Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 57/2020

Virkamies taiteen tekijänä

19.8.2020 ::

Metatiedot

Nimeke: Virkamies taiteen tekijänä. Teoksessa E. Isomursu, P. Hoppu & J. Tötterström (toim.) Taidetta ja elämää

Tekijä: Kuula-Bullat Kaisa

Aihe, asiasanat: opetus, taide

Tiivistelmä: Artikkelissa pohditaan, millaista on toimia samanaikaisesti sekä taiteen tekijänä että kaupungin virkamiehenä.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2020-08-19

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020062345424

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Kuula-Bullat, K. 2020. Virkamies taiteen tekijänä. Teoksessa E. Isomursu, P. Hoppu & J. Tötterström (toim.) Taidetta ja elämää. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 57. Hakupäivä 20.1.2022. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020062345424.

Artikkelissa pohditaan, millaista on toimia samanaikaisesti sekä taiteen tekijänä että kaupungin virkamiehenä.

Kuvituskuva

KUVA: Kaisa Kuula-Bullat

Kysymystä ”miksi teet taidetta” en ole koskaan aikaisemmin edes pohtinut. Olen ajautunut nykyiseen tehtävääni eri elämänvaiheiden kautta. Olen musiikkiperheen kasvatti, eikä minulle ole oikein annettu vaihtoehtojakaan. Lapsena olisin halunnut soittaa pianoa, mutta isä sanoi viulun olevan sosiaalisempi soitin. Mielestäni alttoviulu on vieläkin sosiaalisempi soitin. Muutama vuosi sitten tein radikaalin tempun myymällä viuluni ja ostamalla tilalle alttoviulun. Vihdoinkin tunsin löytäneeni oman soittimeni. Pari vuotta asiaa kypsyteltyäni uskaltauduin viime vuonna hakeutumaan alttoviulutunneille Oulun konservatorioon. Opinto-ohjaajan pyynnöstä (saavat rahoitusta valmistuneista) suoritin musiikkialan perustutkinnon ammattisen tutkinnon osan solistina toimiminen. Nykyisiin opintoihini hakeuduin aluksi alttoviulutuntien toivossa. Työsuunnitelmanakin oli ”Taiteellinen työskentely osana henkilöstöjohtamista”. Opintojen edettyä opinnäytetyöni nimeksi on muuttunut ”Yhteisen strategian luominen henkilöstöjohtamisen tueksi”. 

Opinnäytetyöni avulla saanenkin vastauksen seuraavaan kysymykseen: mihin pyrin taiteellani? Mihin pyrkii johtamani musiikkioppilaitos tai laajemmin: mihin pyrkii Suomen musiikkioppilaitosjärjestelmä?

Suomen musiikkioppilaitosten liitto on perustettu yli 60 vuotta sitten, vuonna 1956. Musiikkioppilaitoksia koskeva ensimmäinen valtionavustuslaki, laki musiikkioppilaitosten valtionavustuksesta (147/68) tuli voimaan vuoden 1969 alusta. Saman vuoden marraskuussa (24.11.1969) perustettiin johtamani Lapin musiikkiopisto. Laki valtionavustuksesta loi pohjan nykyiselle musiikkikasvatusjärjestelmälle. Nykyään 87 oppilaitosta saa taiteen perusopetuksen tuntiperusteista valtionosuutta ja musiikkioppilaitokset sekä niiden sivutoimipisteet ovat kirjastojen lisäksi ainoa koko maan kattava kulttuuripalveluverkosto. Musiikkioppilaitosten tehtävänä on ollut musiikinopetusta antamalla luoda valmiudet alan ammattiopintoihin sekä kehittää kansallista musiikkikulttuuria ja laajentaa musiikin harrastusta. Pääkaupunkiseudulla musiikkioppilaitoksissa opiskelevien osuus ikäluokasta on 19 %. Rovaniemen kaupungin koululaisista 5,6 % osallistuu musiikkiopistotoimintaan. Taideoppilaitosta johtamalla pyrin siihen, että yhä useammalla lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen. 

Taiteen tekijänä olen tällä hetkellä kaupungin virkamies. Tämä antaa minulle valtavat mahdollisuudet. Tuntuu ruhtinaalliselta perustamani yksityisen musiikkikoulun jälkeen johtaa oppilaistosta, joka saa kaikista kuluista valtiolta rahoitusta 57 % ja kunnilta yli 30 %. Yksityisessä musiikkikoulussa tulonlähteenä olivat lukukausimaksut, nyt ne kattavat vain noin 13 % kaikista kuluista. Tämänhän piti olla Pietarissa viettämieni lähes kahdenkymmen vuoden jälkeen suomalainen taivas. Mutta ei! Yksikköhinta on pudonnut viime vuoden 77,14 eurosta 76,18 euroon. Kilpailukykysopimuksen myötä valtionosuus ei olekaan 57 % vaan 55,85 %. Kaupungin ja kuntien tuki on oppilaitosta johtamani neljän vuoden aikana pienentynyt lähes 150 000 euroa. Edelleen pitäisi säästää. Eläköitymisten yhteydessä uusia virkojen täyttölupia ei myönnetä. Tällä hetkellä mahdollisia virkoja täytetään vain määräaikaisesti. Samaan aikaan toimintaa pitäisi koko ajan kehittää. 

Olen kuitenkin siinä onnellisessa asemassa, että kaikkiin tekemiini kehittämishankkeisiin on myönnetty valtionavustusta. Aluksi yhdessä alueen muiden musiikkiopistojen rehtoreiden kanssa kohensimme Lapin taiteen perusopetuksen tieto- ja viestintäteknologian tasoa. Sen jälkeen perustimme yhteisen jousiorkesterin ja toimme näppäripedagogiikan Lappiin. Meneillään on kansainvälinen Erasmus MIX-hanke. Viime lukuvuonna oli Polar Piano Project ja tänä lukuvuonna Aurora Borealis Strings -hanke. Seuraavaksi suunnitellaan varmaankin jotain puhallinsoittajille. Olisi hienoa saada ideointiin mukaan kaikki oppilaitoksemme opettajat. Olisi upeaa, että meillä olisi yhteinen visio. Kaikilla olisi sama päämäärä, miksi teemme tätä työtä. Näiden opintojen tavoitteena onkin saada välineet yhteisen strategian luomiselle. 

Työni kulttuurinen viitekehys on kunnan palvelujen järjestäminen. Taideoppilaitoksen rehtorina minun pitää osata osallistaa, sitouttaa ja rakentaa yhteistyötä hyvinvoivan organisaation ja työympäristön kehittämiseksi. Oppilaitoksemme osallistuu taidekasvatustalkoisiin, joka pyrkii edistämään tasa-arvoa ja lisäämään taidekasvatuksen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä taidekasvatuksen hyvinvointivaikutuksia yksilöille ja yhteisöille.