Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 109/2020

Syöpään sairastuneen lapsen ravitsemus – konkreettisia vinkkejä vanhemmille

Metatiedot

Nimeke: Syöpään sairastuneen lapsen ravitsemus – konkreettisia vinkkejä vanhemmille

Tekijä: Anttila Miitta; Trög Heli; Riuttanen Virpi; Vihelä Mari; Suomalainen Merja

Aihe, asiasanat: aliravitsemus, lapset, ravinnonsaanti, ravitsemus, syöpätaudit

Tiivistelmä: Tutkimusten mukaan jopa puolet syöpää sairastavista lapsista ja nuorista kärsii jossain sairauden vaiheessa vajaaravitsemuksesta. Vanhempien osallistaminen lapsen ravitsemuksen toteuttamiseen syöpähoitojen aikana edistää lapsen yleisvointia, ravitsemustilaa ja hoidoista toipumista. Tämän vuoksi tietoa ja ohjausta olisi tärkeää antaa vanhemmille heti hoitojen alussa.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2020-12-16

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20201211100355

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Anttila, M., Trög, H., Riuttanen, V., Vihelä, M. & Suomalainen, M. 2020. Syöpään sairastuneen lapsen ravitsemus – konkreettisia vinkkejä vanhemmille. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 109. Hakupäivä 7.3.2021. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20201211100355.

Vanhempien osallistaminen lapsen ravitsemuksen toteuttamiseen syöpähoitojen aikana edistää lapsen yleisvointia, ravitsemustilaa ja hoidoista toipumista. Tämän vuoksi tietoa ja ohjausta olisi tärkeää antaa vanhemmille heti hoitojen alussa. 

Valokuvassa perhe ruokailemassa.

KUVA 1. Perhe ruokailemassa (kuva: Syda Productions/Shutterstock.com)

Lasten syöpä ja ravitsemus

Tutkimuksen mukaan jopa puolet syöpää sairastavista lapsista ja nuorista kärsii jossain sairautensa vaiheessa vajaaravitsemuksesta Bauer, J., Jürgens, H. & Frühwald, M. C. 2011. Important aspects of nutrition in children with cancer. Advances in Nutrition 2 (2), 67–77. Hakupäivä 28.9.2019. https://doi.org/10.3945/an.110.000141. He ovat ikäryhmänsä vuoksi erityisen alttiita vajaaravitsemukselle, sillä fyysisen kasvun ja kehityksen vuoksi lapsilla ja nuorilla on aikuisiin verrattuna suurempi energiantarve suhteessa kokoonsa. Toisaalta samalla heillä on aikuisia pienemmät ravintoainevarastot. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. 2010. Ravitsemushoito. Helsinki: Edita Publishing Oy. Vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisyllä ja riittävällä hoidolla voidaan vaikuttaa myös siihen, kuinka lapsen elimistö kestää hoitoja Bauer, J., Jürgens, H. & Frühwald, M. C. 2011. Important aspects of nutrition in children with cancer. Advances in Nutrition 2 (2), 67–77. Hakupäivä 28.9.2019. https://doi.org/10.3945/an.110.000141.

Hoitojen haittavaikutukset aiheuttavat syöpään sairastuneelle usein ruokahaluttomuutta ja altistavat siten vajaaravitsemuksen kehittymiselle Salminen, E. & Viitala, H. 2012. Syöpäpotilaan ravitsemus. Teoksessa A. Aro, M. Mutanen & M. Uusitupa (toim.) Ravitsemustiede. 4. uud. p. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.. Pahoinvointi ja oksentelu ovat kivun ja hiusten lähdön ohella hyvin yleisiä syöpähoitojen aiheuttamia haittavaikutuksia. Hoidot voivat aiheuttaa lisäksi maku- ja hajuaistien muutoksia tai tulehduksen ruuansulatuskanavassa ja suussa. Myös ummetus on tavallista. Johansson, R. 2018. Solunsalpaajat eli sytostaatit. Lääkärikirja Duodecim. Terveyskirjasto. Hakupäivä 8.7.2019. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01077#s6

Vanhempien merkitys ravitsemuksen toteuttamisessa

Vanhempien osallistuminen lapsen ravitsemuksen toteuttamiseen sairaalassa on tärkeää. Aiheesta on tehty yksittäisiä kansainvälisiä tutkimuksia viime vuosien aikana, ja vanhempien osallistumisella on ollut hoitojen kannalta pelkästään positiivisia vaikutuksia. Osallistuessaan lapsen hoitoon sairaalajakson aikana vanhemmat kokevat vähemmän psyykkistä kuormitusta ja lasten hoitotulokset ovat olleet parempia. Jones, J., Nowacki, A. S., Greene, A., Traul, C. & Goldfarb, J. 2017. Investigating parent needs, participation and psychological distress in the children’s hospital. Hospital Pediatrics 7 (7), 385–394. Hakupäivä 29.8.2019. https://doi.org/10.1542/hpeds.2016-0175 Tutkimuksissa on osoitettu Gibson, F., Cert, E., Shipway, L., Barry, A., Taylor, R. & Dip, R. 2012. What’s it like when you find eating difficult: Children´s and parents experiences of food intake. Cancer Nursing 35 (4), 265–277. Hakupäivä 31.8.2019.  https://doi.org/10.1097/ncc.0b013e31822cbd40, että vanhempien saama liian vähäinen tieto ravitsemuksesta voi johtaa liian rentoon ja luovaan suhtautumiseen sen toteuttamisessa. Epäonnistumiset ravitsemuksen toteuttamisessa puolestaan lisäsivät vanhempien jo ennestään kokemaa psyykkistä stressiä. Ottamalla vanhempia mukaan lapsen hoitoon ja ravitsemuksen toteuttamiseen, voidaan stressiä pyrkiä vähentämään. Jones, J., Nowacki, A. S., Greene, A., Traul, C. & Goldfarb, J. 2017. Investigating parent needs, participation and psychological distress in the children’s hospital. Hospital Pediatrics 7 (7), 385–394. Hakupäivä 29.8.2019. https://doi.org/10.1542/hpeds.2016-0175

Ravitsemusohjauksella helpotusta pitkäaikaissairaan ruokailuun

Yhdessä potilaan ja vanhempien kanssa laaditaan selkeä ruokavalio, johon on otettu huomioon lapsen omat tavat ja tottumukset Rautava-Nurmi, H., Westergård, A., Henttonen, T., Ojala, M. & Vuorinen, S. 2019. Hoitotyön taidot ja toiminnot. Helsinki. Sanoma Pro Oy.. Tärkeää on ohjata koko perheen yhteisiä ruokailutottumuksia, sillä lapsi ruokailee yhdessä perheen kanssa. Vanhempien ja sisarusten esimerkillä on suuri merkitys. Luukkainen, P. 2016. Ravinto. Teoksessa J. Rajantie, M. Heikinheimo & M. Renko (toim.) Lastentaudit. 6. uud. p. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 52–53. Potilasta ja vanhempia tulee kannustaa ja motivoida ruokavalion ylläpitämisessä sekä antaa tietoa suullisesti ja kirjallisesti Rautava-Nurmi, H., Westergård, A., Henttonen, T., Ojala, M. & Vuorinen, S. 2019. Hoitotyön taidot ja toiminnot. Helsinki. Sanoma Pro Oy..

Ravitsemuksen onnistuneella ohjauksella ja toteuttamisella on suuri merkitys hyvän hoitovasteen saavuttamisen kannalta, mutta valitettavan usein ne jäävät puutteellisiksi. Bauer, J., Jürgens, H. & Frühwald, M. C. 2011. Important aspects of nutrition in children with cancer. Advances in Nutrition 2 (2), 67–77. Hakupäivä 28.9.2019. https://doi.org/10.3945/an.110.000141 Ravitsemusohjauksen tarkoitus on helpottaa pitkäaikasairaan ruokailun toteuttamista perheessä, ja siinä on syytä joustaa perheen voimavarojen mukaan. Vaikeassa tilanteessa pikkutarkka ravitsemusohjaus aiheuttaa ahdistusta, lisää huolta ja ärtyneisyyttä vanhemmissa. Jos vanhempien hermostuneisuus ja paine saada lapsi syömään välittyy ruokailutilanteeseen, lapsi yleensä vaistoaa sen. Tämä taas hyvin usein vaikuttaa edelleen negatiivisesti syömiseen. Hoitajan on tärkeää suhtautua ammattimaisesti vanhempien turhautumiseen ja vanhempia on syytä kannustaa kertomaan, miten ravitsemuksen toteuttaminen sujuu. Suositeltavaa on, että lapsen ravitsemukseen liittyvät asiat pidetään mahdollisimman normaaleina ja luontevina jo osastohoidon aikana, jotta samaa on helpompi jatkaa kotona hoitojen jälkeen. Tuokkola, J. & Strengell, K. 2010. Syömiseen liittyvät sairaudet ja muut erityistilanteet. Teoksessa S. Arffman & N. Hujala (toim.) Ravitsemus neuvolatyössä. Helsinki: Edita Publishing Oy, 81–82.

Kuva lautasesta, jossa teksti: Tärkeintä vajaaravitsemusriskissä olevan lapsen hoidossa on, että hän kokee mielihyvää ruokailusta ja ruokailutilanne on miellyttävä.

Kymmenen konkreettista vinkkiä

  1. Lempiruokien antamista tulisi välttää ennen solunsalpaajalääkitystä, koska lääkitys aiheuttaa pahoinvointia ja lempiruoka voidaan kokea pahanolon aiheuttajaksi. Sinisalo, L. 2015. Ravitsemus hoitotyössä. 2. uud. p. Helsinki: Edita Publishing Oy.

  2. Makuaisti voi heikentyä. Ruokia voi maustaa, jotta ne maistuisivat paremmin. Sinisalo, L. 2015. Ravitsemus hoitotyössä. 2. uud. p. Helsinki: Edita Publishing Oy.

  3. Suun ollessa kipeä lapselle kannattaa tarjota miedon makuisia ruokia. Storvik-Sydänmaa, S., Talvensaari, H., Kaisvuo, T. & Uotila, N. 2012. Lapsen ja nuoren hoitotyö. Helsinki. Sanoma Pro Oy.

  4. Suun limakalvojen ja nielun ollessa kipeitä ruokaa voidaan soseuttaa tai pehmentää, jotta se olisi helpommin syötävää. Yleensä nestemäiset ruoat maistuvat parhaiten kylminä tai huoneenlämpöisinä. Storvik-Sydänmaa, S., Talvensaari, H., Kaisvuo, T. & Uotila, N. 2012. Lapsen ja nuoren hoitotyö. Helsinki. Sanoma Pro Oy.

  5. Hoitojen aikana myös erilaiset ruoan tuoksut voivat tuntua vastenmielisiltä. Silloin lämmin ruoka voidaan vaihtaa kylmiin tuotteisiin. Haglund, B., Huupponen, T., Ventola, A-L. & Hakala-Lahtinen, P. 2010. Ihmisen ravitsemus. 10. uud. p. Helsinki: WSOY pro Oy. Sairaalassa ruokatarjottimen kansi voidaan poistaa ennen kuin ruoka laitetaan potilaspöydälle tarjolle. Sinisalo, L. 2015. Ravitsemus hoitotyössä. 2. uud. p. Helsinki: Edita Publishing Oy.

  6. Potilaan ollessa pahoinvoiva ja oksenteleva, voidaan ennen ruokailua käyttää pahoinvoinnin estolääkitystä. Storvik-Sydänmaa, S., Tervajärvi, L. & Hammar, A-M. 2019. Lapsen ja perheen hoitotyö. 1. p. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

  7. Ruokailutilanteesta voi myös tehdä mukavan asettelemalla ruoat esille esimerkiksi johonkin hauskaan muotoon. Storvik-Sydänmaa, S., Talvensaari, H., Kaisvuo, T. & Uotila, N. 2012. Lapsen ja nuoren hoitotyö. Helsinki. Sanoma Pro Oy.

  8. Ummetusta aletaan hoitaa lääkityksellä jo hyvissä ajoin. Viljojen kuidut, säännölliset ruokailuajat, riittävä juominen ja liikunta edistävät suolen toimintaa. Storvik-Sydänmaa, S., Talvensaari, H., Kaisvuo, T. & Uotila, N. 2012. Lapsen ja nuoren hoitotyö. Helsinki. Sanoma Pro Oy.

  9. Jotkin lääkkeet voivat aiheuttaa lapselle ripulia. Riittävästä juomisesta on huolehdittava, jotta elimistön nestetasapaino pysyy hyvänä. Sinisalo, L. 2015. Ravitsemus hoitotyössä. 2. uud. p. Helsinki: Edita Publishing Oy.

  10. Silloin kun ruoka ei maistu, tulee suosia runsasenergisiä vaihtoehtoja. Sinisalo, L. 2015. Ravitsemus hoitotyössä. 2. uud. p. Helsinki: Edita Publishing Oy. Lapsen ravitsemushoitoa voidaan tehostaa myös kliinisillä ravintovalmisteilla. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. 2010. Ravitsemushoito. Helsinki: Edita Publishing Oy. Aina lapsi ei ole nälkäinen, joten voi odottaa ja tarjota ruokaa myöhemmin. Perheen yhteisistä ruokailutavoista on myös hyvä pitää kiinni, koska ne luovat turvallisen ilmapiirin lapselle. Children’s Cancer and Leukaemia Group. 2018. Helping your child to eat. Hakupäivä 18.8.2019. https://www.cclg.org.uk/write/MediaUploads/Publications/PDFs/Helping_your_child_to_eat_%28May_14%29.pdf

Yhteenveto

Artikkeli perustuu Oulun ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhön Anttila, M. & Trög, H. 2020. Syöpään sairastuneen lapsen ravitsemus – Opas vanhemmille. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Oulu. Hakupäivä 11.12.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111022497, joka oli osana Oulun yliopistollisen "Suunhoito ja ravitsemus syöpää sairastavilla lapsilla" -hanketta. Hankkeen tavoitteena oli kehittää henkilökunnalle työkaluja vajaaravitsemusriskin arviointiin ja lisätä vanhempien merkitystä ravitsemuksen tärkeinä toteuttajina. Opinnäytetyönä syntyi syöpään sairastuneen lapsen vanhemmille hoitojen alussa annettava opas, jossa on tietoa lapsen ravitsemukseen vaikuttavista tekijöistä ja ohjeita ravitsemuksen toteuttamiseen. Oppaan tarkoitus on kannustaa potilasta ja vanhempia hyödyntämään omia voimavarojaan heille kohdennettujen ohjeiden avulla. Tavoitteena on, että jatkossa Oys:n osasto 51 hyödyntää opasta tukemaan ja edistämään potilaidensa ravitsemusta.

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:

Anttila, M. & Trög, H. 2020. Syöpään sairastuneen lapsen ravitsemus – Opas vanhemmille. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Oulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111022497

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus