[ Tulosta taulukko ]
Artikkelin nimi, vuosi ja kirjoittajat Aineisto ja menetelmät Keskeiset tulokset Johtopäätökset ja pohdintaa
Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön käsitteet ja toimijat, 2011

Koivunen, K., Remahl, T. & Isohanni, I. [3]
Kirjoittajien näkemyksiä Oamkin tki-työn käsitteistä ja toimijoista. Tk-työn käsitettä on laajennettu innovaatiotyöllä. Nykyisin puhutaankin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöstä (tki-työ). Alueelliset ja kansainväliset verkostot takaavat tki-työn laadun ja vaikuttavuuden. Tki-työllä edistetään elinkeinoelämän ja alueen kehitystä. Ammattikorkeakoulu tuottaa mm. tuotteita, palveluita, toimintamalleja, asiantuntijuutta ja innovaatioita työelämän tarpeisiin. Tk-työn käsitettä on laajennettu innovaatiotyöllä. Nykyisin puhutaankin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöstä (tki-työ). Alueelliset ja kansainväliset verkostot takaavat tki-työn laadun ja vaikuttavuuden. Tki-työllä edistetään elinkeinoelämän ja alueen kehitystä. Ammattikorkeakoulu tuottaa mm. tuotteita, palveluita, toimintamalleja, asiantuntijuutta ja innovaatioita työelämän tarpeisiin.
Työelämäyhteistyö opinnoissa Oulun seudun ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikössä opiskelijan silmin, 2010

Leskinen, M. [4]
Kyselytutkimus. Yhteensä 657 vastausta opiskelijoilta. Tulosten analysoinnissa käytettiin kvantitatiivisia menetelmiä ja SPSS 17 -tilasto-ohjelmaa. Opiskelijat haluavat kytkeä opetusta enemmän käytännön työelämään yhä varhaisemmassa opintojen vaiheessa. He toivovat mm. työelämän asiantuntijoiden luentoja ja vierailuja työelämän organisaatioihin. Lisäksi he kaipaavat tietoa siitä, millaisia osaajia työelämä tarvitsee. Opiskelijat toivovat, että harjoitustehtäviä voidaan toteuttaa yhdessä työelämän kanssa. Positiivisia kokemuksia työelämäyhteyistyöstä opiskelijoilla on erityisesti työharjoittelusta. Opiskelijoiden mielestä heillä ei ole opinnoissaan työelämäyhteyksiä kovin paljon. Osallistumismahdollisuus rajoittuu lähinnä projekteihin. Opiskelijat toivovat mm. tietoa työelämästä, mahdollisuutta tehdä käytännön asioita harjoitustöinä ja saada hyvä harjoittelupaikka. Tukea ja opastusta opiskelijat tarvitsevat ja haluavat sekä ammattikorkeakoulun että työelämän puolelta. Opintojen yhteydessä oleviksi työelämäyhteyksiksi ei tarvitse miettiä mitään uutta ja erikoista.
Työelämän edustajien kokemuksia ja näkemyksiä yhteistyöstä Oulun seudun ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikön kanssa, 2010

Leskinen, M. [4]
Kyselytutkimus. Yhteensä 366 vastausta työelämän edustajilta. Tulosten analysoinnissa käytettiin kvantitatiivisia menetelmiä ja SPSS 17 -tilasto-ohjelmaa. Vakiintuneiden yhteistyökumppaneiden mielestä yhteistyö on sujunut vähintään hyvin. Yhteistyö perustuu henkilöiden tuntemiselle. Suurella osalla organisaatioista ei ole yhteistyötä yksikön kanssa. Yhteistyön suurin este on tiedon puute, joka koskee mm. yksikön toimintaa. Yhteistyö painottuu opinnäytetöihin ja harjoitteluun. Työnantajat hyötyvät eniten harjoittelusta. Molemminpuolinen hyöty on tärkeää. Henkilöstön oman alan osaaminen on kohtalaisen hyvää. Valmistuvien opiskelijoiden oman alan osaaminen ei ole riittävä. Tyelämän edustajat toivovat yksiköltä aktiivisuutta. Yhteistyölle esteenä ovat mm. yhteydenpidon vaikeus ja yhteyshenkilön puuttuminen. Yli 60 % mielestä yhteistyössä tehtävät tutkimus- ja kehitystyöprojektit sekä muun yhteistyö ei kehitä organisaation toimintaa. Yhteistyöprojekteja ei pidetä tärkeinä. Silti toivotaan yhteistyössä tehtäviä kehittämisprojekteja (opinnäytetyöt ja harjoitustyöt).
Vuorovaikutus monitieteisessä tutkimus- ja kehitystyössä, 2010

Polojärvi, P., Sääskilahti, K. & Sankari, T. [5]
Kyselytutkimus ja hankkeen tk-työn tarkastelu. Monitieteisyydellä saavutetaan monia hyötyjä. Yhteistyöhön liittyviä haasteita ovat mm. henkilöiden tutkimus- ja toimintatapojen erilaisuus sekä tavoitteiden poikkeavuus. Jotta vuorovaikutus toimii, ryhmä tarvitsee toisiaan tukevat kommunikointikanavat ja -menetelmät. Verkottuminen vaati alussa usein henkilökohtaista kontaktia, jonka jälkeen asiantuntijuuden jakaminen sähköisin menetelmin oli helpompaa. Yhteistyötä ja asiantuntijuuden jakamista edistää toimiva vuorovaikutus, jonka edellytyksenä ovat tutuiksi tuleminen ja hyvät kommunikointitavat. Tutuksi tulleiden käytänteiden avulla tutkimustyö etenee ja sisällöt voidaan pitää samana. Joustavan kommunikoinnin avulla pysytään ajan tasalla mm. hankkeen etenemisestä ja mahdollisista ongelmista. Ryhmän keskinäistä asiantuntijuutta voidaan hyödyntää parhaiten, mikäli yhteinen ymmärrys löydetään jo tutkimusyhteistyön alkuvaiheessa.
Avain ammatilliseen asiantuntijuuteen. Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnan arviointitutkimus, 2010

Remahl, T. [6]
Tilastokeskuksen sekä OKM:n AMKOTA-tilastot. Tutkimukseen haastateltiin 28 henkilökunnan edustajaa Q metodologisen tutkimuksen vaiheita seuraten sekä 14 sidosryhmien edustajaa, jolloin käytettiin teemahaastattelua. Tk-työ voidaan nähdä kolmesta eri näkökulmasta. ”Turhautuneista” tk-työ on tärkeä osa ammattikorkeakoulun toimintaa. Sitä ei kuitenkaan tueta riittävästi. ”Optimistit” kokevat nykytilan myönteisempänä. ”Oman tien kulkijat” painottavat mm. luovuuden tukemista. Sidosryhmien edustajat kokevat tärkeäksi mm. monialaisuuden hyödyntämisen ja ammattikorkeakoulun roolin yrittääjyyden edistäjänä. Tk-työn haasteita ova mm. vaikuttavuuden lisääminen ja näkyvyyden parantaminen. Tk-työn tulisi olla tarkoituksenmukaista, ja sille tulisi asettaa vaikuttavuuden seurannan mittaristo. Lisäksi tulisi määritellä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja aluekehitystyön laadunvarmistuskokonaisuus. Tulevaisuudessa tulee huolehtia palautteen keräämisestä opiskelijoilta, opettajilta, työelämältä sekä muilta sidosryhmiltä. Palautetta käytetään toiminnan kehittämisessä.
Tutkimus- ja kehitystyö opetuksen ohjaajana ammattikorkeakoulussa, 2009

Pasma, J., Koivunen, K., Pihlajamaa, J., Korhonen, A. & Isohanni, I. [7]
Opetussuunitelmat ja opettajien näkemykset. Kysely lähetettiin 231 opettajalle, joista 37 % vastasi. Opetussuunnitelmia tarkasteltiin deduktiivisesti sisällönanalyysillä. Aineistosta muodostettiin luokkia induktiivisen sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti. Opetussuunnitelmista on erotettavissa kolme tk-työhön liittyvää opintojen aihealuetta: tutkimusmenetelmät, tk-työn periaatteet ja käytännön sovellukset. Opettajista 40 % opettaa hyvin vähän tai ei lainkaan tk-työhön liittyviä opintoja. Joka neljän opettaa paljon. Tk-työssä syntyneitä työelämäyhteyksiä opetuksessa hyödytää paljon lähes joka kolmas opettaja. Vähäisessä määrin työelämäyhteyksiään hyödyntää myös kolmannes opettajista. Opettajien, opiskelijoiden ja työelämäedustajien tulisi toimia tiiminä, jonka tavoitteena on pitkäjänteinen alueellinen elinkeinoelämän kehittäminen. Jotta tutkiva ja kehittävä työote lisääntyisi, vaatii se muutoksia asenteissa ja toimintakulttuurissa. Tk-työn käsite tulisi selkiyttää opettajien keskuudessa. Tk-työn toteuttamista varten opiskelijoiden on omaksuttava tarvittavat asenteet, tiedot, taidot ja kyvyt. Opetuksessa tulisi hyödyntää työelämäyhteyksiä yhä enemmän.
Tutkimus- ja kehitystyön kehittäminen ammattikorkeakouluopettajan näkökulmasta, 2009

Pihlajamaa, J., Koivunen, K., Vesala, P., & Isohanni, I. [8]
Kyselytutkimus. Kysely lähetettiin Oamkin opettajille, joista 37 % vastasi. Analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja kuvailevia tilastollisia menetelmiä. Opettajien mukaan tärkein tk-työn kehittämisen kohde on verkostoituminen. Lisäksi he toivovat tk-työn resurssien vahvistamista. Tk-työn kehittämisellä nähdään olevan vaikutusta ammattikorkeakoulun laadun kehittämiseen. Noin neljännes haluaisi osallistumaan enemmän tk-työn hankkeisiin. Yli puolet opettajista haluaisi kehittää omaa tk-työtään, koska he kokevat sen vaikuttavan oman työn kokemisen laatuun. Tk-työn määritelmää tulisi tarkentaa ja laajentaa. Toisinaan myös työharjoittelu voisi olla osa tk-työtä. Tk-työssä tulisi verkostoitua enemmän työelämän ja eri koulutusalojen kesken. Tk-työn resursseja tulisi lisätä ja suunnata uudella tavalla. Opettajien työaika ei aina riitä tk-työn toteuttamiseen. Hanketoimintaa voidaan tehostaa määrittelemällä kärkihankkeita. Ammattikorkeakoulun laatua ja vaikuttavuutta voidaan parantaa oman toiminnan tutkimusta vahvistamalla.
Katsaus Oamkin hankekirjoon, 2009

Remahl, T. [9]
Kirjoittajien näkemyksiä Oamkin hankkeista. Vuosina 2007 ja 2008 Oamkissa oli käynnissä 169 hanketta, joista 78 % oli tutkimus- ja kehittämishankkeita. Loput hankkeet olivat sisäisiä tai koulutushankkeita. Hankkeiden aihepiirit vaihtelevat ja niitä oli kaikilta Oamkin koulutusaloilta. Tutkimus- ja kehittämishankkeiden varat jakaantuivat seuraavasti: liiketoiminnan edistäminen 50 %, korkeakouluopetuksen kehittäminen 27 %, julkisten palv./kultt. tuottaminen 12 % ja alueellisen innovaatio-/toimintaympäristön parantaminen 12 %. Hanketoiminnan jakautuminen kuvastaa hyvin Oamkin roolia alueellisessa innovaatioympäristössä. Tutkimus- ja kehitystoimintaa tulisi lisätä mm. hanketoiminnalla. Nykyinen hanketoiminta suuntautuu oikein. Hanketoiminta näkyy mm. henkilökunnan vireyden paranemisena ja opiskelijoiden työllistymisen kasvuna. Oamkin tulisi vahvistaa rooliaan kansainvälisesti verkottuneena pk-yritysten ja yrittäjyyden tukijana. Oppimisympäristöjä, pedagogiikkaa ja työelämäyhteyksiä kehittämällä vastataan entistä paremmin toiminta-alueen ammattikorkeakoululle asettamiin odotuksiin.
Ammattikorkeakouluopettajien tutkimus- ja kehitystyön verkostot, 2008

Lähdesmäki, R., Koivunen, K. & Isohanni I. [10]
Kyselytutkimus. Kysely lähetettiin 231 opettajalle, joista 37 % vastasi. Aineisto analysoitiin SPSS 15.0 for Windows-ohjelmalla prosenttijakaumien avulla. Kvantitatiivinen analyysi perustui lomakkeen kysymyksiin. Opettajien tk-työn verkostoituminen ammattikorkeakoulun sisällä painottuu saman työyhteisöin kollegojen välille. Ulkoisina yhteistyötahoina ovat mm. yksityisen sektorin pk-yritykset, tutkimuslaitokset sekä alueen kunnat. Yhteistyötä harjoitetaan kansallisten, mutta harvemmin kansainvälisten korkeakoulujen kanssa. Joka kolmas opettaja hyödyntää työelämäyhteyksiä opetuksessaan paljon. Kolmannes opettajista kokee, etteivät tk-työssä luodut työelämäyhteydet juurikaan näy heidän opetuksessaan. Opettajien tulisi luoda enemmän yhteistyöverkostoja muihin yksiköihin, ammattikorkeakouluihin sekä kansainvälisesti. Verkostoja tulisi kehittää jatkuvasti. Verkostoitumalla nostetaan ammattikorkeakoulun roolia alueen kehittäjänä, terävöitetään omaa osaamista, edistetään tehokkuutta, sekä innovaatioiden syntymistä ja leviämistä. Verkostojen hyödyntäminen esim. opetuksessa, johtaa tuloksellisuuteen alueellisessa kehityksessä, koulutuksessa ja työelämässä.
Ammattikorkeakouluopettajuuden haasteita, 2007

Lehtelä, P-L. & Viitala, T. [11]
Kirjoittajan pohdintaa ammattikorkeakouluopettajuuden haasteista pedagosesti ja tk-työn näkökulmista. Opettajuuden pedagogisia haasteita ovat mm. työelämälähtöisyys, tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa sekä vuorovaikutteisuus. Haasteina nähdään myös opettajien verkostoituminen työelämään, ajankäyttö ja sosiaalisten innovaatioiden tuottaminen. Opettajat kokevat tk-työn tärkeänä, vaikka eivät aina miellä sitä osaksi työtään. Opinnäytetyö hakee paikkaansa ja sen käytänteitä tulisi yhtenäistää. Tk-työllä ei ole selkeää määritelmää, eikä aina tiedetä, millaista toimintaa ammattikorkeakoulujen tk-työ sisältää. Haasteisiin vastaamalla rakentuu ammattikorkeakouluopettajuuden tulevaisuus. Pedagogisiin haasteisiin voidaan löytää ratkaisuja tulevaisuudessa täydennyskoulutuksesta. Lisäksi tk-työ vatii selkeyttämistä ajallisesti ja rahoituksellisesti. Myös julkaisukanaviin tulisi kiinnittää huomiota. Kehittämishankkeet ovat osaltaan edistämässä myönteistä kehitystä.
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö osana työelämän tutkimusta ja kehittämistä, 2007

Toljamo, M. & Isohanni, I. [12]
Opinnäytetöiden kehittäminen -hankkeen tulokset. Mukana oli 26 ammattikorkeakoulua. Ammattikorkeakouluissa valmistui vuonna 2005 yhteensä 21 047 opinnäytetyötä. Niistä 76 % oli tehty yhteistyössä työelämän kanssa. Yritykset ja työelämän edustajat odottavat ammattikorkeakoulujen opettajilta näkyvämpää roolia ja toivovat entistä rohkeampia avauksia eri toimialojen välisiin hankkeisiin. He pitävät ammattikorkeakoulun opinnäytetöitä melko hyvälaatuisina ja tärkeinä omalle toiminnalleen. Ammattikorkeakouluissa valmistui vuonna 2005 yhteensä 21 047 opinnäytetyötä. Niistä 76 % oli tehty yhteistyössä työelämän kanssa. Yritykset ja työelämän edustajat odottavat ammattikorkeakoulujen opettajilta näkyvämpää roolia ja toivovat entistä rohkeampia avauksia eri toimialojen välisiin hankkeisiin. He pitävät ammattikorkeakoulun opinnäytetöitä melko hyvälaatuisina ja tärkeinä omalle toiminnalleen.
Tutkiva ja kehittävä ammattikorkeakoulu, 2005

Isohanni, I. & Toljamo, M. [13]
Kirja-arviointi. Kirjassa on yhteensä 17 artikkelia ja 19 kirjoittajaa. Kirjoittajat kuvailevat ja pyrkivät ymmärtämään ammattikorkeakoulujen tk-työn luonnetta sekä strategisia linjauksia. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminta (tk-työ) etsii muotoaan. Teos on arvokas väline toiminnan tarkasteluun ja kehittämiseen. Se selkiyttää käsitteitä ja sisältää esimerkkejä mm. tk-työn toimintatavoista sekä kehittää ammattikorkeakoulun metodioppia.
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö opiskelijoiden, opettajien ja työelämän näkökulmasta – kirjallisuuskatsaus ammattikorkeakoulujen opinnäytetöihin liittyvistä tutkimuksista, 2005

Isohanni, I. & Toljamo, M. [14]
Kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetöitä halutaan kehittää ja selkiyttää. Aiheen valintamahdollisuuksista on ristiriitaisia käsityksiä. Työelämää hyödyttävän opinnäytetöiden kriteereiksi katsottiin osapuolien sitoutuminen hankkeeseen ja intensiivinen mukanaolo. Organisaatioiden välinen yhteistyö oli haastavaa mm. ohjauksen, aikataulujen ja tiedon välittämisen osalta. Opettajien odotetaan osallistuvan enemmän työelämää kehittävien opinnäytetöiden ohjaukseen. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöille ei ole vielä omaleimaista profiilia. Ammattikorkeakoulun ja työelämän välinen yhteistyömalli opinnäytetyöprosessin osalta on vielä selkiintymätön. Työelämän edustajat näkevät opettajia selvemmin opinnäytetöiden mahdollisuudet työelämän kehittämisessä. Opinnäytetöiden kehittämiseksi tarvitaan eri lähestymistavoilla tehtäviä tutkimuksia.
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opinnäytetyöt: analyysi vuosina 2000 ja 2004 Thesis-kilpailuun lähetetyistä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opinnäytetöistä, 2005

Toljamo, M. & Rissanen, L. [15]
Opinnäytetöiden tiivistelmät. Mukana oli 143 opinnäytetyötä. Analyysissa käytettiin määrällistä ja laadullista sisällönanalyysia. Opinnäytetöistä valtaosa on tehty parityönä tai yksin. Kohderyhmänä on useimmiten ammattihenkilökunta. Tutkimustyyppisten opinnäytetöiden määrä nousi tutkittuna ajanjaksona ja työelämäyhteistyö lisääntyi. Aiheet ovat tyypiltään ajankohtaisia, mutta eivät näkökulmiltaan kovin uusia tai yllättäviä. Opinnäytetöiden tiivistelmät vaativat kehittämistä. Opinnäytetöiden tarkasteluun tulisi keskittyä sen omista tavoitteista ja vahvuuksista käsin. Aiheenvalinta on usein opinnäytetöiden kriittisin vaihe. Opintojen viivästymiseen on usein syynä opinnäytetyön vaikeudet. Opinnäytetöiden tulisi olla työelämään suuntautuneita ja työelämässä tehtyjä. Lisäksi sen tulisi tukea opiskelijan oppimisprosessia, opiskelijan kehittymistä asiantuntijaksi ja ammatillista kasvua.
Työelämä ja opinnäyteprosessi ammattikorkeakoulun opinnäytetyön edellytyksenä, 2005

Viitala, T. [16]
Opinnäytetyöt. Neljä Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijan tekemää opinnäytetyötä. Ammattikorkeakoulujen ja työelämän välisessä yhteistyössä on puutteita. Opinnäytetyö ei ole vielä profiloitunut, sen tavoitteita ei tiedetä, eikä sitä tunneta työelämässä. Opinnäyteprosessi kulkee kahdella tasolla, työelämässä ja oppilaitoksessa, joiden välissä opiskelija tasapainoilee. Opettajille ei ole aina riittävästi taitoja ohjata opinnäytteitä. Kirjallisia opinnäyteohjeita käytetään liian vähän. Yhteistyötä työelämän, opiskelijan ja oppilaitoksen välillä tulee kehittää ja organisoida. Opettajien tulee integroitua enemmän tutkimushankkeisiin ja varata aikaa tk-työlle. Tutkimusta tekevä opettaja on paras opinnäytetyön ohjaaja. Opettajat ovat selvillä alansa viimeisimmistä tutkimuksista ja heillä on myönteinen suhtautuminen tutkimuksen tekemiseen, kunhan siihen on riittävät resurssit. He eivät kuitenkaan aina miellä tk-työtä osaksi omaa työtään
[ Sulje ikkuna ]