Maahanmuuttajaopiskelijoiden tuen erityispiirteet liiketalousalan opinnoissa

SIMHE – Supporting Immigrants in Higher Education in Finland -vastuukorkeakoulun rooliin kuuluu kehittää maahanmuuttajien ohjausta ja koulutuspolkuja. Kehittämisen tärkeänä askeleena toteutettiin Oulun ammattikorkeakoulussa keväällä 2019 ensimmäisen kerran maahanmuuttajien erillisvalinta. Seuraavassa tarkastellaan liiketalouden alan maahanmuuttajaopiskelijoiden ensimmäisen lukuvuoden tukitoimia ja erityispiirteitä. Kehittämistoimia toteutettiin MAIKO – Maahanmuuttajien integrointimalli korkeakouluun -hankkeessa.

Syksyllä 2019 aloitti kuusi maahanmuuttajataustaista opiskelijaa (MAIKO-opiskelijat) polkuopinnot Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) liiketalouden koulutusohjelmassa. He opiskelivat tutkinnon mukaisesti ensimmäisen vuoden perusopinnot, ainoastaan kieliopintojen osalta opetussuunnitelmaa mukautettiin. Aiheina opinnoissa olivat ammatilliset valmiudet, liiketoiminta- ja asiakkuusosaaminen, yrityksen toimintaympäristö ja työyhteisöosaaminen. Englannin ja ruotsin kielten kieliopinnot korvattiin MAIKO-opiskelijoilla suomen kielen opiskelulla lähi- ja etätukipajoissa S2-opettajan johdolla. Lisäksi opiskelijoille järjestettiin oma opintojen ohjaus, mutta muuten he osallistuivat oman ryhmänsä mukaiseen opetukseen. 

Kaikilla MAIKO-opiskelijoilla oli alan korkeakouluopintoja tai korkeakoulututkinto lähtömaastaan ja lisäksi useimmilla oli liiketalousalan työkokemusta. Liiketalouden alan osaaminen helpotti opiskelua, sillä käsitteet olivat tuttuja, vaikka suomenkieliset termit olivatkin uusia.

Menestymistä opinnoissa auttoi kohderyhmän mukainen ohjaaminen ja kannustaminen

Opiskelua tuettiin tukipajoilla ja ohjauksella. Tukipajoissa työskenneltiin yhdessä kohdaten opiskelijat ryhmänä ja korostamatta heidän kulttuuristen taustojensa erilaisuutta. Korhonen ja Puukari Korhonen, V. & Puukari, S. 2013. Monikulttuurinen ohjaus- ja neuvontatyö. Jyväskylä: PS-kustannus. jakavat Herringin mielipiteen sitä, että kouluissa ohjaaja saattaa korostaa liikaa kulttuurista erilaisuutta ja se voi johtaa ohjattavien erilaiseen kohteluun monikulttuurisessa ohjauksessa. Substanssiaiheisiin liittyvä yksilöllinen ohjaus tapahtui pääosin sähköpostin välityksellä. Opintojen rinnalla kulki koko ajan S2-opettajan pitämien suomen kielen tukipajojen lisäksi viikoittainen alakohtainen eli liiketalouden tukipaja, joka kesti kolme tuntia kerrallaan. Tukipajat suunniteltiin ja toteutettiin kahden liiketalouden opettajan tiimityönä. Lähtökohtana tukipajoille olivat opiskelijoiden toiveet ja tarpeet. (Kuva 1.)

KUVA 1. Maahanmuuttaja tekee opinnoissaan kaksinkertaisen työn opiskellessaan myös suomen kielen (kuva: Wasim Khuzam) 

Tukipajojen tavoitteena oli tukea opiskelijoiden oppimisprosessia, seurata opiskelijoiden jaksamista ja työkuormaa sekä auttaa substanssiaiheissa. Tukitoimilla haluttiin myös varmistaa sitoutuminen ja motivaatio koko lukuvuoden opintojen suorittamiseen. Kaikki opiskelivatkin tavoitteellisesti ja huoli esimerkiksi keskeyttämisistä oli turha.

Ohjausta toteutettiin pääosin ryhmäohjauksena tukipajojen yhteydessä. MAIKO-opiskelijoilla oli kuitenkin mahdollisuus yksilöohjaukseen niin halutessaan. Ohjaajat olivat helposti saavutettavia, rohkaisevia ja myönteisiä. Yhteydenpitotavaksi tukipajojen välillä vakiintui sähköposti ja WhatsApp. Viikoittaisissa tukipajoissa huomioitiin kaikki opiskelijat yksilöllisesti. Opiskelijoita kannustettiin keskusteluihin ja vahvistettiin heidän osallisuuden tunnettaan. Keskustelujen aiheina olivat esimerkiksi ryhmätyöskentely luokassa ja yhteydenpito pienryhmässä. Tukipajoissa oli mahdollista myös havainnoida hienovaraisesti kunkin opiskelijan tilannetta kokonaisvaltaisesti sekä huomioida hänen vahvuuksiaan ja haasteitaan opinnoissa. Näiden havaintojen pohjalta suunniteltiin tukipajojen harjoituksia. Henkilökohtaiset luottamukselliset ja ohjaukselliset haastattelut teki kuitenkin MAIKO-opiskelijoiden opinto-ohjaaja. MAIKO-opiskelijat hyödynsivät ohjaajien substanssiosaamista siten, että ohjaajat lukivat heidän kirjallisia tuotoksiaan ja kommentoivat tehtäviä sekä suomen kielen että substanssin osalta. Opiskelijat saivat myös yksilöllisen palautteen jokaisesta lähettämästään kirjallisesta tuotoksesta. MAIKO-opiskelijat saivat toisiltaan vertaistukea ja he pystyivät kysymään neuvoja ja ohjeita, jos jokin opintojakson asia oli epäselvä.

Jokaisen jakson alussa tukipajoissa tarkasteltiin opintojaksojen aiheita, sisältöjä ja suoritusvaatimuksia sekä suoritusten palautusaikatauluja. Opiskelun aikatauluttamista auttoi se, että ensimmäisen vuoden lukujärjestyksissä oli yksi opiskelupäivä varattu ryhmä- ja yksilötehtäviin. Tukipajoissa käsiteltiin opiskelijoiden vaikeiksi kokemia asioita tarkentaen ja toistaen opintojaksojen sisältöjä ja aiheita. Mielenkiintoisia ja kaikkia avartavia keskusteluja herättivät liiketalouteen liittyvät kulttuurierot.

Erillinen juridiikan tukipaja järjestettiin kolmannella ja neljännellä jaksoilla kerran viikossa. Juridisten termien sekä perusasioiden avaaminen ja selventäminen oli tärkeää, jotta opiskelijat pystyivät ymmärtämään juridisia kokonaisuuksia ja käsiteltävää oikeuden alaa. Juridiikan ymmärtämisessä haasteena oli se, että opiskelijoiden lähtömaassa voi olla hyvinkin erilainen oikeusjärjestys kuin Suomessa. Oman haasteensa toi myös se, että juridiikan osuudessa opiskelumateriaali oli varsin laaja sekä sivumäärällisesti että aihealueiltaan.

Tukipajojen tehtävät vahvistivat alaan liittyvää osaamista ja opiskelutaitoja 

Tukipajoissa kokeiltiin erilaisia tehtävämuotoja ja niiden soveltuvuutta opiskelijoiden tarpeisiin. Esimerkiksi kirjallisia aukkotehtäviä käytettiin markkinoinnin sanaston ja termien käytön opettelussa. Roolikeskusteluja käytettiin asiakaspalvelutilanteiden ja työpaikan neuvottelutilanteiden harjoittelussa. Vapaan keskustelun small talk -taitoja tarvittiin erilaisissa luokan ryhmätyö- ja keskustelutilanteissa. Tapana oli aloittaa tukipaja vapaamuotoisella aiheella ja keskustelulla. Suomen kielen puhuminen vaatii jatkuvaa harjoittelua, eivätkä tuntikeskustelut välttämättä riitä suomen kielen puhumisen kehittymiseen.

Opetuksen siirryttyä kokonaan verkkoon maaliskuussa 2020 spontaanit keskustelut ja kohtaamiset suomenkielisten opiskelijoiden kanssa vähenivät. MAIKO-opiskelijat kokivat opetustilanteen muutoksen pääosin positiivisesti. Verkko-opetukseen siirtymisen hyviksi puoliksi opiskelijat kokivat sen, että luentojen nauhoittaminen mahdollisti luentojen kuuntelemisen useampaan kertaan. Tämä auttoi ymmärtämään opiskeltavaa asiaa paremmin. Haasteena koronatilanteessa oli se, että monella opiskelijalla oli lapset kotona hoidettavana samanaikaisesti opiskelun kanssa.

Liiketalouden opinnoissa oli paljon ryhmätyöskentelyä, ja MAIKO-opiskelijat olivat ensimmäisillä opintojaksoilla eri pienryhmissä luokassaan. Niissä he tutustuivat luokan muihin opiskelijoihin ja pystyivät jakamaan liiketalouden kokemustaan ja osaamistaan opintojaksojen ryhmätöissä ja olemaan näin rakentavana voimana omassa pienryhmässään. Kirjalliset tehtävät ja raportit osoittivat, että MAIKO-opiskelijat ymmärsivät hyvin liiketalouden syy-seuraussuhteita ja että heillä oli kehittyneet analysointitaidot. Toisesta jaksosta eteenpäin opiskelijat tekivät ryhmätyöt pääosin omana pienryhmänään. 

Opintojaksojen tehtävien ja lukemisen aikatauluttaminen toteutui hyvin. Yleensä opiskelijat ryhtyivät heti opintojakson alussa tekemään tehtäviä ja palauttivat tehtävät aikataulussa. Tämä poikkesi suomalaisten opiskelijoiden opiskelustrategiasta, jossa tehtävien tekeminen painottuu lähelle palautuspäivää. Tällainen viime hetken strategia ei toimi maahanmuuttajaopiskelijoilla, jotka tarvitsevat tehtävien tekemiseen paljon aikaa, ja ehkä sen takia he muodostivat useilla kursseilla oman pienryhmänsä.

Vuoden opintojen jälkeen avautui tie kohti tutkintoa 

Ensimmäisen lukuvuoden aikana liiketalouden opiskelijat valitsivat oman osaamispolkunsa. Valittavana olivat esimiestyön ja henkilöstöosaamisen, markkinoinnin ja myynnin tai taloushallinnon osaamispolut Oulun ammattikorkeakoulu. 2020. Opinto-opas. Hakupäivä 29.5.2020. http://www.oamk.fi/opinto-opas/opintojen-sisalto/opetussuunnitelmat?opas=2019-2020. Kaikki liiketalousalan MAIKO-opiskelijat valitsivat taloushallinnon osaamispolun ensimmäiseksi vaihtoehdokseen. Taloushallinnon osaamispolun valitseminen saattoi johtua opiskelijoiden lähtömaan koulutusalasta ja työkokemuksesta, mutta myös opiskelijoiden omasta mielenkiinnosta. 

Kaikki MAIKO-opiskelijat suorittivat vaadittavat 55 opintopistettä ensimmäisen lukuvuoden aikana, joten he jatkoivat syksyllä 2020 liiketalouden tutkinto-opiskelijoina taloushallinnon opintopolussa. Ensimmäisen lukuvuoden opintojen suorittaminen vahvisti opiskelijoiden itseluottamusta ja antoi motivaatiota opintojen jatkamiseen. Tästä on hyvä jatkaa kohti tradenomin tutkintoa!

Lähteet

Uusimmat artikkelit