Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 89/2020

Maahanmuuttajat sairaanhoitotyön, sosiaalialan ja liiketalouden opinnoissa

16.11.2020 ::

Metatiedot

Nimeke: Maahanmuuttajat sairaanhoitotyön, sosiaalialan ja liiketalouden opinnoissa. Teoksessa K. Kosonen (toim.) Oulun ammattikorkeakoulun mallilla maahanmuuttajat kohti sairaanhoitajan, sosionomin ja tradenomin tutkintoja

Tekijä: Kosonen Katri

Aihe, asiasanat: korkea-asteen koulutus, koulutusvalinnat, maahanmuuttajat, valintakriteerit

Tiivistelmä: Maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita on lukumäärällisesti vähän suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulujen pääsykoejärjestelmä karsii hakijat, joilla olisi valmiudet korkeakoulutasoisiin opintoihin, mutta suomen kieli ei riitä pääsykokeessa menestymiseen. Kaikille aloille ei tarvita täydellistä suomen kielen taitoa, ja suomen opiskelua voisi integroida osaksi tutkinto-opintoja.

Oulun ammattikorkeakoulu toimii SIMHE-vastuukorkeakouluna Pohjois-Suomen alueella. SIMHE-rooliin kuuluu maahanmuuttajien korkeakoulutukseen liittyvä kehitystyö valtakunnalliset linjaukset huomioiden. Yksi tärkeä kehitystyön osa-alue on ollut luoda maahanmuuttajille realistisia polkuja korkeakoulutukseen, edistää opintoihin integroitumista sekä kehittää suomen kielen opetusta ja tukea opintojen aikana.

Keväällä 2019 pilotoitiin maahanmuuttajien erillisvalinta kolmelle alalle: sairaanhoito, sosiaaliala ja liiketalous. Opiskelijavalinnan painopisteenä oli riittävän suomen kielen taitotason varmistaminen sekä opiskelumotivaatioon ja -kykyyn liittyvät tekijät. Valintaprosessin lisäksi kehitettiin substanssialan opintoihin ja suomen kieleen tukimalli varmistamaan opinnoissa menestyminen. Osa suomen kielen opinnoista integroitiin osaksi tutkinto-opintoja. Kehitetty erillisvalinta tarjosi realistisen koulutusväylämahdollisuuden maahanmuuttajataustaisille hakijoille.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2020-11-16

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020100176372

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Kosonen, K. 2020. Maahanmuuttajat sairaanhoitotyön, sosiaalialan ja liiketalouden opinnoissa. Teoksessa K. Kosonen (toim.) Oulun ammattikorkeakoulun mallilla maahanmuuttajat kohti sairaanhoitajan, sosionomin ja tradenomin tutkintoja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 89. Hakupäivä 29.3.2024. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020100176372.

Oulun ammattikorkeakoulu toimii maahanmuuttajien vastuukorkeakouluna Pohjois-Suomen alueella. Tähän SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) -rooliin kuuluu maahanmuuttajien korkeakoulutukseen liittyvä kehitystyö valtakunnalliset linjaukset huomioiden. Yksi tärkeä kehitystyön osa-alue on ollut luoda maahanmuuttajille realistisia polkuja korkeakoulutukseen, edistää opintoihin integroitumista sekä kehittää suomen kielen opetusta ja tukea opintojen aikana. 

Linjaukset korkeakoulutuksen kehittämiselle

Hallitusohjelman lähtökohtana on lisätä väestön osaamispääomaa ja tuoda korkeakoulutus kaikkien saataville. Korkeakouluvision 2030 tavoitteena on, että vähintään 50 % nuorista aikuisista (25–34-vuotiaat) suorittaa korkeakoulututkinnon. Tavoitteeseen voidaan päästä kehittämällä joustavia ja yksilöllisiä opintopolkuja, jotka mahdollistavat jatkuvan oppimisen elämän eri tilanteissa. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että korkeakoulujen koulutustarjonta on joustavasti eri käyttäjäryhmien hyödynnettävissä. Maahanmuuttajien ja maahanmuuttotaustaisten henkilöiden korkeakoulutusmahdollisuuksien kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää tarkasteltaessa väestön koulutustasoa kokonaisuutena. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset III. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:1. Hakupäivä 25.8.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-613-3

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 maahanmuuttajataustaisilla opiskelijoilla oli noin 1 400 opinto-oikeutta Suomen korkeakouluissa, mikä on neljä kertaa enemmän kuin vuonna 2012. Opinto-oikeuksia on kuitenkin edelleen lukumäärällisesti vähän, ja ne ovat keskittyneet ammattikorkeakouluihin (56 %) sekä alempiin korkeakoulututkintoihin (33 %). Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset III. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:1. Hakupäivä 25.8.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-613-3 Lepola Lepola, L. 2017. Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010–2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 2017:15. Hakupäivä 25.8.2020. https://karvi.fi/app/uploads/2017/06/KARVI_1517.pdf toteaa, että maahanmuuttajien suurin korkeakouluopintoihin etenemisen este on kielitaito, joka jo kirjallisissa kokeissa karsii heikoimmin suomea taitavat mutta muilta valmiuksiltaan kenties sopivat hakijat. Suurin osa selvitykseen osallistuneista ammattikorkeakouluista koki, että maahanmuuttajat voisivat suorittaa osan kieliopinnoista tutkinto-opinnoissa. Tutkinto-opinnoissa pärjätäkseen kielitaidon täytyisi olla riittävän hyvä, mutta täydellisen kielitaidon edellyttämistä, ainakaan kaikille aloille, ei nähty kohtuullisena tai tarpeellisena.

Keväällä 2019 Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) oli yksi Karvi (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) -auditointiin osallistuneista korkeakouluista. Auditoinnin ”Maahanmuuttajat korkeakoulussa 2019” tavoitteena oli koota ja tuottaa tietoa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden integroitumista edistävistä ja estävistä tekijöistä korkeakouluissa. Auditoinnin pohjalta laaditussa selvityksessä Karvi kannustaa korkeakouluja aktiivisesti pohtimaan erilaisia positiivisen erityiskohtelun muotoja, jotka edesauttavat hakuvaihetta, opintojen sujumista, kokemusta osallisuudesta ja ohjautumista työelämään. Lepola, L. 2017. Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010–2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 2017:15. Hakupäivä 25.8.2020. https://karvi.fi/app/uploads/2017/06/KARVI_1517.pdf Selvityksessä tuodaan myös esille, että korkeakouluopintojen aikana opiskelijoille tulisi taata tarpeita vastaavan kieliopetuksen saatavuus ja rakentaa johdonmukaisesti eteneviä opintopolkuja opiskelijan kielelliselle kehittymiselle. Esimerkiksi kieliklinikat ja kerran kuussa pidetyt ”rästipajat” näyttäytyivät toimivina käytäntöinä. Korkeakoulujen tulisi tunnistaa tulevaisuudessa paremmin ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden asiantuntijatason kielen kehittymiseen liittyvät tarpeet. Airas, M., Delahunty, D., Laitinen, M., Saarilammi, M-L., Sarparanta, T., Shemsedini, G. Stenberg, H., Vuori, H. & Väätäinen, H. 2019. Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 22:2019. Hakupäivä 25.8.2020. https://karvi.fi/app/uploads/2019/11/KARVI_2219.pdf

Maahanmuuttajien vastuukorkeakoulun rooliin kuuluu maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen huomioimalla valtakunnalliset ja alueelliset linjaukset sekä Oulun ammattikorkeakoulun näkemykset. Maahanmuuttajien korkeakoulutus on mukana Oamkin uudessa strategiaohjelmassa yhtenä kehityskohtana. SIMHE-Oamkin alaisuudessa tehtävässä työssä korostuvat vastuullisuus, pitkäjänteisyys ja pysyvien ratkaisujen rakentaminen. Yhtenä suurena haasteena maahanmuuttajien suomenkieliseen korkeakoulutukseen kiinnittymiselle on ollut realististen koulutusväylien puuttuminen Oulun alueella. 

Kuvituskuvassa opiskelija ja tietokone

KUVA 1. Maahanmuuttaja opintojen äärellä (kuva: Wasim Khuzam)

Maahanmuuttajien erillisvalinta Oulun ammattikorkeakoulussa

Maahanmuuttajien suomenkieliseen korkeakoulutukseen pääsemisen haasteeseen aloitettiin syksyllä 2018 Oulun ammattikorkeakoulussa kehitystyö. Tavoitteena oli edesauttaa maahanmuuttajien korkeakoulutukseen integroitumista, suomen kielitaidon kehittymistä sekä opintojen etenemistä. Keväällä 2019 toteutettiin ensimmäisen kerran maahanmuuttajien erillisvalinta kolmelle alalle: sairaanhoitotyö, sosiaaliala ja liiketalous. Valinnassa painotettiin suomen kielen riittävää osaamista korkeakouluopintojen kannalta sekä opiskelumotivaatiota ja -kykyä. Syksyllä 2019 aloitti 20 maahanmuuttajataustaista polkuopiskelijaa, joille kehitettiin ensimmäiselle vuodelle suomen kielen ja substanssialojen tukimalli.

Erillisvalinta suunniteltiin ja toteutettiin ESR-rahoitteisella hankkeella Maahanmuuttajien integrointimalli korkeakouluun, ja hankkeen nimen mukaisesti opiskelijaryhmä nimettiin MAIKO-ryhmäksi. Heille suunniteltiin kesän ajaksi suomen kieleen ja omaan opiskelualaan liittyviä tehtäviä, joiden tavoitteena oli pitää suomen kieli kesän aikana aktiivisena sekä orientoida syksyn opintoihin. Tehtävät sisälsivät alojen keskeisiä sisältöjä ja sanastoja sekä oppimispäiväkirjan laatimisen kesän ajalta.

MAIKO-opiskelijoiden syksyn opinnot alkoivat elokuussa viikon mittaisella suomen kielen intensiivijaksolla. Tämän tavoitteena oli ohjata ja opettaa suomen kieltä korkeakoulutasolle sekä antaa alkuvaiheen tukea alkaviin opintoihin. Suomen kielen tuki jatkui sen jälkeen tukipajoissa sekä lähi- että verkko-opetusmenetelmiä hyödyntäen koko opintovuoden ajan. Suomen kielen eli S2-tuen lisäksi opiskelijoille suunniteltiin ja toteutettiin alakohtaiset tukipajat, joiden tavoitteena oli vahvistaa opintoihin integroitumista sekä opinnoissa menestymistä. MAIKO-opiskelijoilla oli myös opinto-ohjausta, jossa keskityttiin maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden erityiskysymyksiin ja ohjaustarpeisiin. MAIKO-ryhmän opiskelijoiden suoritusvaatimus ensimmäiselle lukuvuodelle oli sama kuin muillakin polkuopiskelijoilla. Heidän tuli suorittaa 55 opintopistettä, jotta tutkintoon hakeminen oli mahdollista. Kotimaan oppimiskulttuurista poisoppiminen, vieraalla kielellä opiskelu ja opintojen kuormittavuus olivat opinto-ohjauksessa erityisesti esillä. Kuviossa 1 on havainnollistettu maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden erillisvalintaa sekä ensimmäisen opiskeluvuoden tukitoimia. 

Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden erillisvalinta sekä ensimmäinen opiskeluvuosi

KUVIO 1. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden erillisvalinta sekä ensimmäinen opiskeluvuosi (kuvio: Katri Kosonen)

Opiskelijavalinnassa huomioitavaa

Maahanmuuttajien korkeakoulutuksen kehittämisessä tulee huomioida useita eri näkökulmia: yhteiskunnalliset, yksilölliset sekä opiskelija- ja opettajarajapinnat. Yhteiskunnallisesti on tärkeää, että maahanmuuttajat pystyvät hankkimaan tarkoituksenmukaista koulutusta ja siirtymään työelämään. Koulutuksen kehittämisessä tulee kuitenkin huomioida yksilön mahdollisuudet menestyä opinnoissa. Ylikielitaitoa ei kannata valintatilanteessa tavoitella, mutta kielellisen taitotason tulee olla kuitenkin sellainen, että maahanmuuttajataustainen opiskelija pystyy kohtuullisilla tukitoimilla menestymään opinnoissa. Työmäärä kantasuomalaisiin nähden on varsinkin alkuvaiheessa vähintään kaksinkertainen, koska substanssin lisäksi he opiskelevat samalla myös suomen kieltä. Erillisvalinnan kehitystyössä tulee huomioida, ettei opettajien työnkuorma maahanmuuttajien erityiskysymyksissä kasva kohtuuttomaksi. Varmastikin tulevaisuudessa keskitetty ohjauksellinen tukimuoto on yksi pohtimisen arvoinen vaihtoehto.

Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat aloittavat opinnot suomenkielisissä tutkintoryhmissä. Opiskelija- ja opettajarajapinnassa on tärkeää varmistaa, että opintojen alkuvaiheessa tapahtuu molemminpuolinen integroituminen opiskeluryhmien ja tiimien sisällä. Monikulttuurisuuden lisääntyminen opiskeluryhmissä lisää infon ja tiedotuksen merkitystä esimerkiksi suoritusvaatimuksista sekä ei-suomea äidinkielenään puhuvien opiskelijoiden huomioimisesta. Kantasuomalaisten opiskelijoiden työnkuormaa voi lisätä se, että he kokevat olevansa apuopettajia ja kielentarkastajia yhteisissä raporteissa. Lisäksi on hyvä opiskelijaryhmissä tuoda esille, että puhekielen ymmärtäminen on maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille vaikeaa, eikä sanakirjoista löydy murresanoja tai lyhenteitä. On tärkeää, että kirjalliset ja suulliset viestit tavoittavat kaikki opiskelijat.

Lopuksi

Oulun ammattikorkeakouluun on rakentumassa tarkoituksenmukainen koulutuspolku korkeakoulutuksesta kiinnostuneille maahanmuuttajille. Vuodesta 2017 asti toiminut SIMHE-ohjaus- ja neuvontapalvelut sekä valmentava koulutus toimivat usein ensikontaktina Oulun ammattikorkeakouluun. Aikaisemmin haasteena oli, että jatkokoulutus valmentavasta koulutuksesta tutkinto-opintoihin ja niissä menestymiseen olivat usein maahanmuuttajalle epärealistisia vaaditun suomen kielen osaamisen vuoksi. Tämä lisäsi turhaa odottelua, päällekkäisyyksiä ja joskus myös epätarkoituksenmukaisia opintoja. Maahanmuuttajien koulutukseen ohjaus tapahtui sen perusteella, mitä oli tarjolla, eikä yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Oulun ammattikorkeakoulussa kehitetty erillisvalinta luo realistisen koulutusväylämahdollisuuden maahanmuuttajien korkeakoulutukseen. Tällä edistetään koulutuksellista tasa-arvoa, yhteiskuntaan ja työelämään kiinnittymistä. Tulevaisuuden tavoitteena on jatkaa maahanmuuttokoulutuksen vastuullista kehitystyötä ottamalla huomioon yksilö-, opiskelija- ja opettajanäkökulmat ja laajentaa strategisten tavoitteiden mukaisesti erillisvalintamahdollisuuksia eri koulutusaloille.   

Lähteet