Tietopaketti alakouluikäisten kouluterveydenhuollosta

Tietopaketti alakouluikäisten kouluterveydenhuollosta on ensisijaisesti sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille käyttöön laadittu työkalu, joka on tarkoitettu koululaisen ja nuoren terveydenhoitajatyön opiskelun ja harjoittelun oppimateriaaliksi. Sitä voivat käyttää myös kouluterveydenhuollossa toimivat terveydenhuollon ammattilaiset. Tietopakettiin on koottu kouluterveydenhuoltoa koskevaa teoriaa sekä menetelmiä, ohjeistuksia ja uusimpia suosituksia eri lähteistä. Sen sisältö on rajattu koskemaan alakouluikäisten eli 7–12-vuotiaiden lasten terveystarkastuksia ja terveysneuvonnan sisältöä.

KUVA: yusufdemirci/Shutterstock.com

Lukijalle 

Tämä tietopaketti kouluterveydenhuollosta pohjautuu opinnäytetyönä tehtyyn perehdytysoppaaseen, joka on tehty yksityistilauksena Limingan kouluterveydenhuollolle. Terveydenhoitajaopiskelijoiden keskuudesta nousi kiinnostus käyttää perehdytysoppaan materiaalia myös kouluterveydenhoitajatyön oppimismateriaalina. Tämän julkaisun tarkoituksena on toimia terveydenhoitajaopiskelijoille ja muille aiheesta kiinnostuneille lukijoille tietopakettina koskien kouluterveydenhuollon terveystarkastuksia, terveysneuvontaa ja ajantasaisia suosituksia sekä menetelmiä liittyen alakouluikäisten lasten terveyteen ja tutkimiseen. Tietopaketti koostuu kuudesta pääluvusta alaotsikoineen, jotka koskevat kouluterveydenhuoltoa sekä sen menetelmiä. Tietopakettiin on koottu kattavasti teoreettista tietoa ja ohjeita luotettavista ja ajantaisista painetuista ja elektronisista lähteistä. Lue lisää -osioista lukija voi halutessaan syventyä aiheeseen enemmän aiheesta kertovien artikkeleiden ja lisäoppimateriaalien avulla.

1. Kouluterveydenhuolto

1.1. Mitä on kouluterveydenhuolto?

Kouluterveydenhuolto on peruskoululaisille tarkoitettu lakisääteinen ja maksuton perusterveydenhuollon ehkäisevä palvelu. Terveydenhuoltolain 1326/2010 16 § Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Hakupäivä 20.9.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326 mukaan kunnan on järjestettävä kouluterveydenhuollon palvelut alueellaan toimivien oppilaitosten oppilaille. Kouluterveydenhuolto toimii yleensä koulupäivien aikana koululla tai sen läheisyydessä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2014. Kouluterveydenhuolto. Hakupäivä 20.9.2019. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/opiskeluhuolto/kouluterveydenhuolto Kunnan velvoitetaan järjestävän määräaikaiset sekä yksilöllisestä tarpeesta johtuvat terveystarkastukset ja terveysneuvonta. Valtioneuvoston asetuksen koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta mukaan Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta VNA 338/2011 4 §. Hakupäivä 21.10.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110338 kunnan on myös laadittava yhtenäinen toimintaohjelma lasten ja nuorten ehkäisevälle terveydenhuollolle.

Terveydenhuoltolain 1326/2010 16 § mukaan kouluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaan kasvun ja kehityksen sekä oppilaan ja hänen koko perheensä terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen vuosiluokittain. Lisäksi kouluterveydenhuollon palveluihin sisältyy kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta. Kouluterveydenhuollossa tuetaan myös vanhempien ja huoltajien kasvatustyötä. Ennaltaehkäisevän palvelun tarkoituksena on tunnistaa ja tukea varhaisessa vaiheessa oppilaan erityistä tukea tai tutkimusten tarvetta. Lisäksi kouluterveydenhuollossa tuetaan pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoitoa yhteistyössä muiden koulun oppilashuollon toimijoiden kanssa sekä tarvittaessa ohjataan oppilas jatkotutkimuksiin ja -hoitoon. Myös suun terveydenhuolto ja tarpeellisiin erikoistutkimuksiin ohjaaminen ovat osa kouluterveydenhuollon palveluita. Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Hakupäivä 20.9.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326

1.2. Kouluterveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö

Kouluterveydenhuollon toimintaa ohjaa erilaiset lait (taulukko 1), ja on hyvä tiedostaa, että kouluterveydenhuoltoon liittyy paljon viranomaisvastuita. Lainsäädännöstä vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö (STM), joka myös ohjaa kouluterveydenhuollon toimintaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kehittää ja seuraa kouluterveydenhuoltoa sekä ylläpitää kouluterveydenhuollon kehittämisverkostoa ja myös ohjaa kuntien toimintaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja aluehallintovirastot ovat vastuussa kouluterveydenhuollon toiminnan valvomisesta. Kouluterveydenhuollosta säädetään terveydenhuoltolaissa. Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Hakupäivä 20.9.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326 Sosiaali- ja terveysministeriö. 2019. Kouluterveydenhuolto. Hakupäivä 20.9.2019. https://stm.fi/kouluterveydenhoito

Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013. Hakupäivä 21.10.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131287 on tullut voimaan 1.8.2014. Lakiin on koottu aiemmin hajallaan olleita oppilas- ja opiskelijahuoltoa sekä opiskeluhuoltotyön kirjaamista ja muuta henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa sekä rekisteripitoa koskevat säännökset. Lisäksi se sisältää uusia opiskeluhuollon järjestämistä ja menettelyjä koskevia säännöksiä. Sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntainfo: Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi. 2015. Hakupäivä 20.9.2019. https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/uusi-soveltamisohje-oppilas-ja-opiskelijahuoltolainsaadannon-toteuttamisen-tuek-1

Kouluterveydenhuoltoa ohjaa laki alaikäisten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 14.6.2002/504 1 §. Hakupäivä 21.10.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020504. Lain tarkoituksena on suojella alaikäisten henkilökohtaista koskemattomuutta ja edistää heidän henkilökohtaista turvallisuuttaan. Laissa säädetään menettelystä, jolla alaikäisten kanssa työskentelemään valittavien henkilöiden rikostaustaa selvitetään. Lainsäädäntö ohjaa myös potilasasiakirjojen kirjaamista ja tiedonhallintaa. Lisäksi kirjaamiseen voi olla organisaation sisäisiä kirjaamisohjeita tai yksikkökohtaisia ohjeita ja suosituksia. Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 14.6.2002/504 1 §. Hakupäivä 21.10.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020504 Rautava-Nurmi, H., Westergård, A., Henttonen, T., Ojala, M. & Vuorinen, S. 2019. Hoitotyön taidot ja toiminnot. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

TAULUKKO 1. Kouluterveydenhuollon toimintaa ja työn sisältöä määrittävät lait

Terveydenhuollon lainsäädäntö säätelee siis vahvasti kouluterveydenhoitajan työtä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon työtä ohjaavat erityisesti Valtioneuvostonasetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta, terveydenhuoltolaki sekä laki potilaan asemasta ja oikeuksista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018. Terveydenhoitaja. Hakupäivä 20.9.2019. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/opiskeluhuolto/kouluterveydenhuolto/toimijat/terveydenhoitaja Lakeja ei ole olennaista oppia ulkoa, mutta jokaisen terveydenhoitajaksi opiskelevan on hyvä tietää, mitkä lait hänen tulevaa työtä ohjaavat ja mistä ne tarvittaessa löytyvät. 

1.3. Kouluterveydenhoitajan työtehtävät

Kouluterveydenhoitaja on hoitotyön asiantuntija, joka vastaa kouluyhteisön terveyden edistämisestä, ennaltaehkäisevästä työstä ja kouluterveydenhuollosta. Kouluterveydenhoitajalla on suuri rooli koululaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seurannan suhteen. Kouluterveydenhoitajan tehtävät voivat liittyä koulu- ja opiskeluyhteisöön, yksittäiseen oppilaaseen ja opiskelijaan tai moniammatilliseen yhteistyöhön koulussa ja oppilaitoksessa tai laajemmin kunnassa ja palvelujärjestelmässä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018. Terveydenhoitaja. Hakupäivä 20.9.2019. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/opiskeluhuolto/kouluterveydenhuolto/toimijat/terveydenhoitaja

Yksilötason työtä on oppilaan kasvun ja kehityksen seuraaminen, terveystapaamiset ja terveystarkastukset, terveysneuvonta, ensiapu ja sairaanhoito. Yhteisötason työtä on esimerkiksi osallistuminen koko kouluyhteisöä koskevaan terveyden edistämisen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä opiskeluhuoltoryhmän (ks. luku 1.5 opiskeluhuolto) toimintaan. Kouluterveydenhoitajan työ perustuu verkostoitumiseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Tervaskanto-Mäentausta, T. 2015. Kouluikäinen ja nuori. Teoksessa P. Haarala, H. Honkanen, O-K. Mellin & T. Tervaskanto-Mäentausta (toim.) Terveydenhoitajan osaaminen. Helsinki, 280–291.

Kouluterveydenhoitajan keskeisiä tehtäviä ovat vuosittaiset määräaikaiset ja laajat terveystarkastukset, terveysneuvonta, terveyden edistäminen ja koulujen terveydellisten olojen seuranta. Kouluterveydenhuolto on oppilaskohtaista työtä, johon kouluterveydenhoitaja tuo terveyden edistämisen, terveydenhoidon ja lääketieteellisen asiantuntemuksensa. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisyssä sekä varhaisessa puuttumisessa ja tukemisessa. Kouluterveydenhoitajan tehtävä onkin turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle terve kasvu ja kehitys ja havaita niiden mahdolliset poikkeamat jo varhain. Oppilaan viipymätön auttaminen kuuluu kouluterveydenhoitajan toimenkuvaan. Lisäksi kouluterveydenhoitaja huolehtii jatkotutkimusten ja hoidon järjestämisestä sekä hoidon ja kuntoutuksen koordinoinnista. Rimpelä, M., Orre, S. & Rautava, M. 2002. Kouluterveydenhuolto. Opas kouluterveydenhuollolle, peruskoululle ja kunnille. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Stakes. Oppaita 51. Helsinki. Hakupäivä 20.9.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:951-33-1059-0

Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen mukaan kouluterveydenhuollon asiantuntijoilla ja toimijoilla tulisi olla hyvä terveyden edistämisen tieto ja taito sekä kliininen ammattitaito. Kouluterveydenhoitajan tulisi olla hyvin perehtynyt kouluyhteisöön ja koulun toimintaan. Hänen tulisi tuntea myös erityistukea tarvitsevien koululaisten opetusjärjestelyt. Kouluterveydenhoitaja on koululaisten ja kouluyhteisön terveyden edistämisen ja hoitotyön asiantuntija, lisäksi hän on oppilaiden ja vanhempien tukija. Tarvittaessa kouluterveydenhoitaja havaitsee ja hoitaa ongelmia ja ohjaa oppilaan perusterveydenhuollon jatkotutkimukseen ja hoitoon. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2004. Kouluterveydenhuollon laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:8. Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen kuntaliitto, Helsinki. Hakupäivä 25.9.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504225962

Kouluterveydenhoitajan tehtäviin kuuluu myös seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen. Ohjeistuksen mukaan kouluterveydenhoitaja ottaa seksuaalisuuden puheeksi terveystarkastusten yhteydessä. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelman (2014) mukaan seksuaalikasvatuksessa tulee huomioida lasten osallisuus, sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus sekä jatkuvuus.  Seksuaalikasvatuksella voidaan vahvistaa oppilaan omanarvontuntoa ja itsetuntemusta sekä kasvattaa turvalliseen ja positiiviseen seksuaalisuuteen. Klemetti, R. & Raussi-Lehto, E. (toim.) 2013. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014–2020. Opas 33. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampere. Hakupäivä 25.9.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-174-7

Peruskoulu on hyvä pohja seksuaalikasvatuksen toteuttamiselle, sillä se tavoittaa koko oppivelvollisuusikäisen väestön. Alakoululaisille tulee luoda hyvä pohja itsetunnolle ja ihmissuhteille sekä toisen ihmisen kunnioittamiselle. Kouluterveydenhuollon tehtäviksi seksuaali- ja lisääntymisterveyden ohjelmassa määritellään seksuaalikasvatus, raskauksien ehkäisy ja seksitautien torjunta, HPV-rokotukset sekä seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ehkäisy. Lisäksi kouluterveydenhuollon tehtäviä ovat seksuaaliopetus sekä terveystiedon opetuksen suunnitteluun osallistuminen. Kouluterveydenhoitajien sekä terveystiedon opettajien yhteistyöhön tulisi tulevaisuudessakin kiinnittää huomiota. Klemetti, R. & Raussi-Lehto, E. (toim.) 2013. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014–2020. Opas 33. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampere. Hakupäivä 25.9.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-174-7

Terveydenhoitajan työn kehittämisessä korostuu oman osaamisen ja ammattitaidon jatkuva kehittäminen. Nykyaikana myös tieto- ja viestintäteknologian käyttäminen ja kehittäminen on osa terveydenhoitajan työmenetelmiä. Erilaisten verkkomateriaalien käyttäminen on osa innovatiivisia ja teknologiaa hyödyntäviä menetelmiä. Haarala, P. 2014. Terveydenhoitajan ammatillisen osaamisen kuvaus. Terveydenhoitajakoulutuksesta valmistuvien osaamisalueet, tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Metropolia ammattikorkeakoulu. Hakupäivä 7.10.2019, https://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/Sosiaali_ja_terveys/Terveydenhoitoty%c3%b6/Terveydenhoitajan_ammatillisen_osaamisen_kuvaus.pdf

Kouluterveydenhuollon henkilöstömitoituksesta on laadittu valtakunnallinen suositus. Sen mukaan kokopäiväistä kouluterveydenhoitajaa kohti tulisi olla korkeintaan 600 koululaista Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018. Henkilöstömitoitukset. Hakupäivä 20.9.2019. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/opiskeluhuolto/kouluterveydenhuolto/toimijat/henkilostomitoitukset. Kouluterveydenhoitajan tehtäviin kuuluu myös riittävän ensiapuvalmiuden ja -osaamisen ylläpitäminen. Kouluterveydenhuollossa on oltava selkeät toimintaohjeet tapaturma- ja hätätilanteiden varalta myös silloin, kun kouluterveydenhoitaja tai koululääkäri eivät ole paikalla. Oppilaan äkillisessä sairaustapauksessa opettaja tai kouluterveydenhoitaja tekee arvioinnin oppilaan tilanteesta ja on yhteydessä vanhempiin. Oppilas on avustettava tarvittaviin tutkimuksiin ja hoitoon. Joissakin tapauksissa oppilaan sairauden tutkimuksen aloittaminen ja hoidon seuraaminen on tarkoituksenmukaista tehdä kouluterveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Hakupäivä 20.9.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326

1.4. Kouluterveyskysely 

Kouluterveyskysely toteutetaan, joka toinen vuosi. Jo vuodesta 1996 on kerätty tietoa perusopetuksen 8. ja 9. luokilta ja 2017 alkaen tietoa on kerätty myös 4. ja 5. luokkaa käyviltä lapsilta ja heidän huoltajiltaan.  Kouluterveyskysely tehdään myös lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1.–2. vuoden opiskelijoille. Kouluterveyskyselyn tehtävä on tuottaa monipuolista, luotettavaa, maakunnallista ja paikallista tietoa eri-ikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä, opiskelusta ja osallisuudesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Kouluterveyskysely. Hakupäivä 16.10.2019. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely Kuntakohtaiset kouluterveyskyselyn tulokset julkaistaan THL:n sähköisessä tulospalvelussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Kouluterveyskysely. Hakupäivä 16.10.2019. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely ja kouluterveyskyselyn koulukohtaisia tuloksia kannattaa hyödyntää terveysneuvonnan suunnittelussa Sosiaali- ja terveysministeriö. 2009. Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:20. Helsinki. Hakupäivä 10.9.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-2942-5.

Kouluterveyskyselyn tarjoamaa tietoa käytetään kouluyhteisön hyvinvoinnin parantamiseen, terveystiedon opettamiseen, sekä opiskeluhuoltotyöhön. Laatiessaan hyvinvointistrategiaa, lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa tai lastensuojelusuunnitelmaa kunnat voivat käyttää hyödyksi kouluterveyskyselyä ja sen tuloksia. Lisäksi kyselyä käytetään valtakunnallisella tasolla politiikkaohjelmien ja lakien toimeenpanon seurannassa ja arvioinnissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Kouluterveyskysely. Hakupäivä 16.10.2019. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely

Vuoden 2019 uudet kysymykset painottuivat lasten väkivaltakokemuksista kysymiseen. Uusissa kysymyksissä on huomioitu kansainväliset suositukset, mittaristot sekä lapsiuhritutkimukset ja aikaisemmat kouluterveyskysymykset aiheesta. Näillä uusilla kysymyksillä vastattiin Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan LAPE:en, jonka tavoitteena on tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten väkivaltakokemusten yleisyydestä. 2019 Koulukyselyssä on myös kysymyksiä, jotka kohdentuvat sijoituksessa asuville lapsille ja nuorille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Kouluterveyskysely. Hakupäivä 16.10.2019. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely

1.5. Opiskeluhuolto

Opiskeluhuolto on kouluissa tehtävää työtä, jolla edistetään, ylläpidetään ja luodaan edellytyksiä oppilaan hyvälle oppimisille, sosiaaliselle hyvinvoinnille sekä psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle. Opiskeluhuoltoa toteutetaan monialaisena yhteistyönä opetustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden tahojen kanssa. Opiskeluhuolto jakautuu yksilökohtaiseen ja yhteisölliseen opiskeluhuoltoon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Opiskeluhuolto. Hakupäivä 22.9.2019. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/opiskeluhuolto

Kouluterveydenhuollon palvelut ovat osa yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. Opiskeluhuoltoa koskevasta lainsäädännöstä vastaavat Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) sekä STM.

2. Terveystarkastukset

KUVA: Lorelyn Medina/Shutterstock.com

2.1. Määräaikaiset terveystarkastukset

Valtioneuvoston asetus koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta VNA 338/2011 4 §. Hakupäivä 21.10.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110338 on tullut voimaan 1.5.2011. Sen mukaan kaikille on järjestettävä määräaikaiset terveystarkastukset ennalta määrättyyn ikä- tai vuosiluokkaan kuuluville sekä yksilöllisen tarpeen mukaan. Jokaiseen määräaikaiseen terveystarkastukseen kuuluu terveydenhoitajan antama yksilöllinen terveysneuvonta. 

Vuosittain järjestettävissä terveystarkastuksissa kouluterveydenhoitaja tapaa kaikki oppilaat. Määräaikaiset terveystarkastukset järjestetään alakoulussa esikoulussa (riippuen kunnan käytännöstä, esikouluikäiset voivat kuulua vielä myös neuvolaan) ja 2., 3., 4. ja 6. luokalla. Määräaikaiset terveystarkastukset ovat suppeampia kuin laajat terveystarkastukset ja niissä ei tarvitse olla huoltajaa mukana. Tarvittaessa mukaan voidaan kutsua vanhempia tai muita yhteistyökumppaneita. Terveystarkastuksen päätteeksi päätetään siitä, jatkuuko tarkastusohjelma normaalisti, vai onko tarpeen toimia jo ennen seuraavaa tarkastusta. Määräaikaisen terveystarkastuksen laajuutta siis voidaan muuttaa, mikäli oppilaalla on huolta herättäviä asioita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018. Muut määräaikaiset terveystarkastukset. Hakupäivä 25.9.2019. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/opiskeluhuolto/kouluterveydenhuolto/terveystarkastukset/muut-maaraaikaiset-terveystarkastukset

Määräaikaisten terveystarkastusten sisältöön kuuluvat oppilaan kuulumisten ja hyvinvoinnin kartoittamisen lisäksi iänmukaiset tutkimukset (ks. luku 3 terveysneuvonta). Kaikissa määräaikaisissa tutkimuksissa tehdään pituuden ja painon mittaus sekä puberteettiseula. Niissä selvitetään myös oppilaan D-vitamiinivalmisteen saanti. Lastensuojelulain Lastensuojelulaki 13.4.2007/417. Hakupäivä 21.10.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417 13.4.2007/417 3 a § mukaisesti terveydenhuollon palveluihin kuuluu ennaltaehkäisevänä toimena tuki ja erityinen tuki. Lapsen ollessa tukitoimien piirissä tarkistetaan tuen toteutuminen ja riittävyys Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018. Muut määräaikaiset terveystarkastukset. Hakupäivä 25.9.2019. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/opiskeluhuolto/kouluterveydenhuolto/terveystarkastukset/muut-maaraaikaiset-terveystarkastukset.

2.2. Laajat terveystarkastukset

Kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset ovat lakisääteinen palvelu alakoulussa 1. ja 5. luokkalaisille Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta VNA 338/2011 4 §. Hakupäivä 21.10.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110338. Laajan terveystarkastuksen tekee kouluterveydenhoitaja yhdessä koululääkärin kanssa joko erillisenä tarkastuksena tai yhteistarkastuksena. Käytännössä 1. luokan laaja terveystarkastus alkaa usein terveydenhoitajan tekemällä kouluuntulotarkastuksena kesällä, jolloin lukuvuoden lopussa tehdään lääkärintarkastus. Hakulinen-Viitanen, T., Hietanen-Peltola, M., Hastrup, A., Wallin, M. & Pelkonen, M. (toim.) 2012. Laaja terveystarkastus. Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon. Opas 22. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampere: Juvenes Print – Tampereen yliopistopaino. Hakupäivä 25.9.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-708-0

Laajaan terveystarkastukseen kuuluu lapsen ja koko perheen fyysisen, psyykkisen ja psykososiaalisen kehityksen, terveystottumusten ja ihmissuhteiden arviointi haastattelulla, kliinisillä tutkimuksilla ja muilla menetelmillä. Laajassa terveystarkastuksessa tulisi olla läsnä vähintään toinen vanhemmista tai huoltajista. Esivalmistelut tehdään lähettämällä kutsu terveystarkastukseen ja esitäytettävät lomakkeet. Laajaan terveystarkastukseen kuuluu myös opettajan arvio oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa, mihin vaaditaan kuitenkin huoltajan kirjallinen tiedonsiirtolupa. Hakulinen-Viitanen, T., Hietanen-Peltola, M., Hastrup, A., Wallin, M. & Pelkonen, M. (toim.) 2012. Laaja terveystarkastus. Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon. Opas 22. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampere: Juvenes Print – Tampereen yliopistopaino. Hakupäivä 25.9.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-708-0

Terveystarkastuksessa käsitellään kokonaisvaltaisesti lapsen hyvinvointiin liittyviä asioita, kuten koulunkäynnin sujumista, vapaa-ajan ja perhe-elämän olosuhteita ja terveystottumuksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018. Laajat terveystarkastukset. Hakupäivä 25.9.2019. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/opiskeluhuolto/kouluterveydenhuolto/terveystarkastukset/laajat-terveystarkastukset. Laajojen terveystarkastusten sisältöön kuuluvat lisäksi iänmukaiset kliiniset tutkimukset, kuten pituuden ja painon mittaaminen, ryhdin, kuulon ja näön tutkimukset sekä verenpaineen ja hemoglobiinin mittaaminen. Terveystarkastuksessa tarkistetaan vuosittain koululaisen puberteetin aste puberteettiseulan avulla ja täydennetään mahdolliset tarvittavat rokotukset. Mäki, P., Wikström, K., Hakulinen-Viitanen, T. & Laatikainen, T. (toim.) Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Opas 14/2017. 4. uud. p. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Hakupäivä 25.9.2019, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-964-4 Alaluokkien 1. ja 5. luokan laajojen terveystarkastusten yhteydessä tehdään suun terveystarkastus hammaslääkärin, suuhygienistin tai hammashoitajan toimesta Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta VNA 338/2011 4 §. Hakupäivä 21.10.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110338.

Laajoissa terveystarkastuksissa keskustellaan myös sosiaalisista asioista, kuten kaverisuhteista, mahdollisista kiusaamiskokemuksista sekä koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvistä asioista Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018. Laajat terveystarkastukset. Hakupäivä 25.9.2019. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/opiskeluhuolto/kouluterveydenhuolto/terveystarkastukset/laajat-terveystarkastukset. 5. luokan terveystarkastuksessa keskustellaan oppilaan kanssa murrosikään ja seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista, terveystottumuksista sekä tupakasta ja päihteistä. Siinä arvioidaan myös tukitoimien riittävyys ja tarvittaessa käynnistetään tarve tutkimuksille ja selvittelyille ennen yläkouluun siirtymistä. Hakulinen-Viitanen, T., Hietanen-Peltola, M., Hastrup, A., Wallin, M. & Pelkonen, M. (toim.) 2012. Laaja terveystarkastus. Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon. Opas 22. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampere: Juvenes Print – Tampereen yliopistopaino. Hakupäivä 25.9.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-708-0

Laajojen terveystarkastusten lisäksi lääkärintarkastus tehdään koululaiselle aina tarvittaessa. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi lapsen itsensä tai jonkun muun tahon, kuten esimerkiksi hänen vanhempansa, muun huoltajan tai kouluhenkilökunnan puolesta noussut huoli, aikaisemman terveystarkastuksen perusteella on sovittu tiiviimpi seuranta, jokin pitkäaikaissairaus tai jokin oppilaan erityisen tuen tarve. Lääkärintarkastuksessa huomion kohteena ovat muun muassa vanhempien terveystottumukset ja hyvinvointi, mahdolliset muutokset perherakenteessa, perheen sisäinen vuorovaikutus, taloudellinen tilanne ja tukiverkosto sekä mahdollisten sisarusten keskinäiset suhteet ja hyvinvointi. Hietanen-Peltola, M. 2018. Lääkärintarkastukset kouluterveydenhuollossa. Lääkärin käsikirja. Kustannusyhtiö Duodecim.

Laajojen terveystarkastusten tavoitteena on muodostaa lapsesta ja koko hänen perheensä hyvinvoinnista kokonaiskuva ja järjestää mahdollisesti tarvittavat jatkotutkimukset, hoito ja tuki. Terveystarkastuksen lopuksi laaditaan yhteenveto eli tiivistelmä koko perheen hyvinvoinnista, voimavaroista ja mahdollisesta tuen tarpeesta. Kokonaiskuvan muodostumiseen vaikuttavat sekä lapsen oma että vanhempien käsitys lapsen ja koko perheen hyvinvoinnista, terveydenhoitajan ja koululääkärin havainnot lapsen ja koko perheen terveydestä ja hyvinvoinnista ja myös opettajan näkökulmat lapsen selviytymisestä koulussa. Hakulinen-Viitanen, T., Hietanen-Peltola, M., Hastrup, A., Wallin, M. & Pelkonen, M. (toim.) 2012. Laaja terveystarkastus. Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon. Opas 22. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampere: Juvenes Print – Tampereen yliopistopaino. Hakupäivä 25.9.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-708-0 Tietoja kokonaisarvioon saadaan työntekijän havainnoista, keskusteluista sekä terveystarkastuksessa tehtävistä mittauksista, tutkimuksista ja arvioinneista kuin myös kyselylomakkeiden ja koulun palautteen perusteella. Borg, A–M., Kaukonen, P. & & Mäki, P. 2017. Työntekijän havaintoihin perustuva kokonaisarvio. Teoksessa P. Mäki, K. Wikström, T. Hakulinen-Viitanen & T. Laatikainen (toim.) Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Opas 14/2017. 4. uud. p. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampere, 195–198. Hakupäivä 25.9.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-964-4 Mikäli lapsi tai muu perhe tarvitsevat tukitoimia, kokonaisarvion pohjalta laaditaan terveys- ja hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan suunnitellut tukitoimet. Tukitoimia voivat olla esimerkiksi tihennetyt käynnit kouluterveydenhoitajalla, monialainen opiskeluhuoltotyöryhmä, perhetyöntekijä, perheneuvola, muut sosiaalitoimen ja/tai lastensuojelun tukitoimet tai vanhemman hoitoonohjaus. Hietanen-Peltola, M. 2018. Lääkärintarkastukset kouluterveydenhuollossa. Lääkärin käsikirja. Kustannusyhtiö Duodecim.

THL tehostaa tulevaisuudessa lasten ja nuorten terveys- ja hyvinvointiseurantaa lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon määräaikaisissa terveystarkastuksissa kerättävien tietojen pohjalta. Tietojen kerääminen perustuu siihen, että kerätään tiedot ja tallennetaan samalla tavoin valtakunnallisesti. Tämän FinLapset -terveystarkastustutkimuksen avulla saadaan ajantasaista tietoa lasten ja nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista. Tutkimus pilotoidaan vuonna 2019 ja jatkossa THL hyödyntää jatkuvasti tietoja sähköisestä tietojärjestelmästä sekä tekee syventävän tutkimuksen viiden vuoden välein mm. mielenterveyteen ja ravitsemukseen liittyen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. FinLapset. Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi. Hakupäivä 15.9.2019. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/finlapset

3. Terveysneuvonta

KUVA: Nataliya Arzamasova/Shutterstock.com

Terveysneuvonnalla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan hyvinvointia. Terveysneuvonta kuuluu terveydenhoitajan ja lääkärin tekemiin terveystarkastuksiin ja muihin vastaanottotilanteisiin oleellisena osana. Terveysneuvonnassa huomioidaan oppilaan yksilölliset tarpeet, voimavarat, elämäntilanne, terveydentila, kulttuuritausta sekä oppilaan omat odotukset ja huolet. Terveysneuvonta toteutetaan niin, että se tukee oppilaan ja koko hänen perheen voimavarojen vahvistumista, vastuun ottamista omasta terveydestä, sekä tiedon siirtämistä käytäntöön. Terveysneuvontaa voidaan myös järjestää moniammatillisesti tarpeen vaatiessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Terveysneuvonta. Hakupäivä 22.9.2019. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/opiskeluhuolto/opiskeluterveydenhuolto/terveysneuvonta Nykyisin koulujen perusopetussuunnitelmaan kuuluu terveystiedon opetus, jota kouluterveydenhuolto täydentää. Siksi kouluterveydenhoitajan on tunnettava myös terveystiedon opetussuunnitelma. Tervaskanto-Mäentausta, T. 2015. Kouluikäinen ja nuori. Teoksessa P. Haarala, H. Honkanen, O-K. Mellin & T. Tervaskanto-Mäentausta (toim.) Terveydenhoitajan osaaminen. Helsinki, 280–291. Terveysneuvonnan aihealue on laaja ja aina yksilöllinen. Aihealueita voivat esimerkiksi olla liikunta ja ruutuaika, mielenterveys- ja päihdeasiat, ravitsemus ja erityisruokavaliot, seksuaaliterveys, suunterveys, uni- ja lepo sekä oppilaan ja perheen voimavarat.

3.1. Liikunta ja ruutuaika

Ruutuaikasuositus koululaisille viihdemedian parissa on enintään kaksi tuntia päivässä. Ruutuaikaa on television, tietokoneen ja pelikonsolin ääressä vietetty aika, myös puhelimella pelaaminen on ruutuaikaa. Liiallinen ruutuaika on este päivittäiselle liikunnalle ja häiritsee myös yöunia. Liika ruutuaika voi aiheuttaa lihasjännitystä, virheasentoja ja liikkumattomuutta. Kouluterveydenhoitajan tehtävä on kysellä ruutuajasta ja antaa oikeaan suuntaan ohjaavaa ohjeistusta sen hallintaan. TEKO. Terve koululainen. Ruutuaika. Hakupäivä 24.9.2019. https://www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/fyysinen-aktiivisuus/ruutuaika/

Kouluikäiselle suositellaan monipuolista, ikään sopivaa liikuntaa vähintään 1–2 tuntia päivässä. Lihavuuden, sydän- ja verisuonitautien, tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä mielenterveysongelmien ehkäisyssä liikunta on hyvin keskeisessä asemassa. Energian saannin ja kulutuksen välinen epätasapaino aiheuttaa myös lihomista. Lasten aktiivisuuden edistämisessä oleellisessa asemassa on lasten elinympäristö ja vanhemmat. Terveydenhoitaja kartoittaa terveystarkastuksissa oppilaan fyysistä aktiivisuutta osana motoriikan kehityksen arviointia. Terveysneuvonnassa keskustellaan fyysisestä aktiivisuudesta, johon tueksi on laadittu erilaisia välineitä, kuten Sydänliiton Neuvokas perhe -menetelmä. Rimpelä, M., Orre, S. & Rautava, M. 2002. Kouluterveydenhuolto. Opas kouluterveydenhuollolle, peruskoululle ja kunnille. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Stakes. Oppaita 51. Helsinki. Hakupäivä 20.9.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:951-33-1059-0

3.2. Mielenterveys

Laajassa terveystarkastuksessa terveydenhoitaja huomioi lapsen psykososiaalisen kehityksen, turvallisuuden, ihmissuhteiden ja mielenterveyden selvittämisen kotona ja muissa kehitysympäristöissä. Lapsen psykososiaalinen kehitys ja mielenterveys huomioidaan neuvonnassa yhteistyössä lapsen ja tämän vanhemman tai perheen kanssa.  Tarvittaessa järjestetään erikoistutkimukset lasten- tai nuorisopsykiatrin tekemänä mielenterveyden selvittämiseksi. Lapsen mielenterveysongelmat voivat ilmetä esim. masennuksena tai koulunkäyntihaluttomuutena. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Lapset, nuoret ja perheet kasvun kumppanit. Hakupäivä 29.9.2019. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/opiskeluhuolto/kouluterveydenhuolto/terveystarkastukset/sisalto-ja-tarkoitus

Lapsen mielenterveyttä voidaan tukea ja edistää esimerkiksi tunne‐ ja vuorovaikutustaitoja sekä vanhemmuustaitoja tukemalla, työn ja perhe‐elämän yhteensovittamisella sekä huolehtimalla lapsiperheiden taloudellisesta tilanteesta sekä väkivallan vastaisilla toimilla. Tunne‐ ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä ja hyödyllisiä mielenterveyden sekä oppimisen kannalta. Lasten mielenterveys- ja tunnetaitojen tukemiseen on olemassa monenlaisia menetelmiä ja ohjelmia (ks. luku 5 työmenetelmiä kouluterveydenhuollossa). Huurre, T. , Santalahti, P., Anttila, N. & Björklund, K. 2015. Mielenterveyden ja tunne‐ ja vuorovaikutustaitojen edistämisen menetelmät ja käytännöt peruskouluissa. THL – Tutkimuksesta tiiviisti 5/2015. Hakupäivä 24.10.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-038-2

3.3. Päihteet

Kouluterveydenhoitaja keskustelee lapsen mielenkiinnosta ja kokeiluhalusta päihteitä kohtaan viidennen ja kuudennen luokan tarkastuksissa. Lasten kanssa keskustellaan myös perheen alkoholin käytöstä ja sen vaikutuksesta lapsen arkeen.

Lapset omaksuvat terveystottumuksia, päihteisiin liittyviä asenteita, taitoja ja tietoa perheeltä sekä sosiaalisesta ympäristöstä. Lapsen kokeilunhaluun vaikuttaa altistavasti tai suojaavasti elämäntilanne, voimavarat ja taustatekijät. Sosiaaliset taidot, itsetunto ja tieto ovat tärkeitä sisäisiä voimavaroja. Vanhempien ja ystävien tuki ovat tärkeimpiä ulkoisia voimavaroja. Voimavarat sekä altistavat taustatekijät on hyvä tunnistaa. Tällöin yksilöllinen tuki on helpompi kohdistaa niille lapsille, joilla on muita suurempi riski päihdekokeiluun. Terveydenhoitaja on turvallinen ja välittävä aikuinen, jonka kanssa päihdeasioista voi puhua. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2013. Mielenterveyden edistäminen kouluissa. Työpaperi. Hakupäivä 15.10.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-949-7 Päihteettömyyden edistämiseen on varhaisen puuttumisen malli. Malli perustuu terveydenhoitajan ammatillisuuteen ja asiantuntijuuteen. Mallissa korostuu luottamuksen saaminen, kunnioitus, empatia ja avoimuus. Terveydenhoitajan tulee ottaa vaikeat asiat puheeksi ja huomioida salassapitovelvollisuus sekä ilmoitusvelvollisuus mikäli ”lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään”. Lastensuojelulaki 13.4.2007/417. Hakupäivä 21.10.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2013. Mielenterveyden edistäminen kouluissa. Työpaperi. Hakupäivä 15.10.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-949-7

3.4. Ravitsemus ja erityisruokavaliot

Jokaisen koululaisen terveellisen ravitsemuksen perustana on säännöllinen ateriarytmi, terveelliset välipalat ja lautasmalli. Koululaisille suositellaan D-vitamiinivalmistetta 7,5 mikrogrammaa säännöllisesti ympäri vuoden. Kouluterveydenhuollon ravitsemusneuvonnalla pyritään parantamaan hedelmien, vihannesten ja kasvisten käyttöä. Lisäksi kannustetaan viiden aterian ateriarytmiin sekä suositellaan lautasmallin käyttöä ruokailussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Elintavat ja ravitsemus. Hakupäivä 29.9.2019. https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/suomalaisten-ravitsemus-ja-ruokailu/kouluikaiset Kouluruokailuun liittyvät asiat, kuten erityisruokavalion selvittäminen kuuluvat laajoihin terveystarkastuksiin. Erityisruokavalio huomioidaan myös muissa kouluterveydenhuollon tapaamisissa. Erityisruokavalio voi liittyä allergioihin, uskontoon tai eettisiin valintoihin. Vanhemmat toimittavat koululle oppilaan erityisruokavaliota koskevan ruokavaliosuunnitelman, jossa käy ilmi kielletyt ruoka-aineet. Asiantuntijalausuntoa tarvitaan silloin, kun oppilaalla on erityisruokavalio sairauden hoitoon tai muun terveydellisen syyn vuoksi. Oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia voidaan tukea parhaiten ottamalla huomioon oppilaan mahdollinen erityisruokavalio. Huurre, T. , Santalahti, P., Anttila, N. & Björklund, K. 2015. Mielenterveyden ja tunne‐ ja vuorovaikutustaitojen edistämisen menetelmät ja käytännöt peruskouluissa. THL – Tutkimuksesta tiiviisti 5/2015. Hakupäivä 24.10.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-038-2

3.5. Seksuaaliterveys

Osana lapsen ja nuoren keskeistä kehitystä on seksuaalinen kehittyminen. Kouluterveydenhuollossa seurataan ja tuetaan seksuaalikehitystä ja tavoitteena on, että lapsesta kehittyy omaa ja toisten seksuaalisuutta ymmärtävä sekä itsemääräämisoikeutta kunnioittava aikuinen. Tavoitteena on myös, että lapsi pystyy aikuisena läheisiin ja lämpimiin ihmissuhteisiin ja pystyy kokemaan seksuaalielämänsä onnellisena. Kouluterveydenhuollon tehtävänä on tunnistaa ne lapset, joiden seksuaalisessa kehityksessä on ongelmia. Lasten puberteettikehitystä arvioidaan ja mahdollisia häiriöitä seulotaan vuosittain. Rimpelä, M., Orre, S. & Rautava, M. 2002. Kouluterveydenhuolto. Opas kouluterveydenhuollolle, peruskoululle ja kunnille. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Stakes. Oppaita 51. Helsinki. Hakupäivä 20.9.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:951-33-1059-0

3.6. Suunterveys

Suunterveyteen kuuluu hampaiden harjaaminen kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla, säännöllinen sekä monipuolinen ruokavalio, janojuomana vesi sekä liiallisen sokerin välttäminen. Ksylitolituotteita suositellaan käytettäväksi päivittäin. Suunterveys on tärkeä osa oppilaan hyvinvointia; terveystarkastuksissa kysytäänkin suun terveystavoista monipuolisesti. Terveydenhoitaja tiedustelee hampaiden harjauksen säännöllisyydestä, fluorituotteiden ja ksylitolin käytöstä, ruokatottumuksista ja herkkupäivistä sekä meneillään olevista oikomishoidoista. Rimpelä, M., Orre, S. & Rautava, M. 2002. Kouluterveydenhuolto. Opas kouluterveydenhuollolle, peruskoululle ja kunnille. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Stakes. Oppaita 51. Helsinki. Hakupäivä 20.9.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:951-33-1059-0

3.7. Uni ja lepo

Koululaisen unentarve on noin 8–10 tuntia, tässä on kuitenkin suuria vaihteluita yksilöllisesti. Riittävästä unen määrästä kertoo se, että aamulla herää virkeänä ja hyväntuulisena. Hyvä uni vaikuttaa koululaisen kasvuun ja kehitykseen sekä se auttaa keskittymään ja jaksamaan koulussa. Uni vaikuttaa myös muistiin positiivisesti sekä se parantaa vastustuskykyä ja helpottaa toipumista sairauksista. TEKO. Terve koululainen. Ruutuaika. Hakupäivä 24.9.2019. https://www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/fyysinen-aktiivisuus/ruutuaika/ Terveydenhoitaja kysyy unirytmistä, unen määrästä ja sen riittämisestä jokaisessa terveystarkastuksessa. Lisäksi terveystarkastuksessa ohjeistetaan unen määrän lisäämiseen, jos unen määrä on vähäinen tai medialaitteiden käyttö häiritsee unta.

3.8. Voimavarat

Hyvät voimavarat edistävät lapsen kasvua ja kehitystä. Lisäksi ne suojaavat epäsuotuisilta tekijöiltä. Elämään kuuluu joskus kuormittavia tekijöitä, jotka voivat vaarantaa lapsen kehityksen. Elämässä on kuitenkin myös voimavaroja antavia tekijöitä, joiden avulla elämään saadaan hallittavuutta. Terveysneuvonnalla voidaan tukea vanhempien ja koko perheen voimavaroja. Laajoissa terveystarkastuksissa voidaan hyödyntää voimavaralähtöisiä menetelmiä, joissa huomioidaan koko perheen terveys ja hyvinvointi. Keskustellen ja havainnoiden voidaan arvioida koko perheen voimavarat ja voidaan keskittyä esille nousseisiin asioihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018. Voimavaralähtöiset menetelmät. Hakupäivä 1.10.2019. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-japerheet/tyon_tueksi/menetelmat/voimavaralahtoiset_menetelmat

3.9. Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen 

Lasten kaltoinkohtelu on sensitiivinen ja vaikea aihepiiri sekä käytännön työssä, että tutkimuksessa. Siihen reagointi kuuluu jokaisen lapsia kohtaavan ammattilaisen työhön. Kouluterveydenhuollossa asioista voidaan keskustella lapsen kanssa terveystarkastusten yhteydessä. Laajoissa terveystarkastuksissa keskustellaan kaikkien vanhempien kanssa perheen arjesta, parisuhteesta, lasten kasvatus- ja kurinpitokäytänteistä ja mahdolliseen perheväkivaltaan liittyvistä kysymyksistä. Perheväkivallasta kysyminen ja keskustelu tulee toteuttaa systemaattisesti siten, ettei yksittäistä perhettä leimata tai syyllistetä. Perheelle tulee kertoa, että näistä asioista keskustellaan kaikkien perheiden kanssa. Mikäli epäillään lapsen joutuneen ahdistelun tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi, ilmoitus on tehtävä välittömästi poliisille ja sen jälkeen lastensuojeluun. Paavilainen, E. & Mäkelä, J. 2017. Lapsen kaltoinkohtelun tunnistaminen ja varhainen puuttuminen. Teoksessa P. Mäki, K. Wikström, T. Hakulinen-Viitanen & T. Laatikainen (toim.) Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Opas 14/2017. 4. uud. p. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampere: Juvenes Print − Suomen Yliopistopaino Oy, 146–150. Hakupäivä 25.9.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-964-4

4. Menetelmiä ja ohjeita kouluterveydenhuollon terveystarkastuksiin

KUVA: Nina Puankova/Shutterstock.com

Terveystarkastuksissa käytettävien menetelmien on oltava luotettavia ja valtakunnallisesti yhteneväisiä. Suositusten mukaisia käytäntöjä tulisi käyttää ohjeistuksen mukaisesti, jotta terveystarkastuksista kerättävä tieto olisi valtakunnallisesti vertailukelpoista. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2009. Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:20. Helsinki. Hakupäivä 10.9.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-2942-5 Myös asiakkaan kannalta suositusten mukaisten ja yhtenäisten menetelmien käyttö on oikeudenmukaista ja takaa yhdenmukaiset ja tasavertaiset palvelut kaikille.

Työmenetelmä tarkoittaa suunnitelmallista ja järjestelmällistä toimintatapaa. Toimintamalli tarkoittaa toiminnan organisointia, työnjaon tapaa tai teoreettista mallia. Terveyden edistämistyössä on hyvä käyttää monipuolisesti erilaisia työmenetelmiä.  Menetelmä on työmuoto, joita ovat esimerkiksi vastaanottotoiminta (myös avoimet ja iltavastaanotot) kotikäynnit, puhelinneuvonta sekä erilaiset terveysneuvonnan ohjaustavat. Seurantaan liittyvistä mittaus-, tutkimus- ja arviointimenetelmistä ja niiden tulkinnasta kerrotaan tarkemmin Menetelmäkäsikirjassa Mäki, P., Wikström, K., Hakulinen-Viitanen, T. & Laatikainen, T. (toim.) Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Opas 14/2017. 4. uud. p. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Hakupäivä 25.9.2019, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-964-4. Rimpelä, M., Orre, S. & Rautava, M. 2002. Kouluterveydenhuolto. Opas kouluterveydenhuollolle, peruskoululle ja kunnille. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Stakes. Oppaita 51. Helsinki. Hakupäivä 20.9.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:951-33-1059-0

Keskeisiä terveyden edistämisen työmenetelmiä ovat esimerkiksi dialoginen vuorovaikutus, ratkaisukeskeinen eli voimavarasuuntautunut työtapa, moniammatillinen yhteistyö sekä terveyskeskustelu. Erityisesti terveyskeskustelussa tärkeää on asiakkaan omien voimavarojen vahvistaminen ja pulmien ratkaisu. Terveyskeskustelu edellyttää erilaisten haastattelu- ja keskustelumenetelmien hallintaa. Erityisesti kouluterveydenhuollossa on sovellettu interventiivistä haastattelua. Myös motivoiva haastattelu, voimavarakeskeinen neuvontakeskustelu, muutosvaihemalli ja eläytymismenetelmä voivat soveltua terveyden edistämisen ja terveyskeskustelun menetelmiksi kouluterveydenhuollossa. Varhainen puuttuminen ja asioiden puheeksiotto ovat terveydenhoitajien työvälineitä, jonka helpottamiseen on saatavilla myös erilaisia lomakkeita (esim. Eriksson, E. & Arnkil, T.E. 2012. Huoli puheeksi – Opas varhaisista dialogeista. Oppaita 60. Stakes – Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Tampere: Juvenes Print – Tampereen Yliopistopaino Oy. Hakupäivä 27.9.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-33-1792-8). Osa menetelmistä, kuten huolen puheeksiottamisen menetelmä, sopii työvälineeksi lapsen huoltajien kanssa käytävään keskusteluun. Honkanen, H. & Mellin, O-K. 2015. Terveyden edistämisen työmenetelmiä terveydenhoitajan työssä. Teoksessa P. Haarala, H. Honkanen, O-K. Mellin & T. Tervaskanto-Mäentausta (toim.) Terveydenhoitajan osaaminen. Porvoo: Bookwell Oy, 85–218. Eriksson, E. & Arnkil, T.E. 2012. Huoli puheeksi – Opas varhaisista dialogeista. Oppaita 60. Stakes – Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Tampere: Juvenes Print – Tampereen Yliopistopaino Oy. Hakupäivä 27.9.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-33-1792-8 Kouluterveydenhuollon määräaikaiset ja varsinkin laajat terveystarkastukset voivat olla oppilaalle tilaisuus tuoda esille tärkeitä asioita osana normaalia arkea. Asioiden aktiivinen puheeksiotto voi edesauttaa oppilasta keskustelemaan häntä askarruttavista asioista. Hietanen-Peltola, M., Rautava, M., Laitinen, K. & Autio, E. (toim.) 2019. Kohtaaminen keskiössä – Lapsi- ja nuorilähtöisyys opiskeluhuollon palveluissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki: PunaMusta Oy. Hakupäivä 16.10.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-307-6

Kouluterveydenhoitajien yleisesti käyttämiä terveyden edistämisen menetelmiä ovat henkilökohtainen keskustelu sekä henkilökohtainen ohjaus ja jaettava kirjallinen terveyskasvatusmateriaali. Osa kouluterveydenhoitajista käyttää myös pienryhmissä keskusteluja, pitää oppitunteja luokissa ja näyttää opetusvideoita. Eri aihekokonaisuudet koskevat erilaisia terveysneuvonnan osa-alueita. Alakoululaisilla niitä ovat erityisesti ravitsemus, lepo ja uni, liikunta ja ulkoilu, sosiaaliset taidot, harrastukset ja koulurytmi, tapakasvatus ja terveelliset elämäntavat, liikenneturvallisuus, ruutuaika sekä oppilaan kasvuun ja kehitykseen liittyvät asiat. Pietilä, A-M., Eirola, R. & Vehviläinen-Julkunen, K. 2002. Työmenetelmiä terveyttä edistävässä asiakastyössä. Teoksessa A-M. Pietilä, T. Hakulinen, E. Hirvonen, P. Koponen, E-M. Salminen & K. Sirola (toim.) Terveyden edistäminen – Uudistuvat työmenetelmät. Juva: Werner Söderström Osakeyhtiö, 148–171. Terveyskeskustelussa oppilas voi tuoda esiin oman subjektiivisen näkemyksensä ja siksi sen tulisikin olla jokaisen kouluterveydenhoitajan työmenetelmä. Honkanen, H. & Mellin, O-K. 2015. Terveyden edistämisen työmenetelmiä terveydenhoitajan työssä. Teoksessa P. Haarala, H. Honkanen, O-K. Mellin & T. Tervaskanto-Mäentausta (toim.) Terveydenhoitajan osaaminen. Porvoo: Bookwell Oy, 85–218.

Terveydenhoitaja tekee työtään moniammatillisessa yhteistyössä, jossa eri alojen ammattilaiset toimivat yhteistyössä oman alansa asiantuntijoina. Yhteistyöhön on olemassa monenlaisia työskentelymalleja. Yhteistyön tarvetta voidaan arvioida subjektiivisen huolen ja huolen vyöhykkeistön avulla. Terveydenhoitaja tekee myös verkostotyötä, jossa asiakkaan oma sosiaalinen verkosto otetaan huomioon. Honkanen, H. & Mellin, O-K. 2015. Terveyden edistämisen työmenetelmiä terveydenhoitajan työssä. Teoksessa P. Haarala, H. Honkanen, O-K. Mellin & T. Tervaskanto-Mäentausta (toim.) Terveydenhoitajan osaaminen. Porvoo: Bookwell Oy, 85–218. Lisäksi kouluterveydenhoitaja osallistuu opiskeluhuoltoryhmän kokouksiin, käy keskusteluja opettajien kanssa sekä pitää oppitunteja ja pienryhmiä. Pietilä, A-M., Eirola, R. & Vehviläinen-Julkunen, K. 2002. Työmenetelmiä terveyttä edistävässä asiakastyössä. Teoksessa A-M. Pietilä, T. Hakulinen, E. Hirvonen, P. Koponen, E-M. Salminen & K. Sirola (toim.) Terveyden edistäminen – Uudistuvat työmenetelmät. Juva: Werner Söderström Osakeyhtiö, 148–171.

4.1. Seulontatutkimukset

Seulonta on lakiin perustuva, tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus tai näytteiden otto ja osa ehkäisevää terveydenhuoltoa. Valtioneuvoston asetus seulonnoista 339/2011. Hakupäivä 25.9.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110339 Kouluterveydenhuollossa tehtävät seulontatutkimukset ovat tärkeä osa terveystarkastuksia. Ne ovat määräaikaisia tutkimuksia, jotka kohdistuvat kaikkien kouluikäisten ikäluokkaan. Seulontojen avulla on pyrkimyksenä löytää piileviä sairauksia tai terveydellisiä riskitekijöitä tai ongelmia. Seulonta voidaan tehdä osana terveystarkastusta tai se voi olla erillinen tutkimuskäynti. Seulontatutkimus voi olla mittaus (pituus ja paino), laboratoriokoe, kliininen tutkimus tai kysely. Seulontatutkimuksia tehdään vuosittain tai erikseen sovitun ohjelman mukaan. Ensimmäisen lukuvuoden aikana osana kouluuntulotarkastusta tehdään laajaan terveystarkastukseen kuuluvat seulontatutkimukset. Rimpelä, M., Orre, S. & Rautava, M. 2002. Kouluterveydenhuolto. Opas kouluterveydenhuollolle, peruskoululle ja kunnille. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Stakes. Oppaita 51. Helsinki. Hakupäivä 20.9.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:951-33-1059-0

Kouluterveydenhuollossa tehtäviä seulontatutkimuksia ovat psykososiaalinen kehitys (mielenterveys) fyysinen terveys (kasvu ja kehitys), näkö ja kuulo, neurologinen kehitys, suun terveys, koko perheen terveys ja terveydentilan toteamiseksi tarvittavat erikoistutkimukset (taulukko 2). Lasten terveydentilassa esiintyvät häiriöt ja ongelmat tulisi havaita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta niistä ei jäisi pysyviä haittoja. Kouluikäisillä ongelmat voivat vaikuttaa oppimiskykyyn ja myöhemmässä vaiheessa haitata jatkokoulutusmahdollisuuksia. Hakulinen-Viitanen, T., Hietanen-Peltola, M., Hastrup, A., Wallin, M. & Pelkonen, M. (toim.) 2012. Laaja terveystarkastus. Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon. Opas 22. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampere: Juvenes Print – Tampereen yliopistopaino. Hakupäivä 25.9.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-708-0 Hakulinen-Viitanen, T., Hietanen-Peltola, M., Bloigu, A. & Pelkonen, M. (toim.) 2014. Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta sekä kouluterveydenhuolto – Valtakunnallinen seuranta 2012. Raportti 12/2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy. Hakupäivä 26.10.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-159-4

TAULUKKO 2. Menetelmät ja seulontatutkimukset alakouluikäisille

4.2. Kasvun seuranta

Oppilaan kasvun seuranta on yksi kouluterveydenhuollon keskeisimmistä tehtävistä. Se on myös ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tärkeä osa. Kasvua arvioitaessa käytetään suomalaisia kasvukäyriä. Seurannan tarkoituksena on nopeuttaa sairauksien ja häiriöiden löytymisessä ja tarvitsevat kasvun suhteen jatkoselvittelyä. Kasvutiedot myös tilastoidaan väestötason terveystietoihin. Mäki, P., Wikström, K., Hakulinen-Viitanen, T. & Laatikainen, T. (toim.) Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Opas 14/2017. 4. uud. p. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Hakupäivä 25.9.2019, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-964-4

Lapsen pituutta arvioidaan suhteellisena pituutena. Pituuskäyrän taittuminen käyrällä ei ole aina merkki sairaudesta vaan voi johtua muun muassa keskimääräisestä poikkeavasta kasvurytmistä liittyen murrosiän alkamiseen. Murrosiän kasvupyrähdyksen seurauksena pituuskäyrä voi taittua ja suhteellinen pituus muuttuu käyrillä aina jonkin verran. Siksi kasvun arvioinnissa huomioidaan aina myös puberteettikehitys ja nuoren kokonaistilanne. Tavallisesti hitaan tai nopean kasvurytmin taustalla on perimä. Mäki, P., Wikström, K., Hakulinen-Viitanen, T. & Laatikainen, T. (toim.) Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Opas 14/2017. 4. uud. p. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Hakupäivä 25.9.2019, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-964-4

Hidastunut pituuskasvu tai huono painonnousu voivat johtua esim. puutteellisesta ravitsemuksesta, kilpirauhasen vajaatoiminnasta, psykososiaalisista ongelmista, lääkityksestä (etenkin glukokortikoidit) tai ruuan imeytymishäiriöistä (keliakia, allergia), syömishäiriöstä tai muusta yleissairaudesta. Lihomisen syynä on usein liiallinen energiansaanti suhteessa kulutukseen. Rimpelä, M., Orre, S. & Rautava, M. 2002. Kouluterveydenhuolto. Opas kouluterveydenhuollolle, peruskoululle ja kunnille. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Stakes. Oppaita 51. Helsinki. Hakupäivä 20.9.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:951-33-1059-0 Mäki, P., Wikström, K., Hakulinen-Viitanen, T. & Laatikainen, T. (toim.) Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Opas 14/2017. 4. uud. p. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Hakupäivä 25.9.2019, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-964-4 Allergiat, niiden oireet ja astmaoireet kartoitetaan terveystarkastusten yhteydessä. Rimpelä, M., Orre, S. & Rautava, M. 2002. Kouluterveydenhuolto. Opas kouluterveydenhuollolle, peruskoululle ja kunnille. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Stakes. Oppaita 51. Helsinki. Hakupäivä 20.9.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:951-33-1059-0

Lapsen painon seurannan tavoitteena on ravitsemuksen riittävyyden ja sairauksien ehkäisyn diagnosointi. Sillä pyritään myös ehkäisemään lisääntyneeseen rasvakudokseen liittyviä terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Seulonnan tarkoituksena on löytää kasvuun vaikuttavia sairauksia ja häiriöitä. Lasten ja nuorten lihavuus on viime vuosikymmenien kuluessa yleistynyt. Lasten lihavuuden ehkäisy ja varhainen lihomiseen puuttuminen on tärkeää, sillä se on helpompaa kuin jo kertyneen ylipainon ja lihavuuden hoito. Painon kehitystä on tärkeää seurata koko lapsuuden ja nuoruuden ajan. Lihavuus (lapset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2013. Hakupäivä 23.9.2019. https://www.kaypahoito.fi/hoi50034

4.3. Kuulo

Alakouluikäisen kuulo tutkitaan 1. luokalla. Myös vanhempien epäily lapsen kuulon alenemisesta on aina aihe lisätutkimuksiin. Audiometrisella tutkimuksella pyritään löytämään toispuoleiset sekä lievät ja keskivaikeat kuuloviat. Tutkimus tehdään seulontatasolla (20 dB) käyttäen taajuuksia 250, 500, 1000, 2000, 4000 ja 8000 Hz. Mikäli tutkittava ei läpäise 20 dB:n seulontaa jollakin taajuudella, tehdään kyseisellä taajuudella kynnysmittaus. Mikäli löydös audiometriseulonnassa on poikkeava, tutkitaan korvat. Tärykalvot tutkitaan vanhemman toiveesta tai jos on epäily kuulovammasta tai lapsi on edeltävästi sairastanut korvatulehduksia. Mikäli lapsella on korvatulehdus, se hoidetaan ja kuulo tutkitaan uudelleen 2–3 viikon kuluttua hoidon loppumisesta. Oppilas lähetetään jatkotutkimuksiin, jos kuulo on huonompi kuin 20 dB seulontataajuuksilla. Mäki, P., Wikström, K., Hakulinen-Viitanen, T. & Laatikainen, T. (toim.) Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Opas 14/2017. 4. uud. p. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Hakupäivä 25.9.2019, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-964-4

4.4. Näkö

Alakouluikäisen lähinäön ja kaukonäön tarkkuus tarkastetaan 1. ja 5. luokan laajoissa terveystarkastuksissa ja aina tarvittaessa. Näön heikentyminen voi liittyä oppimisvaikeuksiin tai päänsärkyyn. Mäki, P., Wikström, K., Hakulinen-Viitanen, T. & Laatikainen, T. (toim.) Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Opas 14/2017. 4. uud. p. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Hakupäivä 25.9.2019, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-964-4 WHO:n (2003) suosituksen mukaan tutkimus tulisi aina aloittaa lähinäön tutkimisella, sillä lapselle lähinäön merkitys on tärkeämpi. World Health Organization. 2003. Consultation on development of standards for characterization of vision loss and visual functioning. Journal of the Medical Association of the State of Alabama. Hakupäivä 24.9.2019. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15415697 Tarkoituksena on etsiä toiminnallista heikkonäköisyyttä (amblyopiaa) sekä näköön vaikuttavia silmäsairauksia tai korjaamattomia taittovirheitä. Jatkotutkimustarpeessa (taulukko 3) maksuttomat silmälääkärin tutkimukset sisältyvät kouluterveydenhuoltoon Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Hakupäivä 20.9.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta VNA 338/2011 11 §. Hakupäivä 24.9.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110338. Mäki, P., Wikström, K., Hakulinen-Viitanen, T. & Laatikainen, T. (toim.) Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Opas 14/2017. 4. uud. p. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Hakupäivä 25.9.2019, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-964-4

TAULUKKO 3. Jatkohoitoon lähettämisen seulontarajat Mäki, P., Wikström, K., Hakulinen-Viitanen, T. & Laatikainen, T. (toim.) Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Opas 14/2017. 4. uud. p. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Hakupäivä 25.9.2019, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-964-4

4.5. Ryhti

Ryhtiä tutkitaan alakoulussa terveystarkastuksen yhteydessä vuosittain. Tytöillä selän kasvuhuipentuma tapahtuu 12 vuoden iässä, pojilla 14 vuoden iässä. Nopean kasvun aikana voi ilmetä ryhdin poikkeavuuksia, joista yleisimmät ovat idiopaattinen skolioosi ja Scheuermannin tauti. Mäki, P., Wikström, K., Hakulinen-Viitanen, T. & Laatikainen, T. (toim.) Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Opas 14/2017. 4. uud. p. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Hakupäivä 25.9.2019, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-964-4

Skolioosiseula tehdään alakoulussa 4–5. luokalla kasvun tutkimuksen yhteydessä. Leikkaushoito voidaan välttää, mikäli skolioosin kehittyminen todetaan tarpeeksi varhain (taulukko 4). Mäki, P., Wikström, K., Hakulinen-Viitanen, T. & Laatikainen, T. (toim.) Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Opas 14/2017. 4. uud. p. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Hakupäivä 25.9.2019, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-964-4

TAULUKKO 4. Eteentaivutustestin tulosten tulkinta ja jatkotoimenpiteet Mäki, P., Wikström, K., Hakulinen-Viitanen, T. & Laatikainen, T. (toim.) Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Opas 14/2017. 4. uud. p. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Hakupäivä 25.9.2019, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-964-4

4.6. Puberteettikehitys

Murrosikä- eli puberteettikehityksen astetta arvioidaan vuosittain terveystarkastusten yhteydessä. Puberteettikehityksen häiriöt ovat tärkeä havaita riittävän varhain, jotta mahdollinen hoito voitaisiin aloittaa ajoissa. Seulonnan avulla selviää ennenaikainen tai viivästynyt puberteetti. Näissä tapauksissa lapsi tai nuori ohjataan aina selvityksiin, vaikka suurimmassa osassa tapauksista asiaan ei liity mitään sairautta tai häiriötä. Arvioinnissa käytetään apuna Tannerin arviointiasteikkoa (Tanner 1962) ja puberteettiseulan kriteereitä. Mäki, P., Wikström, K., Hakulinen-Viitanen, T. & Laatikainen, T. (toim.) Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Opas 14/2017. 4. uud. p. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Hakupäivä 25.9.2019, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-964-4 Dunkel, L. 2010. Normaalin kasvun vaiheet ja säätely. Teoksessa M. Välimäki, T. Sane & L. Dunkel (toim.) Endokrinologia. Helsinki: Duodecim. Hakupäivä 26.10.2019. https://www.oppiportti.fi/op/end01302/do?p_haku=tanner#T3 Seulan käytössä huomioidaan myös vanhempien kehitysaikataulu Mäki, P., Wikström, K., Hakulinen-Viitanen, T. & Laatikainen, T. (toim.) Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Opas 14/2017. 4. uud. p. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Hakupäivä 25.9.2019, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-964-4.

4.7. Verenpaine

Verenpaine mitataan suositusten mukaan ainakin laajoissa terveystarkastuksissa 1. ja 5. luokilla. Mikäli verenpaine on lähellä seulontarajoja, seurataan verenpainetta vuosittain. Mäki, P., Wikström, K., Hakulinen-Viitanen, T. & Laatikainen, T. (toim.) Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Opas 14/2017. 4. uud. p. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Hakupäivä 25.9.2019, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-964-4 Lapsen korkea verenpaine on aina syy jatkotutkimuksille. Korkean verenpaineen rajat riippuvat lapsen iästä ja ne katsotaan taulukosta (taulukko 5). Korkea verenpaine lapsella voi johtua munuaisten tai muusta hoitoa vaativasta perussairaudesta. Myös lasten lihavuudella on yhteys korkeaan verenpaineeseen, tai syy voi olla runsaan lakritsin tai salmiakin syöminen. Jalanko, H. 2017. Verenpaine lapsella. Lääkärikirja Duodecim. Terveyskirjasto. Hakupäivä 23.9.2019. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00547

TAULUKKO 5. Alakouluikäisen lapsen verenpaineen seulontarajat Mäki, P., Wikström, K., Hakulinen-Viitanen, T. & Laatikainen, T. (toim.) Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Opas 14/2017. 4. uud. p. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Hakupäivä 25.9.2019, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-964-4

4.8. Hemoglobiini

Hemoglobiinitutkimus on aikaisemmin ollut tärkeä osa raudanpuuteanemian seulontaa. Anemia on ollut aikaisemmin yleisempää, mutta nykyisin se on harvinaista. Nykysuositus on tehdä hemoglobiinin valikoitua seulontaa riskiryhmille, kuten nuorille, joilla on ravitsemuksellisia puutteita, painonlaskua tai urheiluharrastus sekä tytöille, joilla on runsaat kuukautiset. Rimpelä, M., Orre, S. & Rautava, M. 2002. Kouluterveydenhuolto. Opas kouluterveydenhuollolle, peruskoululle ja kunnille. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Stakes. Oppaita 51. Helsinki. Hakupäivä 20.9.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:951-33-1059-0 Lapsilla hemoglobiiniarvot muuttuvat iän mukaan (taulukko 6).

TAULUKKO 6. Hemoglobiinin viitearvot

4.9. Rokotukset

Rokotuksia tarjotaan kouluterveydenhuollossa rokotusohjelman mukaisesti. Kansallisesta rokotusohjelmasta säädetään Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa rokotuksista 149/2017 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus rokotuksista 149/2017. Hakupäivä 26.10.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170149. Suomessa kansallisen rokotusohjelman mukaan lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus saada rokotus yhtätoista eri tautia, niiden jälkitauteja ja pitkäaikaisia haittoja vastaan. Kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotteet ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia. Ensimmäisen tarkastuksen yhteydessä on syytä tarkastaa lapsen neuvolassa annettu rokotesuoja. Rokotesuojaa voidaan tarvittaessa täydentää kouluterveydenhuollossa (taulukko 7). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Rokottaminen: Eri ryhmien rokotukset: Lasten ja nuorten rokotusohjelma. Hakupäivä 26.10.2019. https://thl.fi/fi/web/rokottaminen/eri-ryhmien-rokotukset/lasten-ja-nuorten-rokotusohjelma Tytöille tarjotaan kohdunkaulan syövältä suojaava HPV-rokote 5. luokalla. Toinen annos annetaan 6. luokalla. Vanhempien kanta HPV-rokotuksiin kysytään 5. luokan laajassa terveystarkastuksessa. THL suosittelee HPV-rokotetta myös pojille ja se on tulossa rokotusohjelmaan aikaisintaan syksyllä 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Rokottaminen: HPV-rokote. Hakupäivä 26.10.2019. https://thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/hpv-rokote Vesirokkorokotetta tarjotaan kaikille vuoden 2006 jälkeen syntyneille lapsille, jotka eivät ole vesirokkoa sairastaneet. Jos lapsi on saanut ensimmäisen annoksen 6–11-vuoden ikäisenä, tarjotaan tehosterokotusta 12 vuoden iässä. Vanhempien antama tieto vesirokon sairastamisesta yleensä riittää, eikä vesirokon sairastaneen rokottamisesta ole haittaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018. Rokottaminen: Vesirokkorokote. Hakupäivä 13.10.2019. http://thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/vesirokko-rokote Influenssarokotteen saavat maksutta riskiryhmään kuuluvat henkilöt, muiden tulee hankkia kausi-influenssarokote itse omakustanteisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Rokottaminen: Influenssarokote. Hakupäivä 25.9.2019. http://thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/kausi-influenssarokote

TAULUKKO 7. Kouluiässä annettavat rokotukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Rokottaminen: Eri ryhmien rokotukset: Lasten ja nuorten rokotusohjelma. Hakupäivä 26.10.2019. https://thl.fi/fi/web/rokottaminen/eri-ryhmien-rokotukset/lasten-ja-nuorten-rokotusohjelma

Mahdollisten rokotusreaktioiden vuoksi kouluterveydenhuollossa tulee olla valmius anafylaktisen reaktion hoitoon. Anafylaksian ensihoitona käytetään adrenaliinia Hannuksela-Svahn, A. 2014. Anafylaktinen reaktio (äkillinen yliherkkyysreaktio). Lääkärikirja Duodecim. Hakupäivä 26.10.2019. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00201. Hoitoon tarvittavien välineiden on oltava välittömästi saatavilla. Kirjalliset hoito-ohjeet on oltava näkyvillä kouluterveydenhoitajan työpisteessä. Rimpelä, M., Orre, S. & Rautava, M. 2002. Kouluterveydenhuolto. Opas kouluterveydenhuollolle, peruskoululle ja kunnille. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Stakes. Oppaita 51. Helsinki. Hakupäivä 20.9.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:951-33-1059-0

Anafylaksian hoito-ohjeista on olemassa Käypä Hoito -suositus. Mäkelä, M. 2014. Anafylaktisen reaktion hoito. Käypä hoito -suositus. Hakupäivä 26.10.2019. https://www.kaypahoito.fi/nix02158 Myös ruoka-aineet voivat aiheuttaa vakavan allergisen reaktion ja anafylaksian. Anafylaktisesta reaktiosta tulee aina tehdä ilmoitus anafylaksiarekisteriin. Ilmoituksen tekeminen on kuitenkin vapaaehtoista. Lomake on saatavilla myös online-versiona. Ruoka-allergia (lapset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019. Hakupäivä 26.10.2019. https://www.kaypahoito.fi/hoi50026#A1 HUS. Anafylaksiarekisteri. HYKS Iho- ja allergiasairaala, Allergeenilaboratorio. Hakupäivä 26.10.2019. https://www.hus.fi/ammattilaiselle/allergiatutkimukset/anafylaksiarekisteri/Sivut/default.aspx

5. Työmenetelmiä kouluterveydenhuollossa

KUVA: Iconic Bestiary/Shutterstock.com

Kouluterveydenhuollossa käytössä olevia menetelmiä on olemassa laajasti. Koulussa on mahdollisuus tavoittaa koko ikäluokka, mikä mahdollistaa universaalien, kaikille yhtenäisten menetelmien käytön Huurre, T. , Santalahti, P., Anttila, N. & Björklund, K. 2015. Mielenterveyden ja tunne‐ ja vuorovaikutustaitojen edistämisen menetelmät ja käytännöt peruskouluissa. THL – Tutkimuksesta tiiviisti 5/2015. Hakupäivä 24.10.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-038-2. Yhä enenevissä määrin kouluterveydenhoitajan työhön on tullut myös internet-pohjaisia menetelmiä, joita myös yksityiset yritykset kehittävät ja markkinoivat kuntien käyttöön.

Lasten ja nuorten tunne‐ ja vuorovaikutustaitojen tukemiseksi on olemassa monenlaisia sekä kansainvälisesti että kansallisesti vaikuttaviksi todettuja menetelmiä, joita on käytössä kouluissa. Näistä yleisesti käytössä ovat KiVa-koulu®, Friends, Lions Quest, Askeleittain- ja Yhteispeliä -ohjelmat. Lisäksi kouluilla on käytössä omia tai muita menetelmiä, joilla voidaan vahvistaa koko koulun/luokkayhteisön tai yksittäisen oppilaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä mielenterveyttä. Menetelmien ja käytäntöjen käytössä on eroja alueellisesti sekä kuntien ja koulujen koon mukaan. Huurre, T. , Santalahti, P., Anttila, N. & Björklund, K. 2015. Mielenterveyden ja tunne‐ ja vuorovaikutustaitojen edistämisen menetelmät ja käytännöt peruskouluissa. THL – Tutkimuksesta tiiviisti 5/2015. Hakupäivä 24.10.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-038-2

THL:n Lapset, nuoret ja perheet -verkkosivuilta löytyy erilaisia ehkäisevän työn malleja, menetelmiä ja työkaluja ammattilaisen työn tueksi työskennellessä erilaisissa lapsiperhepalveluissa. Terveydenhoitajan työssä dialogisuus ja hyvä vastavuoroinen kohtaaminen ovat tärkeässä asemassa asiakaskohtaamisissa. Asiakkaan kanssa voi välillä olla hankalaa ottaa mieltä huolestuttavat ikävät asiat puheeksi. Kuitenkin varhainen puuttuminen ja oman huolen ilmaisu on tärkeää ja sen vuoksi on kehitetty huolen puheeksiottamisen -menetelmä. Honkanen, H. & Mellin, O-K. 2015. Terveyden edistämisen työmenetelmiä terveydenhoitajan työssä. Teoksessa P. Haarala, H. Honkanen, O-K. Mellin & T. Tervaskanto-Mäentausta (toim.) Terveydenhoitajan osaaminen. Porvoo: Bookwell Oy, 85–218. Eriksson, E. & Arnkil, T.E. 2012. Huoli puheeksi – Opas varhaisista dialogeista. Oppaita 60. Stakes – Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Tampere: Juvenes Print – Tampereen Yliopistopaino Oy. Hakupäivä 27.9.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-33-1792-8 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2017. Lapset, nuoret ja perheet: Työn tueksi: Varhainen avoin yhteistoiminta ja dialogiset menetelmät. Hakupäivä 26.10.2019. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/varhainen-avoin-yhteistoiminta Varhainen avoin yhteistoiminta (VAY) on johtamis- ja toimintakulttuuri, joka toimii ennaltaehkäisevästi käyttäessä erilaisia dialogisia menetelmiä ja toimintamalleja. Eriksson, E. & Arnkil, T.E. 2012. Huoli puheeksi – Opas varhaisista dialogeista. Oppaita 60. Stakes – Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Tampere: Juvenes Print – Tampereen Yliopistopaino Oy. Hakupäivä 27.9.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-33-1792-8 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2017. Lapset, nuoret ja perheet: Työn tueksi: Varhainen avoin yhteistoiminta ja dialogiset menetelmät. Hakupäivä 26.10.2019. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/varhainen-avoin-yhteistoiminta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2014. Lapset, nuoret ja perheet: Työn tueksi: Varhainen avoin yhteistoiminta ja dialogiset menetelmät: Huolen puheeksi ottaminen: Huolen vyöhykkeet. Hakupäivä 26.10.2019. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/varhainen-avoin-yhteistoiminta/huolen-puheeksi-ottaminen/huolen-vyohykkeet

Terveydenhoitajan työn tueksi on olemassa paljon erilaisia seuloja, mittareita, menetelmiä ja käytäntöjä, joita kehitetään jatkuvasti. Mittarit on kehitetty monivuotisissa hankkeissa ja ne perustuvat teoria- ja tutkimustietoon. Kuitenkin esimerkiksi mielenterveys- ja tunnetaitojen tukemiseen tarvittavien menetelmien vaikuttavuutta on tutkittu vain vähän. Taulukkoon 8 on koottu kouluterveydenhuollon käytössä olevia erilaisia työtapoja ja menetelmiä sekä niitä mielenterveys- ja tunnetaitojen vahvistamista tukevia menetelmiä, joista on olemassa vaikuttuvuustutkimuksia. Joidenkin menetelmien käyttöön liittyy työntekijöiden koulutus, opaskirjoja ja muuta materiaalia. Honkanen, H. & Mellin, O-K. 2015. Terveyden edistämisen työmenetelmiä terveydenhoitajan työssä. Teoksessa P. Haarala, H. Honkanen, O-K. Mellin & T. Tervaskanto-Mäentausta (toim.) Terveydenhoitajan osaaminen. Porvoo: Bookwell Oy, 85–218. Eriksson, E. & Arnkil, T.E. 2012. Huoli puheeksi – Opas varhaisista dialogeista. Oppaita 60. Stakes – Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Tampere: Juvenes Print – Tampereen Yliopistopaino Oy. Hakupäivä 27.9.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-33-1792-8 Anttila, N., Huurre, T., Malin, M. & Santalahti, P. 2016. Mielenterveyden edistäminen varhaiskasvatuksesta toisen asteen koulutukseen. Katsaus menetelmiin ja kirjallisuuteen Suomessa. Työpaperi 3/2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Hakupäivä 25.10.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-613-1 Koulutukset voivat olla maksullisia tai maksuttomia ja niitä on saatavilla myös verkkokoulutuksina. Osa menetelmien koulutusta toteutuu terveydenhoitajan perus- ja jatkokoulutuksessa. Honkasen & Mellinin Honkanen, H. & Mellin, O-K. 2015. Terveyden edistämisen työmenetelmiä terveydenhoitajan työssä. Teoksessa P. Haarala, H. Honkanen, O-K. Mellin & T. Tervaskanto-Mäentausta (toim.) Terveydenhoitajan osaaminen. Porvoo: Bookwell Oy, 85–218. mukaan kaikkien terveydenhoitajien tulisi osata ainakin Lapset puheeksi -työmenetelmä.

TAULUKKO 8. Kouluterveydenhuollossa käytössä olevia terveyden edistämisen työmenetelmiä

Kouluterveydenhuollossa työn tukena käytetään myös erilaisia kyselyitä ja lomakkeita (taulukko 9). Ne on laadittu asiakasneuvonnan tueksi sekä helpottamaan asioiden puheeksi ottoa ja yksilöllisen terveysneuvonnan tarpeen arviointia. Lomakkeita on saatavilla Menetelmäkäsikirjassa Mäki, P., Wikström, K., Hakulinen-Viitanen, T. & Laatikainen, T. (toim.) Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Opas 14/2017. 4. uud. p. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Hakupäivä 25.9.2019, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-964-4 ja niitä on myös sähköisesti saatavilla THL:n ja muiden asiantuntijatahojen verkkosivuilta. Lisäksi kouluterveydenhoitajan käytössä voi olla toimipistekohtaisia lomakkeita.

TAULUKKO 9. Kouluterveydenhoitajan työssä käytössä olevia lomakkeita

Näyttöön perustuva hoitokäytäntö on terveydenhuoltolaissa määrättyä Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Hakupäivä 20.9.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326. Näyttöön perustuva toiminta on parhaan ajantasaisen tiedon käyttöä potilaan/asiakkaan hoidossa, terveyden edistämisessä, hoitoa koskevassa päätöksenteossa ja toiminnan toteutuksessa. Näyttöön perustuva tieto tarkoittaa todennettua tietoa ja näyttöön perustuva hoito tarkoittaa todeksi osoitettua, luotettavaa ja perusteltavissa olevaa työtapaa. Hoitaja käyttää vaikuttaviksi todettuja menetelmiä ja hoitokäytäntöjä. Kun toiminta ja menetelmät perustuvat näyttöön, hoitajalla on käytössään perusteltua sekä oikeaa, varmaa ja yleistettävää tietoa. Lisäksi näyttöön perustuvassa toiminnassa huomioidaan asiakkaalta saatu oma tieto ja omat kokemukset. Rautava-Nurmi, H., Westergård, A., Henttonen, T., Ojala, M. & Vuorinen, S. 2019. Hoitotyön taidot ja toiminnot. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Kouluterveydenhoitajan työhön liittyy erilaisia suosituksia ja ohjelmia (taulukko 10), joita kouluterveydenhoitajan on hyvä noudattaa esimerkiksi terveyskeskusteluissa tai osana oppilaan terveystapaneuvontaa. Osa suosituksista on eri asiantuntijaryhmien laatimia suosituksia parhaista käytännöistä terveydenhoitoalan työntekijöiden käyttöön.

TAULUKKO 10. Kouluterveydenhoitajan työhön liittyviä suosituksia ja ohjelmia

6. Kouluterveydenhoitajan ammatillinen osaaminen nyt ja tulevaisuudessa

KUVA: dizain/Shutterstock.com

Elämme nykypäivänä maailmassa, jossa vallitsee kansallisia ja kansainvälisiä muutoksia. Yhteiskunnassamme arvostetaan yksilön vapautta ja oikeuksia sekä yksilöllisyyttä. Toisaalta maailma muuttuu nopeasti. Hirvonen, E., Koponen, P. & Hakulinen, T. 2002. Yksilö, perhe ja yhteisö muutoksessa: Näkökohtia terveyteen. Teoksessa A-M. Pietilä, T. Hakulinen, E. Hirvonen, P. Koponen, E-M. Salminen & K. Sirola (toim.) Terveyden edistäminen – Uudistuvat työmenetelmät. Juva: Werner Söderström Osakeyhtiö, 35–61. Terveydenhoitajan työ edellyttää erilaisten menetelmien hallintaa, itsenäistä työskentelyä sekä päätöksentekoa nyt ja tulevaisuudessa.

6.1. Kouluterveydenhuollon kehittäminen

Laajojen terveystarkastusten tultua osaksi terveydenhoitotyötä menetelmiä muutettiin samalla asiakaslähtöisemmäksi. Tavoitteena oli vanhempien osallistaminen ja perhekeskeisyys. Muutoksen seurauksena vanhemmat tulevat entistä enemmän mukaan oppilaiden terveystarkastuksiin. Myös kolmannen sektorin rooli on kasvanut sekä opiskeluhuollon toimijoiden kanssa, mikä helpottaa kouluterveydenhoitajien työtä. Ahokainen, N., Rinkinen, M. & Tujula, M. 2018. Terveydenhoitajatyön muutokset. Saimaan ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 19.10.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805127802 Suomessa on valtakunnallisella tasolla järjestetty kouluterveydenhuollon terveystarkastukset kattavasti. Erityisesti laajat terveystarkastukset toteutuvat lähes täysin kaikissa maakunnissa. Sen sijaan määräaikaisten terveystarkastusten järjestämisessä on eroja, jotka johtuvat ilmeisesti resurssien puutteesta. Tämä vaarantaa yhdenmukaisten palveluiden saatavuuden ja asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan. Sen seurauksena ennaltaehkäisevien palveluiden ja tuen tarpeen saanti viivästyy heillä, jotka eivät pääse terveystarkastuksiin ajallaan. Hakulinen, T., Hietanen-Peltola, M., Vaara, S. Merikukka, M. & Pelkonen, M. 2018. Ajanmukaiset käytänteet ja pitkät perinteet neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Palvelujen seurantatutkimus 2016–2017. Raportti 11/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: PunaMusta Oy. Hakupäivä 16.10.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-190-4 

Valtion tarkastusviraston suositusten mukaan Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi kehittää kouluterveydenhuollon terveystarkastuksia siten, että kouluterveydenhoitajien työpanos suuntautuisi erityisesti laajoihin terveystarkastuksiin sekä tukea tarvitsevien oppilaiden tukemiseen. Valtiontalouden tarkastusvirasto. 2017. Lasten mielenterveysongelmien ehkäisy ja hyvinvoinnin tukeminen kouluterveydenhuollossa. Helsinki: Lönnberg Print & Promo. Hakupäivä 26.10.2019. https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/05/31094008/lasten-mielenterveys-ongelmien-ehkaisy-kouluterveydenhuollossa.pdf Kouluterveydenhuollon toimintaa on kehitetty lisäksi moniammatillisessa yhteistyössä Ahokainen, N., Rinkinen, M. & Tujula, M. 2018. Terveydenhoitajatyön muutokset. Saimaan ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 19.10.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805127802 Andersson, M., Mäntynen, T-M. & Salonen, A-R. 2013. Terveydenhoitajan osaaminen tulevaisuudessa koulu- ja opiskeluterveydenhoitotyössä: terveydenhoitajien näkemyksiä osaamishaasteista koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Lahden ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 19.10.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013101716179 Koponen, P., Hakulinen, T. & Pietilä, A-M. 2002. Asiakas ja terveyspalvelut. Teoksessa A-M. Pietilä, T. Hakulinen, E. Hirvonen, P. Koponen, E-M. Salminen & K. Sirola (toim.) Terveyden edistäminen. Uudistuvat työmenetelmät. Juva: Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 78–130.. Kuitenkin edelleenkin opiskeluhuollon ja koulun ulkopuolisten palveluiden yhteistyössä on kehitettävää Valtiontalouden tarkastusvirasto. 2017. Lasten mielenterveysongelmien ehkäisy ja hyvinvoinnin tukeminen kouluterveydenhuollossa. Helsinki: Lönnberg Print & Promo. Hakupäivä 26.10.2019. https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/05/31094008/lasten-mielenterveys-ongelmien-ehkaisy-kouluterveydenhuollossa.pdf.

6.2. Kouluterveydenhoitajan uudet työmenetelmät

Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, jossa tietotekniset sovellukset ovat kehittyneet ja kehittyvät edelleen palvelemaan myös sosiaali- ja terveysalaa. Kaikki tämä vaikuttaa myös siihen, millaisia terveyden edistämisen keinoja ja menetelmiä on kehitettävä. Työmenetelmien avulla on voitava tarjota apua ja tukea terveydenhoitotyössä kohtaamillemme asiakkaille. Hirvonen, E., Koponen, P. & Hakulinen, T. 2002. Yksilö, perhe ja yhteisö muutoksessa: Näkökohtia terveyteen. Teoksessa A-M. Pietilä, T. Hakulinen, E. Hirvonen, P. Koponen, E-M. Salminen & K. Sirola (toim.) Terveyden edistäminen – Uudistuvat työmenetelmät. Juva: Werner Söderström Osakeyhtiö, 35–61. Yksilö- ja yhteisölähtöisten työmenetelmien avulla tuetaan asiakkaita terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä. Uudistuvien työmenetelmien avulla terveydenhoitaja voi vastata asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin ammattitaitoisesti. Pietilä, A-M., Eirola, R. & Vehviläinen-Julkunen, K. 2002. Työmenetelmiä terveyttä edistävässä asiakastyössä. Teoksessa A-M. Pietilä, T. Hakulinen, E. Hirvonen, P. Koponen, E-M. Salminen & K. Sirola (toim.) Terveyden edistäminen – Uudistuvat työmenetelmät. Juva: Werner Söderström Osakeyhtiö, 148–171.

Tieto- ja viestintäteknologiset palvelut ovat tulleet osaksi myös sosiaali- ja terveyspalveluita. Erilaiset sähköiset viestintäkanavat mahdollistavat terveydenhoitajien ja muun moniammatillisen henkilöstön keskinäisen konsultoinnin ja nopean yhteydenpidon. Tämä tehostaa yhteisen asiakkaan hoitoa ja turvallisuutta, kun huolehditaan asianmukaisesta tietoturvasta ja tietosuojasta. Myös erilaiset palvelut ja terveysneuvonta ovat siirtyneet yhä enenevissä määrin internetiin. Honkanen, H. & Mellin, O-K. 2015. Terveyden edistämisen työmenetelmiä terveydenhoitajan työssä. Teoksessa P. Haarala, H. Honkanen, O-K. Mellin & T. Tervaskanto-Mäentausta (toim.) Terveydenhoitajan osaaminen. Porvoo: Bookwell Oy, 85–218. Yhteiskunnan digitalisaatio on tuonut mukanaan uusia työmenetelmiä, muun muassa sähköiset potilasjärjestelmät ja etätyön mahdollisuuden Ahokainen, N., Rinkinen, M. & Tujula, M. 2018. Terveydenhoitajatyön muutokset. Saimaan ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 19.10.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805127802. Myös terveyden edistämisen menetelmät ovat digitalisoitumassa, kun terveysneuvonnan ja käyttäjän omahoidon tueksi laaditaan sovelluksia ja hyötypelejä. Toistaiseksi niiden suhteen ongelma on löytää tutkittuun tietoon perustuva ja monitieteisessä yhteistyössä kehittyvä sovellus. Tulevaisuudessa niitä ehkä löytyy jopa Käypä hoito -suosituksista. Tukkikoski, T. 2009. Terveydenhoitajan rooli ja yhteistyömuodot kouluterveydenhuollossa. Tampereen yliopisto. Opinnäytetyö. Hakupäivä 22.10.2019. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/80668/gradu03614.pdf?sequence=1

6.3. Terveydenhoitajan kohtaamat haasteet tulevaisuudessa

Tietomäärä kasvaa koko ajan sitä mukaa, kun uusia tutkimuksia ja näyttöä vaikuttavista menetelmistä kertyy. Työntekijöiden osalta tämä vaatii tiedonhallintataitoja. Hoitoalan työntekijän tulee olla itseohjautuva, kyvykäs ongelmanratkaisuun ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Ammatillisen kasvun ja kehityksen edellytyksenä on uuden tiedon hankkiminen. Rautava-Nurmi, H., Westergård, A., Henttonen, T., Ojala, M. & Vuorinen, S. 2019. Hoitotyön taidot ja toiminnot. Helsinki: Sanoma Pro Oy. Erityisenä haasteena menetelmien kehittämisessä on näyttöön perustuvan terveyden edistämisen kehittäminen ja uuden tutkimustiedon hyödyntäminen Pietilä, A-M., Eirola, R. & Vehviläinen-Julkunen, K. 2002. Työmenetelmiä terveyttä edistävässä asiakastyössä. Teoksessa A-M. Pietilä, T. Hakulinen, E. Hirvonen, P. Koponen, E-M. Salminen & K. Sirola (toim.) Terveyden edistäminen – Uudistuvat työmenetelmät. Juva: Werner Söderström Osakeyhtiö, 148–171..

Kouluterveydenhoitaja kohtaa tänä päivänä monenlaisia haasteita päivittäin. Tukkikoski, T. 2009. Terveydenhoitajan rooli ja yhteistyömuodot kouluterveydenhuollossa. Tampereen yliopisto. Opinnäytetyö. Hakupäivä 22.10.2019. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/80668/gradu03614.pdf?sequence=1 Terveydenhoitajan osaamista tulisikin kehittää yhteiskunnan haasteisiin ja tarpeisiin sopiviksi Hietanen-Peltola, M., Honkala, A., Kivimäki-Sumrein, M. & Puro, M. 2009. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto. Loppuraportti. Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009. Forssan seudun terveydenhuollon ky. Hakupäivä 8.10.2019. https://www.fshky.fi/client/fshky/userfiles/loppuraportti-perhekeskeinen-kouluth-hanke-liitteet-1-11.pdf. Ammattikorkeakoulututkinnon jälkeistä osaamista ja erikoistumista eri palvelukokonaisuuksien terveydenhoidosta tulisi vahvistaa ja tukea Pelkonen, M. 2013. Terveyden edistäminen ja ehkäisevä terveydenhuolto terveydenhoitajan työssä. Teoksessa M. Sihto, H. Palosuo, P. Topo, L. Vuorenkoski & K. Leppo (toim.) Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt. Teema 17. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy, 279–288. Hakupäivä 12.10.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-814-8. Terveyden edistäminen edellyttää yhteisöllisten, kulttuuristen ja eettisten näkökohtien huomioimista. Menetelmien kehittäminen on tarpeen, sillä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen elämätilanteet sekä tutkimustieto terveyteen liittyvistä asioista muuttuvat koko ajan. Toimintamallit perustuvat asiakas- ja voimavaralähtöisyyteen, joilla vahvistetaan yksilön terveyttä ja toimintakykyä sekä yhteisöstä hyödynnettäviä voimavaroja. Haasteita aiheuttaa etenkin lasten ja nuorten lisääntyneet mielenterveysongelmat, lapsiperheiden muuttoliike maan sisällä sekä maahanmuutto. Pietilä, A-M., Eirola, R. & Vehviläinen-Julkunen, K. 2002. Työmenetelmiä terveyttä edistävässä asiakastyössä. Teoksessa A-M. Pietilä, T. Hakulinen, E. Hirvonen, P. Koponen, E-M. Salminen & K. Sirola (toim.) Terveyden edistäminen – Uudistuvat työmenetelmät. Juva: Werner Söderström Osakeyhtiö, 148–171. Ahokainen, N., Rinkinen, M. & Tujula, M. 2018. Terveydenhoitajatyön muutokset. Saimaan ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 19.10.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805127802  Terveydenhoitajat itse kokevat terveydenhoitajan työn tulevaisuuden hyvin tärkeänä ja roolin korvaamattomana moniammatillisen tiimin jäsenenä. Kouluterveydenhoitaja työskentelee osana moniammatillista tiimiä, jossa terveydenhoitajan asema on keskeinen. Terveydenhoitaja tekee ennaltaehkäisevää työtä matalalla kynnyksellä. Mahdollisimman varhainen puuttuminen on tärkeää. Terveydenhoitajilla on myös kokonaisvaltainen työote, jossa otetaan huomioon koko ihminen. Ahokainen, N., Rinkinen, M. & Tujula, M. 2018. Terveydenhoitajatyön muutokset. Saimaan ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 19.10.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805127802

Koululaisten suurin terveysongelma on jo pitkään ollut erilaiset mielenterveysongelmat Pietikäinen, M. 2004. Kouluterveydenhuollon ongelmat ja haasteet. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 120 (5), 529–530. Hakupäivä 12.10.2019. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2004/5/duo94124. Keskeisimmät niistä liittyvät käytöshäiriöihin, tarkkaavaisuuden ongelmiin ja aggressiivisuuteen. Myös itsetunnon ongelmat, masennus ja ahdistus sekä syömishäiriöt ja uniongelmat ovat tyypillisiä oireita jo alakoulun oppilailla. Erityisesti oppilaan perhetilanne voi heijastua suurilta osin oppilaan käyttäytymiseen. Ongelmien havaitseminen on hankalaa, jos kouluterveydenhoitaja tapaa oppilaan vain kerran vuodessa. Valtiontalouden tarkastusvirasto. 2017. Lasten mielenterveysongelmien ehkäisy ja hyvinvoinnin tukeminen kouluterveydenhuollossa. Helsinki: Lönnberg Print & Promo. Hakupäivä 26.10.2019. https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/05/31094008/lasten-mielenterveys-ongelmien-ehkaisy-kouluterveydenhuollossa.pdf Kouluterveydenhoitajan rooli mielenterveysasioissa painottuu ennaltaehkäisyyn sekä ongelmien tunnistamiseen, tukeen ja hoitoonohjaukseen. Terveystarkastuksissa lasten mielenterveyden ongelmia tunnistetaan vaihtelevasti, yleensä laajoissa terveystarkastuksissa määräaikaisia paremmin. Kouluterveydenhoitajat itse kokevat, että tuen antaminen oppilaan mielenterveysasioissa on epävarmaa. Koulun opiskeluhuollon tulisi tukea oppilasta koulussa, sillä hoitoon pääsyssä on yleensä viivettä. Pelkonen, M. 2013. Terveyden edistäminen ja ehkäisevä terveydenhuolto terveydenhoitajan työssä. Teoksessa M. Sihto, H. Palosuo, P. Topo, L. Vuorenkoski & K. Leppo (toim.) Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt. Teema 17. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy, 279–288. Hakupäivä 12.10.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-814-8 Kouluterveydenhoitajat itse kokevat kaipaavansa lisää tietoa ja koulutusta mielenterveysongelmien ehkäisystä Valtiontalouden tarkastusvirasto. 2017. Lasten mielenterveysongelmien ehkäisy ja hyvinvoinnin tukeminen kouluterveydenhuollossa. Helsinki: Lönnberg Print & Promo. Hakupäivä 26.10.2019. https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/05/31094008/lasten-mielenterveys-ongelmien-ehkaisy-kouluterveydenhuollossa.pdf Pelkonen, M. 2013. Terveyden edistäminen ja ehkäisevä terveydenhuolto terveydenhoitajan työssä. Teoksessa M. Sihto, H. Palosuo, P. Topo, L. Vuorenkoski & K. Leppo (toim.) Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt. Teema 17. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy, 279–288. Hakupäivä 12.10.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-814-8  Terveydenhoitajat tarvitsevatkin täydennyskoulutusta voidakseen havaita oppilaiden mielenterveysongelmat ja auttaa niissä Valtiontalouden tarkastusvirasto. 2017. Lasten mielenterveysongelmien ehkäisy ja hyvinvoinnin tukeminen kouluterveydenhuollossa. Helsinki: Lönnberg Print & Promo. Hakupäivä 26.10.2019. https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/05/31094008/lasten-mielenterveys-ongelmien-ehkaisy-kouluterveydenhuollossa.pdf Koponen, P., Hakulinen, T. & Pietilä, A-M. 2002. Asiakas ja terveyspalvelut. Teoksessa A-M. Pietilä, T. Hakulinen, E. Hirvonen, P. Koponen, E-M. Salminen & K. Sirola (toim.) Terveyden edistäminen. Uudistuvat työmenetelmät. Juva: Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 78–130. Pietikäinen, M. 2004. Kouluterveydenhuollon ongelmat ja haasteet. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 120 (5), 529–530. Hakupäivä 12.10.2019. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2004/5/duo94124. Kouluterveydenhoitajat itse kokevat kaipaavansa lisää tietoa mielenterveysongelmien ehkäisystä. Valtiontalouden tarkastusvirasto. 2017. Lasten mielenterveysongelmien ehkäisy ja hyvinvoinnin tukeminen kouluterveydenhuollossa. Helsinki: Lönnberg Print & Promo. Hakupäivä 26.10.2019. https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/05/31094008/lasten-mielenterveys-ongelmien-ehkaisy-kouluterveydenhuollossa.pdf Pelkonen, M. 2013. Terveyden edistäminen ja ehkäisevä terveydenhuolto terveydenhoitajan työssä. Teoksessa M. Sihto, H. Palosuo, P. Topo, L. Vuorenkoski & K. Leppo (toim.) Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt. Teema 17. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy, 279–288. Hakupäivä 12.10.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-814-8 Pietikäinen, M. 2004. Kouluterveydenhuollon ongelmat ja haasteet. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 120 (5), 529–530. Hakupäivä 12.10.2019. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2004/5/duo94124

Erikoissairaanhoidon mielenterveyspalvelut ovat ruuhkautuneet lähetemäärien kasvaessa vuosi vuodelta. Oppilaiden mielenterveyden vaikuttavaa hoitoa voidaan tuottaa lähipalveluissa, kuten kouluterveydenhuollossa ja oppilas- ja opiskelijahuollossa. Suomessa ei ilmeisesti ole tehty erityisesti kouluterveydenhuoltoon ja oppilashuoltoon kohdistuvaa mielenterveysinterventioiden vaikuttavuuteen kohdistuvaa tutkimusta. Kansainväliset tutkimukset masennukseen kohdennetuista varhaisinterventioista osoittavat ne tehokkaiksi. Ranta, K., Parhiala, P., Pelkonen, R., Seppälä, T.T., Mäklin, S., Haula, T., Nikula, M., Mäkinen, M., Rintamäki, T. & Marttunen, M. 2018. Nuorten masennus, mielenterveyden hoitoketjut ja näyttöön perustuvan hoidon integroitu implementaatio perustasolle. Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 90. Hakupäivä 24.10.2019. https://tietokayttoon.fi/documents/10616/3866814/90-2017-Nuorten%2B masennus%2C%2B mielenterveyden+%2B hoitoketjut.pdf/5cba5bf5-0156-4d53-945e-74d451671dcd?version=1.0

Kouluterveydenhuollon käytössä on monia ennaltaehkäiseviä menetelmiä mielenterveydeltään oireileville tai käytösongelmista kärsiville oppilaille sekä heidän vanhemmilleen. Tulevaisuuden suuri haaste on näiden menetelmien ja erilaisten palveluiden kehittäminen, tutkiminen ja käyttöönotto. Pelkonen, M. 2013. Terveyden edistäminen ja ehkäisevä terveydenhuolto terveydenhoitajan työssä. Teoksessa M. Sihto, H. Palosuo, P. Topo, L. Vuorenkoski & K. Leppo (toim.) Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt. Teema 17. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy, 279–288. Hakupäivä 12.10.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-814-8 Jotta lapset ja nuoret olisivat tasa-arvoisessa asemassa, olisi toimijoiden hyvä verkostoitua ja koordinoida toimintaa kansallisesti Anttila, N., Huurre, T., Malin, M. & Santalahti, P. 2016. Mielenterveyden edistäminen varhaiskasvatuksesta toisen asteen koulutukseen. Katsaus menetelmiin ja kirjallisuuteen Suomessa. Työpaperi 3/2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Hakupäivä 25.10.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-613-1. Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä avainasemassa on varhainen puuttuminen jo lieväänkin masennukseen. Uuden hankehakemuksen puitteissa esimerkiksi IPC-menetelmää (interpersoonallista ohjantaa) aiotaan lähitulevaisuudessa levittää käytäntöön useilla yliopistosairaanhoitopiirien alueilla. Socca. 2018. IPC: nuorten masennusoireiden varhainen interventio kouluihin. PKS LAPE, Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma. Socca - Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus.

Terveydenhoitajat kokevat myös erilaisten terveyden edistämisen menetelmien osaamisen ja koulutuksen tärkeäksi. Esimerkiksi pienryhmätoiminta lisää asiakkaan terveyteen liittyvien tietojen ja taitojen saamista etenkin mielenterveyteen ja elämänhallintaan liittyvissä aiheissa. Terveydenhoitajat kokevat, että lisäkoulutusta tarvitaan myös pienryhmien ohjaamisesta. Pietilä, A-M., Eirola, R. & Vehviläinen-Julkunen, K. 2002. Työmenetelmiä terveyttä edistävässä asiakastyössä. Teoksessa A-M. Pietilä, T. Hakulinen, E. Hirvonen, P. Koponen, E-M. Salminen & K. Sirola (toim.) Terveyden edistäminen – Uudistuvat työmenetelmät. Juva: Werner Söderström Osakeyhtiö, 148–171. Elämäntilanteen vaatiessa kotikäynti voi mahdollistaa perheyhteisön tuntemisen ja kodin ja koulun välisen yhteistyön tehostamisen. Erityisesti erityisen tuen tarpeessa oleville lapsille ja heidän perheilleen tulisi mahdollistaa kotikäynti. Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011 13 §. Hakupäivä 24.10.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110338 Tutkimusten mukaan kotikäynti on hyvä ja vaikuttava työmenetelmä. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2009. Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:20. Helsinki. Hakupäivä 10.9.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-2942-5 Kotikäyntien järjestämistapa vaihtelee eikä niitä toteuteta kaikissa kouluterveydenhuollon yksiköissä.

Tulevaisuuden suunnitelmissa on laajentaa esiopetus kaksivuotiseksi. Näin oppivelvollisuusikä varhaistuisi 6-vuotiaisiin. Tässä tapauksessa koulun esiopetukseen osallistuva ikäryhmä tulisi kuulumaan kouluterveydenhuollon piiriin. Holappa, A-S., Costiander, K., Haanpää, S., Kola-Torvinen, P. & Packalen, P. 2019. Kaksivuotinen esiopetus. Alustava selvitys 2019. Raportit ja selvitykset 2019:2a. Opetushallitus. Hakupäivä 12.10.2019. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/kaksivuotinen_esiopetus.pdf Joissakin kaupungeissa esikoululaisten terveystarkastukset toteutetaan jo nyt kouluterveydenhuollossa, esimerkiksi kun esikoulu sijaitsee alakoulun yhteydessä. Raisio. Sosiaali- ja terveyspalvelut: Terveyspalvelut: Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto: Kouluterveydenhuollon yhteystiedot. Raision kaupunki. Hakupäivä 26.10.2019. https://www.raisio.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/terveyspalvelut/koulu-ja-opiskeluterveydenhuolto/kouluterveydenhuollon Lappeenranta. Eksote: Terveyspalvelut: Koululaisten terveyspalvelut. Eksote – Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Hakupäivä 26.10.2019. http://www.eksote.fi/terveyspalvelut/koululaisten-terveyspalvelut/Sivut/default.aspx Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän toimintaohjelma neuvolatoiminnalle sekä kouluja opiskeluterveydenhuollolle vuosina 2018–2019. Hakupäivä 26.10.2019. https://www.phhyky.fi/assets/files/2018/05/Toimintaohjelma_24042018.pdf Myös ryhmämuotoisia terveystarkastuksia on kokeiltu joissakin toimipaikoissa. Vaikka onkin todettu, että ryhmämuotoiset terveystarkastukset eivät korvaa yksilöllistä terveystarkastusta Loimusalo, J.E. & Ropponen, R. 2011. ”Ryhmässä vai yksilönä?” Yksilömuotoisen kuusivuotiaan terveystarkastuksen korvaaminen ryhmämuotoisella terveystarkastuksella. Tampereen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 24.10.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111614664, voi terveystarkastuksiin sisällytettävällä ryhmämuotoisella terveysneuvonnalla olla saavutettavissa kustannusten ja resurssien säästöjä Hoikkala, L. & Lampinen, H. 2017. Matin ja Martan valinnat: Ryhmämuotoinen terveystarkastus alakoulun neljännellä vuosiluokalla. Tampereen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 24.10.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701231577. Ryhmämuotoiset menetelmät tarjoavat mm. vertaistukea ja lisäävät yhteisöllisyyttä. Erilaisista ryhmämuotoisista työmenetelmistä on tulossa lisää tutkimusnäyttöä. Niiden käyttöä olisi hyvä kehittää ja ottaa menetelmiä laajemmin käyttöön kouluterveydenhuollossa. Hakulinen-Viitanen, T., Hietanen-Peltola, M., Bloigu, A. & Pelkonen, M. (toim.) 2014. Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta sekä kouluterveydenhuolto – Valtakunnallinen seuranta 2012. Raportti 12/2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy. Hakupäivä 26.10.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-159-4

Myös kansainvälistyminen tuo omia haasteita terveydenhoitajan työhön Ahokainen, N., Rinkinen, M. & Tujula, M. 2018. Terveydenhoitajatyön muutokset. Saimaan ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 19.10.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805127802. Suomen sisällä lienee paljon alueellisia eroja siinä, miten kansainvälistyminen ja maahanmuutto näkyvät terveydenhoitajan vastaanotoilla. Kansainvälisyyden seurauksena terveydenhoitajan kommunikaatio-, vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaitojen merkitys sekä vieraiden kulttuurien tuntemus korostuvat. Vieraskielisten asiakkaiden kanssa tulisi aina käyttää tulkkia. Kommunikoinnin apuvälineenä voi käyttää muita menetelmiä, kuten piirtämistä ja valokuvia. Rautava-Nurmi, H., Westergård, A., Henttonen, T., Ojala, M. & Vuorinen, S. 2019. Hoitotyön taidot ja toiminnot. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Opiskelu- ja kouluterveydenhuoltolain tarkoituksena on "turvata opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu” Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013. Hakupäivä 21.10.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131287. Kouluterveydenhuollon henkilöstöresursseista on oma suosituksensa Sosiaali- ja terveysministeriö. 2004. Kouluterveydenhuollon laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:8. Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen kuntaliitto, Helsinki. Hakupäivä 25.9.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504225962. Kuitenkin tutkimusten mukaan opiskelu- ja kouluterveydenhuollon resursseissa ja saatavuudessa on ollut puutteita, joka vaarantaa alueellisen tasa-arvon. Henkilöstömitoituksissa on suuria eroja koulujen välillä eikä henkilöstömitoitussuositukset toteudu. Siksi oppilaiden asema ei ole yhdenvertainen. Wiss, K., Ståhl, T., Saaristo, V., Kivimäki, H., Frantsi-Lankia, M. & Rimpelä, A. 2017. Terveydenhoitajat, lääkärit, psykologit ja kuraattorit peruskouluissa 2008–2015. Suomen Lääkärilehti 3 (72), 127–131e. Hakupäivä 30.10.2019, http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201702011406 Tulevaisuuden haasteena on henkilöstömitoitusten saattaminen kohdilleen asetuksen ja kouluterveydenhuollon laatusuositusten Sosiaali- ja terveysministeriö. 2004. Kouluterveydenhuollon laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:8. Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen kuntaliitto, Helsinki. Hakupäivä 25.9.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504225962 mukaisesti.

Lähteet

Uusimmat artikkelit