Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 17/2021

Posterikävely aktivoi opiskelijaa ja tukee syvällistä oppimista

4.3.2021 ::

Metatiedot

Nimeke: Posterikävely aktivoi opiskelijaa ja tukee syvällistä oppimista

Tekijä: Marttila-Tornio Kaisa

Aihe, asiasanat: korkeakouluopetus, opetusmenetelmät, pedagogiikka, ryhmätyö

Tiivistelmä: Posterikävely on opetusmenetelmä, jonka avulla on mahdollistaa edistää syvällistä oppimista. Posterikävely aktivoi opiskelijaa tutustumaan ja perehtymään käsiteltävään aihealueeseen. Sen avulla onkin mahdollista sitouttaa opiskelijaa aktiiviseen oppimiseen ja tiedon käsittelyyn sekä suunnata toimintaa ajattelun haastamiseen, kehittämiseen ja näkyväksi tekemiseen.

Posterikävely sitouttaa opiskelijaa vastuunottamiseen niin omasta kuin ryhmän toiminnasta ja oppimisesta. Näin voidaan tukea paitsi opiskelijan omaa myös ryhmän yhteistä oppimisprosessia. Yhdessä keskustelemalla, ajatuksia vaihtamalla, pohtimalla ja vertaisoppimalla on mahdollista syventää oppimista ja rakentaa uutta tietoa. Posterikävely soveltuu erinomaisesti esimerkiksi ryhmätöiden purkamiseen vaihteluna perinteisen seminaariesityksen rinnalle.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2021-03-04

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe202102266116

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Marttila-Tornio, K. 2021. Posterikävely aktivoi opiskelijaa ja tukee syvällistä oppimista. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 17. Hakupäivä 11.4.2021. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe202102266116.

Posterikävely on opiskelijoita aktioiva opetusmenetelmä, jonka avulla on mahdollista edistää syvällistä oppimista. Posterikävelyn avulla toimintaa voidaan suunnata opiskelijoiden ajattelun haastamiseen, kehittämiseen ja näkyväksi tekemiseen. Posterikävelyn avulla voidaan tukea opiskelijan omaa oppimisprosessia, mutta samalla tarjota myös mahdollisuus ryhmän yhteiseen oppimisprosessiin.

Aktivoivat opetusmenetelmät

Erilaisten opetusmenetelmien avulla pyritään tukemaan ja edistämään opiskelijoiden oppimista. Opetusmenetelmät tulisi valita tilannekohtaisesti huomioiden muun muassa opiskelijoiden taso, tottumukset ja motivaatio, opettajan valmiudet ja kokemus sekä opetettava aihe sekä kurssin sisältö ja tavoitteet. Salminen, L., Saaranen, T. & Sormunen, M. 2016. Oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät opettajan työssä. Teoksessa T. Saaranen, M. Koivula, H. Ruotsalainen, C. Wärnå-Furu & L. Salminen (toim.) Terveysalan opettajan käsikirja. Tallinna: Tietosanoma, 99–105. Ennen opetusmenetelmien valintaa suunnitellaan ja määritetään osaamistavoitteet ja pohditaan, millaisella toiminnalla ne on mahdollista saavuttaa. Tämän jälkeen aletaan pohtimaan erilaisten opetusmenetelmien valintaa ja niiden soveltamista omassa opetuksessa. Opetusmenetelmiä voi ja kannattaa yhdistellä yhdenkin opetustapahtuman aikana, koska niiden avulla on mahdollista rytmittää opetustilannetta sekä edistää opiskelijoiden aktivointia ja motivaatiota. Hyppönen, O. & Linden, S. 2009. Opettajan käsikirja – opintojaksojen rakenteet, opetusmenetelmät ja arviointi. Teknillisen korkeakoulun opetuksen ja opiskelun tuen julkaisuja 4/2009. Teknillinen korkeakoulu, Espoo. Monipuolinen opetusmenetelmien käyttö edistää myös oppimisprosessia, huomioi erilaiset oppijat sekä lisää vuorovaikutusta opettajan ja opiskelijoiden välillä sekä opiskelijoiden kesken. Salminen, L., Saaranen, T. & Sormunen, M. 2016. Oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät opettajan työssä. Teoksessa T. Saaranen, M. Koivula, H. Ruotsalainen, C. Wärnå-Furu & L. Salminen (toim.) Terveysalan opettajan käsikirja. Tallinna: Tietosanoma, 99–105.

Valokuva, jossa opiskelijoita kuuntelemassa esitystä.

KUVA: Stokkete/Shutterstock.com

Perinteinen passiivinen kontaktiopetus, kuten luennointi, ei useinkaan ole korkea-asteella tavoiteltavan syvällisen oppimisen ja osaamisen kannalta paras vaihtoehto. Syvällistä oppimista edistääkin paremmin opiskelijoiden sitouttaminen eri opetusmenetelmien avulla aktiiviseen oppimiseen ja tiedon käsittelyyn. Näin annetaan myös tilaa opiskelijoiden omalle ajattelulle ja toiminnalle. Aktiivisten opetusmenetelmien avulla toimintaa suunnataan enemmän opiskelijoiden ajattelun haastamiseen, kehittämiseen ja näkyväksi tekemiseen. Aktiivisten opetusmenetelmien käytöllä voidaan saavuttaa hyvät oppimistulokset jopa pienemmällä opettajakuormittavuudella kuin perinteisessä passiivisessa opetuksessa. Hyppönen, O. & Linden, S. 2009. Opettajan käsikirja – opintojaksojen rakenteet, opetusmenetelmät ja arviointi. Teknillisen korkeakoulun opetuksen ja opiskelun tuen julkaisuja 4/2009. Teknillinen korkeakoulu, Espoo. Opiskelijat itse suhtautuvat yleensä myönteisesti perinteisestä opetuksesta poikkeaviin opetusmenetelmiin ja aktivoiviin tehtäviin. He arvioivat perinteisestä opetuksesta poikkeavien opetusmenetelmien olevan myös hyödyllisiä. Salminen, L., Saaranen, T. & Sormunen, M. 2016. Oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät opettajan työssä. Teoksessa T. Saaranen, M. Koivula, H. Ruotsalainen, C. Wärnå-Furu & L. Salminen (toim.) Terveysalan opettajan käsikirja. Tallinna: Tietosanoma, 99–105.

Posterikävely 

Posterikävelyn perusidea on saada opiskelijat itse aktiivisesti tutustumaan käsiteltävään aihealueeseen Facing History and Ourselves. Gallery Walk. Hakupäivä 18.1.2021. https://www.facinghistory.org/resource-library/teaching-strategies/gallery-walk. Posterikävely on hyvä vaihtoehto esimerkiksi ryhmätöiden tulosten purkamiseen perinteisen seminaaritilanteen sijaan. Perinteinen luento- tai seminaaritilanne voidaan kokea passiivisena ja jopa puuduttavana yhden ryhmän esittäessä kerrallaan oman ryhmänsä tuotoksen ja muiden kuunnellessa esitystä. Posterikävelyn avulla on mahdollista aktivoida paremmin sekä esittävää ryhmää että kuulijoita. Yleensä opiskelijat kokevat posterikävelyn virkistäväksi ja aktivoivaksi menetelmäksi. Kävely tuo myös mukavaa vaihtelua luokassa istumiseen ja saattaa edistää uusien ajatusten syntymistä. Lindblom-Ylänne, S., Repo-Kaarento, S. & Nevgi, A. 2003. Massa- ja ryhmäopetuksen haasteet. Teoksessa S. Lindblom-Ylänne & A. Nevgi (toim.) Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. Helsinki: WSOY, 203–234.

Posterikävelyn toteuttaminen

Posterikävelyä voidaan toteuttaa ja varioida monin eri tavoin. Yksi tyypillinen tapa toteuttaa posterikävelyä on ryhmätuotosten esittämistilanne. Aluksi opiskelijat jaetaan pieniin ryhmiin, niin sanottuihin alkuperäisryhmiin. Kullekin ryhmälle annetaan aihe, josta he suunnittelevat ja toteuttavat posterin, jonka he esittelevät posterikävelyssä muille opiskelijoille. Posterikävelytilanteessa posterit kiinnitetään ensin oppimistilan seinille riittävän kauas toisistaan. Alkuperäisryhmät kertaavat vielä keskenään, mitä asioita tuotoksesta ja posterista muille opiskelijoille esitetään. Tarkoituksena on, että jokaisen ryhmän jäsenen tulee kyetä esittelemään työnsä muille. Tämän jälkeen opiskelijat ryhmäytetään uudelleen siten, että uusiin ryhmiin tulee vähintään yksi jäsen vanhoista ryhmistä. (Kuvio 1.) Esitysvaiheessa nämä uudet ryhmät kiertävät posterit läpi kukin vuorollaan. Jokaisessa pisteessä posterin esittelee aina se alkuperäisen ryhmän jäsen, joka on ollut työstämässä tarkastelun kohteena olevaa esitystä. Esityksen jälkeen työstä keskustellaan ja ryhmän muut jäsenet kommentoivat ja tekevät kysymyksiä joko suullisesti tai kirjallisesti posterin viereen asetettuun kommenttipaperiin. Tämän jälkeen ryhmä siirtyy taas seuraavan posterin äärelle. Tätä toistetaan niin kauan, kunnes kaikki ryhmät ovat kiertäneet kaikki posterit. Posterikävelyn lopuksi pidetään vielä yhteinen keskustelutuokio, jossa käydään yhdessä koko luokan kesken läpi postereita ja aiheesta herännyttä keskustelua. Lindblom-Ylänne, S., Repo-Kaarento, S. & Nevgi, A. 2003. Massa- ja ryhmäopetuksen haasteet. Teoksessa S. Lindblom-Ylänne & A. Nevgi (toim.) Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. Helsinki: WSOY, 203–234.

Kuvio, jossa on selitetty kuvion muodossa posterikävelyn ryhmäjako.

KUVIO 1. Posterikävelyn alkuperäisryhmät ja uudet ryhmät

Posterikävelyn voi toteuttaa myös niin, että opettaja valmistelee posterit etukäteen. Postereissa voi olla esimerkiksi käsiteltävään aihealueeseen liittyviä kysymyksiä, ajatuksia, ideoita tai kuvia. Opiskelijat jaetaan pieniin ryhmiin ja jokainen ryhmä kiertää vuorotellen posterit. Ryhmä tutustuu posteriin ja ohjeistuksesta riippuen vastaa esimerkiksi posterissa esitettyihin kysymyksiin posterin viereen asetetulle isolle paperille tai keskustelee aiheesta keskenään. Tietyn ajan jälkeen ryhmät jatkavat seuraavan posterin luo. Tätä jatketaan, kunnes kaikki posterit on käyty läpi. Lopuksi pidetään reflektointiosuus, jossa koko luokka yhdessä opettajan kanssa keskustelee käsitellyistä aihealueista ja reflektoi oppimaansa. Theteachertoolkit. Gallery Walk. Hakupäivä 7.2.2021. https://www.theteachertoolkit.com/index.php/tool/gallery-walk

Kuviossa 2 on esimerkki opettajan etukäteen laatimasta posterista, jota on hyödynnetty radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelman Sädehoitotyö ja sädehoidon laitteet -opintojaksolla. Posteri on yksi opettajan laatimista postereista liittyen rinnan alueen sädehoidon eri toteuttamistapoihin. Posterissa esitellään lyhyesti osaresekoidun rinnan sädehoidon toteuttamista ja lisäksi pyydetään opiskelijoita pohtimaan esitettyjä kysymyksiä. Ideana on aktivoida opiskelijoita ja syventää heidän oppimistaan haastamalla heitä pohtimaan sädehoidon toteutukseen liittyviä kysymyksiä. Posterikävelyn päätteeksi on koko luokan kesken pidetty yhteinen keskustelusessio, jossa aihealuetta, kysymyksiä ja vastauksia on käyty yhteisesti läpi.

Kuviossa 2 on esimerkki osaresekoidun rinnan sädehoidosta ja opettajan esittämiä kysymyksiä aiheeseen liittyen.

KUVIO 2. Esimerkki opettajan laatimasta posterista kysymyksineen (kuvio: Kaisa Marttila-Tornio)

Posterikävely voidaan toteuttaa myös virtuaalisesti, joten se soveltuu opetusmenetelmänä etäoppimiseen. Reaaliaikaisesti posterikävelyn voi toteuttaa esimerkiksi videotapaamisen muodossa esimerkiksi Zoomin, Google Meetin tai Microsoft Teamsin kautta. Tällöin opettaja valmistelee ensin posterit virtuaaliseen muotoon. Ennen varsinaista posterikävelyä opettaja antaa opiskelijoille ohjeet siitä, miten posterikävely toteutetaan. Opiskelijoille annetaan linkki virtuaalisiin postereihin ja heidät jaetaan ryhmiin breakout roomin avulla. Breakout roomissa opiskelijat vuorollansa esittelevät muulle ryhmälle oman ryhmänsä tuotoksen.

Jos posterit ovat opettajan tekemiä, ryhmä tutustuu niihin ja ohjeistuksesta riippuen keskustelee aiheesta keskenään tai esimerkiksi vastaa opettajan ennalta määrittämiin kysymyksiin. Opettajalla on mahdollisuus vierailla breakout roomeissa kuuntelemassa keskustelua ja esittämässä lisäkysymyksiä. Opettaja voi myös halutessaan lähettää kaikille ryhmille kysymyksiä ja kommentteja chat-keskustelun kautta. Kun opiskelijat ovat käyneet läpi kaikki posterit, palataan takaisin yhteiseen videotapaamiseen, jossa opettajan johdolla keskustellaan aiheista ja reflektoidaan oppimista. Jackson, L. 2020. Virtual Learning How-To: Gallery Walk. Hakupäivä 26.2.2021. https://www.taraedtech.com/insights-innovators/virtual-how-to Posterikävely toimii siis erinomaisena aktivointimenetelmänä myös etäopetuksessa.

Posterikävelyn vahvuudet ja haasteet

Ryhmätöiden esittelyssä posterikävelyn vahvuutena on se, että jokainen ryhmän jäsen joutuu osallistumaan ryhmänsä tuotoksen esittämiseen ja kantamaan näin itsenäisesti vastuuta koko työn esittelemisestä. Tämä sitouttaa opiskelijaa ja lisää myös hänen yksilöllistä vastuutansa ryhmätyöstä. Yksi etu ison opiskelijaryhmän jakamisesta pienempiin ryhmiin on se, että kynnys osallistua keskusteluun on matalampi kuin mitä koko luokan kuullen. Todennäköisyys sille, että kaikki osallistuvat keskusteluun kasvaa ja näin saadaan paremmin aktivoitua kaikkia opiskelijoita. Hyppönen, O. & Linden, S. 2009. Opettajan käsikirja – opintojaksojen rakenteet, opetusmenetelmät ja arviointi. Teknillisen korkeakoulun opetuksen ja opiskelun tuen julkaisuja 4/2009. Teknillinen korkeakoulu, Espoo.

Pienessä ryhmässä oppijat myös tulevat herkemmin tietoisiksi oman ajattelunsa yhtäläisyyksistä ja erilaisuuksista suhteessa muihin ryhmän jäseniin. Pieni ryhmä voi siis tukea yksilön oppimisprosessia ja tarjota mahdollisuuden yhteiseen oppimisprosessiin, jossa oppijat jakavat omat tietonsa ja kokemuksensa ja pystyvät näin yhdessä rakentamaan uutta tietoa. Opiskelijan saadessa vastakaikua ja ajatuksia toisilta myös oppiminen syvenee ja rikastuu. Pienessä ryhmässä työskentely kehittää myös viestintätaitoja ja taitoja perustella omia näkemyksiään. Lindblom-Ylänne, S., Repo-Kaarento, S. & Nevgi, A. 2003. Massa- ja ryhmäopetuksen haasteet. Teoksessa S. Lindblom-Ylänne & A. Nevgi (toim.) Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. Helsinki: WSOY, 203–234. Posterikävely mahdollistaa samalla myös vertaisoppimisen opiskelijoiden opettaessa muita opiskelijaryhmänsä jäseniä Kärnä, V. 2015. Posterikävely pedagogisena työkaluna. Teoksessa A. Saukkonen-Arkko, M. Merivirta & K. Saloniemi (toim.) Innostusta oppimistilanteisiin. Vinkkejä oppijalähtöiseen opetukseen. Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja C. Oppimateriaalit 4/2015. Hakupäivä 18.1.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-103-0. Kaiken kaikkiaan posterikävelyn avulla on mahdollista sitouttaa opiskelijoita aktiiviseen oppimiseen ja tiedon käsittelyyn ja sitä kautta syventää heidän osaamistaan Hyppönen, O. & Linden, S. 2009. Opettajan käsikirja – opintojaksojen rakenteet, opetusmenetelmät ja arviointi. Teknillisen korkeakoulun opetuksen ja opiskelun tuen julkaisuja 4/2009. Teknillinen korkeakoulu, Espoo..

Posterikävelyn toteuttamiseen ei kulu perinteistä seminaarimuodossa toteutettavaa ryhmätöiden purkua enempää aikaa. Yhtenä menetelmän haasteena voidaan pitää uusien ryhmien jakamista tasaisesti niin, että jokaiseen ryhmään tulee vähintään yksi edustaja jokaisesta alkuperäisestä ryhmästä. Pienryhmien ideana on sitouttaa jokainen opiskelija ottamaan vastuuta oman alkuperäisen ryhmänsä tuotoksen esittämisestä, joten ryhmien tasaiseen jakamiseen syytä kiinnittää huomiota. Posterikävelyn haasteena voidaan pitää myös sitä, että opettaja voi kerrallaan seurata vain yhden posterin äärellä käytävää keskustelua. Tällöin opettaja ei pysty kontrolloimaan tai ohjaaman muissa ryhmissä käytäviä keskusteluita. Hyppönen, O. & Linden, S. 2009. Opettajan käsikirja – opintojaksojen rakenteet, opetusmenetelmät ja arviointi. Teknillisen korkeakoulun opetuksen ja opiskelun tuen julkaisuja 4/2009. Teknillinen korkeakoulu, Espoo. Tämän vuoksi posterikävelyn päätteeksi pidettävä yhteinen keskustelu- ja reflektointituokio onkin tärkeä muistaa toteuttaa.

Yhteenveto

Posterikävely mahdollistaa opiskelijoille aktiivisen tutustumisen ja perehtymisen käsiteltävään aihealueeseen. Sen avulla on mahdollista sitouttaa opiskelijaa aktiiviseen oppimiseen ja tiedon käsittelyyn sekä vastuunottamiseen niin omasta kuin ryhmänsä toiminnasta ja oppimisesta. Posterikävely soveltuu erinomaisesti esimerkiksi ryhmätöiden purkamiseen vaihteluna perinteisen seminaariesityksen rinnalle. Posterikävelyn pienet ryhmät tukevat paitsi opiskelijan omaa, myös koko ryhmän oppimisprosessia. Jakamalla tietoa ja kokemuksia, keskustelemalla ja vertaisoppimalla on mahdollista rakentaa uutta tietoa ja syventää oppimista. Posterikävely soveltuukin hyvin käytettäväksi korkeakouluopetuksessa syvällisen oppimisen mahdollistamiseen ja saavuttamiseen.

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus