Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 106/2020

Verkostosta vauhtia vientiin – koulutusviennin yhteistyömallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Metatiedot

Nimeke: Verkostosta vauhtia vientiin – koulutusviennin yhteistyömallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Tekijä: Haukkamaa Jussi; Hokkanen Laura; Ilvesviita Suvi

Aihe, asiasanat: alueellinen yhteistyö, aluekehitys, jatkuva koulutus, koulutusasteet, koulutusvienti, verkostot

Tiivistelmä: Koulutusviennissä yhdessä tekeminen mahdollistaa useita etuja, joihin kuuluvat esimerkiksi muilta oppiminen, tunnettuus ja näkyvyys, riskin pienentäminen ja mahdollisuus vastata laajempiin tarjouspyyntöihin ja osallistua suurempiin koulutusvientiprojekteihin. Artikkelissa esitellään Suomessa koulutusviennin kentällä toimivia yhteenliittymiä, joiden organisaatiomuoto vaihtelee esimerkiksi hankepohjaisen verkoston, ekosysteemimallin, konsortion ja yhtiömallin välillä. Pohjois-Pohjanmaalla koulutusviennin yhteistyötä on kehitetty PINO Network -verkoston kautta KAAKAO-, KOOKOS- ja KAHVI-hankkeiden avulla. Monipuolisiin toimenpiteisiin on kuulunut muun muassa PINO Network -verkoston ja brändin rakentaminen, toimijoiden verkostoituminen alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti, yhteistarjoomaan perustuvien tuote- ja palvelukonseptien edistäminen, ja esiintyminen yhteisen brändin alla markkinointikanavissa sekä vienninedistämismatkoilla. Keskeinen tavoite on myös ollut luoda edellytykset alueen julkisten koulutustoimijoiden koulutusviennin yhteistyömallille. Useista yhteistyön organisoimisen vaihtoehdoista artikkelissa esitellään lähemmin yhtiö-, konsortio- ja ekosysteemimallia. Mallista riippumatta on tärkeää huomioida muun muassa riittävä sitoutuminen, oppilaitos-yritysyhteistyön mahdollistaminen sekä luottamus toimijoiden kesken. Päämäärätietoinen yhteistyö koulutusviennin kentällä auttaa luomaan uusia oppimisen innovaatioita, liiketoimintaa ja elinvoimaa Pohjois-Pohjanmaalle.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2020-12-15

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20201209100089

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Haukkamaa, J., Hokkanen, L. & Ilvesviita, S. 2020. Verkostosta vauhtia vientiin – koulutusviennin yhteistyömallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 106. Hakupäivä 7.3.2021. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20201209100089.

Koulutustoiminta on kansainvälinen kasvuala. Koulutus nähdään yhtenä kansakuntien tulevaisuuden avaintekijänä. Toisaalta UNESCO ja useat tahot ovat nostaneet esille globaalin koulutuksen ja oppimisen kriisin, jossa haasteita tuovat rahoitus sekä oppimistulokset. Lisäksi COVID19-pandemia loi globaalin ja kiireellisen tarpeen etäoppimisen pedagogisille ratkaisuille. Suomalaiselle tutkimuspohjaiselle ja oppijalähtöiselle pedagogiselle osaamiselle on siis nähtävissä edelleen kasvavaa kysyntää. Vuosien 2017–2020 aikana Pohjois-Pohjanmaan koulutusviennin toimijoiden tarjonta, osaaminen ja tunnettuus ovat kehittyneet kehittämishankkeissa yritysten ja julkisten toimijoiden tiiviimmän verkostoitumisen avulla. Monitahoinen yhteistyö on vaikuttanut positiivisesti alueen koulutusviennin liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Pohjois-Pohjanmaalla tavoitellaan monipuolistuvaa vientitarjontaa ja uusia työpaikkoja alueen toimijoiden vahvuuksia hyödyntäen.

Koulutusviennin tiekartan 2020–2023 mukaan koulutusvienniksi määritellään koulutukseen, koulutusjärjestelmään tai siihen liittyvän osaamisen siirtoon pohjautuva liiketoiminta, josta ulkomainen taho maksaa. Suomen koulutusjärjestelmän tunnettuus maailmalla luo hyvän pohjan vientitoiminnalle. Suomalainen koulutusvienti kattaa laajasti tuotteita ja palveluja varhaiskasvatuksesta korkeakouluun, työelämän henkilöstökoulutuksiin ja jatkuvaan oppimiseen Opetushallitus. 2020. Koulutusviennin tiekartta 2020–2023. Raportit ja selvitykset 2020:8. Hakupäivä 6.7.2020. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/koulutusviennin-tiekartta-2020-2023. Yhdeksi keskeiseksi haasteeksi koulutusviennin kentällä on kuitenkin tunnistettu yhteistyön puute Korhonen, P. 2014. Koulutusviennin lastentaudista – diagnooseja ja reseptiikkaa. Teoksessa A. Airola (toim.) Koulutusviennillä kansainvälisille markkinoille. Karelia-Ammattikorkeakoulun julkaisuja B:23, 30–33. Joensuu: Grano Oy. Hakupäivä 23.9.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-275-125-6.

Koulutusvientiyritysten liikevaihto oli vuoden 2019 lopussa yhteensä 385 miljoonaan euroa. Liikevaihdon kasvattamisessa keskeistä on kysynnän ymmärtäminen ja yhä kokonaisvaltaisemman tarjonnan tuottaminen. Miljardiluokan vientitulojen saavuttamiseksi tarvitaan uudenlaista systeemitason ajattelua ja yritysvetoisuutta vientiin. Opetushallitus. 2020. Koulutusviennin tiekartta 2020–2023. Raportit ja selvitykset 2020:8. Hakupäivä 6.7.2020. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/koulutusviennin-tiekartta-2020-2023

Koulutusviennissä verkostot tarjoavat useita hyötyjä, kuten riskin jakamista, resurssien yhdistämistä ja oman osaamisen laajentamista Harju, E. & Järvinen-Taubert, J. 2014. Koulutusvienti ja verkostoitumisen välttämättömyys. Teoksessa A. Airola (toim.) Koulutusviennillä kansainvälisille markkinoille. Karelia-Ammattikorkeakoulun julkaisuja B:23, 64–68. Joensuu: Grano Oy. Hakupäivä 23.9.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-275-125-6. Koulutusvientiä aloittavalle organisaatiolle keskinäinen verkostoituminen alan toimijoiden kanssa tuo tukea toimintamallien oppimisessa, ja toisaalta myynnin kasvaessa yhteistyöllä saadaan mukaan eri tahojen osaaminen palvelemaan yhteisiä asiakkaita Opetushallitus. 2020. Koulutusviennin tiekartta 2020–2023. Raportit ja selvitykset 2020:8. Hakupäivä 6.7.2020. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/koulutusviennin-tiekartta-2020-2023. Kattavampi verkostoituminen auttaa vastaamaan muun muassa suomalaisten toimijoiden pienen koon, jäsentymättömän tuote- ja palvelutarjonnan, kokemattomuuden ja uskottavuuden haasteisiin Nuutinen, E. 2014. Kokemuksia suomalaisesta koulutusviennistä ja verkostoista 2011–2014. Teoksessa A. Airola (toim.) Koulutusviennillä kansainvälisille markkinoille. Karelia-Ammattikorkeakoulun julkaisuja B:23, 58–63. Joensuu: Grano Oy. Hakupäivä 23.9.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-275-125-6. Nopealla aikataululla tulevat asiakkaiden tarjouspyynnöt ja tilaukset voivat olla laajoja ja sisältää monenlaisia elementtejä. Tarvitaan selkeää organisoitumista vertikaalisesti eri koulutusasteiden välillä sekä myös horisontaalisesti saman koulutusasteen oppilaitosten välillä Harju, E. & Järvinen-Taubert, J. 2014. Koulutusvienti ja verkostoitumisen välttämättömyys. Teoksessa A. Airola (toim.) Koulutusviennillä kansainvälisille markkinoille. Karelia-Ammattikorkeakoulun julkaisuja B:23, 64–68. Joensuu: Grano Oy. Hakupäivä 23.9.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-275-125-6. Samoin tarvitaan myös julkisen ja yksityisen puolen yhteistyötä Korhonen, P. 2014. Koulutusviennin lastentaudista – diagnooseja ja reseptiikkaa. Teoksessa A. Airola (toim.) Koulutusviennillä kansainvälisille markkinoille. Karelia-Ammattikorkeakoulun julkaisuja B:23, 30–33. Joensuu: Grano Oy. Hakupäivä 23.9.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-275-125-6, kansallista koordinointia sekä verkostoitumista ulkomaisten koulutusvientikokemusta omaavien korkeakoulujen kanssa Cai, Y., Hölttä, S. & Kivistö, J. 2012. Finnish higher education institutions as exporters of education – are they ready? Teoksessa S. Ahola & D. Hoffman (toim.) Higher education research in Finland: Emerging structures and contemporary issues. Finnish Institute for Higher Educational Research, University of Jyväskylä, 215–233. Hakupäivä 22.9.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5189-4. Isoihin kansainvälisiin hankkeisiin mukaan pääsemiseksi aktiivinen kanssakäyminen ulkomaisten toimijoiden kanssa on tärkeää Opetushallitus. 2020. Koulutusviennin tiekartta 2020–2023. Raportit ja selvitykset 2020:8. Hakupäivä 6.7.2020. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/koulutusviennin-tiekartta-2020-2023

Keskeistä koulutusviennin kumppanuuksissa on luottamus ja yhteinen arvoperusta Opetushallitus. 2020. Koulutusviennin tiekartta 2020–2023. Raportit ja selvitykset 2020:8. Hakupäivä 6.7.2020. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/koulutusviennin-tiekartta-2020-2023. Menestyksekkään yhteistyön taustalla on keskinäinen tuntemus, onnistuneet yhteiset kokemukset, yhteistoiminnallisuus ja vastavuoroisuus sekä erilaisten osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen Harju, E. & Järvinen-Taubert, J. 2014. Koulutusvienti ja verkostoitumisen välttämättömyys. Teoksessa A. Airola (toim.) Koulutusviennillä kansainvälisille markkinoille. Karelia-Ammattikorkeakoulun julkaisuja B:23, 64–68. Joensuu: Grano Oy. Hakupäivä 23.9.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-275-125-6

Koulutusviennin alueellinen yhteistyö ja kansainvälinen verkostoituminen ovat olleet keskeisiä teemoja PINO Network -koulutusvientiverkoston kehittämisessä Pohjois-Pohjanmaalla (kuva 1). Tässä artikkelissa luodaan katsaus suomalaisen koulutusviennin toimijoiden organisoitumisen muotoihin kansallisesti sekä tarkastellaan koulutusviennin kehittämistoimenpiteitä yhteistyön rakentamisen näkökulmasta Pohjois-Pohjanmaalla. Artikkelin lopuksi avataan mahdollisuuksia Oulun alueen koulutusorganisaatioiden koulutusviennin yhteistyön organisoimiseksi. 

Valokuva, jossa ihmisiä portailla.

KUVA 1. PINO Networkin järjestämän Arctic Education Forum -tapahtuman osallistujia Oulussa vuonna 2018 (kuva: Kimmo Kuortti)

Suomalaisten koulutusviennin toimijoiden yhteenliittymiä

Suomessa toimii useita koulutusviennin yhteenliittymiä, jotka ovat esimerkiksi erilaisia verkostoja, konsortioita ja yhtiöitä. Monet suomalaiset oppilaitokset ja korkeakoulut ovat perustaneet vientiyrityksiä tai -konsortioita, sillä julkisten koulutusorganisaatioiden toimintaympäristö asettaa tiettyjä rajoituksia liiketoiminnalle eikä ole yhtä joustava yrityksiin verrattuna Siikanen, R. 2014. Korkeakoulujen henkilöstö uusien haasteiden edessä. Teoksessa A. Airola (toim.) Koulutusviennillä kansainvälisille markkinoille. Karelia-Ammattikorkeakoulun julkaisuja B:23, 38–41. Joensuu: Grano Oy. Hakupäivä 23.9.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-275-125-6. Taulukossa 1 on eritelty yhteenliittymiä organisaatiomuodon, toimijoiden, tarjooman ja päämarkkina-alueen osalta. 

TAULUKKO 1. Koulutusviennin yhteenliittymiä Suomessa Nurminen, M. 2020. Education Tampere. Sähköpostihaastattelut 10.–16.6.2020. Jansson, M. 2020. Omnia Partners Oy. Sähköpostihaastattelut 10.–16.6.2020. Pulkkinen,T. 2020. Edu Excellence Oy. Sähköpostihaastattelut 10.–16.6.2020. Hendolin, I. 2020. Educluster Finland Oy. Sähköpostihaastattelut 10.–16.6.2020. Väyrynen. K. 2020. Global Education Park Finland. Sähköpostihaastattelut 10.–16.6.2020. FinnWayLearning. 2020. Hakupäivä 10.6. http://www.finnwaylearning.fi/about-us/ Global Education Park Finland. 2020. Hakupäivä 10.6.2020. https://www.globaleducationparkfinland.fi/about-global-education-park-finland Educluster Finland. 2020. Hakupäivä 10.6.2020. https://educlusterfinland.fi/story/

Nimi Organisaatio-muoto Toimijat Tarjooma Päämarkkinat
Education Tampere Tampereen koulutus- ja teknologia-ratkaisujen toimittajien yhteisö, perustettu 2019 Ohjelmaa vetää Business Tampere. Yhteisössä 18 yritystä sekä oppilaitokset TAMK, Tredu ja TAKK Tavoitteena luoda kestäviä globaaleja kumppanuuksia ja 2000-luvun oppimismahdollisuuksia, jotka perustuvat suomalaiseen innovaatioon, tutkimukseen ja pedagogiseen asiantuntemukseen. Mm. Yhdistyneet Arabiemiraatit, Afrikka, Kiina, Chile
Educluster Finland Oy Osakeyhtiö, perustettu 2010 Jyväskylän yliopisto, JAMK, Koulutuskunta-yhtymä Gradia Suomalaiset kansainväliset koulut, ammatillisen koulutuksen vienti, opetus- ja kasvatusalan täydennyskoulutus, räätälöidyt koulutukset Mm. Aasia, Lähi-itä, Latinalainen Amerikka
FinnWay-Learning Konsortio Turun kaupunki, Turun yliopisto, Turku amk, Turun AKK, Novia amk, ammattiopisto Livia, Salon seudun koulutuskuntayhtymä Opetus- ja kasvatusalan täydennyskoulutus, mm. Kiva-koulu Mm. Kiina, Espanja
Global Education Park Finland Hankepohjainen verkosto, tavoitteena luoda alueelle koulutuksellinen ekosysteemi Business Joensuu -liikelaitos, Joensuun kaupunki, Itä-Suomen yliopisto, Karelia amk, Riveria-ammattiopisto, peruskoulut ja lukiot, konservatorio Koulutusmatkailu, opettajakoulutus, opetusteknologiat, terveys- ja sosiaaliala, metsäbiotalous Venäjä, Kiina, Chile, Peru, Japani, useat EU-maat
Edu-Excellence Oy Osakeyhtiö, perustettu 2017 Haaga-Helia-, Laurea- ja Metropolia- ammattikorkeakoulut Tutkintomyynti, täydennyskoulutukset, opettajakoulutus, asiantuntijapalvelut mm. tulevaisuuden teknologiat, innovointi, yrittäjyys, matkailu Mm. Kiina, APAC, Eteläinen Afrikka, Latinalainen Amerikka
Omnia Education Partnerships Oy Osakeyhtiö, perustettu 2016 Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, Kirkon Ulkomaanapu, Savon Koulutus Oy, Suomen Yrittäjäopisto TVET-koulutus, konsultointi, ammattiopettajien koulutus, yrittäjyyskasvatus ja kv-osaamisen kehittäminen Suomessa. Mm. Intia, Saudi-Arabia, Uganda, Egypti

Seuraavaksi esitellään esimerkkeinä muutamia erityyppisiä alueellisia yhteenliittymiä: koulutusvientiyhtiö Educluster Finland, Education Tampere -ekosysteemi, sekä alueina pääkaupunkiseutu ja Lappi.

Educluster Finland Oy – koulutusviennin edelläkävijä Keski-Suomesta

EduCluster Finland (ECF) on koulutusviennin edelläkävijä Suomessa. ECF perustettiin vuonna 2010 Jyväskylän yliopiston, koulutuskuntayhtymä Gradian sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteiseksi vientiyhtiöksi. ECF on tähän mennessä ollut mukana yli 200 kansainvälisessä projektissa työskennellen yhteistyössä paikallisten hallitusten, ministeriöiden, koulujen sekä kouluttajien kanssa. Educluster Finland. 2020. Hakupäivä 10.6.2020. https://educlusterfinland.fi/story/

ECF:llä on laaja kokemus suomalaisen koulutuskonseptin tuotteistamisesta ja sovittamisesta paikalliseen kontekstiin. Vientitoiminnassa ECF voi hyödyntää yli 5 000 koulutusalan asiantuntijan osaamista varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Business Finland. 2019. Educluster Finland. Hakupäivä 4.6.2020. https://www.businessfinland.fi/en/companies/e/educluster/

Education Tampere – koulutusviennin ekosysteemi

Alkujaan Tampereelle oli tavoitteena perustaa koulutusvientiyhtiö, jonka perustajajäseninä olisivat olleet Tampereen kaupunki, TAMK, TAKK, Tampereen yliopisto sekä muita alan toimijoita. Pian päädyttiin uuteen malliin, jossa koulutusviennin kehittäminen siirrettiin Business Tampereen koordinoimien ekosysteemiohjelmien piiriin. Ekosysteemin ohjausryhmässä ja toimintaa rahoittamassa olivat tässä vaiheessa lähes kaikki edellä mainitut toimijat. Education Tampere edistää vientitoimintaa järjestämällä jäsenilleen tapahtumia ja viennin edistämismatkoja sekä luomalla verkostoja. Education Tampere ei puutu jäsentensä liiketoimintamalleihin eikä ota välityspalkkioita tuomistaan myyntiliideistä. Tampereella koulutusvienti tunnistetaan yhdeksi kasvutoimialaksi, joka on myös nostettu seudun elinkeinostrategiaan näkyville. Nurminen, M. 2020. Education Tampere. Sähköpostihaastattelut 10.–16.6.2020.

Pääkaupunkiseutu – toimialan vahva veturi

Pääkaupunkiseutu muodostaa koulutusviennissä suurimman kansallisen keskittymän. Siellä toimivat ministeriöt (OKM, UM, TEM), Opetushallituksen alaisuudessa toimiva Education Finland -kasvuohjelma sekä vanhimmat (muun muassa Sanoma Pro, Otava) ja vahvimmat koulutusvientialan yritykset. Pääkaupunkiseutu on useiden koulutusalan keskeisten tapahtumien keskus (Educa, Dare to Learn jne.) ja kävijämääriltään merkittävin kansainvälisten koulutusdelegaatioiden vierailukohde.

KOLA – Koulutusvientiosaamista Lappiin

Vuoden 2020 alussa käynnistyneen kaksivuotisen KOLA-hankkeen tavoitteena on kehittää alueen koulutusvientiyritysten sekä koulutusorganisaatioiden henkilöstöjen vientiosaamista sekä vahvistaa toimijoiden välistä kumppanuutta koulutusvientisektorilla. Hankkeen koordinaattorina toimii Lapin yliopisto. Osatoteuttajina toimivat Lapin amk, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä / Lapin koulutuskeskus REDU, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia sekä Peräpohjolan Opisto. Lapin yliopisto. 2020. KOLA - Koulutusvientiosaamista Lappiin. Hakupäivä 4.6.2020. https://www.ulapland.fi/FI/Yksikot/Koulutus--ja-kehittamispalvelut/Osaamisen-taydentaminen/Koulutusvientiosaamisen-kehittaminen---KOLA-hanke

Oulun toimijoiden koulutusviennin yhteistyön mahdollisuudet

Oulun seudulla ja Pohjois-Pohjanmaalla on merkittäviä vahvuuksia koulutusalan ja -viennin liiketoimintaan. Yksi menestystekijöistä on alueen koulutustoimijoiden nykyinen yhteistyökyky, jonka avulla on jo tuotettu uusia ja laadukkaita palveluita vientiin. Alueen tärkeitä vahvuuksia ovat myös korkeakoulujen opetus- ja kasvatusalan tutkimus sekä eri koulutusasteiden koulutusalan kehittämistyö ja käytännön osaaminen. Tutkimus synnyttää uutta osaamista ja innovaatioita sekä yritysten liiketoimintaan että julkisten toimijoiden koulutustoimintaan. Oulun alueen monipuoliset yrittäjyyden ja innovaatioiden kehittämismallit tukevat koulutusyrityksiä ja ovat lisäksi myös mahdollisia vientituotteita. Toimialojen välisen yhteistyön kautta voidaan hyödyntää myös alueen monipuolista kokemusta testaus- ja pilotointialustoista. Opetus- ja kasvatusalan ohella koulutusvienti tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös Oulun vahvojen toimialojen toimijoille, esimerkiksi ICT-, cleantech-, ympäristö-, hyvinvointi- ja terveysaloille.

Koulutusviennin kehittämistoimenpiteitä Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaalla koulutusvientiä on kehitetty PINO Network –verkoston alla EAKR- ja ESR-rahoitteisilla hankkeilla vuosina 2017-2020: KAAKAO – Koulutusviennin kasvu ja kansainvälistyminen Pohjois-Pohjanmaalla, KOOKOS – Koulutusorganisaatioiden koulutusviennin innovaatiotoiminnan kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla ja KAHVI – Koulutusviennin alueellisen osaamisen vahvistaminen (kuvio 1). Hankkeet on toteutettu yhteistyössä Oamkin, Oulun yliopiston, Diakin, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden ja OSAOn kanssa. Hankkeita ovat rahoittaneet Pohjois-Pohjanmaan liitto sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Kuvio, jossa koulutusviennin hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2017–2020

KUVIO 1. Koulutusviennin hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2017–2020

Alueen koulutusviennin yhteistyötä on edistetty useilla hankkeiden toimenpiteillä. Yli 60-jäseninen PINO Network -vientiverkosto kokoaa yhteen julkisia koulutusorganisaatioita ja yrityksiä. Verkoston toimintaa on tuettu esimerkiksi verkostotapaamisilla ja tunnettuuden lisäämiseksi on luotu yhteinen PINO Network -brändi, jonka puitteissa verkoston tarjoomaa on esitetty muun muassa eri markkinointikanavissa, viennin edistämismatkoilla ja kansainvälisissä tapahtumissa. Sisällöllisesti yhteistyötä on edistetty kehittämällä ja kokoamalla yhteistarjoomaan perustuvia tuote- ja palvelukonsepteja. Hankkeiden toiminnan myötä on verkostoiduttu sekä Suomessa että kohdealueilla toimivien vientiammattilaisten ja kohdeorganisaatioden kanssa ja siten edistetty kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia koulutusliiketoiminnassa.

Yhtenä tavoitteena on ollut luoda edellytyksiä alueen julkisten koulutustoimijoiden yhteistyömallille koulutusviennissä. Oulun alueen julkisten oppilaitosten johto ja asiantuntijat ovat aktiivisesti pohtineet vaihtoehtoja yhteistyön tiivistämiseksi ja organisoinniksi. Yhteistyömallin kehittämisen taustaksi toteutettiin benchmarking-selvitys, jossa kartoitettiin Oulun julkisten koulutustoimijoiden koulutusviennin tilanne ja toimijoiden yhteenliittymät Suomessa. Kehittäminen jatkui yhteistyön organisoitumisen mallien työstämisellä skenaariotyöpajoissa. Lakiasiantuntijan konsultointia hyödynnettiin eri organisoitumismallien riskienhallintaan liittyen sekä liiketoimintakonsultointia kartoittamaan mahdollisten liiketoimintamallien vaihtoehtoja. Koulutusorganisaatioiden johtajatason tapaamisissa on käsitelty yhteistyön vaihtoehtoja, konsultoinnin tuloksia ja seuraavia askeleita. Voidaan todeta, että COVID-19-pandemia on vaikuttanut merkittävästi yhteistyömallin ja tarjonnan pohdintaan erityisesti vuoden 2020 aikana.

Oppilaitosten yhteistyömallien mahdollisia vaihtoehtoja Pohjois-Pohjanmaalla 

Pohjois-Pohjanmaalla on pohdittu vaihtoehtoja oppilaitosten koulutusviennin yhteistyölle. Yleisesti ottaen koulutusviennin alueelliselle organisoitumiselle löytyy useita erilaisia vaihtoehtoja (vrt. taulukko 1) , ja niiden pohjalta voidaan tarkastella vaihtoehtoina muun muassa yhtiö-, konsortio- ja ekosysteemimalleja. 

Yhtiö voi keskittyä esimerkiksi markkinointiin ja myyntiin, tuottaa kokonaisvaltaisesti koulutusviennin palvelut laajalla tarjoomalla tai suunnata rajattujen tuote- ja palvelukokonaisuuksien tarjoamiseen. Vientiyhtiön etuina voidaan mainita muun muassa liiketoimintariskien hallinta, keskitetty myynti ja suoraviivainen tarjousprosessi, roolien ja toimintamallien selkeys sekä kannattavuuden seurannan selkeys. Lisäksi usean koulutustoimijan yhtiö voi toimia veturiyrityksenä tukien viennissä myös alueen muita yrityksiä. Osakkaina voi olla julkisia sekä yksityisiä toimijoita. Toisaalta mallin haasteita voivat olla muun muassa osakkaiden sitoutuminen, yhteistyön toimintatapojen määrittely tai pääomatarpeen varmistaminen. 

Konsortiomallissa yhteistyö voi suuntautua esimerkiksi koulutusvientiprojektien myynnin koordinointiin tai projektitoteutukseen. Asiakas voi tavoittaa konsortion toimijat ja tarjonnan yhteisen markkinoinnin avulla. Konsortion toimijat voivat hyödyntää toistensa asiantuntemusta ja verkostoja. Mallin haasteita voivat olla muun muassa riskienhallinta, hitaus päätöksenteossa, tarjousprosessin monivaiheisuus ja toimijoiden sitoutumisen varmistaminen. Sekä yhtiö- että konsortiomallissa projekteissa toteuttajina voi olla mukana myös ydinjoukon ulkopuolisia toimijoita. 

Pohjois-Pohjanmaalla on toteutettu onnistuneesti erilaisia klusteriohjelmia ja innovaatiokeskittymiä (esimerkiksi ohjelmistoteollisuus, terveysteknologia) vauhdittamaan tietyn toimialan kehittymistä. Vastaavasti myös "koulutustoimialan ekosysteemimalli" on mahdollinen yhteistyön vaihtoehto, jossa muiden kasvutoimialojen mallin mukaan edistetään yhteistoiminnassa uusia oppimisen innovaatiota ja liiketoimintaa kotimaan ja ulkomaiden markkinoille. Tällöin toimijat sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin omien luontevien rooliensa kautta. Yritykset kehittävät innovaatioita ja liiketoimintaa luoden uusia työpaikkoja. BusinessOulu, Business Finland, ELY-keskus ja muut vastaavat toimijat vastaavat yritysten kehityspalveluista, tuesta ja rahoituksesta. Julkiset koulutuksenjärjestäjät ja tutkimusorganisaatiot kehittävät omia vientituotteitaan sekä tarjoavat yrityksille muun muassa testausmahdollisuuksia, osaavaa työvoimaa sekä tuottavat tutkimustietoa uusiin innovaatioihin. Edellisten lisäksi useat toimijat voivat tukea roolinsa mukaisesti vientiä merkittävästi muun muassa "ovenavauspalveluiden", verkostojensa ja resurssien avulla: ministeriöt, maakuntaliitot, kunnat, kauppakamarit, yrittäjäjärjestöt sekä etujärjestöt.

Pohjois-Pohjanmaalla ollaan tienhaarassa

Koulutustoiminta kansainvälisenä kasvualana, UNESCO:n Niemi, H. 2018. Koulutuksen globaali kriisi – Agenda 20130. Hakupäivä 15.10.2020. https://docplayer.fi/132987943-Koulutuksen-globaali-kriisi-agenda-unesco-koulutus-hyvinvoinnin-ja-kestavan-kehityksen-perustana.html esiin nostama globaali koulutuksen ja oppimisen kriisi sekä COVID-19-pandemian tuoma tarve koulutuksen digitalisaatiolle ja etäoppimisen pedagogisille ratkaisuille luovat kasvavaa kysyntää suomalaiselle pedagogiselle osaamiselle jatkossakin. Koulutustoimiala on kasvanut myös Pohjois-Pohjanmaalla merkittävästi yhä useampien yritysten toimiessa jo vientimarkkinoilla. PINO Network -brändin avulla on rakennettu alueen koulutusviennin toimijoille yhtenäistä kansallista näkyvyyttä sekä uskottavuutta, joka on alkanut kantaa hedelmää muun muassa kansallisilla ja kansainvälisillä yhteydenotoilla. Alan julkisen ja yksityisen liiketoiminnan kehittämisen voitaneen sanoa olevan parhaillaan tienhaarassa Pohjois-Pohjanmaalla; yhteistyötä tiivistämällä voidaan paremmin edistää elinvoimaisen liiketoiminnan edellytyksiä myös jatkossa.

Koulutusviennin organisoitumiselle on olemassa useita vaihtoehtoja ja sopiva malli voi syntyä myös eri vaihtoehtoja soveltuvin osin yhdistämällä. Mallista riippumatta on hyvä huomioida muutamia yhteisiä tekijöitä. Asiakkaan kannalta olennaista on kokonaisvaltaisten ratkaisujen tarjoaminen yhden luukun periaatteella, ja mallissa on varmistettava yritys-oppilaitosyhteistyön mahdollisuudet. Oulun alueen julkiset ja yksityiset toimijat voivat luontevasti tarjota oppimisratkaisuja yhdessä kaikille koulutusasteille. Julkisten ja yksityisten organisaatioiden yhteenliittymät voivat paremmin päästä mukaan isoihin, kokonaisratkaisuja vaativiin kehitysrahoittajien hankkeisiin. Kansainväliset asiakkaat haluavat usein yritysten rinnalle suomalaisen oppilaitoksen mukaan muun muassa jatkuvuuden, laadun ja tutkimukseen perustuvan osaamisen takeeksi. 

Alueellisen yhteistyön organisoitumisen mallista riippumatta osallistuvilta tahoilta tarvitaan sitoutumista, taloudellista panostusta ja tarjooman kehittämistä. Yhteistyöstä sovittaessa on syytä huomioida julkisten organisaatioiden vaihtelevat hallintokulttuurit, jotka näkyvät muun muassa päätöksentekorytmin erilaisuutena ja eritahtisuutena. Laajan yhteenliittymän sisällä tapahtuu myös väistämättä henkilövaihdoksia, jotka omalta osaltaan voivat vaikuttaa linjauksiin. 

Kaikissa vaihtoehdoissa keskeistä on luottamuksen rakentaminen. Luottamusta voidaan vahvistaa erilaisilla sopimuksilla ja pelisäännöillä, mutta viime kädessä luottamus syntyy henkilöiden välisessä kanssakäymisessä. Nykyisen yhteistyön perusteella voi kuitenkin todeta, että luottamuksen puute Oulun toimijoiden välillä ei ole ollut haasteena. Asiat voidaan ratkaista, kun luottamus kumppaneihin on kunnossa. 

Koulutusala voi tuottaa Oulun talousalueelle liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja, kun oppimisen innovaatioita ja koulutusalan vientiä tuetaan toimijoiden päämäärätietoisella yhteistyöllä. Nyt on oikea aika päättää, miten alueella kehitetään uutta koulutukseen perustuvaa liiketoiminta-aluetta ja tuetaan toimialan elinvoimaa ja työpaikkoja.

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus