaan yli 15 cm:n olevaan puuhun voi tehdä jopa 5 ymppäystä. Paras ymppäysajankohta on alkukesä.

Ymppäyksen onnistumista voi tarkkailla ligniinivuotoja seuraamalla. Ligniinivuotoja voi havaita jo ensimmäisenä syksynä ymppäyksen jälkeen. Pakurikasvaimien ilmestyminen koivun ulkopuolelle vie aikaa, mutta parin vuoden kuluttua ymppäyksestä koivunrungossa pitäisi olla havaittavissa kohoumia merkkinä pakurin kehittymisestä. Yleensä varsinaisia pakurikasvaimia havaitaan vasta kolmen vuoden kuluttua ymppäyksestä.

Pakurin tuottoarvioita on laskettu ja tuottoarviot ovat moninkertaisia verrattuna perinteiseen koivikon metsätalouteen. Tämä on osaltaan lisännyt metsänomistajien kiinnostusta pakurin puoliviljelyyn. Sopimusviljelijöinä toimii jo satoja suomalaisia metsänomistajia.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2020-04-03

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe202003208628

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Timonen, E. & Hilli, A. 2020. Lisätuloja metsänomistajalle pakurista. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 15. Hakupäivä 21.10.2020. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe202003208628.

Pakurikäävän suosio jatkaa kasvuaan. Pakuria viedään erityisesti Aasian markkinoille, mutta luonnon pakurin saatavuus rajoittaa vientiä. Mikäli pakurin saatavuutta halutaan lisätä, tämä tarkoittaa pakurin puoliviljelyn lisäämistä. Pakurin puoliviljely sopii esimerkiksi heikkotuottoisiin turvemaiden hieskoivikoihin.

Pakuri 

Pakuri eli pakurikääpä on valkolahottajiin kuuluva lahottajasieni. Suomessa pakurikääpää esiintyy yleisimmin koivulla, mutta sitä tavataan useilla eri lehtipuilla. Pakuri muodostaa puun rungolle mustan lohkeilevan pahkan (kuva 1). Pakurikäävän tartunta tapahtuu oksan arpiin, pakkashalkeamiin tai muihin puun vioittuneisiin kohtiin. Puussa havaittavissa oleva pakuri ei ole pakurikääpä, vaan puun oman puolustusmekanismin tuottama kasvain pakurikääpää vastaan. MetInfo. Metsien terveys. Metsätuho-opas. Pakurikääpä. Hakupäivä 11.2.2020. http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/inobli-n.htm Arktiset aromit. Erikoisluonnontuotteet. Pakurikääpä. Hakupäivä 11.2.2020. https://www.arktisetaromit.fi/fi/erikoisluonnontuotteet/pakurikaapa/

Kuva: Shutterstock

KUVA 1. Luontaisesti kasvanut pakurikääpä koivun rungolla (kuva: Aleksei Marinchenko/Shutterstock.com) 

Tartunnan jälkeen sieni pystyy kasvamaan pintapuuhun ja alkaa hitaasti lahottaa puuta. Vaikka lahottaminen on hidasta, ei pakuri tarvitse muita organismeja lahotusprosessin käynnistymiseen. Mikäli pakuri kerätään pois, se muodostaa uudelleen pahkan. Pahkan muodostumiseen kuluu aikaa 3–10 vuotta. Varsinainen pakurikääpä kasvaa ja laajenee puun kuoren alla, usein siis koivun tuohen alla. Väriltään se on kanelinruskea. MetInfo. Metsien terveys. Metsätuho-opas. Pakurikääpä. Hakupäivä 11.2.2020. http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/inobli-n.htm Arktiset aromit. Erikoisluonnontuotteet. Pakurikääpä. Hakupäivä 11.2.2020. https://www.arktisetaromit.fi/fi/erikoisluonnontuotteet/pakurikaapa/

Pakurin käyttö ja markkinat

Pakuria käytetään muun muassa ravintolisissä, erilaisissa juomissa ja kosmetiikassa. Lääkinnällisissä tarkoituksissa sitä on käytetty vuosisatojen ajan. Arktiset aromit. Erikoisluonnontuotteet. Pakurikääpä. Hakupäivä 11.2.2020. https://www.arktisetaromit.fi/fi/erikoisluonnontuotteet/pakurikaapa/ Manneri, T. 2017. Pakurikääpä on kokeissa vaikuttanut niin vastustuskykyyn, tulehduksiin kuin syöpäsoluihin – aloita käyttö varovaisesti. Maaseudun Tulevaisuus 9.12. Hakupäivä 11.2.2020. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.216858 Pakurin terveysvaikutuksia on selvitetty ja sen on todettu sisältävän muun muassa runsaasti erilaisia antioksidantteja, lisäävän vastustuskykyä ja alentavan elimistön tulehdustilaa Manneri, T. 2017. Pakurikääpä on kokeissa vaikuttanut niin vastustuskykyyn, tulehduksiin kuin syöpäsoluihin – aloita käyttö varovaisesti. Maaseudun Tulevaisuus 9.12. Hakupäivä 11.2.2020. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.216858.

Pakurin käyttö on sallittua ravintolisissä. Tämän lisäksi pakurikääpää voidaan myydä ja markkinoida ainakin Suomessa teetyyppisenä tuotteena eli yrttiteenä. Yrttiteellä tarkoitetaan tässä yhteydessä tuoreesta tai kuivatusta kasvista tai kasvin osasta vesiuutolla valmistettua haudutettua juomaa, jota käytetään teen tai kahvin tapaan. Pakurikäävän käyttö muissa elintarvikkeissa on kiellettyä, kunnes sille on haettu ja myönnetty uuselintarvikeasetuksen (EY) N:o 258/97 mukainen markkinointilupa. Evira. 2016. Suomalaisten luonnonvaraisten kasvien elintarvikekäyttöhistoria tietoja. Hakupäivä 11.2.2020. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yritykset/elintarvikeala/valmistus/yhteiset-koostumusvaatimukset/uuselintarvikkeet/luonnonvaraisten-kasvien-elintarvikekaytto_29092016.pdf

Pakurin suurimmat markkinat ovat Aasiassa. Lisäksi pakuria viedään muun muassa Länsi-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Nykyiset myyntimäärät ovat tällä hetkellä muutamissa tuhansissa kiloissa. Menekkiä olisi paljon enemmän, mutta luonnon pakurin saatavuus rajoittaa vientiä. Saatavuutta on tarkoitus kasvattaa pakurin puoliviljelyllä eli ymppäämällä. Lampela, E. 2018. Pakuriyhdistys etsii metsänomistajista uusia kasvattajia – tarjolla hyvät lisätulot omasta metsästä. Aarrelehti 30.1. Hakupäivä 23.4.2019. https://www.aarrelehti.fi/uutiset/artikkeli-1.222578 Ruuska, I. & Turunen, J. 2016. Pakurikäävän hyödyntäminen koivikoiden ensiharvennuksissa. Karelia-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 11.2.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604204634 Suomen Agrometsä. Kaksi tietä pakurin kasvattajaksi. Hakupäivä 11.2.2020. https://www.agrometsa.fi/pakuri

Pakurin puoliviljely

Pakurin puoliviljelyllä tarkoitetaan pakurikäävän sienirihmaston ymppäämistä kasvaviin puihin. Pakuriymppi on muutaman sentin mittainen puutappi, johon pakurisieni on tartutettu. Pakuriymppi ympätään eli istutetaan puun runkoon porattuihin reikiin. Sieni käyttää ravinnokseen puutappia ja puuhun istutettuna pakurisieni tarttuu puun sisäosiin ja lähtee etenemään sydänpuuta myöten ylös ja alas. Koivu reagoi tautiin kasvattamalla pakurikasvaimen Suomen Agrometsä. Kaksi tietä pakurin kasvattajaksi. Hakupäivä 11.2.2020. https://www.agrometsa.fi/pakuri Nordic fungi. 2016. Pakurin viljely. Hakupäivä 11.2.2020. https://nordicfungi.space/pakurikaavan-viljely/. Pakurikasvain on siis eräänlainen koivun puolustautumismekanismi. Ymppien sieni-itiöitä on kerätty ympäri Suomea ja ymppeihin käytettävä kanta valitaan ympättävän metsän sijainnin mukaan mahdollisimman läheltä Mankki, J. 2019. 2019. Henkilökohtainen sähköpostikeskustelu. Suomen Pakuri..

Pakurin puoliviljely sopii hyvin heikkotuottoisiin hieskoivikoihin, jonka puut myytäisiin joko kuitupuuna tai käytettäisiin polttopuuksi. Esimerkiksi huonosti kasvaneet turvemaiden koivikot ja ensiharvennusta lähestyvät koivikot sopivat pakurin puoliviljelyyn. Silloin pakurin kasvatukseen käytetyt puuyksilöt poistetaan ensiharvennuksessa. Ympättävien koivujen läpimitan tulisi olla vähintään 10–15 cm. Läpimitaltaan vähintään 10 cm paksuun koivuun voi istuttaa eli ympätä kaksi ymppiä ja läpimitaltaan yli 15 cm:in puuhun voi tehdä 4–5 ymppäystä. Yhtä runkoa kohden maksimimääränä pidetään viittä ymppiä. Suomen Agrometsä. Kaksi tietä pakurin kasvattajaksi. Hakupäivä 11.2.2020. https://www.agrometsa.fi/pakuri Nordic fungi. 2016. Pakurin viljely. Hakupäivä 11.2.2020. https://nordicfungi.space/pakurikaavan-viljely/

Kesä on pakuriymppäyksen aikaa ja paras ymppäysajankohta on alkukesä heti mahlakauden päätyttyä. Pakuriymppejä valmistavat useat yritykset, joilta ympit tilataan ja ne toimitetaan sovittuna ajankohtana. Ymppien toimitusajankohdassa otetaan huomioon ymppäyspaikkakunnan sijainti, jotta ymppäykseen sopiva ajankohta on jo käsillä toimituksen saapuessa. Ymppipakkaukset säilyvät avaamattomana jääkaapissa pari viikkoa, joten aikaa ymppäyspäivän järjestämiseen jää toimituksen saavuttuakin. 200 ympin ymppäyksessä kuluu muutama tunti, riippuen hieman porakoneen tehokkuudesta ja terätyypistä sekä työntekijän kokemuksesta. Mankki, J. 2019. 2019. Henkilökohtainen sähköpostikeskustelu. Suomen Pakuri.

Vuoteen 2019 mennessä Suomessa oli istutettu yli 300 000 pakuriymppiä. Pakuria on ympätty jokseenkin tasaisesti ympäri maan Mankki, J. 2019. 2019. Henkilökohtainen sähköpostikeskustelu. Suomen Pakuri.. Sopimusviljelijöinä toimii jo satoja suomalaisia metsänomistajia Biotalous. 2018. Pakuri on vientituote, joka nostaa metsän tuottavuuden uusiin ulottuvuuksiin. Hakupäivä 11.2.2020. https://www.biotalous.fi/pakuri-on-vientituote-joka-nostaa-metsan-tuottavuuden-uusiin-ulottuvuuksiin/. Ymppejä voi tilata useammalta toimittajalta. Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä toteutetun pakurin tutkimusprojektin yhteyteen perustettiin vuonna 2015 Suomen Pakuri, joka on yksi toimittajista. Rinnalle on myös noussut muutamia muita toimijoita, kuten Agrometsä ja Nordic Fungi. Suomen Agrometsä. Kaksi tietä pakurin kasvattajaksi. Hakupäivä 11.2.2020. https://www.agrometsa.fi/pakuri Nordic fungi. 2016. Pakurin viljely. Hakupäivä 11.2.2020. https://nordicfungi.space/pakurikaavan-viljely/ Mankki, J. 2019. 2019. Henkilökohtainen sähköpostikeskustelu. Suomen Pakuri. Ymppejä voi tilata myös Pro Pakuri Finland ry:n kautta, vaikka yhdistyksen painopiste onkin suomalaisen pakurin ja muun metsän ei-puupohjaisten tuotteiden kansainvälisen tuotebrändin luomisessa Pro Pakuri Finland ry. Yhdistyksestä. Hakupäivä 11.2.2020. https://www.propakuri.fi/yhdistyksesta

Ympeissä ja ymppäysohjeissa on hieman eroavaisuuksia eri tuottajien välillä. Ymppien valmistusmenetelmät poikkeavat toisistaan, joten ymppitoimittajan istutusohjeita on syytä noudattaa. Yleisesti ymppäyksessä tulee noudattaa hyvää hygieniaa, etteivät muut lahottajataudit pääse saastuttamaan puuta ymppäysreiän tai välineiden kautta. Ympit sijoitetaan puun pohjoispuolelle vertikaalisesti suoraan linjaan. Näin ne ovat paremmin suojassa auringon liialliselta kuumuudelta. Suora linja helpottaa myös työskentelyä ympätessä, kasvun havainnointia sekä sadonkorjuuta. Ymppireikä porataan mahdollisimman suoraan kohti puun ydintä. Ymppireikien väliin tulee jättää vähintään noin 70–80 cm tilaa pakurin kasvulle. Ymppäysreikä peitetään lopuksi esimerkiksi mehiläisvahalla tai puiden haavanhoitoaineella. Näin estetään haitallisten mikrobien pääsy ymppäysreikään. Työskentelykorkeuden yläpuolelle ympätessä on syytä ottaa huomioon myös työturvallisuus ja käyttää vain tukevia korokkeita tai tikkaita. Lisäksi tulee varmistaa maapohjan tukevuus tapaturmien ehkäisemiseksi. Mankki, J. 2019. 2019. Henkilökohtainen sähköpostikeskustelu. Suomen Pakuri. Joki, T. (kääpäneuvos) 2019. Suomen Agrometsä. Ymppäystapahtuma 10.6.2019, Yli-Siurua, Pudasjärvi.

Ympätyt puut on syytä merkitä huolellisesti, jotta kasvua voidaan seurata ja kaikki tartutetut puut saadaan poistettua kasvatuksen päättyessä. Ymppitoimittaja edellyttää viljelijältä puiden poistamista varotoimenpiteenä, vaikka pakuri leviääkin luontaisesti huonosti. Pakurisato kerätään irrottamalla pakurikasvain koivun rungosta esimerkiksi vesuria tai akkukäyttöistä sähkösahaa käyttäen. Moottorisahaa ei tule käyttää, jottei pakuri sotkeennu teräketjuöljyyn tai polttoaineeseen. Ennen sadonkorjuuta on aina varmistettava ostaja, hinta sekä tuotteen laatuvaatimukset. Valmiiksi kerätty, kuivattu ja jopa jauhettu pakuri jää usein myymättä, koska sitä on enää siinä vaiheessa vaikea jäljittää, eikä laadusta voida mennä takuuseen  Simuna, J. 2017. Pakurin markkinat kummastuttavat: ”Ostajia ei ole”. Maaseudun Tulevaisuus 19.7. Hakupäivä 11.2.2020. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/pakurin-markkinat-kummastuttavat-lukijoita-ostajia-ei-ole-1.198862. Pakurisatoa voidaan kerätä samasta puusta kaksi, jopa kolmekin kertaa. Kasvatuksen päätyttyä koivu voidaan käyttää polttopuuksi.  

Ymppien alimmasta tasosta koivun rungolla on hieman eriäviä mielipiteitä. Agrometsän edustaja varoittaa sijoittamasta ymppiä liian alas lumirajan alapuolelle, ettei lumi ja kosteus ala lahottamaan ymppäyskohtaa. Suomen Pakurin kokemusten mukaan tässä ei ole havaittu ongelmaa. Nykyvuosina lumirajaa on jo melko mahdoton arvioida. Joinakin vuosina se voi olla samalla paikalla 0,5 m ja toisena lähellä 1,5 m. Tässä voi käyttää omaa harkintaa koivun kasvupaikan mukaan ottaen huomioon, ettei lahonnut pakuri kelpaa elintarvikkeeksi. Nordic fungi. 2016. Pakurin viljely. Hakupäivä 11.2.2020. https://nordicfungi.space/pakurikaavan-viljely/ Mankki, J. 2019. 2019. Henkilökohtainen sähköpostikeskustelu. Suomen Pakuri. Pro Pakuri Finland ry. Yhdistyksestä. Hakupäivä 11.2.2020. https://www.propakuri.fi/yhdistyksesta Joki, T. (kääpäneuvos) 2019. Suomen Agrometsä. Ymppäystapahtuma 10.6.2019, Yli-Siurua, Pudasjärvi.

Suomen Pakurilla ymppien kasvatusprosessi kestää noin kuusi kuukautta ja jokainen erä tarkastetaan ja viipalekuvataan kasvuston varmistamiseksi Mankki, J. 2019. 2019. Henkilökohtainen sähköpostikeskustelu. Suomen Pakuri.. Heidän tuottamat ymppitapit ovat hieman pidempiä sekä pintapuolisesti kuivemman ja puhtaamman näköisiä kuin esimerkiksi Agrometsällä. Heillä ymppiprosessi perustuu liotusmenetelmään, joten ympit ovat selkeästi sienirihmaston peitossa ja kosteita. Mankki, J. 2019. 2019. Henkilökohtainen sähköpostikeskustelu. Suomen Pakuri. Joki, T. (kääpäneuvos) 2019. Suomen Agrometsä. Ymppäystapahtuma 10.6.2019, Yli-Siurua, Pudasjärvi.

Suomen Pakuri ohjeistaa poraamaan noin senttimetrin syvemmän reiän kuin ympin pituus on ja painamaan ympin käsin reikään. Ymppireikä ei saa olla liian tiukka, eikä lävistää puuta. Mankki, J. 2019. 2019. Henkilökohtainen sähköpostikeskustelu. Suomen Pakuri. Agrometsän ohjeistuksessa puolestaan todetaan, että ymppi jätetään puun kuoren tasalle, porausreiän tulee olla napakka ja ymppi napautetaan puuvasaralla reikään. Agrometsä suosittelee ymppäykseen erityistä terää, jolla reiän saa tehtyä nopeasti ja tehokkaasti. Terää voi tilata heidän kautta. Joki, T. (kääpäneuvos) 2019. Suomen Agrometsä. Ymppäystapahtuma 10.6.2019, Yli-Siurua, Pudasjärvi.

Pakurin puoliviljely Pudasjärvellä

Pudasjärvelle perustetiin vuonna 2019 pakurin puoliviljelmä. Pakurin ymppäys tehtiin kesäkuun alussa. Pakuria ympättiin kaikkiaan 70 runkoon kahdelle erityyppiselle kasvupaikalle. Pakuriympit hankittiin Suomen Pakurilta. Pakurikanta oli lähtöisin Posiolta, siis kohtuullisen läheltä ymppäyspaikkaa.

Toinen kasvupaikoista oli vanhaa turvepohjaista peltoa. Turvepohjaiselle pellolle ympättiin kaikkiaan 40 koivua. Pellon vanhat ojat ovat aikoinaan taimettuneet luontaisesti. Ohjeiden ja suositusten mukaan ymppäyskohteiksi valittiin läpimitaltaan yli 10 cm olevia koivuja. Läpimitaltaan 10–15 cm:n koivuja ympättiin kaikkiaan 20 kappaletta ja niihin istutetiin kaksi ymppiä kuhunkin. Lisäksi ympättiin 20 koivua, jotka olivat läpimitaltaan yli 15 cm ja niihin kaikkiin istutettiin kolme ymppiä.

Toinen kasvupaikka oli joenrannan tulvaniityn reunaa. Se oli maaperältään hietamoreenia. Alue oli rehevä ja lehtomainen. Joenrannan tulvaniitylle ympättiin 30 koivua. Kymmenen koivua oli läpimitaltaan noin 25 cm ja loput 20 noin 15 cm. Kaikkiin puihin istutettiin kolme ymppiä.

Kolmen kuukauden kuluttua ymppäyksestä syyskuussa 2019 selvitettiin ymppäyksen onnistumista. Ligniinivuotoja oli havaittavissa lähes jokaisessa ymppäyskohdassa (kuva 2). Tämä osoitti ymppäyksen onnistuneen. 

Ligniinvuotoa pakuriymppäysreiän ympärillä kolmen kuukauden kuluttua ymppäyksestä

KUVA 2. Ligniinvuotoa pakuriymppäysreiän ympärillä kolmen kuukauden kuluttua ymppäyksestä (kuva: Eija Timonen)

Pakuri ilmestyy koivun ulkopuolelle aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua, mutta parin vuoden kuluttua koivunrungossa pitäisi jo olla havaittavissa kohoumia merkkinä pakurin kehittymisestä. Pakurikasvannainen ei välttämättä kehity juuri ymppäysreiän ympärille, vaan se voi esiintyä esimerkiksi ylempänä tai alempana rungossa Mankki, J. 2018. 2018. Miltä näyttää Suomen Pakurin viljelmillä? Video. Suomen Pakuri. Hakupäivä 11.2.2020. https://www.youtube.com/watch?time_continue=132&v=LRUsqYoi1hc&feature=emb_title.

Pakurin puoliviljelyn tuotto-odotuksia

Pakuriympin hinta on Suomen Pakurilla 3,5 euroa + alv 24 % ja Agrometsällä 2,2–2,6 euroa + alv 24 % tilausmäärästä ja paketin sisällöstä (terä, vaha) riippuen. Molempien yritysten kanssa voi sopia ymppäyspalvelusta ja pakurin ostotakuusta. Suomen Agrometsä. Kaksi tietä pakurin kasvattajaksi. Hakupäivä 11.2.2020. https://www.agrometsa.fi/pakuri Mankki, J. 2019. 2019. Henkilökohtainen sähköpostikeskustelu. Suomen Pakuri. Ympit ja ymppäystarvikkeet käyvät metsätalouden hankintamenona verotuksessa.

Pakurin puoliviljelyllä on moninkertaiset tuotto-odotukset koivikoista verrattuna perinteiseen metsätalouteen. Luonnonvarakeskus (Luke) oli päätoteuttajana UUTU-hankkeessa, jonka tavoite oli edistää metsien kestävää ja monipuolista käyttöä Luonnonvarakeskus Luke. 2020.Uusia tuotteita metsästä-hanke. Hakupäivä 11.2.2020. https://www.luke.fi/projektit/metsan-tuotteet-paaprojekti/. UUTU-hankkeessa laskettiin pakurin tuottoarvio metsänomistajalle. 1 000 koivurunkoa voi tuottaa 6 000–40 000 euroa/ha, kun pakurin hinta on 30–40 euroa/kg ja pakurisato on 0,2–1,0 kg puuta kohti Kurttila, M. & Miina, J. 2019.Luonnontuotteiden tuotantoa tukeva metsien käsittely. Uusia tuotteita metsästä (UUTU) -hankkeen loppuseminaari Oulussa 26.11. Hakupäivä 11.2.2020. https://www.slideshare.net/LukeFinland/luonnontuotteiden-tuotantoa-tukeva-metsien-ksittely-mikko-kurttila-ja-jari-miina-luke.  

Jos sama koivikko myytäisiin koivukuiduksi hintaan 18,2–15,7 euroa/m³ Metsälehti. 2020. Puunhinta. Hakupäivä 11.2.2020. https://www.metsalehti.fi/puunhinta/puunhinta/, kertyisi tuhannesta ymppäyskokoisesta koivusta noin 100 m³ kuitupuuta eli tuotto olisi 1 820–1 580 euroa hehtaarilta. Pakurin myyntiin verrattuna kuitupuun myyntituotto olisi maksimissaankin alle kolmannes pakurin minimituotosta. Lisäksi pakuripuut voidaan hyödyntää energiapuuna ja saada sitä kautta lisää myös myyntituloja tai käyttää energianpuu omaan lämmöntuotantoon. 

Pakurin kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin Ympäristöministeriö. 2016. Jokamiehenoikeudet. Lainsäädäntöä ja käytäntöä. Helsinki. Hakupäivä 20.3.2020. https://www.ym.fi/download/noname/%7B1A3F4736-3223-48E6-8FD0-A38CD8C8E544%7D/57648.

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus