Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 9/2020

Opiskelijoiden ryhmäyttäminen verkossa vaatii rakennetta ja huolellista suunnittelua

Metatiedot

Nimeke: Opiskelijoiden ryhmäyttäminen verkossa vaatii rakennetta ja huolellista suunnittelua

Tekijä: Mäenpää Kati; Kemppainen Tiina; Männistö Nina; Impiö Niina; Kyllönen Kati

Aihe, asiasanat: korkeakouluopiskelu, ryhmäytyminen, verkko-ohjaus, vertaistuki

Tiivistelmä: Uusien opiskelijoiden perehdyttäminen korkeakouluopintoihin ja sosiaalistaminen opiskeluyhteisöön on tärkeää opintojen edistymisen ja opiskelijahyvinvoinnin näkökulmista. Digiohjausta kaikille! -ESR-hankkeen tavoitteena oli kehittää verkkopohjaisia ryhmäyttämisen menetelmiä korkeakouluopintojen alkuvaiheeseen. Tässä artikkelissa kuvataan verkkopohjaisen ryhmäyttämisen kokeiluja Oulun ammattikorkeakoulussa ja Oulun yliopistossa. Kokeiluissa keskiössä oli uusien opiskelijoiden aktivointi ja ryhmäyttäminen digitaalisten sovellusten avulla ennen varsinaista opintojen aloitusta. Kokeilujen tuloksena todettiin, että ryhmäyttämisen strukturointi on tärkeää ja ryhmäyttämistä tukevien teknologioiden tulee olla helposti saavutettavia. Lisäksi on huomioitava aloittavien opiskelijoiden opiskelutaidot itseohjautuvuuteen, yhteisölliseen oppimiseen ja verkkovuorovaikutukseen liittyen. Alkuvaiheen ryhmäyttämisellä voidaan tukea opiskelijoiden hyvinvointia luoden tunnetta oppijayhteisöön kuulumisesta.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2020-03-12

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe202001303996

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Mäenpää, K., Kemppainen, T., Männistö, N., Impiö, N. & Kyllönen, K. 2020. Opiskelijoiden ryhmäyttäminen verkossa vaatii rakennetta ja huolellista suunnittelua. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 9. Hakupäivä 5.7.2020. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe202001303996.

Uusien opiskelijoiden perehdyttäminen korkeakouluopintoihin ja sosiaalistaminen opiskeluyhteisöön on tärkeää opintojen edistymisen ja opiskelijahyvinvoinnin näkökulmista. Digiohjausta kaikille! -hankkeen tavoitteena oli kehittää verkkopohjaisia ryhmäyttämisen menetelmiä korkeakouluopintojen alkuvaiheeseen. Tässä artikkelissa kuvataan hankkeessa Oulun ammattikorkeakoulussa ja Oulun yliopistossa toteutettuja verkkopohjaisen ryhmäyttämisen kokeiluja. Kuvatut kokeilut painottuivat uusien opiskelijoiden aktivointiin ja ryhmäyttämiseen ennen varsinaista opintojen aloitusta ja opintojen alkuvaiheessa.

Johdanto 

Uusien opiskelijoiden perehdyttäminen korkeakouluopintojen alkuun ja sosiaalistaminen omaan opiskeluyhteisöönsä on tärkeää muun muassa opintojen edistymisen, opiskelijahyvinvoinnin ja keskeyttämisten ehkäisyn näkökulmista (ks. esim. Tinto, V. 1999. Taking retention seriously. Rethinking the first year of college. NACADA Journal19 (2), 5–10. Mäkinen, J. & Annala, J. 2011. Opintoihin kiinnittyminen yliopistossa. Teoksessa M. Mäkinen, V. Korhonen, J. Annala, P. Kalli, P. Svärd & V-M. Värri (toim.) Korkeajännityksiä. Kohti osallisuutta luovaa korkeakoulutusta. Tampere: Juvenes Print, 59–80. Hakupäivä 15.1.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8530-5). Uusien opiskelijoiden alkuvaiheen ohjaus on vakiintunut yhdeksi keskeiseksi korkeakouluopintojen ohjausmuodoksi Guttorm, T., Hakkarainen, T., Kolehmainen, A., Mäenpää, K., Peltola, S., & Ylönen, H. (toim.) 2017. Verkko-ohjaaja. Opas ohjaukseen sekä tieto- ja neuvontatyöhön verkossa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 38. Hakupäivä 20.2.2020.  http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-151-7. Alkuohjauksen keskeisiä toimijoita ovat sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa opetus- ja ohjaushenkilökuntaan kuuluvat henkilöt, esimerkiksi opettajatuutorit (amk), omaopettajat (yliopisto), koulutussuunnittelijat ja kampusopot, joiden työnkuvaan ohjaus on määritelty. Vertaistuutoreilla, kuten pienryhmäohjaajilla ja opiskelijatuutoreilla, on myös merkittävä rooli uusien opiskelijoiden alkuohjauksessa. Alkuohjaus rakentuu yleensä infoista, ryhmäyttävistä harjoituksista ja tutustumisesta korkeakoulun palveluihin. Alkuohjausta toteutetaan myös integroituna tutkinto-ohjelmien sisältökursseihin. Korkeakoulut kokoavat uusille opiskelijoille materiaalipaketteja, joiden avulla pääsee tutustumaan omaan fyysiseen ja digitaaliseen opiskeluympäristöön, tutkinnon rakenteeseen ja ohjaustahoihin jo ennen opintojen aloitusta (ks. esim. Digistarttipaketit).

Verkkopohjaisen ryhmäyttämisen kokeilujen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastasivat yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston ohjauksen ja monimuotokoulutuksen asiantuntijat, digiohjauksen avainmentorit (hankkeessa digiohjaukseen koulutetut omaopettajat ja opettajatuutorit) ja suunnittelijat. Kokeilut painottuivat valikoituihin uusiin opiskelijaryhmiin syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana. Tässä artikkelissa kuvataan verkkopohjaisen ryhmäyttämisen kokeiluja molemmissa organisaatioissa ja niiden pohjalta nousseita keskeisiä tuloksia ja teemoja. Kuvatuissa kokeiluissa pyrittiin uusien opiskelijoiden aktivointiin ja ryhmäyttämiseen ennen varsinaista opintojen aloitusta ja opintojen alkuvaiheessa.

Ryhmäyttämiskokeilut ammattikorkeakouluopiskelijoiden ryhmissä 

Oulun ammattikorkeakoulun verkkopohjaisen ryhmäyttämisen kokeiluissa olivat mukana tammikuussa 2019 aloittaneet kaksi sairaanhoitajaopiskelijaryhmää sekä yksi terveydenhoitajaopiskelijaryhmä (n=100). Opinnot toteutettiin monimuoto-opintoina. Kokeilussa mukana olleet opettajatuutorit osallistuivat hanketoimijoiden suunnittelemiin webinaareihin ja työpajoihin, joissa käsiteltiin ryhmäyttämisen ja yhteisöllisyyden merkitystä verkko-opinnoissa, digiohjausta ja tietoturvaa sekä harjoiteltiin digiohjaussovellusten, kuten Tuudon ja Moodlerooms Blackboard Collaboraten (Collaborate) mahdollisuuksia ohjaus- ja neuvontatyössä (ks. suunnitelma).

Opettajatuutorit pitivät koko kokeilun ajan oppimispäiväkirjaa Moodlerooms-alustalla, jonne he laativat ohjaussuunnitelmat. Oppimispäiväkirjoissa he myös pohtivat omia verkko-ohjausvalmiuksiaan sekä toivat esille kokemuksiaan verkkopohjaisesta ryhmäyttämisestä. Oppimispäiväkirjat ja sähköpostiviestitse opettajatuutoreilta kerätyt avoimet vastaukset ovat osa tuloksien raportoinnissa käytettyä materiaalia. Kokeiluihin osallistuneilta ryhmiltä kerättiin opiskelijapalautteita kevään 2019 aikana kahdesti Webropol-kyselyllä (alku-ja loppukartoitus).

Opettajatuutoreiden ja opiskelijoiden kokemuksia verkkopohjaisesta ryhmäyttämisestä

Ryhmäyttämiskokeilut alkoivat loppuvuodesta 2018, jolloin ryhmien opettajatuutorit olivat videoiden välityksellä yhteydessä aloittavien ryhmien opiskelijoihin. Ryhmäyttämisessä käytettiin Collaboratea tai Adobe Connectia. Opettajatuutorit kokivat uusista digiohjaussovelluksista erityisesti Collaboraten (kuva 1) helppokäyttöiseksi ja vuorovaikutteiseksi ohjausvälineeksi, vaikkakin verkkoistunnon suunnitteleminen ja Collaboraten käyttöön perehtyminen vaativat aikaa. He kuvailivat toisen opettajan mukanaolon sekä teknisen ja verkko-ohjauksellisen tuen saamisen tärkeäksi ensimmäisten verkkoistuntojen aikana. Opettajat kokivat, että opiskelijat osasivat toimia Collaborate-alustalla heille ennakkoon lähetetyn opettajatuutorin tuottaman ohjeen mukaisesti. Kokeilun myötä opettajat kokivat oman digiohjausosaamisen parantuneen, vaikkakin omaa osaamista haluttiin edelleen kehittää. Opettajat aikoivat jatkossa pitää opiskelijoiden henkilökohtaisia tuutorkeskusteluja enemmän videovälitteisesti.

Kuva Moodlerooms Blackboard Collaborate oppimisympäristöstä

KUVA 1. Kuva Moodlerooms Blackboard Collaborate oppimisympäristöstä

Opiskelijoille helmikuussa 2019 tehdyn alkukyselyn mukaan 88 % opiskelijoista oli osallistunut ennen opintojen alkua jonkin verkkotyövälineen kautta ryhmäyttämiseen. Verkkopohjaisen työskentelyn käyttöä ryhmäyttämisessä suosittelivat kaikki alkukyselyyn vastanneet. Opiskelijat arvioivat kaikki verkkoryhmäyttämisessä käytetyt välineet hyödyllisiksi. Opiskelijat kokivat, että toisten opiskelijoiden ja opettajien esittelyt muun muassa Collaborate-istunnossa ennen opintojen alkua vähensivät opintojen alkuun liittyvää jännitystä. Opiskelijat kokivat saaneensa myös tulevaan opiskeluun liittyvää informaatiota. Opiskelijoista 67 % ei tuntenut toisiaan lainkaan ennen opintojen alkua.

hipsut_oranssi.pngJa tunnisti käytävällä, kun oli jo nähnyt ennakkoon Collaboraten esittelyn aikana. Alensi kynnystä tutustumiseen ja ei niin jännittänyt koulun alku.

hipsut_oranssi.pngCollaborate-tapaamiset opettajatuutorin kanssa toi "turvaa" kun sai kysymyksiin vastauksia jo vähän etukäteen.

Toukokuussa 2019 tehdyn loppukyselyn perusteella yli 90 % opiskelijavastaajista koki olevansa osa ryhmää. Kaikki opiskelijat pitivät yhteyttä toisiin opiskelijoihin ja verkkotyövälineet olivat auttaneet tutustumaan muihin opiskelijoihin ja helpottaneet pari- ja ryhmätyöskentelyä. Ryhmäyttämisellä verkossa koettiin olleen positiivista vaikutusta opiskeluun verkossa opintojen edetessä.

Tuudo ryhmäyttämisen välineenä

Yhdessä monimuotoryhmistä kokeiltiin ryhmäyttämiseen mobiilisovellus Tuudoa (kuva 2). Ennen opintojen aloitusta uusille opiskelijoille www-sivuilla jaettuun infokirjeeseen liitettiin ohjeistus Tuudon käyttöönottamisesta ja omaan opiskelijaryhmään liittymisestä Tuudossa. Opettajatuutorit laativat Tuudoon ryhmäytymiseen liittyvän ennakkotehtävän (esittelytehtävä) ja viestin, jolla uuden ryhmän vuorovaikutus käynnistettiin. 

Kuva Tuudo-keskustelualueelta

KUVA 2. Kuva Tuudo-keskustelualueelta

Ensimmäiset opiskelijat olivat liittyneet Tuudoon jo ennen joulua ja kaikki ryhmien jäsenet olivat liittyneet mukaan opintojen alkaessa tammikuun alussa. Ennen opintojen alkua ja orientointiviikon aikana Tuudoa käytettiin esittelyviestien lähettämiseen ja opiskelijoiden väliseen vapaamuotoiseen viestittelyyn. Opiskelijat käyttivät Tuudoa pääsääntöisesti aloituskuukausien aikana tammi-helmikuussa ja sen jälkeen ryhmäytymiseen liittyen viestit vähenivät. 

Alkukyselyn perusteella 74 % kaikista opiskelijavastaajista koki Tuudon olleen hyödyllinen tai erittäin hyödyllinen ja 17 % arvioi sen olleen jonkin verran hyödyllinen. Vastaajista 9 % ei ollut kuulunut Tuudo kokeiluryhmään. Verkossa tapahtunut viestintä nähtiin ryhmäytymisen kannalta positiivisena. Se auttoi opiskelijoita luomaan keskinäistä vuorovaikutusta, tuttuutta ja turvallista ilmapiiriä opintojen alkaessa. Opiskelijat myös toivoivat tämäntyyppistä ryhmäyttämistä.

hipsut_oranssi.pngTällainen Tuudossa esittäytyminen pitäisi olla kaikille vakikäytäntö. Tosi mukava!

hipsut_oranssi.png

Muisti, mitä toiset oli kertoneet itsestään esittäytymisen aikana ja oli helpompaa aloittaa juttelu, kun koulu alkoi.

Tuudon toiminnassa ilmeni jonkin verran teknisiä ongelmia, jotka toisinaan haittasivat käyttöä ja estivät välillä pääsyn Tuudoon. Ryhmäytymisvaiheen alun jälkeen Tuudo koettiin hyväksi viralliseksi opintoasioihin liittyyväksi viestintäkanavaksi, jossa opettajat voivat olla luontevasti mukana. Ryhmäytymisen käynnistyttyä opiskelijat perustivat Tuudon rinnalle myös oman vapaamuotoisemman ryhmän WhatsAppiin. 

Kokeilusta saatujen hyvien kokemusten perusteella Tuudon käyttöä jatkettiin seuraavien uusien monimuotoryhmien ryhmäyttämisessä syksyllä 2019. Opettajatuutoreiden syksyn kokemusten perusteella Tuudoa on käytetty pitkin syyslukukautta kevään kokeiluryhmiä ahkerammin myös alkuvaiheen jälkeen. Tuudon käyttöä jatketaan myös ensi vuoden tulevien ryhmien ryhmäyttämisessä. Tuudo soveltuu erinomaisesti juuri alkuvaiheen ryhmäyttämiseen ja mahdollistaa opettajan ja ohjaajan näkökulmasta helpon, korkeakoulun kirjautumistunnuksilla käyttöön otettavan ja opiskelijoiden ja henkilökunnan muutoinkin käyttämän mobiilisovelluksen hyödyntämisen.

Ryhmäyttämiskokeilut aloittavien yliopisto-opiskelijoiden ryhmissä 

Kahdessa uusien yliopisto-opiskelijoiden ryhmässä järjestettiin eri teknologioita hyödyntäviä ryhmäytymistä tukevia toimintoja ennen varsinaista opintojen aloitusta ja orientaatioviikkoa kampuksella.

Tutkinto-ohjelmat, joissa verkossa ryhmäyttämistä pilotoitiin olivat:

  1. Kasvatustieteiden tiedekunnan kansainvälinen Learning, Education and Technology -maisteriohjelma (LET). Maisteriohjelman opiskelijat ovat kaikki kansainvälisiä opiskelijoita. Maisteriohjelman vuotuinen sisäänotto on 20 opiskelijaa. Verkossa ryhmäyttämisestä vastasi kaksi tuutoria (pienryhmäohjaajaa) ja omaopettaja.
  2. Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnan Biokemian tutkinto-ohjelma, johon valitaan noin 30 opiskelijaa vuosittain. Verkossa ryhmäyttämisestä vastasivat pääasiassa pienryhmäohjaajat. Tutkinto-ohjelman koulutussuunnittelija oli heidän tukenaan ohjelmaa suunniteltaessa.

LET-maisteriohjelman ryhmäyttäminen toteutettiin osana uusien opiskelijoiden pre-arrival-vaiheen ohjausprosessia. Ohjausprosessi suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä pienryhmäohjaajien ja omaopettajan kanssa. Suunnittelu aloitettiin osana omaopettajan toteuttamaa pienryhmäohjaajien koulutusta (kolme tapaamista huhti-toukokuussa). Koulutuksen aikana laadittiin ohjaussuunnitelma. Ohjaus perustui strukturoituun yhteisölliseen työskentelyyn, joka tapahtui aluksi uusille LET-opiskelijoille kohdennetussa suljetussa Facebook-ryhmässä. Facebook-ryhmän ohjaajina toimivat pienryhmäohjaajat omaopettajan opastuksella. Myöhemmin kommunikoinnin tukena hyödynnettiin WhatsApp-ryhmää, sähköpostilistaa ja Padlet-taulua.

Verkossa ryhmäyttäminen toteutettiin kahtena eri ajankohtana (kuvio 1). Touko-kesäkuussa toteutettiin pienryhmäohjaajien vetämä työskentely. Tavoitteena oli opiskelijoiden tutustuminen toisiinsa, sitouttaminen LET-opintoihin ja valmistautuminen uuteen opiskelukaupunkiin tai -maahan muuttamiseen. Sitouttaminen on kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla tärkeää, sillä kaikki opiskelijat eivät ole tehneet vielä tuossa vaiheessa lopullista päätöstä opiskelupaikan vastaanottamisesta. Työskentely-ympäristönä toimi suljettu Facebook-ryhmä. Pienryhmäohjaajat tuottivat työskentelyn tueksi videomateriaalia, jossa he kertoivat esimerkiksi opiskelusta LET-opinnoissa ja asumisesta Oulussa. Tuotettu materiaali toimi virikkeenä opiskelijoiden väliselle keskustelulle, jota pienryhmäohjaajat ohjasivat.

Elokuussa toteutettiin ryhmäyttämisen toinen jakso, jonka aikana opiskelijat toteuttivat etätyöskentelynä kaksi tehtävää: esityksen laatimisen oman maan koulutusjärjestelmästä sekä LET-opintojen logon suunnittelun. Jälkimmäinen tehtävä toteutettiin 3–4 hengen ryhmissä etätyöskentelynä. Ryhmä sai itse päättää teknologiset työkalut. Molemmat tuotokset esitettiin opiskelijoiden saapuessa Ouluun osana orientaatiovaiheen opintoja. Lisäksi opiskelijat tulostivat 3D-printterillä tai laserleikkurilla suunnittelemansa logon Fab Lab -tilassa (Oulun yliopiston digitaalisen pienvalmistuksen työskentelytila) tutustuen samalla digitaaliseen valmistamiseen, joka liittyi myöhemmin heidän opintoihinsa.

Työskentelystä kerättiin palautetta opiskelijoilta ja pienryhmäohjaajilta osana uusien opiskelijoiden ohjausta ja orientaatiota. Facebook-ryhmä toimi hyvin opiskelijoiden tutustumisen foorumina. WhatsAppia hyödynnettiin lähinnä pienryhmäohjaajien ja opiskelijoiden välisissä kahdenkeskisessä viestinnässä. Lisäksi opiskelijat loivat itsenäisesti oman WhatsApp-ryhmän. Ennakkotehtävät orientoivat opiskelijat tuleviin opintoihin ja verkossa tehtyjen tehtävien purku osana orientaatio-opintojen työskentelyä toimi hyvin. Padlet-taululle kerättiin orientaatiovaiheeseen liittyvä olennainen materiaali, jota opiskelijat oppivat seuraamaan jo ennen opintoihin saapumista. Olennaista verkkoryhmäyttämiskokeilussa oli, että pre arrival-vaiheen ohjaus muodosti jatkumon syys-lokakuussa tapahtuneen arrival-vaiheen ohjauksen kanssa. Käytännössä tämä tarkoitti sisällöllistä jatkumoa orientaatioviikon ja Orientation-opintojakson sisältöjen kanssa sekä pienryhmäohjaajien ja omaopettajan välistä yhteissuunnittelua.

Aikajana LET-maisteriohjelman ryhmäyttämiskokeilun rooleista, sisällöistä ja käytetyistä teknologioista

KUVIO 1. Aikajana LET-maisteriohjelman ryhmäyttämiskokeilun rooleista, sisällöistä ja käytetyistä teknologioista

Biokemian tutkinto-ohjelman ryhmäyttämiskokeilu järjestettiin WhatsApp-ryhmässä. Työskentelyä suunniteltiin toukokuussa 2018, jolloin biokemian pienryhmäohjaajat ehdottivat WhatsApp-sovelluksen käyttämistä. Kokeilua varten perustettiin uusien opiskelijoiden WhatsApp-ryhmä, johon myös pienryhmäohjaajat liittyivät. Ryhmässä ei ollut mukana koulutussuunnittelijaa tai muita biokemian henkilökunnan edustajia. Ryhmän perustamisesta kerrottiin jo biokemian opiskelijakillan lähettämässä tiedotteessa hyväksymiskirjeen yhteydessä. Lisäksi jokaiseen uuteen opiskelijaan otettiin yhteyttä ja pyydettiin suostumus ryhmään liittämisestä. Ryhmään kutsuttiin myös vuonna 2017 opiskelupaikan vastaanottaneet ja opintojensa aloitusta lykänneet. Heille ei muutoin mene henkilökohtaista tietoa opintojen aloituksesta. Ennen opintojen aloitusta tapahtuva ryhmäyttävä kokeilu oli opintojen aloitusta lykänneille hyvä mahdollisuus päästä mukaan aloittavien ryhmään.  

Kokeilussa pyrittiin siihen, että yhteinen WhatsApp-ryhmä toimii parin viikon ajan ennen opintojen aloitusta. Pienryhmäohjaajat ja koulutussuunnittelija ideoivat WhatsApp-ryhmän viestien aiheita yhdessä. Aiheita olivat esimerkiksi opastus tiedekunnan vastaanottotilaisuuteen ja muut kulkuohjeet, Tuudon mainostaminen, kursseille ilmoittautuminen ja kurssien sisältöihin kurkistaminen. WhatsApp-ryhmässä alustettiin ensimmäisten pienryhmäkertojen asioita ja rohkaistiin fukseja osallistumaan ja kysymään, jos heillä on jotain mielessä. 

Pienryhmäohjaajien aktiviteetit WhatsApissa olivat suurimmaksi osaksi informaation välittämistä ja kysymyksiin vastaamista. Pienryhmäohjaajat esittäytyivät ryhmässä ja myös uusien opiskelijoiden oli mahdollista esittäytyä. Muutoin uudet opiskelijat osallistuivat ryhmän toimintaan lähinnä vain lukemalla viestejä ja esittämällä kysymyksiä. Sellaisenaankin ennen kampukselle saapumista tapahtuva yhteydenpito saattoi olla ryhmäyttävää ja ainakin se loi pohjaa opintojen alussa tapahtuvalle face-to-face-pienryhmän toiminnalle. Uudet opiskelijat saivat pienryhmäohjaajilta ensikäden tietoa opiskeluun liittyvistä asioista ja näkivät, keitä muita oli tulossa opiskelemaan samaan ohjelmaan. Uudet opiskelijat saivat myös näkymän tärkeimmistä tukea antavista henkilöistä.  

Opiskelijoilta kerättiin palautetta WhatsApp-ryhmän toiminnasta alkusyksyllä pidetyn orientaatiokurssin yhteydessä. Mukana olleilta pienryhmäohjaajilta palautetta kerättiin keskustellen. Annetun palautteen mukaan ryhmää pidettiin hyvänä etukäteistiedon lähteenä ja ryhmän toiminnan koettiin vähentäneen opintojen alun kaaosta. Ryhmä poisti myös jännitystä tulevasta, kun tiesi etukäteen jotain tulevista opiskelukavereista. Tällaisen ennen opintojen alkua verkossa toimivan ryhmän merkitys on siinä, että se pohjustaa tulevaa antamalla etukäteistietoa opinnoista, opiskeluympäristöstä sekä keskeisistä tukea antavista henkilöistä. Lisäksi näkymä tulevaan omaan opiskeluryhmään edes lyhyiden esittelyiden muodossa on hyvä pohja kampuksella tapahtuvalle ryhmäytymiselle.

Verkkoryhmäyttäminen opintojen alkuvaiheen ohjauksessa – yhteenvetoa kokeiluista

Kokemukset molemmista korkeakouluista vahvistivat käsitystä siitä, että alkuvaiheen verkkoryhmäyttäminen digitaalisesti on merkityksellistä. Samat ilmiöt nousivat esille molempien korkeakoulujen kokeiluissa. Yhteenvetoon on kiteytetty muutamia verkkoryhmäyttämisen kokeiluista opittuja asioita. 

Yhteisöllisyyden tukeminen. Ryhmäytyminen verkossa ei tapahdu itsestään. Sen tulee olla ohjattua ja strukturoitua toimintaa. Ryhmäyttämistä voidaan ohjauksellisesti tukea antamalla esimerkiksi konkreettinen tehtävä, jonka tekeminen edellyttää opiskelijoilta yhteydenpitoa ja yhteistyötä. Ohjaajan läsnäolo ja matalan kynnyksen vuorovaikutusilmapiirin luominen helpottavat uuden ryhmän muotoutumista ja yhteishengen syntymistä. Tärkeää on kiinnittää huomiota myös turvallisen ilmapiirin luomiseen.

Teknologia ryhmäyttämisen tukena. Koska kyseessä on opintojen varhaisen vaiheen ohjaus, tulee käytettävän teknologian olla helposti saavutettavaa ja käytettävää, jotta teknistä ohjausta ei tarvita paljon.

Digitaalinen toimintaympäristö ja oppimistaidot. Teknologian hyödyntäminen ryhmäyttämisessä edellyttää opiskelijalta valmiuksia verkossa opiskeluun, itseohjautuvuuteen ja yhteisölliseen työskentelyyn. Kyse on moninaisista opiskelutaidoista, joihin kuuluu paitsi tekninen osaaminen myös verkkovuorovaikutustaidot. Myös ohjaajalta vaaditaan digiohjaus- ja ryhmäyttämisosaamista.

Opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen. Ryhmäytymisellä voidaan vaikuttaa opiskelumotivaatioon. Kun ryhmäytymiseen kiinnitetään huomiota jo ennen varsinaista opintojen alkua, opiskelija saa mahdollisuuden kiinnittyä oppijayhteisöön eikä jää yksin. Oppijayhteisöön kuuluminen on tärkeää opintoihin sitoutumisen ja opintojen etenemisen kannalta.

Digiohjausta kaikille! -hanke

Digiohjausta kaikille! -hankkeen (ESR 2018–2020) yhtenä tavoitteena oli kehittää verkkopohjaisia ryhmäyttämisen menetelmiä korkeakouluopintojen alkuvaiheeseen. Hankkeessa järjestettiin kokeiluja ja kerättiin kokemuksia digitaalisen ohjauksen toimintatavoista, joilla voidaan auttaa opiskelijoiden tutustumista uuteen oppimisympäristöön sekä helpottaa opiskelijaryhmien vuorovaikutuksen, yhteisöllisen ilmapiirin ja rakentavan yhteistyön käynnistymistä. 

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus