Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 30/2020

Potilasturvallisuus ja ISBAR-menetelmä puhelimessa käytävän viestinnän ytimessä

Metatiedot

Nimeke: Potilasturvallisuus ja ISBAR-menetelmä puhelimessa käytävän viestinnän ytimessä

Tekijä: Ervasti Maarit; Hackzell Tarja; Päätalo Kati; Saarnio Reetta

Aihe, asiasanat: potilasturvallisuus, raportointi, terveydenhuolto, tiedonkulku, tiedonvälitys

Tiivistelmä: Potilasturvallisuus on tärkeä osa hyvää ja laadukasta hoitoa. Potilaan siirtyessä yksilöstä toiseen on hoidon jatkuvuuden kannalta olennaista, että potilasta koskeva tieto välittyy nopeasti ja tiivistetysti. Tiedonsiirto tapahtuu usein puhelimitse ja ISBAR-menetelmä toimii hyvänä pohjana tässä.

Tässä artikkelissa kuvatussa opinnäytetyössä kehitettiin Sairaanhoitajaliiton ISBAR-menetelmään pohjautuva taskukortti puhelimitse tapahtuvaan tiedonsiirtoon yhteistyössä Oulun kaupungin kahdeksan työyksikön kanssa. Tavoitteena oli potilasturvallisuuden parantaminen, yhteisen toimintatapamallin luominen ja tiedonsiirron nopeuttaminen taskukortin avulla Oulun kaupungin hoitoyksiköiden välillä. Kehittämistyö perustuu aikaisempaan teoriaan ja kehitettyyn ISBAR-menetelmään, kahteen Webropol-kyselyyn ja yhteiseen kehittämiseen hoitohenkilöstön kanssa.

Kehitettyä taskukorttia voidaan hyödyntää puhelimitse tapahtuvassa tiedonsiirrossa eri yksiköiden välillä. Jatkossa voitaisiin tutkia, kuinka taskukortti hyödyntäisi muitakin palveluntarjoajia. ISBAR-menetelmään pohjautuvasta taskukortista olisi tärkeää kehittää työyksikköjä palveleva oman näköinen kooste, jotta se otettaisiin käyttöön työyksiköissä. Menetelmän käytön kouluttaminen on myös tärkeää käyttöönoton onnistumiseksi.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2020-05-13

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020041416464

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Ervasti, M., Hackzell, T., Päätalo, K. & Saarnio, R. 2020. Potilasturvallisuus ja ISBAR-menetelmä puhelimessa käytävän viestinnän ytimessä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 30. Hakupäivä 3.12.2020. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020041416464.

Potilaan siirtyessä terveydenhuollossa yksiköstä toiseen on potilasturvallisuuteen kiinnitettävä erityistä huomiota.  Hoidon jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että oleellinen tieto saadaan välitettyä nopeasti ja tiivistetysti hoitopaikasta toiseen. Tämä tiedonsiirto tapahtuu usein puhelimitse. ISBAR-menetelmä toimii hyvänä pohjana, kun luodaan työyksikköä palveleva tiedonsiirtomenetelmä, kuten taskukortti puhelimen välityksellä tapahtuvaan tiedonsiirtoon.

ISBAR-menetelmä 

Yhdysvaltain merivoimissa 1990-luvulla kehitettiin SBAR-menetelmä (ISBAR) suullisen tiedonkulun yhdenmukaistamiseksi ja se levisi sieltä pian ilmavoimiin ja sitä kautta terveydenhuollon alalle Sjöman, M. & Kippola, E. 2018. ISBAR – Strukturoitu raportointimenetelmä potilasturvallisuuden tukena. Oulun yliopistollinen sairaala. PowerPoint esitys. Hakupäivä 26.3.2020. https://slideplayer.fi/slide/13629266/ Kupari, P., Peltomaa, K., Inkinen, R., Kinnunen, M., Kuosmanen, A. & Reunamaa, T. 2012. ISBAR-menetelmä auttaa turvallisessa tiedon välttämisessä. Sairaanhoitaja 3, 29–31. Helovuo, A., Kinnunen, M., Peltomaa, K. & Pennanen, P. 2011. Potilasturvallisuus- potilasturvallisuuden keskeisiä kysymyksiä havainnollisesti ja käytännönläheisesti. Helsinki. Edita Prima Oy. Sairaanhoitajaliitto. 2014. Potilasturvallisuus. Sairaanhoitajaliitto edistämässä potilasturvallisuutta. Tamminen, J. & Metsävainio K.-M. 2015. Hyvä tiedonkulku parantaa potilasturvallisuutta. Finnarest 48 (4), 338–342. Hakupäivä 18.4.2020. http://www.finnanest.fi/files/tamminen_metsavainio_hyva_tiedonkulku_parantaa_potilasturvallisuutta.pdf. Menetelmää on sovellettu suomalaiseen terveydenhuoltoon ja Sairaanhoitajaliitto on julkaissut siitä sovelletut suomen- ja ruotsinkieliset esitekirjaset ja muistikortit. Sisällön muistikorttiin ovat tuottaneet Sairaanhoitajaliiton potilasturvallisuusasiantuntijaryhmän jäsenet yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun YAMK-opinnäytetyön tekijän Kuparisen kanssa. ISBAR-menetelmä mahdollistaa olennaisen tiedon raportoimisen potilaasta johdonmukaisessa, selkeässä ja tiiviissä muodossa. Sairaanhoitajaliitto. 2014. Potilasturvallisuus. Sairaanhoitajaliitto edistämässä potilasturvallisuutta. Hoitovirheiden riski kasvaa jopa 70 % heikosta raportoinnista johtuen, muun muassa tiedonkulun katkeamiseen tai väärinkäsityksiin. Nämä ovat yleisempiä haittatapahtumia hoitoprosessin eri vaiheissa. Sjöman, M. & Kippola, E. 2018. ISBAR – Strukturoitu raportointimenetelmä potilasturvallisuuden tukena. Oulun yliopistollinen sairaala. PowerPoint esitys. Hakupäivä 26.3.2020. https://slideplayer.fi/slide/13629266/ Kupari, P., Peltomaa, K., Inkinen, R., Kinnunen, M., Kuosmanen, A. & Reunamaa, T. 2012. ISBAR-menetelmä auttaa turvallisessa tiedon välttämisessä. Sairaanhoitaja 3, 29–31. Helovuo, A., Kinnunen, M., Peltomaa, K. & Pennanen, P. 2011. Potilasturvallisuus- potilasturvallisuuden keskeisiä kysymyksiä havainnollisesti ja käytännönläheisesti. Helsinki. Edita Prima Oy. WHO. 2007. Communication During Patient Hand-Overs. Patient safety solutions. Volume 1, solution 3. Hakupäivä 26.3.2020. https://www.who.int/patientsafety/solutions/patientsafety/PS-Solution3.pdf?ua=1

Tämä artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jossa kehitettiin Sairaanhoitajaliiton ISBAR-menetelmään pohjautuva taskukortti (kuva 1) puhelimitse tapahtuvaan tiedonsiirtoon Ervasti, M. & Hackzell, T. 2019. Nopea tiedonsiirto puhelimitse taskukorttia apuna käyttäen ISBAR-menetelmää hyödyntäen. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 18.3.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120324418. ISBAR-menetelmä nuodostuu sanoista tunnista (Identify), tilanne (Situation), tausta (Background), nykytilanne (Assessment) ja toimintaehdotus (Recommendation). Tunnistaosioon sisältyy raportoijan oma nimi, ammattinimike ja yksikkö, josta ollaan yhteydessä, potilaan nimi, sosiaaliturvatunnus, sukupuoli, mistä potilas on tulossa ja mihin menossa. Tilanneosio sisältää raportoinnin syyn. Taustaosio sisältää nykyiset sekä oleelliset aiemmat sairaudet, hoidot, ongelmat, allergiat sekä tartuntavaarat. Nykytilanneosio sisältää vitaalitoiminnot ja oleelliset asiat potilaan tilasta. Toimintaehdotusosio sisältää raportoijan oman ehdotuksen esimerkiksi tarkkailun lisäämisestä, toimenpiteistä sekä varmistaa onko muuta kysyttävää. Sairaanhoitajaliitto. 2013. ISBAR-kortti.

ISBAR-kortti: raportointi kiireettömässä ja kiireellisessä tilanteessa

KUVA 1. ISBAR-kortti: raportointi kiireettömässä ja kiireellisessä tilanteessa KUVA 1. ISBAR-kortti: raportointi kiireettömässä ja kiireellisessä tilanteessa. Teoksessa Sairaanhoitajaliitto. 2013. ISBAR-kortti.

Potilasturvallisuus ja nopea tiedon siirto puhelimen välityksellä

Potilaan hoitoon sisältyy hyvin paljon viestintää. Hyvä hoito on riippuvainen käytössä olevasta tiedon laadusta. Tiedon käyttö tarvitsee myös aktiivisen lähettäjän, tehokkaat kanavat ja joustavan vastaanottajan, jonka vuoksi hoitajalla on merkittävä rooli tiedon välittämisessä ja siirtämisessä muille hoitotyöhön osallistuville. Työvuorojen vaihtuessa suullinen viestintä on yleisimmin käytetty viestinnän muoto ja sen ongelmia ovat erityisesti viestinnän sisältö ja vastaanottajan kyky ymmärtää viestiä. Saranto, K. & Ikonen, H. 2008. Hoitotietojen välittäminen toimintayksikössä. Teoksessa K. Saranto, A. Ensio, K. Tanttu & A. L. Sonninen (toim.) Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen. 2. uud. p. Helsinki: WSOY, 157–166.

Erityisesti puhelimitse tapahtuva viestintä ja tiedonvaihdot olivat haavoittuvaisimpia tapahtumia ja ovat usein potilasturvallisuustapahtumien (hoitovirheet ja potilaalle aiheutuvaa haittaa) perussyinä tai siihen vaikuttavina tekijöinä Rabøl, LI., Andersen, ML., Ostergaard, D., Bjørn B., Lilja B. & Mogensen, T. 2011. Descriptions of verbal communication errors between staff. An analysis of 84 root cause analysis-reports from Danish hospitals. British Medical Journal of Quality & Safety 20 (3), 268–274. Hakupäivä 29.12.2018. https://doi.org/10.1136/bmjqs.2010.040238. Hoitoprosessien ja palvelujärjestelmien hajanaisuus haastavat turvallista hoitoa ja etenkin tiedonkulussa voivat virheet lisääntyä Pasternack, A. 2006. Hoitovirheet ja hoidon aiheuttamat haitat. Duodecim 122, 2459–70. Hakupäivä 26.3.2020. http://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo96057.pdf Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2011. Potilasturvallisuusopas. Potilasturvallisuuslainsäädännön ja -strategian toimeenpanon tueksi. Hakupäivä 26.3.2020. https://thl.fi/documents/10531/104871/Opas%202011%2015.pdf Kanerva, A. 2015. ”Minusta potilasturvallisuus on potilaan oikeus ja meidän velvollisuus.” Potilasturvallisuuden kehittäminen systeeminäkökulmasta psykiatrisen erikoissairaanhoidon yksiköissä. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Hakupäivä 26.3.2020. https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1916-8/urn_isbn_978-952-61-1916-8.pdf Jylhä, V. 2017. Information Management in Health Care. A Model for Connecting Information Culture and Patient Safety. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Hakupäivä 26.3.2020. https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2384-4/urn_isbn_978-952-61-2384-4.pdf Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017. Valtioneuvoston periaatepäätös. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017–2021. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:9. Hakupäivä 26.3.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3963-9, koska henkilöstön voimavarat ovat usein vähäiset ja työntekijät voivat vaihtua usein. Inhimilliseen toimintaan liittyy aina myös erehtymisen mahdollisuus. Potilasturvallisuutta voidaan pitää terveydenhuollon laadun perustana, joka perustuu jäsentyneeseen tapaan tehdä työtä. Sen tarkoitus on vähentää hoidosta johtuvia haittoja ja hoitovirheitä. Pasternack, A. 2006. Hoitovirheet ja hoidon aiheuttamat haitat. Duodecim 122, 2459–70. Hakupäivä 26.3.2020. http://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo96057.pdf Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2011. Potilasturvallisuusopas. Potilasturvallisuuslainsäädännön ja -strategian toimeenpanon tueksi. Hakupäivä 26.3.2020. https://thl.fi/documents/10531/104871/Opas%202011%2015.pdf Suurin osa hoitovirheistä on johtunut järjestelmän heikkouksista tai häiriöistä. Potilasta koskeva tärkeä tieto ei ehkä välity lainkaan tai tieto on muuttunut matkan varrella. Pasternack, A. 2006. Hoitovirheet ja hoidon aiheuttamat haitat. Duodecim 122, 2459–70. Hakupäivä 26.3.2020. http://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo96057.pdf Rabøl, LI., Andersen, ML., Ostergaard, D., Bjørn B., Lilja B. & Mogensen, T. 2011. Descriptions of verbal communication errors between staff. An analysis of 84 root cause analysis-reports from Danish hospitals. British Medical Journal of Quality & Safety 20 (3), 268–274. Hakupäivä 29.12.2018. https://doi.org/10.1136/bmjqs.2010.040238

Tiedonkulun toimivuus organisaatiossa tulee varmistaa, koska se on yksi perustekijä laadukkaan ja turvallisen hoidon antamisessa Helovuo, A., Kinnunen, M., Peltomaa, K. & Pennanen, P. 2011. Potilasturvallisuus- potilasturvallisuuden keskeisiä kysymyksiä havainnollisesti ja käytännönläheisesti. Helsinki. Edita Prima Oy. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2011. Potilasturvallisuusopas. Potilasturvallisuuslainsäädännön ja -strategian toimeenpanon tueksi. Hakupäivä 26.3.2020. https://thl.fi/documents/10531/104871/Opas%202011%2015.pdf Tiedonkulun rajapinnoilla, kuten esimerkiksi perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa tiedonkulun tulee olla potilasturvallisuussuunnitelmassa huomioituna. Tiedonkulun toimivuus tulee varmistaa organisaation sisällä ja jokaisen yksikön henkilöstön jäsenten välillä huomioiden moniammatillisen tiimityöskentelyn vaatimukset yksiköiden välillä ja organisaation eri tasojen välillä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2011. Potilasturvallisuusopas. Potilasturvallisuuslainsäädännön ja -strategian toimeenpanon tueksi. Hakupäivä 26.3.2020. https://thl.fi/documents/10531/104871/Opas%202011%2015.pdf

Potilaiden luovuttamiseen liittyvät tiedonsiirron ongelmat ovat kansainvälinen huolenaihe. Potilasturvallisuuden kannalta olisi tärkeää parantaa raportointia potilaista. Tarvitaan yhtenäinen kieli oleellisen potilastiedon välittämiseen, joka WHO:n mielestä on SBAR. Tämä menetelmä voi luoda sopivan ja yhtenäisen viestintämallin tiedonsiirtoon potilaan siirtyessä hoitoyksiköstä toiseen. WHO. 2007. Communication During Patient Hand-Overs. Patient safety solutions. Volume 1, solution 3. Hakupäivä 26.3.2020. https://www.who.int/patientsafety/solutions/patientsafety/PS-Solution3.pdf?ua=1 Raportoinnin esteet johtuvat usein työyksikön kulttuurista, työvuorojen vaihtumisesta tai potilaan siirtymisestä vuodeosastolta toiselle, jolloin raporteista saattaa jäädä tärkeää tietoa siirtymättä. Niemi-Murola, L. & Mäntyranta, T. 2011. Potilasturvallisuus on yhteinen asiamme. Finnanest 44 (1), 21–23. Hakupäivä 26.3.2020. http://www.finnanest.fi/files/1niemi-murola_potilasturvallisuus.pdf Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2011. Potilasturvallisuusopas. Potilasturvallisuuslainsäädännön ja -strategian toimeenpanon tueksi. Hakupäivä 26.3.2020. https://thl.fi/documents/10531/104871/Opas%202011%2015.pdf

Potilasturvallisuuteen on saatu myönteisiä tuloksia SBAR-raportointimenetelmän käytön vaikutuksista, mutta vahvaa näyttöä puuttuu. Puhelinviestinnässä ja eri ammattilaisten välisessä viestinnässä SBAR-menetelmän vaikuttaisi parantavan tiedonkulkua ja edistävän potilasturvallisuutta. Parhainta näyttöä on saatu potilasturvallisuuden edistämisessä SBAR-raportointimenetelmän käytöstä hoitajan ja lääkärin välisessä puhelinviestinnässä. HOTUS. 2019. Edistääkö SBAR-raportointimenetelmän käyttö potilasturvallisuutta? Hakupäivä 18.4.2020. https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2019/08/nayttovinkki8-2019.pdf

Taskukortin kehittäminen puhelimitse tapahtuvaan tiedonsiirtoon

Sairaanhoitajaliiton ISBAR-menetelmään pohjautuva taskukortti kehitettiin puhelimitse tapahtuvaan tiedonsiirtoon. Tavoitteena oli potilasturvallisuuden parantaminen, yhteisen toimintatapamallin luominen ja tiedonsiirron nopeuttaminen kehitetyn taskukortin avulla Oulun kaupungin hoitoyksiköiden välillä. Taskukortin avulla varmistetaan, että asiakkaasta tai potilaasta välitetään hoidon onnistumisen kannalta oikea ja riittävä tieto asiakkaan tai potilaan siirtyessä yksiköstä toiseen. Ervasti, M. & Hackzell, T. 2019. Nopea tiedonsiirto puhelimitse taskukorttia apuna käyttäen ISBAR-menetelmää hyödyntäen. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 18.3.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120324418

Tämä työelämälähtöinen kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä Oulun kaupungin hoitoyksiköiden hoitohenkilökunnan kanssa. Kehittämisprosessin aikana työyksiköiden hoitohenkilöstö vastasi kahteen Webropol-kyselyyn, joissa kysyttiin toiveita ISBAR-menetelmään pohjautuvista taskukorttiin otettavista asioista sekä kokemuksia taskukortin prototyypin käytöstä. Tuloksia hyödyntäen kehitettiin lopullinen taskukortti. Lopulliseen taskukorttiin sisällytettiin ensimmäisen ja toisen Webropol-kyselyn tulosten pohjalta otetut asiasanat, jotka pohjautuivat ISBAR-menetelmään. (Kuva 1.) Toiselle puolelle taskukorttia jätettiin vitaalien viitearvot, INR-viitearvot ja tyhjää tilaa omaa käyttöä varten. Taskukortti selkiyttää ja parantaa puhelimitse tapahtuvaa tiedonsiirtoa eri yksiköiden välillä. (Kuvat 2 ja 3.) Ervasti, M. & Hackzell, T. 2019. Nopea tiedonsiirto puhelimitse taskukorttia apuna käyttäen ISBAR-menetelmää hyödyntäen. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 18.3.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120324418

KUVA 2. Taskukortin etuosa KUVA 2. Taskukortin etuosa. Teoksessa Ervasti, M. & Hackzell, T. 2019. Nopea tiedonsiirto puhelimitse taskukorttia apuna käyttäen ISBAR-menetelmää hyödyntäen. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 18.3.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120324418

Taskortin etuosa

KUVA 3. Taskukortin takaosa KUVA 3. Taskukortin takaosa. Teoksessa Ervasti, M. & Hackzell, T. 2019. Nopea tiedonsiirto puhelimitse taskukorttia apuna käyttäen ISBAR-menetelmää hyödyntäen. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 18.3.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120324418

Taskukortista kehitettiin toimiva apuväline työyksiköiden käyttöön. Oulun kaupungin ikäihmisten hyvinvoinnin johtoryhmässä taskukortti sai hyvää palautetta. Se koettiin hyödylliseksi, tärkeäksi ja ajankohtaiseksi. Oulun kaupunki oli ehtinyt jo tilata käyttöönsä Sairaanhoitajaliiton ISBAR-kortteja, joten kehittämäämme taskukorttia ei vielä ole tiettävästi otettu käyttöön.

ISBAR-menetelmä on hyvä pohja kehiteltäessä työyksikköön soveltuvaa tiedonsiirron menetelmää. Menetelmän käytöstä olisi kuitenkin hyvä järjestää koulutusta, jotta se olisi helpompi ottaa käyttöön. Menetelmää on tärkeää muokata työyksikköön sopivaksi ja tämä asia tuotiin esille myös opinnäytetyössä. 

Lähteet

    Kuvalähteet

      Kommentit

      blog comments powered by Disqus