Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 27/2021

Osaamismerkit työelämässä

Metatiedot

Nimeke: Osaamismerkit työelämässä

Tekijä: Brauer Sanna; Halttunen Timo; Hartikainen Anita; Juntunen Elina

Aihe, asiasanat: elinikäinen oppiminen, osaaminen, osaamismerkit, työelämä, validointi

Tiivistelmä: Työelämä ja työuran aikana tarvittava osaaminen muuttuvat nopeasti digitalisaation aikakaudella. Muuttuvat osaamistarpeet edellyttävät joustavia tapoja kehittää osaamista osana opintoja ja niiden jälkeen. Myös työelämässä saavutetulle osaamiselle on voitava saada tunnustus.

Artikkelissa kuvataan tiiviisti, mitä digitaaliset osaamismerkit ovat ja miten ne soveltuvat eri tavoin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Artikkelissa tarkastellaan erityisesti jatkuvan oppimisen prosesseja ja rakennetta työelämän osaamistarpeita korostaen sekä merkkien vaikuttavuutta ja työelämässä arvokkaaksi nähtäviä piirteitä pohtien.

Osaamisen näkyväksi tekeminen on tärkeää sekä yksilön että työyhteisön tasolla. Osaamismerkein ohjautuva oppiminen kuvaa osaamisen kehittämisen jatkumona, jossa osaamismerkit tukevat motivaatiota, oppimisprosessia ja dokumentoivat henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman. Osaamismerkit muodostavat ePortfolion, jonka avulla osaamista voidaan kuvata todistuksia syvällisemmin esimerkiksi rekrytointitilanteessa.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2021-03-30

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe202103238026

Kieli: suomi

Sivumäärä: 27/2021

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Brauer, S., Halttunen, T., Hartikainen, A. & Juntunen, E. 2021. Osaamismerkit työelämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 27. Hakupäivä 24.10.2021. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe202103238026.

Digitaaliset osaamismerkit sekä microcredentialing, pienemmät osaamiskokonaisuudet, ovat kansallisesti ja kansainvälisesti ajankohtainen tutkimusaihe, jota ei työelämän näkökulmasta ole tutkittu. Osaamismerkein voidaan kuitenkin tunnistaa työelämän uudistamisen kannalta tärkeää osaamista, joka jää tutkintotodistusten ulkopuolelle. Kriteeriperusteisissa osaamismerkeissä ja ePortfolioissa on potentiaalia myös rekrytointien ja henkilöstösuunnittelun, jatkuvan oppimisen ja työprosessien tehostamisen tukirakenteeksi.

Valokuva, jossa tietokone ja ruudulla liimalappuja.

KUVA: Gerd Altmann/Pixabay

Työelämässä syntyvää osaamista on tunnistettava ja tunnustettava

Työelämässä vaadittu osaaminen vaihtelee työuran eri vaiheissa työtehtävien ja niissä tarvittavien tietojen ja taitojen suhteen Billett, S. 2001. Knowing in practice: Re-conceptualising vocational expertise. Learning and instruction 11 (6), 431–452. Hakupäivä 4.3.2021. https://doi.org/10.1016/S0959-4752%2800%2900040-2 Ellström, P. E. 1997. The many meanings of occupational competence and qualification. Journal of European Industrial Training 21 (6/7), 266–273.  Hakupäivä 4.3.2021. https://doi.org/10.1108/03090599710171567. Digitalisaatio muuttaa työelämän lisäksi tapoja tarjota ja toteuttaa koulutusta. Parlamentaarinen jatkuvan oppimisen uudistus Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2020. Parlamentaarinen jatkuvan oppimisen uudistus: Jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmän uudistus – osaamisella työllisyyttä. Kehittämisen suuntaviivat. Hakupäivä 4.3.2021. https://minedu.fi/jatkuva-oppiminen painottaa työikäisten kohdennettua osaamisen kehittämistä. Se edellyttää uutta, työelämälähtöistä ja monimuotoista koulutustarjontaa. Osaamista tulee voida hankkia ja kerryttää yhä useammasta lähteestä. Jatkuvan oppimisen digitaalinen ekosysteemi voi olla tulevaisuuden ratkaisu, joka kokoaa osaamisinformaation helppokäyttöiseen muotoon ja palvelee sekä kansalaisia että työelämää Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2020. Parlamentaarinen jatkuvan oppimisen uudistus: Jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmän uudistus – osaamisella työllisyyttä. Kehittämisen suuntaviivat. Hakupäivä 4.3.2021. https://minedu.fi/jatkuva-oppiminen. Palvelukehityksen keskiössä ovat sovellukset, joiden avulla kartoitetaan, tunnistetaan ja tunnustetaan osaamista Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Jatkuvan oppimisen kehittäminen, työryhmän väliraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:19. Hakupäivä 4.3.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-641-6 Brauer, S. 2020. Jatkuvaa oppimista osaamismerkein tutkinto- ja oppilaitosrajat ylittäen. Aikuiskasvatus 40 (4), 351–358. Hakupäivä 5.3.2021. https://doi.org/10.33336/aik.100546.

Digitaaliset osaamismerkit (digital open badge) kasvattavat suosiotaan tapana tunnistaa ja tunnustaa eri tavoin hankittua osaamista Abramovich, S., Schunn, C. & Higashi, R. M. 2013. Are badges useful in education? It depends upon the type of badge and expertise of learner. Educational Technology Research and Development 61 (2), 217–232. Hakupäivä 5.3.2021. https://psycnet.apa.org/doi/10.1007/s11423-013-9289-2 Brauer, S. 2019. Digital Open Badge-Driven Learning –Competence-based Professional Development for Vocational Teachers. Väitöskirja. Lapin yliopisto. Hakupäivä 5.3.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-110-1. Massiivisista verkkokursseista alkunsa saaneet merkit voidaan avointen rajapintojen (API) kautta integroida erilaisiin verkkoympäristöihin ja laajempiin kokonaisarkkitehtuuriratkaisuihin Brauer, S. 2019. Digital Open Badge-Driven Learning –Competence-based Professional Development for Vocational Teachers. Väitöskirja. Lapin yliopisto. Hakupäivä 5.3.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-110-1. Osaamismerkki on konkreettinen sähköinen todiste osaamisesta, jonka voi jakaa digitaalisissa ympäristöissä esimerkiksi työnhaun yhteydessä, ja jolla voi kuvata yksilöllistä osaamista todistuksia syvällisemmin. Osaamismerkit tutkitusti vahvistavat motivaatiota osaamisen kehittämiseen ja kokoavat osaamisen näkyväksi henkilökohtaisten kehittämissuunnitelmien ja ePortfolioiden muodossa Brauer, S., Siklander, P. & Ruhalahti, S. 2017. Motivation in Digital Open Badge-Driven Learning in Vocational Teacher Education. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 19 (3), 7–23. Hakupäivä 5.3.2021. http://journal.fi/akakk/article/view/84746 Korhonen, A.-M. 2020. Designing scaffolding for personal learning environments: Continuous learning perspective in vocational teacher education context. Väitöskirja. Turun yliopisto. Hakupäivä 5.3.2021. https://www.utupub.fi/handle/10024/150210

Osaamismerkein voidaan kuvata myös työelämän rakennemuutoksesta nousevia osaamistarpeita ja kokonaan uusia osaamisia Brauer, S. 2020. Jatkuvaa oppimista osaamismerkein tutkinto- ja oppilaitosrajat ylittäen. Aikuiskasvatus 40 (4), 351–358. Hakupäivä 5.3.2021. https://doi.org/10.33336/aik.100546. Jatkuvan oppimisen tulisi olla työpaikoilla strateginen osa toimintaa ja toimintatapoja. Työelämässä syntyvää osaamista on voitava tunnistaa ja tunnustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2020. Osaaminen turvaa tulevaisuuden. Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset. Hakupäivä 5.3.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-610-5. Osaamismerkkien hyödyntämistä työelämän toimintaympäristöissä syntyvän, asiantuntijatyöhön vaadittavan osaamisen tunnistamisessa ei ole tutkittu. Merkkien hyödyt jatkuvassa oppimisessa on kuitenkin todennettu Brauer, S. 2019. Digital Open Badge-Driven Learning –Competence-based Professional Development for Vocational Teachers. Väitöskirja. Lapin yliopisto. Hakupäivä 5.3.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-110-1 Korhonen, A.-M. 2020. Designing scaffolding for personal learning environments: Continuous learning perspective in vocational teacher education context. Väitöskirja. Turun yliopisto. Hakupäivä 5.3.2021. https://www.utupub.fi/handle/10024/150210 Brauer, S. 2020. Jatkuvaa oppimista osaamismerkein tutkinto- ja oppilaitosrajat ylittäen. Aikuiskasvatus 40 (4), 351–358. Hakupäivä 5.3.2021. https://doi.org/10.33336/aik.100546

Työelämälähtöinen osaamisen kehittäminen ja arviointi

Jatkuvan oppimisen uudistuksessa on oppimiskäsitysten ja osaamisen arvioinnin kehityttävä muuttuvaa työelämää vastaavaksi. Epävirallinen ja arkioppiminen jää työelämässä todentamatta ja koulutuksessa hyödyntämättä, jolloin hukataan resursseja niin koulutuksessa kuin työelämässä Brauer, S. 2019. Digital Open Badge-Driven Learning –Competence-based Professional Development for Vocational Teachers. Väitöskirja. Lapin yliopisto. Hakupäivä 5.3.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-110-1. Työnantajat odottavat koulutuksen tuottavan korkeatasoista osaamista. Koulutusta kuvaavia dokumentteja, nimikkeitä, tutkintoja ja todistuksia ei kuitenkaan pidetä hyödyllisenä rekrytointitilanteessa, eivätkä ne auta tunnistamaan opiskelijoita, jotka todennäköisesti menestyvät yrityksessä valmistumisen jälkeen Rhodes, T. L. 2012. Show me the learning: Value, accreditation, and the quality of the degree. Planning for Higher Education 40 (3), 36-42.. Osaamismerkein tunnistetaan työelämän uudistamiselle tärkeää osaamista Brauer, S. 2021. Towards competence-oriented higher education: a systematic literature review of the different perspectives on successful exit profiles. Manuscript submitted for publication.. Osaamismerkit sekä microcredentialing, pienemmät osaamiskokonaisuudet Opetushallitus. 2020. Tutkintojen viitekehykset ja pienet osaaamiskokonaisuudet. Verkkoseminaari 5.10.2020. Hakupäivä 5.3.2021. https://docplayer.fi/195581840-Tutkintojen-viitekehykset-ja-pienet-osaamiskokonaisuudet-micro-credentials-verkkoseminaari-klo-10-13.html, ovat ajankohtainen tutkimusaihe, jolla on merkitystä osaamisen näkyväksi tekemisen välineenä ja jatkuvan oppimisen tukirakenteena.

Oulun ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajankoulutus on yksi osaamismerkkien pioneereista. Kehitystyö alkoi jo lähes 10 vuotta sitten, kun ensimmäinen pelillistetty osaamisen kehittämisohjelma Oppiminen Online syntyi ammatillisten opettajien digipedagogisen osaamisen tueksi. Tämän jälkeen kansallisia osaamismerkkijärjestelmiä on kehitetty esimerkiksi ammatillisen opettajan opinto- ja urapolun tueksi (Open Merkit) pelialan koulutustarpeiden tunnistamiseen (Osaamisen pelimerkit) kuin aikuisten tieto- ja viestintäteknisen perusosaamisen ja ongelmaratkaisutaitojen varmistamiseen (Osuvat taidot). Osaamisperusteisuus ja osaamisen osoittaminen käytännönläheisesti tekevät merkkikehityksestä globaalisti ainutlaatuista. Kaikille kehittämishankkeille on ollut yhteistä kansallinen kehittäminen verkostoissa ja tulosten avoin jakaminen. Kehittämishankkeiden kokonaisuus tarkastelee moniulotteisesti jatkuvaa oppimista tutkinto- ja oppilaitosrajat ylittäen Brauer, S. 2020. Jatkuvaa oppimista osaamismerkein tutkinto- ja oppilaitosrajat ylittäen. Aikuiskasvatus 40 (4), 351–358. Hakupäivä 5.3.2021. https://doi.org/10.33336/aik.100546. Osaamismerkkityö on tuonut yhteen toimijat eri koulutussektoreilta ja avannut uusia näkymiä suunnitella ja toteuttaa tutkinto- ja oppilaitosrajat ylittävää koulutusta taloudellisesti ja tehokkaasti. Kokonaisuudesta puuttuu kuitenkin työelämän näkökulma merkkeihin, vaikka yritysten tiedetään jo hyödyntävän osaamismerkkejä ja etenkin kiivaasti pohtivan niiden mahdollisuuksia. 

Näemmekin tärkeäksi nostaa esiin työelämän näkemykset ja kokemukset merkkien mahdollisuuksista a) rekrytointien ja henkilöstösuunnittelun b) henkilöstön osaamisen kehittämisen ja c) motivaation näkökulmasta. Näin jatkuvan oppimisen prosesseja ja rakennetta voitaisiin tarkastella työelämän osaamistarpeita korostaen, merkkien vaikuttavuutta ja työelämässä arvokkaaksi nähtäviä piirteitä kuvaten. Lisäksi osaamismerkkejä tulisi tarkastella osaamisen näkyväksi tekemisessä ja osaamiseen liittyvissä kohtaanto-ongelmissa. Tällöin näkökulmia on ovat esimerkiksi henkilöstön osaamisen tunnistaminen (esimerkiksi motivaation ja pelillistämisen teoriat) ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden eri tavoin hankitun osaamisen näkyväksi tekeminen. Jatkossa osaamismerkkien soveltaminen tukisi työllistymistä, työuran aikaista osaamisen kehittämistä sekä tapoja tunnistaa ja tunnustaa osaamista myös työelämän omissa oppimisympäristöissä ja -prosesseissa.

Työelämäläheisten osaamismerkkien teoreettinen viitekehys

Osaamismerkit ovat kriteeriperusteinen tapa kehittää (formaali, non-formaali ja informaali oppiminen) Devedžić, V. & Jovanović, J. 2015. Developing Open Badges: a comprehensive approach. Educational Technology Research & Development 63 (4), 603–620. Hakupäivä 5.3.2021. http://doi.org/10.1007/s11423-015-9388-3 Knight, E. & Casilli, C. 2012. Mozilla Open Badges. In Game Changers. Education and infor­mation technologies, 279–284. EDUCAUSE. Hakupäivä 5.3.2021. https://net.educause.edu/ir/library/pdf/pub7203cs6.pdf ja todentaa osaamista Brauer, S. 2019. Digital Open Badge-Driven Learning –Competence-based Professional Development for Vocational Teachers. Väitöskirja. Lapin yliopisto. Hakupäivä 5.3.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-110-1 Grant, S. 2014. What counts as learning. DML Research Hub. Hakupäivä 5.3.2021. http://dmlhub.net/publications/what-counts-learning/. Merkkien muodostama ePortfolio kuvaa henkilökohtaiset tiedot, taidot ja pätevyydet, jotka ovat työnhakijan ja työmarkkinoiden hyödynnettävissä Noack, M. & Ehmann, K. 2017. Overcoming Language Barriers – Competence Cards help reveal migrants’ skills In R. Duvekot, D. Coughlan & K. Aagaard (eds.) The Learner at the centre: Validation of Prior Learning strengthens lifelong learning for all, 121–127. Houten/Aarhus: European Centre.. ePortfolio kertoo osaamisesta käytännössä, autenttisessa kontekstissa Korhonen, A.-M. 2020. Designing scaffolding for personal learning environments: Continuous learning perspective in vocational teacher education context. Väitöskirja. Turun yliopisto. Hakupäivä 5.3.2021. https://www.utupub.fi/handle/10024/150210 ja edistää vuoropuhelua merkin saajan, opettajan, oppilaitoksen ja työelämän välillä Brauer, S. 2019. Digital Open Badge-Driven Learning –Competence-based Professional Development for Vocational Teachers. Väitöskirja. Lapin yliopisto. Hakupäivä 5.3.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-110-1. ePortfoliot ja osaamismerkit tekevät yksilöllisen osaamisen näkyväksi. Osaamismerkein ohjautuva oppiminen Brauer, S. 2019. Digital Open Badge-Driven Learning –Competence-based Professional Development for Vocational Teachers. Väitöskirja. Lapin yliopisto. Hakupäivä 5.3.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-110-1 kuvaa osaamisen kehittämisen jatkumona, jossa osaamismerkit tukevat motivaatiota, oppimisprosessia ja dokumentoivat henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman lisäksi myös suorituksen konkreettiset todisteet ja saavutukset oppimiskokemuksiin Ahn, J., Pellicone, A. & Butler, B. 2014. Open badges for education: What are the implications at the intersection of open systems and badging? Research in Learning Technology 22, 1–13. Hakupäivä 5.3.2021. http://dx.doi.org/10.3402/rlt.v22.23563 Gamrat, C., Bixler, B. & Raish, V. 2016. Instructional design considerations for digital badges. Digital Badges in Education: Trends, Issues, and Cases, 71–81. Reid, A. J., Paster, D. & Abramovich, S. 2015. Digital badges in undergraduate composition courses: effects on intrinsic motivation. Journal of Computers in Education 2 (4), 377–398.

Osaamisen näkyväksi tekeminen tukee osaamisen validointia, mikä on välttämätöntä elinikäisen oppimisen toteutumiselle Colardyn, D. & Bjornavold, J. 2004. Validation of Formal, Non-Formal and Informal Learning: policy and practices in EU Membeer States. European Journal of Education 39 (1), 69–89. https://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.513.7835&rep=rep1&type=pdf ja työelämässä syntyvän epävirallisen ja arkioppimisen hyödyntämiselle Eraut, M. 2004. Informal Learning in the Workplace. Studies in Continuing Education 26, 247–273. Hakupäivä 5.3.2021. https://doi.org/10.1080/158037042000225245. Osaamismerkit ohjaavat osoittamaan osaamista käytännönläheisesti, työelämässä soveltaen tai autenttista tilannetta simuloiden Brauer, S. 2019. Digital Open Badge-Driven Learning –Competence-based Professional Development for Vocational Teachers. Väitöskirja. Lapin yliopisto. Hakupäivä 5.3.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-110-1. Näin opittu otetaan välittömästi käyttöön ja yksilöllinen kehittymissuunnitelma on aina ajantasainen ja päivittyvä Brauer, S. 2019. Digital Open Badge-Driven Learning –Competence-based Professional Development for Vocational Teachers. Väitöskirja. Lapin yliopisto. Hakupäivä 5.3.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-110-1. Validointijärjestelmää kehittämällä oppilaitokset ja työmarkkinaosapuolet pystyvät tunnistamaan ja tunnustamaan eri tavoin hankittua ammattitaitoa. Tutkintoa pienemmän osaamisen tunnistaminen edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä, vaikka suomen kielen taito olisi suppea. Tuottamalla kielellisesti selkeää aineistoa, merkit vastaavat koulutuspoliittiseen tavoitteeseen tukea maahanmuuttajia ja niitä, joilla on heikot perustaidot Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2020. Parlamentaarinen jatkuvan oppimisen uudistus: Jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmän uudistus – osaamisella työllisyyttä. Kehittämisen suuntaviivat. Hakupäivä 4.3.2021. https://minedu.fi/jatkuva-oppiminen. Uudelleen kouluttautumisen sijaan maahanmuuttaja voi osaamismerkeillä täydentää osaamistaan vastaamaan suomalaisten tutkintojen osaamistavoitteisiin tai tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin Oosi, O., Jauhola, L., Rausmaa, S. & Haila, K. 2020. Miten osaaminen näkyväksi? Kartoitus osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen rakenteista ja käytännöistä Suomessa ja valituissa kansainvälisissä verrokkimaissa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:28. Hakupäivä 5.3.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-561-4.

Työelämässä tapahtuva oppiminen on luonteeltaan yhteisöllistä Eraut, M. 2004. Informal Learning in the Workplace. Studies in Continuing Education 26, 247–273. Hakupäivä 5.3.2021. https://doi.org/10.1080/158037042000225245. Tärkeää on muun muassa tulokkaiden pääsy osaksi kokeneiden tekijöiden käytäntöyhteisöä Lave, J. & Wenger, E. 1991. Learning in doing: Social, cognitive, and computational perspectives.Situated learning: Legitimate peripheral participation. Cambridge University Press., sosiaalistuminen työyhteisöön ja työtehtäviin Gherardi, S., Nicolini, D. & Odella, F. 1998. Toward a Social Understanding of How People Learn in Organizations: The Notion of Situated Curriculum. Management Learning 29, 273–297. sekä tarjolla olevien oppimismahdollisuuksien hyödyntäminen Billett, S. 2006. Constituting the workplace curriculum. Journal of Curriculum Studies 38 (1), 31–48. Hakupäivä 5.3.2021. https://doi.org/10.1080/00220270500153781 Billett, S. 2011. Learning in the circumstances of work: the didactics of practice. Éducation et didactique 5-2, 125–145. Hakupäivä 5.3.2021. https://doi.org/10.4000/educationdidactique.1251 Billett, S. 2014. Learning in the circumstances of practice. International Journal of Lifelong Education 33 (5), 674–693. Hakupäivä 5.3.2021. https://doi.org/10.1080/02601370.2014.908425. Viimeaikainen tutkimus korostaa käsitystä tulokkaiden nopeasta siirtymisestä haastaviin tehtäviin Fjellström, M. & Kristmansson, P. 2016. Learning as an apprentice in Sweden: A comparative study on affordances for vocational learning in school and work life apprentice education. Education + Training 58 (6), 629–642. Hakupäivä 5.3.2021. https://doi.org/10.1108/ET-12-2015-0113 Goller, M. & Harteis, C. 2017. Human Agency at Work: Towards a Clarification and Operationalisation of the Concept. In M. Goller & S. Paloniemi (eds.) Agency at Work. Professional and Practice-based Learning 20. Springer, Cham. Hakupäivä 5.3.2021. https://doi.org/10.1007/978-3-319-60943-0_5 Rintala, H. & Nokelainen, P. 2019. Vocational Education and Learners’ Experienced Workplace Curriculum. Vocations and Learning 13, 113–130(2020). Hakupäivä 5.3.2021. https://doi.org/10.1007/s12186-019-09229-w vaiheittain vastuuta lisäten. Osaamismerkein ohjautuva oppiminen mahdollistaa syvenevien haasteiden kautta opintoihin tarttumisen ajasta ja paikasta joustaen sekä itsenäisesti että osana ryhmää Brauer, S., Siklander, P., Impiö, N. & Vuopala, E. 2020. Osaamismerkit arvioinnin menetelmänä – uutta ajattelua opetussuunnitelmiin. Teoksessa A. Virtanen, J. Helin & P. Tynjälä (toim.) Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa. Jyväskylän yliopistopaino, Jyväskylä.. Pelillistämällä osaaminen jaetaan oppijan ja työyhteisön tiedoksi samalla, kun osaamismerkit ohjaavat jo tarttumaan seuraavaan haasteeseen Brauer, S. 2019. Digital Open Badge-Driven Learning –Competence-based Professional Development for Vocational Teachers. Väitöskirja. Lapin yliopisto. Hakupäivä 5.3.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-110-1. Pelissä taitojen kehittyminen on edellytys etenemiselle, kuten se on työssä ja työyhteisössä etenemiselle Grey, S. 2016. Games, Learning and Engagement: What Teachers might learn from Games Designers. New Directions in the Teaching of Physical Sciences 11 (1). Hakupäivä 5.3.2021. https://doi.org/10.29311/ndtps.v0i11.576. 2020-luvun työtekijät ovat tottuneet oppimaan mediavälitteisesti, yhteistoiminnallisesti ja henkilökohtaistettuja opintopolkuja edeten Hitchens, M. & Tulloch, R. 2018. A gamification design for the classroom. Interactive Technology and Smart Education 15 (1), 28–45. Hakupäivä 5.3.2021. https://doi.org/10.1108/ITSE-05-2017-0028, mikä tulisi paremmin huomioida työelämässä tapahtuvassa osaamisen kehittämisessä. 

Osaamismerkkikehityksen seuraavia askelia

Suomalainen osaamismerkkikehitys on maailmanlaajuisesti ainutlaatuista, erityisesti olemme menestyneet osaamisperusteisten arviointimallien ja oppimisprosessien kehittäjänä Brauer, S. 2020. Jatkuvaa oppimista osaamismerkein tutkinto- ja oppilaitosrajat ylittäen. Aikuiskasvatus 40 (4), 351–358. Hakupäivä 5.3.2021. https://doi.org/10.33336/aik.100546. Työelämän näkökulmaa ei kuitenkaan osaamismerkkeihin liittyvässä tutkimuksessa ole varsinaisesti tarkasteltu. Työryhmän seuraava tavoite on selvittää miten kriteeriperusteiset osaamismerkit, ja niiden muodostamat ePortfoliot soveltuvat rekrytointien ja henkilöstösuunnittelun, jatkuvan oppimisen ja työprosessien tukirakenteeksi. Erityisesti olisi tärkeää kuvata työnantajien ja yritysten näkemyksiä, jotta voidaan kehittää joustavia, työelämälähtöisiä ratkaisuja jatkuvan oppimisen haasteisiin. Osaamismerkkejä tulisi tarkastella työyhteisön kehittämisen näkökulmasta laajasti ja kiinnittää erityistä huomiota maahanmuuttajien osaamispotentiaaliin ja sen täysimittaiseen hyödyntämiseen. Näin voitaisiin edistää yritysten kilpailukykyä, työelämän uusiutumista sekä resilienssiä ja hyvinvointia yksilö- ja yritystasolla. Työelämässä olevan ja tarvittavan osaamisen merkityksen on oltava keskiössä ja tämä tarve korostuu tulevaisuudessa entisestään. Osaamismerkkeihin liittyvän tutkimuksen avulla voimme kuvata ja tarkastella koulutuksen vanhoja rakenteita ja vähentää formaalin ja non-formaalin koulutuksen välistä vastakkainasettelua, koulutusjärjestelmän tasojen välisiä rajoja sekä kehittää aidosti työelämälähtöisiä ratkaisuja.

Lähteet