Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 57/2020

Minä taiteen tekijänä

19.8.2020 ::

Metatiedot

Nimeke: Minä taiteen tekijänä. Teoksessa E. Isomursu, P. Hoppu & J. Tötterström (toim.) Taidetta ja elämää

Tekijä: Laurila Maiju

Aihe, asiasanat: itseilmaisu, taide

Tiivistelmä: Miksi teen taidetta? Mitä voin antaa muille? Mitä taide antaa minulle? Mitä voin opettaa muille? Kysymyksistä suurimpana lienee kuitenkin: mitä voin oppia ihmisestä taiteen kautta? Mitä voin ymmärtää itsestäni ja muista? Mitä voin kertoa muille itsestäni?

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2020-08-19

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020062345416

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Laurila, M. 2020. Minä taiteen tekijänä. Teoksessa E. Isomursu, P. Hoppu & J. Tötterström (toim.) Taidetta ja elämää. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 57. Hakupäivä 20.1.2022. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020062345416.

Miksi teen taidetta? Mitä voin antaa muille? Mitä taide antaa minulle? Mitä voin opettaa muille? Kysymyksistä suurimpana lienee kuitenkin: mitä voin oppia ihmisestä taiteen kautta? Mitä voin ymmärtää itsestäni ja muista? Mitä voin kertoa muille itsestäni?

Minä ja taide

Olen ollut koko elämäni hyvin laajasti kiinnostunut taiteista. Jo ennen kouluikää keksin omia kappaleita, tansseja ja esityksiä aikuisille yhdessä sisaruksieni Marikan, Marja ja Sannin kanssa. Olen itse ollut aina oma-aloitteinen ja johtaja luonteeltani. Hyvin tyypillistä minulle oli jo lapsena ottaa ohjaajan rooli ja vetovastuu yhteisistä projekteista. Kouluiässä esitystunneilla taidettiin nähdä joka kerta joku esitys, jossa olin mukana. Usein myös näissä projekteissa olin päällepäsmärinä kertomassa omia ideoitani. Nautin jo tuolloin paitsi esiintyä, myös nimenomaan tehdä yhdessä muiden kanssa ja saada kaikki mukaan esitykseen. Muistan vieläkin, kun yksi tyttö luokaltamme koki olevansa yksinäinen ja ulkopuolinen. Pyysimme heti tämän tytön mukaan esitykseen ja osaksi ryhmää. 

Nykyään opiskelen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Minusta piti tulla juristi. Haaveilin siitä lukioikäisenä. Ajauduin kuitenkin osin laiskuuttani opiskelemaan musiikkia. Ajattelin aina, että musiikista menee kaikki nautinto, jos sitä ryhtyy opiskelemaan. Kuinka väärässä olinkaan! 

En ole koskaan nauttinut taiteen tekemisestä yhtä paljon kuin nykyään. Huomaan, että monet sellaiset asiat, joista lapsena haaveilin, ovat tulleet minulle mahdollisiksi. Minulla on osaamista, joka mahdollistaa sen tekemisen mistä nautin ja teen kaikkein mieluiten. Haluan opettaa muita ihmisiä. Haluan avata muille ihmisille mahdollisuuksia tutustua taiteen tekemiseen ja johdattaa muita sellaisten kokemusten äärelle, jotka ovat minulla jääneet mieleen ja muuttaneet minua.

Ajauduin opiskelemaan musiikkia ja halusinkin sitten tietää musiikista ja sen opettamisesta useamman tutkinnon verran. Musiikin lisäksi tuli aikuisiällä kuvioihin mukaan tanssi, jota hakeuduin opiskelemaan. Olen aina ollut laajasti kiinnostunut taiteesta. Käyn paljon teatterissa ja taidenäyttelyissä, museoissa ja konserteissa. Olen kiinnostunut taiteesta aina runoudesta tanssiin ja raskaammasta musiikista sinfoniaorkestereihin.

Viime vuosina kiinnostukseni on kääntynyt vahvasti tanssin ja kansanperinteen pariin. Kansantanssissa yhdistyy monta asiaa, jotka saavat minut syttymään: yhteisöllisyys, liike, taide, musiikki, tanssi, ilo - ja toisaalta myös melankolia ja kaiho. Taide on aina ollut minulle tärkeää ja aikuisena olen löytänyt itselleni sopivan ammatin taiteen ja erityisesti musiikin ja tanssin opettamisesta. 

Taide on minulle vuorovaikutusta, kerrontaa, terapiaa ja itseilmaisua. Se on vapautumista ja uusia maailmoja. Se on vaikeiden asioiden käsittelyä ja todellisuuden pakoa. Se on hetkiä ja merkityksiä, tunteita ja ajatuksia. Minulle taiteen tekijänä on tärkeää luoda itse, mutta ennen kaikkea saada muut ihmiset mukaan luomaan ja nauttimaan taidekokemuksista.

Kuvituskuva

KUVA: Tanssiesiintyminen Tirvan lavalla kesällä 2018. Pukalusjärvi-teos liittyi esiintyjien yhteisiin sukujuuriin Säkkijärvellä Hyppälän ja Kallolan kylissä, Pukaluksen vastakkaisilla rannoilla (kuva: Maiju Laurila)

Mitä taide on minulle?

Minulle taide on ollut aina tapa kommunikoida itseni ja muiden kanssa. Monet asiat voivat olla helpompia sanoa ääneen taiteen keinoin. Jotkut asiat voivat tuntua muutoin kerrottuna typeriltä, lapsellisilta tai toisaalta kivuliailta. Taide on myös keino jäsentää omaa maailmaa ja kommunikoida itsensä kanssa. Lapsena menin usein iltaisin piharakennukseen soittelemaan pianoa ja lauleskelemaan yksin. Omat sävellykset, runot, tekstit ja omat luova ideat ovat olleet minulle aina tärkeä tapa ilmaista itseäni ja luoda jotakin uutta, tehdä ajatuksia näkyväksi.

Kun mietin itseäni lapsena, on minua niin pitkään kuin muistan viehättänyt omien ideoiden luominen. Muistan, kuinka lapsena leikimme pihassa leikkejä ja minä halusin aina, että leikkisimme välillä myös itse keksimiäni leikkejä. Yhden leikin nimi oli nokkoskukka. Luovuus kuuluu meihin kaikkiin ihmisiin ja näkemykseni mukaan on osin persoonasta riippuvaista se, kuinka vapaasti luovuuden annetaan näkyä ihmisessä. Luovuus kuitenkin on jokaisessa ja se liittyy hyvin erottamattomasti taiteeseen. Eräs lapsuuden ystäväni on myöhemmin minulle kertonut, kuinka häntä toisinaan raivostutti meillä vieraillessaan, kun halusin aina esitellä uusimpia sävellyksiäni pianolla. Olen aina keksinyt omia juttuja ja halunnut niitä myös jakaa muiden ihmisten kanssa.

Säkkijärven Hyppälän vanhan kylätalon raunioilta Seniä kesällä 2017

KUVA: Säkkijärven Hyppälän vanhan kylätalon raunioilta Seniä kesällä 2017 (kuva: Maiju Laurila)

Taide on terapiaa. Mielestäni oikeus taiteen tekemiseen kuuluu kaikille. Näen itseni sellaisena ihmisenä, joka ei tuomitse tai arvostele liikaa toisten tekemää taidetta. En halua löytää itseäni tilanteesta, jossa sanoisin kenenkään tekemää taidetta “paskaksi”. Minusta kaikella taiteella on arvo. Sen arvo voi myös toisinaan olla tekijälleen enemmän kuin katsojalle, mutta se ei mitätöi taidetta arvottomaksi. Osaaminen toki liittyy taiteeseen ja taiteen tekijänä voi kehittyä ja kehittää. Osaaminen ei mielestäni ole taiteessa mitattava asia, joka oikeuttaisi ylenkatsomaan muita. Jokaisella on oikeus nauttia taiteesta ja ilmaista itseään taiteen keinoin.

Taide välineenä ja työkaluna

Itselleni taiteessa on ollut aina merkityksellistä viestiminen ja vaikuttaminen. Olen omilla kappaleillani ja esiintymisilläni aina halunnut kertoa jotakin. Joskus olen jopa kokenut, että taiteen tekemisessä minun on vaikea irrottautua ymmärretyksi tulemisen tarpeesta. Muistan kun ensimmäisiä kertoja itse tekemiäni kappaleita esitettiin. Varsinkin jos kyseessä oli instrumentaalikappale, kyselin kuulijoilta "Mitä sinulla tuli tästä mieleen? Mitä sinä ajattelit tästä kappaleesta? Mistä tämä sinun mielestäsi kertoi? Mitä kappaleessa sanottiin?”

Minulle kuitenkin taiteessa ovat edelleen merkityksellisiä syvemmät viestit, heräävät tunteet ja ajatukset sekä mahdollisuus vaikuttaa ihmisiin. Taiteella voidaan herättää ajatuksia ja tunteita, jotka voivat muuttaa kohteen ajattelua. Taideteos on siis myös puheenvuoro.

Musiikin- ja tanssin opettajana tämän otsikon alla on pakko tietenkin mainita erilaiset hyödyt, joita taiteen harjoittamisesta ja harrastamisesta on. Niillä on todettu tutkimuksissa olevan vaikutuksia hyvin moniin elämän osa-alueisiin, alkaen kielellisestä kehityksestä ja sosiaalisista taidoista aina kognitiivisiin ja motorisiin etuihin.

The Voice of Finland ohjelman kaksintaistelu vuonna 2018

KUVA: The Voice of Finland ohjelman kaksintaistelu vuonna 2018 (kuva: Maiju Laurila)

Nykypäivänä ei voida keskustella mistään sivuamatta kestävän kehityksen ideologiaa. Minua itseäni lämmittää taiteen tekijänä myös se ajatus, että taide on hyvin aineetonta ja taiteella ei ole hiilijalanjälkeä. Taidetta voi tehdä mistä tahansa ja missä tahansa. Sen ei tarvitse kuormittaa ympäristöämme, vaan sitä voidaan toteuttaa planeettamme ehdoilla.

Taide osana ihmisen olemassaoloa

Minusta se, että ihminen on kaikkina aikoina harjoittanut taiteita, on jo loistava osoitus siitä, kuinka taide kuuluu erottamattomana ihmisyyteen. Viime vuosikymmeninä teknologia on muuttanut maailmaa. Tulevaisuuden tutkijoista osa ennustaa, että on olemassa vain kaksi asiaa joita robotit tai teknologia eivät koskaan voi korvata: toinen on empatia ja toinen on kosketus.

Tanssijoita Suomi 100 -juhlassa Ouluhallissa

KUVA: Televisioitu Suomi 100 -juhla Ouluhallissa (kuva: Maiju Laurila)

Minulle nämä molemmat asiat liittyvät erottamattomasti myös taiteen tekemiseen. Eri taiteenlajit pelaavat paljon empatialla. Ihmiset ovat kuitenkin suurimmaksi osaksi hyvin samanlaisia ja ymmärtävät tietyt asiat ilman selityksiä. Taiteen ei-verbaalinen viestintä luottaa usein tähän kollektiiviseen ymmärrykseen, mikä on kiehtovaa.

Empatia ja kosketus liittyvät suuresti myös Yamk-tutkintoon, jota olen suorittamassa. Olen hyvin kiinnostunut paritanssitilanteesta ja siihen vaikuttavista lukuisista tekijöistä. Haluan perehtyä entistä syvällisemmin tuohon jaettuun kokemukseen, jossa kaksi ihmistä luo kehoistaan taidetta. 

Minulle taide ei välttämättä tarvitse olla katsottavaksi tehty. Taidetta voi olla myös itselle tehty taiteellinen toiminta. Monesti liitämme "taide"-sanan ainoastaan näyttämötaiteeseen ja esittämiseen. Itse ajattelen, että taidetta voi ihmiselle olla mikä tahansa esteettinen ja/tai muutoin merkityksellinen kokemus, joka herättää ihmisessä jotain. Taiteellisessa kokemuksessa tavanomainen asia voi saada uuden merkityksen ja antaa syvempiä ajatuksia. Taidetta on jokin korkeampi kokemus.

Lohtutorttu-yhtyeen promokuva

KUVA: Lohtutorttu-yhtyeen promokuva vuodelta 2015 (kuva: Maiju Laurila)

Kuva sisarusten ja ystävien kanssa 14 kertaa järjestetystä joulukonsertista

KUVA: Kuva sisarusten ja ystävien kanssa 14 kertaa järjestetystä joulukonsertista 2019 (kuva: Maiju Laurila)

Lempo-festivaalit Kouvolassa

KUVAT: Lempo-festivaalit Kouvolassa. Lempo on kansanmusiikki ja -tanssitapahtuma. Olen mukana järjestämässä tapahtumaa ja usein myös itse esiinnyn ja opetan (kuvat: Maiju Laurila) 

Taide ja opettaminen 

Nautin itse opettamisesta hyvin paljon. Taidealojen opettajana toimiminen on antoisaa, koska saa nähdä oppilaiden kehittyvän ja voi tarjota heille mahdollisuuksia löytää jotakin sellaista uutta, joka tuo heidän elämäänsä paljon rikkautta. Lisäksi taide saa monen ihmisen loistamaan. 

Olen itse opiskellut paljon. Olen opiskellut useamman tutkinnon taiteenalalta ja useammissa opinnoissani nimenomaan pedagogiikka on ollut keskiössä. Taide linkittyy minulle henkilökohtaisesti hyvin vahvasti opettamisen kanssa. Tällä hetkellä toimin opettajana päivisin peruskoulussa ja iltaisin vapaan sivistystyön parissa kahdessa nuorisoseurassa sekä lisäksi kansalaisopistossa. Nautin opettamisesta hyvin paljon.

Kuvituskuva tanssijoista

KUVA: Maiju Laurila

Taiteen tekijänä ja taidealan opettajana ilmenevät jokapäiväisessä työssä ihmiskäsitykseni, taidekäsitykseni sekä arvot opetukseni taustalla. Haluan, että kaikilla on mahdollisuus tehdä taidetta ja kaikkea taidetta arvostetaan. Taide ja siihen liittyvä toiminta voi olla monelle hyvin herkkä ja haavoittuvainen asia ja opettajana haluan kunnioittaa sitä.

AMK-opintojeni loppuvaiheessa kiinnostuin hyvin paljon paritanssista. Minusta kahden ihmisen kohtaaminen tanssissa on kiinnostava prosessi, johon vaikuttavat lukuisat asiat aina ihmisten kehollisista ominaisuuksista ja osaamisesta ajatuksiin ja käsityksiin. Taiteen tekijänä haluan olla tässä prosessissa auttamassa ihmisiä kohtaamaan toinen toisiaan ja vaalimaan inhimillisyyttä, kosketusta ja empatiaa.

Olen ylpeä todetessani, että koen tehtäväni taiteen tekijänä hyvin merkitykselliseksi ja työni taiteen parissa tuo esiin sellaisia arvoja, joita edustan. Toivoisin että pystyn urani aikana tarjoamaan muille ihmisille elämyksiä ja kokemuksia. Lisäksi toivon omalla taiteellani edesauttavani minulle tärkeitä asioita, tuoden niitä keskusteluun. Toivon urani aikana auttavani muita kohtaamaan toisiaan ja edesauttamaan yhteisöllisyyden lisääntymistä siellä missä toimin.  Koen taiteen tekijänä tekeväni osaltani maailmasta parempaa paikkaa.

Maiju Laurila perheineen joulukonsertin jälkeen

KUVA: Minä muun muassa puolisoni, sisarusteni, kummityttöni kanssa järjestetyn joulukonsertin jälkeen kotikylällä jouluna 2019 (kuva: Maiju Laurila)