Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 43/2017

Tehohoidon simulaatiossa oppii työelämässä vaadittavia taitoja

Metatiedot

Nimeke: Tehohoidon simulaatiossa oppii työelämässä vaadittavia taitoja. Teoksessa K. Koivisto, A. Henner & L. Kiviniemi (toim.) Hoitotyön koulutus ja tutkimus- ja kehittämistoiminta – ajankohtaisia ja tulevaisuutta ennakoivia haasteita

Tekijä: Hyvämäki Piia; Vanhanen Minna

Aihe, asiasanat: akuuttihoito, moniammatillisuus, simulointi, tehohoito, tiimiopetus, tiimityö

Tiivistelmä: Tehohoito on vaikeasti sairaiden potilaiden hoitoa, jossa potilasta tarkkaillaan keskeytymättä ja hänen elintoimintojaan valvotaan ja tarvittaessa pidetään yllä erikoislaittein. Tavoite on voittaa aikaa perussairauden hoitamiseen torjumalla ja estämällä hengenvaara. Tehohoitoa annetaan teho-osastoilla. Niihin keskitetään elintärkeiden toimintojen valvonnan ja ylläpidon edellyttämä henkilöstö, osaaminen ja teknologia." STHY 1997. . Kyky tehdä päätöksiä akuuteissa hoitotilanteissa ja toimia paineen alla on olennaista akuutti- ja tehohoitotyössä.

Tehohoidon moniammatillisen opintojakson sairaanhoitajaopiskelijoiden oppimistavoitteena oli tehohoidon kliinisten tavoitteiden lisäksi moniammatilliset ei-tekniset taidot. Erikoistuvien lääkärien oppimistavoitteet keskittyivät moniammatillisiin ei-teknisiin taitoihin ja erityisesti johtamiseen.

Simulaatioita varten suunniteltiin kolme eri skenaariota yhden potilastapauksen ympärille. Simulaatiossa tehopotilaan tilanne eteni hoidollisesti ja simuloitu hoitojakso oli ajallisesti yhden vuorokauden mittainen. Tällä tavoin harjoituksessa mahdollistui tiedonsiirtymisen harjoittelu hoitotiimiltä toiselle. Hoitotiimissä työskenteli 1 lääkäri ja 2-3 sairaanhoitajaa. Simuloidun työvuoron vaihtuessa seuraava tiimi pyydettiin paikalle ja he saivat toimineelta ryhmältä raportin ja tehtävän jatkaa hoitoa.

Opetus toteutettiin tiimiopettajuudella (teamteaching) ammattikorkeakoulun ja yliopiston opettajien kesken skenaarion suunnittelusta ja toteutuksesta debriefing –tilanteeseen. Debriefingissä opettajat toimivat sekä tiiminä että asiantuntijana erityiskysymyksissä. Simulaatiossa debriefing on oppimisen kannalta merkityksellinen. Siinä opiskelijat joutuvat perustelemaan toimintaansa ja reflektoimaan oppimaansa.

Tehohoidon ei teknisten- taitojen oppimisen mittaamiseen käytettiin opintojaksolla The Anaesthetists' Non-Technical Skills (ANTS) mittaria (liite1) ennen ja jälkeen harjoituksen. Opiskelijoiden itsearvioinnin mukaan (N=35) osaaminen kehittyi harjoituksessa. Johtamisen, tiedon jakamisen ja tiedonhankinnan taidot arvioitiin hyväksyttäviksi tai hyviksi. Tehtävien koordinointitaidot kehittyivät harjoituksessa ja priorisointitaidot koettiin hyväksyttäväksi tai hyviksi. Vastausten keskiarvo nousi kaikissa osa-alueissa harjoituksen jälkeen. Eniten opiskelijan arvioima osaaminen kehittyi tiedonjakamisen, tehtävien koordinoinnin ja priorisoinnin osalta.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2017-11-30

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2017101750112

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

Näin viittaat tähän julkaisuun

Hyvämäki, P. & Vanhanen, M. 2017. Tehohoidon simulaatiossa oppii työelämässä vaadittavia taitoja. Teoksessa K. Koivisto, A. Henner & L. Kiviniemi (toim.) Hoitotyön koulutus ja tutkimus- ja kehittämistoiminta – ajankohtaisia ja tulevaisuutta ennakoivia haasteita. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 43. Hakupäivä 12.11.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2017101750112.

Tehohoitoympäristössä hoitohenkilöstö toimii moniammatillisissa tiimeissä, joten ei-teknisten taitojen moniammatillinen simulaatioharjoittelu on keskeistä työelämään siirtymisen sujuvoittamiseksi. Oulun ammattikorkeakoulun tehohoidon opinnoissa sairaanhoitajiksi pian valmistuvat opiskelijat soveltavat opittuja tietoja ja taitoja kokonaisvaltaisesti sekä ammattikohtaisesti että moniammatillisesti simulaatiossa. 

Moniammatillisen tehohoitotyön taustaa

"Tehohoito on vaikeasti sairaiden potilaiden hoitoa, jossa potilasta tarkkaillaan keskeytymättä ja hänen elintoimintojaan valvotaan ja tarvittaessa pidetään yllä erikoislaittein. Tavoite on voittaa aikaa perussairauden hoitamiseen torjumalla ja estämällä hengenvaara. Tehohoitoa annetaan teho-osastoilla. Niihin keskitetään elintärkeiden toimintojen valvonnan ja ylläpidon edellyttämä henkilöstö, osaaminen ja teknologia." Suomen tehohoitoyhdistys. 1997. Suomen tehohoitoyhdistyksen eettiset ohjeet. Hakupäivä 11.8.2017. https://sthy.fi/wp-content/uploads/2017/07/STHY_eettiset_ohjeet.pdf Tehohoitotiimin muodostaa joukko ammattilaisia, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja. Heidän toiminnallaan on yhteinen tarkoitus, suoritustavoitteet sekä lähestymistapa. Tiimi kokee olevansa yhteisesti vastuussa potilaan hoitamisesta Katzenbach, J. & Smith, D. 1993. The Wisdom of Teams. Creating the High, Performance Organization. Boston (Mass.): Harvard Business School Press. ja laadukkaassa ja potilasturvallisessa moniammatillisessa työssä tarvitaan tiimityöskentelytaitoja eli ei-teknisiä taitoja.

Tässä julkaisussa käsitellään yhteistyötä jossa Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) ja Oulun yliopisto (OY) kehittivät tehohoidon moniammatillisen simulaatiokoulutuksen tiimityöskentelytaitojen vahvistamiseksi. Simulaatiossa oppiminen tapahtuu todellisuutta vastaavien potilastapausten avulla, todellisuutta vastaavassa ympäristössä ja asiantuntijoista koostuvassa hoitotiimissä. Tavoitteena oli tehohoitoon syventävien sairaanhoitajien sujuva siirtyminen työelämään opiskelemalla teknisiä ja ei-teknisiä taitoja moniammatillisesti. Erikoistuvien ja jo ammatissaan toimivien lääkäreiden osaamisvaatimuksiin kuuluivat ammattialakohtaisten osaamisalueiden lisäksi ei-tekniset taidot, niistä keskeisimpinä kommunikointi, tilannetietoisuus ja johtajuus Kenaszchuk, C., MacMillan, K., van Soeren, M. & Reeves, S. 2011. Interprofessional simulated learning: short-term associations between simulation and interprofessional collaboration. BMC Medicine 9 (29). Hakupäivä 11.8.2017. https://bmcmedicine.biomedcentral.com/articles/10.1186/1741-7015-9-29 Rall, M. & Dieckmann, P. 2005. Simulation and patient safety. The use of simulation to enhance patient safety on a system level. Current Anaesthesia & Critical Care 16, 273–281..  

Tehohoitoa oppimassa moniammatillisessa tiimissä simulaatioympäristössä

Tehohoidon moniammatilliset simulaatiot toteutettiin tehohoitotyön sairaanhoitajaopiskelijoiden ammattikohtaisten tehohoitotyön simulaatioiden jälkeen. Simulaatioharjoituksen (kuva 1) toteutuksessa tulee huomioida neljä eri vaihetta:

  1. orientaatio eli briefing tehtävään, 
  2. tilannekuvauksen ja potilastapauksen avaaminen, 
  3. toiminta tilanteessa ja 
  4. reflektio eli tilanteen jälkipuinti Schoening, AM., Sittner, BJ. & Todd, MJ. 2006. Simulated clinical experience: nursing students’ perceptions and the educators’ role. Nurse Education  31 (6), 253-8. Hakupäivä 11.8.2017. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17108788 Dieckmann, P. (toim.) 2009. Using Simulations for Education, Training and Research. Lengerich: Pabst..

Tehohoidon simulaatioskenaarioiden sisällöllisessä suunnittelussa huomioitiin edellä mainitut vaiheet sekä osallistujien osittain erilaiset oppimistavoitteet. Osallistujat valmistautuivat harjoituspäivään oppimistavoitteidensa mukaisesti.

Simulaatioharjoitus tehohoidon opintojaksolla

KUVA 1. Simulaatioharjoitus tehohoidon opintojaksolla (kuvaaja: Piia Hyvämäki)

Sairaanhoitajaopiskelijoiden oppimistavoitteena oli tehohoidon kliinisten tavoitteiden (muun muassa potilaan hengityslaitehoidon aloittaminen, invasiivinen kanylointi sekä lääkkeiden laimentaminen) lisäksi moniammatilliset ei-tekniset taidot. Erikoistuvien lääkärien oppimistavoitteet keskittyivät moniammatillisiin ei-teknisiin taitoihin ja erityisesti johtamiseen. Kyky tehdä päätöksiä akuuteissa hoitotilanteissa ja toimia paineen alla on olennaista akuutti- ja tehohoitotyössä. Skenaarioiden avulla simulaatiotilanteeseen saatiin luotua tehohoidossa paineen alaisena työskentelyn tunne. Simulaatioympäristö valmisteltiin myös fyysisesti tehohoitoympäristöksi, jotta tilanteesta tulisi oppijalle mahdollisimman todellinen ja siten ei-teknisten taitojen harjoitteleminen mahdollistuisi.  

Simulaatioita varten suunniteltiin kolme eri skenaariota yhden potilascasen ympärille. Simulaatiossa tehopotilaan tilanne eteni hoidollisesti ja simuloitu hoitojakso oli ajallisesti yhden vuorokauden mittainen. Näin mahdollistui tiedonsiirtymisen harjoittelu hoitotiimiltä toiselle. Hoitotiimissä työskenteli 1 lääkäri ja 2-3 sairaanhoitajaa. Simuloidun työvuoron vaihtuessa seuraava tiimi pyydettiin paikalle ja he saivat toimineelta ryhmältä raportin ja tehtävän jatkaa hoitoa. Raportoinnin ja siihen liittyvän tiedonsiirron on todettu olevan yksi merkittävimmistä potilasturvallisuusriskeistä terveydenhuollossa Rizzo, E. 2013. Top 10 Patient Safety Issues for 2014. Becker´s Infection control and clinical quality. Hakupäivä 11.8.2017. http://www.beckershospitalreview.com/quality/top-10-patient-safety-issues-for-2014.html.  

Opintojakson suunnittelusta vastasivat Oamkin akuutti ja tehohoidon opettajat, OY:n anestesiologian kliiniset opettajat sekä anestesiologian professori. Opintojakso on toteutettu aikaisemmin keväällä 2016. Vanhanen, M., Hyvämäki, P., Varkki, E., Vakkala, M. & Tervaskanto-Mäentausta, T. 2017. Kokemuksia moniammatillisesta tehohoidon simulaatiokoulutuksesta. Tehohoitolehti 35 (1). Tällä kertaa tarkoituksena oli tutkia erityisesti ei-teknisten taitojen oppimista.  

Opetus toteutettiin tiimiopettajuudella (teamteaching) ammattikorkeakoulun ja yliopiston opettajien kesken skenaarion suunnittelusta ja toteutuksesta debriefing-tilanteeseen. Debriefingissä opettajat toimivat sekä tiiminä että asiantuntijana erityiskysymyksissä. Simulaatiossa debriefing on oppimisen kannalta merkityksellinen. Siinä opiskelijat joutuvat perustelemaan toimintaansa ja reflektoimaan oppimaansa Dieckmann, P., Molin Friis, S., Lippert, A. & Ostergaard, D. 2009. The art and science of debriefing in simulation: Ideal and practice. Medical Teacher 31 (7), 28794. Hakupäivä 11.8.2017. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19811136

Tehohoidon oppimisen arviointia 

Tehohoidon ei-teknisten taitojen oppimisen mittaamiseen käytettiin opintojaksolla The Anaesthetists' Non-Technical Skills (ANTS) -mittaria ennen ja jälkeen harjoituksen. Kyseistä mittaria on käytetty Oamkin simulaatio-opetuksessa muun muassa opiskelijaobservoijien apuvälineenä sekä opettajien arvioinnin sekä jälkipuinnin tukena. ANTS-mittari on käännetty Oamkissa suomen kielelle. Käännöstyössä ei käytetty tieteellisiä menetelmiä, sillä sisältö on hyvin selkeä. Ei-teknisten taitojen harjoittelun merkitys on tiedostettu jo pitkään. ANTS-mittari kehitettiin ei-teknisten taitojen jäsentämisen sekä mittaamisen apuvälineeksi, käyttämällä apuna inhimillisten tekijöiden osuutta potilasvahinkoihin mittaavia tutkimusmenetelmiä. Fletcher, G., Flin, R., McGeorge, P., Glavin, R., Maran, N. & Patey, R. 2003. Anaesthetists' Non-Technical Skills (ANTS): evaluation of a behavioural marker system. British Journal of Anaesthesia 90 (5), 5808. Hakupäivä 11.8.2017. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12697584

ANTS-mittari sisältää neljä kompetenssikategoriaa: tehtävän hallinta, tiimityöskentely, tilannetietoisuus ja päätöksenteko. Nämä kategoriat sisältävät 16 elementtiä, jotka kuvaavat tiettyä toimintaa, kuten tiedon jakaminen, ennakointi ja tietojen jakaminen. ANTS-mittarin validiteetti, reliabiliteetti sekä käytettävyys on tutkittu sen kehittäjien toimesta. Fletcher, G., Flin, R., McGeorge, P., Glavin, R., Maran, N. & Patey, R. 2003. Anaesthetists' Non-Technical Skills (ANTS): evaluation of a behavioural marker system. British Journal of Anaesthesia 90 (5), 5808. Hakupäivä 11.8.2017. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12697584 Harjoitukseen osallistujat käyttivät ANTS-mittaria itsearvioinnin apuvälineenä arvioiden osaamistaan ennen ja jälkeen harjoituksen.  

Tulokset

Kyselyn tuloksista esitämme keskeiset ei-tekniset taidot: johtaminen, tiedon jakaminen, tehtävien koordinointi, priorisointi ja tiedonhankinta. Käytännön hoitotilanteessa nämä tarkoittavat hoitotiimin välistä kommunikaatiota, tilanteen hallintaa ja tilannetietoisuutta. 

Ennen harjoitusta opiskelijat kokivat taitonsa pääosin hyväksyttäviksi ja hyviksi. Itsearviot johtamisesta, tiedonjakamisesta sekä tiedonhankinnasta olivat hyvin yhdenmukaisia opiskelijoiden kesken, nämä taidot koettiin hyväksyttäviksi. Hajontaa osaamisen arvioinnissa oli eniten priorisointi taidoissa, osaaminen koettiin osin myös välttäväksi. Vastausten keskiarvot kaikissa osa-alueissa ovat hyväksyttävän (3) tasolla. (Kuvio 1.)

KUVIO 1. Opiskelijoiden itsearviointi ei-teknisistä taidoista ennen harjoitusta

Opiskelijoiden itsearvioinnin mukaan osaaminen kehittyi harjoituksessa. Johtamisen, tiedon jakamisen ja tiedonhankinnan taidot arvioitiin hyväksyttäviksi tai hyviksi. Tehtävien koordinointi taidot kehittyivät harjoituksessa ja priorisointitaidot koettiin hyväksyttäväksi tai hyviksi. Vastausten keskiarvo nousi kaikissa osa-alueissa harjoituksen jälkeen. Eniten opiskelijan arvioima osaaminen kehittyi tiedonjakamisen, tehtävien koordinoinnin ja priorisoinnin osalta. (Kuvio 2.)

KUVIO 2. Opiskelijoiden itsearviointi keskeisistä ei-teknisistä taidoista harjoituksen jälkeen

Pohdinta 

Koulutuksen osallistujien itsearvioinnin tulokset rohkaisevat toteuttamaan ja kehittämään moniammatillisia simulaatioharjoituksia jatkossakin. Osaaminen kehittyi kaikilla tarkastelluilla osa-alueilla ja tiimin jäsenten näkemykset osaamisestaan yhtenäistyivät. Yhtenäinen käsitys tiedoista ja taidoista tiimissä tukee tiimin toimintaa. Tehohoidon koulutuksen kannalta tiimityöskentelytaidot ovat keskeisiä ja työelämän tiimeissä toimimiseen saadaan valmiuksia tämän harjoituksen myötä jo koulutuksen aikana. Moniammatillinen simulaatioharjoittelu lisää tietoisuutta ei-teknisistä taidoista sekä niiden merkityksestä potilaan hoidon turvallisuuteen.  Lisäksi opintojakson opettajat kokevat tiimiopettajuuden toimivana ja erittäin tarpeellisena.  

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus