Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 12/2020

Yhteistyöllä kiertotalouden osaajaksi

27.3.2020 ::

Metatiedot

Nimeke: Yhteistyöllä kiertotalouden osaajaksi

Tekijä: Hilli Anu; Moilanen Sanna

Aihe, asiasanat: kiertotalous, korkeakouluopetus, luonnonvara-ala, yritysyhteistyö

Tiivistelmä: Kiertotaloudella pyritään vastaamaan ympäristöhaasteisiin. Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää uudenlaisia toimintamalleja sekä kysynnän että tarjonnan näkökulmasta. Kiertotalouden liiketoimintamalleja ovat muun muassa palveluiden tarjoaminen tuotteiden sijaan, jakamisalustat, joilla pyritään nostamaan tuotteiden käyttöastetta ja pidentämään käyttöikää sekä kierrättämään ja uudelleen hyödyntämään elinkaarensa loppuun tulleiden tuotteita ja raaka-aineita. Kiertotaloudessa korostuu eri toimialojen välinen yhteistyö, jossa pyritään kehittämään uudenlaisia liiketoimintamalleja resurssien tehokkaan käytön edistämiseksi.

Oulun ammattikorkeakoulun tekniikan ja luonnonvara-alan yksikössä kehitettiin osana Kiertotaloutta ammattikorkeakouluihin -hanketta bio- ja kiertotalouden yritysyhteistyömalli, joka pohjautuu projektioppimiseen ja työelämälähtöisyyteen. Yhteistyön toimintamuotona voivat olla tutkimus- ja kehittämishankkeet, opinnäytetyöt, palvelutoiminta, projektiopinnot tai laboratoriopalvelut.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2020-03-27

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe202003067464

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Hilli, A. & Moilanen, S. 2020. Yhteistyöllä kiertotalouden osaajaksi. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 12. Hakupäivä 8.7.2020. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe202003067464.

Kiertotaloudessa tuotteet ja materiaalit kiertävät mahdollisimman pitkään ja materiaalihukkaa sekä jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää uusia liiketoimintamalleja ja uudenlaista yhteistyötä eri toimialojen välillä, joten kiertotalousosaamisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa.

Kiertotaloudella tarkoitetaan talousmallia, jossa raaka-aineet, komponentit ja tuotteet pysyvät mahdollisimman pitkään käytössä ja niiden arvo pyritään pitämään mahdollisimman korkeana. Kiertotalouden mallissa tuotantoprosessit ja tuotteet suunnitellaan niin, ettei hukkaa ja jätettä synny, vaan ylijäämämateriaaleista muodostuu raaka-ainetta toiselle toimijalle. Kulutus perustuu palveluiden käyttämiseen sekä tuotteiden jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Kun tuotteet ja tavarat on käyttäjän näkökulmasta kulutettu loppuun, niistä tehdään uusia raaka-aineita ja tuotteita. Sitra. 2018. Mitä nämä käsitteet tarkoittavat? Teoksessa Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025. Sitran selvityksiä 117. Hakupäivä 20.2.2020. https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/ Seppälä, J., Sahimaa, O., Honkatukia, J., Valve, H., Antikainen, R., Kautto, P., Myllymaa, T., Mäenpää, I., Salmenperä, H., Alhola, K., Kauppila, J. & Salminen, J. 2016. Kiertotalous Suomessa – toimintaympäristö, ohjauskeinot ja mallinnetut vaikutukset vuoteen 2030. Valtioneuvoston kanslia Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisuja 25. Hakupäivä 20.2.2020. https://vnk.fi/julkaisu?pubid=11902

Kiertotalous laajentaa näkökulmaa raaka-aineiden, komponenttien ja tuotteiden kierrätyksestä uudelleenvalmistukseen, uudelleenkäyttöön, korjaamiseen ja hyvään ylläpitoon. Resursseja hukataan vähiten silloin, kun käyttäjän ja kuluttajan materiaalikierrot ovat mahdollisimman lähellä toisiaan. Tekniset kierrot ovat ihmisten uusiutuvista ja uusiutumattomista materiaaleista koostuvia kiertoja. Biologisten ja teknisten kiertojen tärkeys vähenee ja energiantarve kasvaa siirryttäessä uusiokäytöstä ja uudelleen valmistuksesta kierrätykseen (kuvio 1). Näin ollen tuotteen kierrätys materiaaliksi ja komponentiksi ei ole suositeltavin vaihtoehto hyötykäytölle. Sitra. 2018. Mitä nämä käsitteet tarkoittavat? Teoksessa Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025. Sitran selvityksiä 117. Hakupäivä 20.2.2020. https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/ Ellen MacArthur Foundation. 2013. Towards the circular economy. Economic and business rationale for an accelerated transition. Hakupäivä 20.2.2020. https://www.ellenmacarthurfoundation.org/assets/downloads/publications/Ellen-MacArthur-Foundation-Towards-the-Circular-Economy-vol.1.pdf

Kiertotalouden talousmallissa materiaalit kiertävät tehokkaasti

KUVIO 1. Kiertotalouden talousmallissa materiaalit kiertävät tehokkaasti  ja niiden arvo säilyy KUVIO 1. Kiertotalouden talousmallissa materiaalit kiertävät tehokkaasti ja niiden arvo säilyy. Teoksessa Pantzar, M. & Herlevi, K. 2016. Lausunto Kierto kuntoon selvitykseen. Sitra. Hakupäivä 20.2.2020. https://www.sitra.fi/artikkelit/lausunto-kierto-kuntoon-selvitykseen/ Alkuperäinen lähde: Ellen MacArthur Foundation. 2013. Towards the circular economy. Economic and business rationale for an accelerated transition. Hakupäivä 20.2.2020. https://www.ellenmacarthurfoundation.org/assets/downloads/publications/Ellen-MacArthur-Foundation-Towards-the-Circular-Economy-vol.1.pdf

Kiertotalouden keskeisenä ajatuksena on, että raaka-aineet ja materiaalit pysyvät pitkään talouden käytössä hyvän ylläpidon vaikutuksesta ja materiaalien arvo säilyy (kuviot 1 ja 2). Tuotteet suunnitellaan kestäviksi ja käytettäviksi yhä uudelleen. Kiertotalouden visiossa jätettä ei enää tulevaisuudessa synny, vaan käytetyt materiaalit ja tuotannon sivuvirrat ovat raaka-ainetta uusille tuotteille joko tuotteen alkuperäisessä tarkoituksessa tai kokonaan uudessa arvoketjussa. Haittavaikutukset ympäristölle vähenevät, koska luonnonvaroja tarvitaan vähemmän. Sitra. 2018. Mitä nämä käsitteet tarkoittavat? Teoksessa Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025. Sitran selvityksiä 117. Hakupäivä 20.2.2020. https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/ Seppälä, J., Sahimaa, O., Honkatukia, J., Valve, H., Antikainen, R., Kautto, P., Myllymaa, T., Mäenpää, I., Salmenperä, H., Alhola, K., Kauppila, J. & Salminen, J. 2016. Kiertotalous Suomessa – toimintaympäristö, ohjauskeinot ja mallinnetut vaikutukset vuoteen 2030. Valtioneuvoston kanslia Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisuja 25. Hakupäivä 20.2.2020. https://vnk.fi/julkaisu?pubid=11902

Raaka-aineiden, komponenttien ja tuotteiden kiertoa voidaan edistää viidellä tavalla

KUVIO 2. Raaka-aineiden, komponenttien ja tuotteiden kiertoa voidaan edistää viidellä tavalla (kuva: Sanna Moilanen)

Raaka-aineiden, komponenttien ja tuotteiden kiertoa voidaan edistää viidellä tavalla, joita ovat ylläpito, uusiokäyttö, uudelleen valmistus, kierrätys tai hyödyntäminen toisessa arvoketjussa (kuvio 2). Kiertotalouden mallissa tuotteet tulee valmistaa kestäviksi ja omistajalle tarjotaan ylläpitopalveluita tuotteiden elinkaaren pidentämiseksi. Keinoja käyttöiän pidentämiseen ovat muun muassa vara- ja lisäosat, päivitykset sekä korjaus- ja huoltopalvelut. Käyttöiän pidennys mahdollistaa pidemmän asiakassuhteen luomisen ja lisäpalveluihin perustuvat uudet tulonlähteet tuotemyynnin rinnalle. Sitra. 2018. Mitä nämä käsitteet tarkoittavat? Teoksessa Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025. Sitran selvityksiä 117. Hakupäivä 20.2.2020. https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/ Pantzar, M. & Herlevi, K. 2016. Lausunto Kierto kuntoon selvitykseen. Sitra. Hakupäivä 20.2.2020. https://www.sitra.fi/artikkelit/lausunto-kierto-kuntoon-selvitykseen/ Sitra. 2020. Mistä on kyse? Hakupäivä 20.2.2020. https://www.sitra.fi/hankkeet/kiertotalouden-kiinnostavimmat/#mista-on-kyse

Uusiokäytössä tuotetta käytetään uudelleen samaan tarkoitukseen jälleenmyyntimarkkinoilla. Seuraavalle käyttäjälle tuote voidaan tarjota käyttöön sellaisenaan tai sen jälkeen, kun se on kunnostettu, korjattu tai muodistettu. Sitra. 2018. Mitä nämä käsitteet tarkoittavat? Teoksessa Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025. Sitran selvityksiä 117. Hakupäivä 20.2.2020. https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/ Pantzar, M. & Herlevi, K. 2016. Lausunto Kierto kuntoon selvitykseen. Sitra. Hakupäivä 20.2.2020. https://www.sitra.fi/artikkelit/lausunto-kierto-kuntoon-selvitykseen/ Sitra. 2020. Mistä on kyse? Hakupäivä 20.2.2020. https://www.sitra.fi/hankkeet/kiertotalouden-kiinnostavimmat/#mista-on-kyse Uusiokäyttöä on esimerkiksi vanhojen vaatteiden muokkaus tai niiden käyttäminen uuden vaatteen valmistuksessa. Uusiokäytön esimerkkejä ovat myös teollisuudessa käytettyjen erilaisten pumppujen pinnoittaminen tai renkaiden pinnoitus.

Uudelleenvalmistuksessa tuotteen elinkaari hahmotetaan useana elinkaarena ja tuote myydään uudelleen perusteellisemman uudistuksen tai uudelleenvalmistuksen jälkeen. Monet suurlaitteiden valmistajat ovat alkaneet tarjota omaa tehdaskunnostettujen tuotteiden tuotelinjaa. Laitteet tarkastetaan, korjataan ja tarvittavat osat uusitaan. Sen jälkeen uudelleen kootut laitteet sertifioidaan ja myydään uutta vastaavina, mutta huomattavasti edullisemmalla hinnalla. Pantzar, M. & Herlevi, K. 2016. Lausunto Kierto kuntoon selvitykseen. Sitra. Hakupäivä 20.2.2020. https://www.sitra.fi/artikkelit/lausunto-kierto-kuntoon-selvitykseen/ Esimerkiksi puhelimia myydään tehdaskunnostettuina. Myös erilaisia työkoneita ja laitteita, kuten pumppuja, vaihdelaatikoita ja suuttimia on saatavilla tehdaskunnostettuina.

Käytöstä poistetun tuotteen materiaaleista voidaan valmistaa samanlainen tai uusi täysin eri tuote. Tämä edellyttää tuotteiden kierrättämistä ja kierrätysjärjestelmien toimivuutta. Tuotteet suunnitellaan niin, että materiaaleja on helppo lajitella ja kierrättää uusiokäyttöön. Tuotteesta irrotetut komponentit tai osat pyritään hyödyntämään suoraan ilman muuntavia käsittelyitä, jolloin voidaan vähentää energiankulutusta ja uusien osien valmistusta. Tätä vaihetta helpottaa yhden raaka-aineen materiaalien käyttö sekä sekoitemateriaalien ja esimerkiksi liimausten välttäminen. Biologisten materiaalien osalta on tärkeää varmistaa, että ravinteet päätyvät tehokkaan hyödyntämisen jälkeen takaisin turvallisesti ja kestävästi osaksi ravinnekiertoa. Esimerkkejä käytöstä poistetun ja kierrätetyn materiaalin käytöstä ovat kierrätyspaperi ja -kartonki.

Kun materiaalia ei pystytä hyödyntämään enää alkuperäisessä käyttötarkoituksessa, ne käytetään osana toista arvoketjua. Mitään materiaalia ei hukata, vaan kaikki ylemmän tason kierroissa hyödyntämättä jääneet materiaalit kierrätetään raaka-aineeksi. Kierrätetty materiaali voidaan erottamisen ja käsittelyn jälkeen käyttää hyödyksi myös aivan toisenlaisessa käyttötarkoituksessa. Ellen MacArthur Foundation. 2013. Towards the circular economy. Economic and business rationale for an accelerated transition. Hakupäivä 20.2.2020. https://www.ellenmacarthurfoundation.org/assets/downloads/publications/Ellen-MacArthur-Foundation-Towards-the-Circular-Economy-vol.1.pdf Pantzar, M. & Herlevi, K. 2016. Lausunto Kierto kuntoon selvitykseen. Sitra. Hakupäivä 20.2.2020. https://www.sitra.fi/artikkelit/lausunto-kierto-kuntoon-selvitykseen/ Tästä esimerkkinä on alkaliparistoista valmistettu lannoite.

Luonnonvarojen ja niistä prosessoitujen materiaalien käsittelyyn liittyy useita erilaisia vaiheita, jotka aiheuttavat ympäristövaikutuksia. Erityisesti uusiutumattomien ehtyvien luonnonvarojen käyttöä tulee vähentää. Käytön vähentämistä tulee edistää kiertotalouden keinoin nopeasti. Myös uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä tulee edistää. Sitra. 2018. Mitä nämä käsitteet tarkoittavat? Teoksessa Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025. Sitran selvityksiä 117. Hakupäivä 20.2.2020. https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/ Seppälä, J., Sahimaa, O., Honkatukia, J., Valve, H., Antikainen, R., Kautto, P., Myllymaa, T., Mäenpää, I., Salmenperä, H., Alhola, K., Kauppila, J. & Salminen, J. 2016. Kiertotalous Suomessa – toimintaympäristö, ohjauskeinot ja mallinnetut vaikutukset vuoteen 2030. Valtioneuvoston kanslia Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisuja 25. Hakupäivä 20.2.2020. https://vnk.fi/julkaisu?pubid=11902

Kiertotaloudessa korostuu eri toimialojen välinen yhteistyö, jossa pyritään kehittämään uudenlaisia liiketoimintamalleja resurssien tehokkaan käytön edistämiseksi Seppälä, J., Sahimaa, O., Honkatukia, J., Valve, H., Antikainen, R., Kautto, P., Myllymaa, T., Mäenpää, I., Salmenperä, H., Alhola, K., Kauppila, J. & Salminen, J. 2016. Kiertotalous Suomessa – toimintaympäristö, ohjauskeinot ja mallinnetut vaikutukset vuoteen 2030. Valtioneuvoston kanslia Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisuja 25. Hakupäivä 20.2.2020. https://vnk.fi/julkaisu?pubid=11902. Kiertotalouden liiketoimintamalleja ovat muun muassa palveluiden tarjoaminen tuotteiden sijaan sekä jakamisalustat, joilla pyritään nostamaan tuotteiden käyttöastetta ja pidentämään käyttöikää sekä kierrättämään ja uudelleen hyödyntämään elinkaarensa loppuun tulleiden tuotteita ja raaka-aineita. Sitra. 2020. Mistä on kyse? Hakupäivä 20.2.2020. https://www.sitra.fi/hankkeet/kiertotalouden-kiinnostavimmat/#mista-on-kyse

Palveluiden ja tekniikan kehittäminen kiertotalouden toimintamalleja hyödyntäen alkutuottajien ja maaseutuyritysten tarpeisiin on juuri nyt hyvin ajankohtaista, kun alkutuotannossa pyritään edelleen vähentämään vesistökuormitusta ja tuotantoa viemään kohti vähähiilisyyttä ja hiilineutraalisuutta.

Kiertotalouden yritysyhteistyömalli 

Akraamo on Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) luonnonvara-alan oppimis- ja palvelukeskus Akraamo. Pohjoisen maaseudun kehittäjä. Hakupäivä 20.2.2020.  http://www.akraamo.fi/. Akraamon asiantuntijat ja opiskelijat tarjoavat käyttöön palveluita ja tutkimustoimintaa alkutuottajien ja maaseutuyrittäjien sekä muiden bio- ja kiertotalouden toimijoiden tarpeisiin Pohjois-Pohjanmaalla. Oamkin Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikössä kehitettiin osana Kiertotaloutta ammattikorkeakouluihin -hanketta Turun ammattikorkeakoulu. Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin. Hakupäivä 20.2.2020. https://kiertotalousamk.turkuamk.fi/ bio- ja kiertotalouden yritysyhteistyömalli (kuvio 3). 

Kiertotalouden yritysyhteistyömalli

KUVIO 3. Kiertotalouden yritysyhteistyömalli (Oamk/Akraamo)

Yhteistyö voi käynnistyä yrityksen, Oamkin luonnonvara-alan opetus- ja hankehenkilöstön tai opiskelijan aloitteesta. Toimeksiannon sisältö ja tavoitteet oppimisen ja yrityksen tavoitteiden näkökulmasta selvitetään, jonka jälkeen yritys joko hyväksyy tai hylkää yhteistyön. Yhteistyön toimintamuotona voivat olla tutkimus- ja kehittämishankkeet, opinnäytetyöt, palvelutoiminta, projektiopinnot tai laboratoriopalvelut.

Kiertotalouden oppimisympäristön yhteistyömalli pohjautuu projektioppimiseen ja työelämälähtöisyyteen. Projektioppiminen on oppimismenetelmä, jossa käytännön toiminta muodostetaan projektiksi. Projektioppimisen keskeinen ydin on ongelmien ympärille perustuva prosessi, jossa opiskelijat pyrkivät ratkaisemaan todellisia työelämälähtöisiä ongelmia. Oppiminen tapahtuu muun muassa täsmentämällä ongelmanasetteluja, keräämällä ja analysoimalla saatua tietoa tuloksiksi sekä tekemällä johtopäätöksiä. Oppimista tapahtuu myös, kun opiskelijat kommunikoivat ideoistaan, tuloksistaan ja johtopäätöksistään muille. Lamer, J., Mergendoller, J. & Boss, S. 2015. Setting the standard for project-based learning. ASCD. Hakupäivä 20.2.2020.  http://www.ascd.org/ASCD/pdf/siteASCD/publications/books/Setting-the-Standard-for-PBL-sample-chapters.pdf Vesterinen, J. 2010. Projektioppiminen. Hämeen ammattikorkeakoulu. Hakupäivä 20.2.2020. http://staff.hamk.fi/~ttuukkanen/projektiopiskelu/projektioppimisen-opas.pdf

Yhteistyö avain työelämään

Työelämäyhteyksien luonti ja ylläpito ovat tärkeitä kaikille projektiosapuolille, mutta erityisesti opiskelijoille. Ammattikorkeakoulututkinnot sisältävät harjoittelua ja opinnäytetyöt tehdään työelämän toimeksiantoina. Kun opiskelija hakee harjoittelu- tai opinnäytetyöpaikkaa yrityksestä, hänen on osoitettava osaamisensa. Tällöin aiempi yhteistyö opintojen aikana voi edistää harjoittelupaikan tai opinnäytetyöyhteistyön käynnistymistä. 

Valmistumisen jälkeen edessä on työpaikan hakeminen. Kiertotalous on nykypäivää ja kiertotalousosaamisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Tällöin aiemmalla yhteistyöllä ja osaamisen osoittamisella projektiopinnoissa, hankkeissa tai opinnäytetyöllä voi olla suuri vaikutus työpaikan hakuprosessissa valituksi tulemisessa. 

Lähteet

    Kuvalähteet

      Kommentit

      blog comments powered by Disqus