Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 13/2018

Monimuotoinen ja arvaamaton MS-tauti kätilötyössä

Metatiedot

Nimeke: Monimuotoinen ja arvaamaton MS-tauti kätilötyössä

Tekijä: Tanhua Laura; Perälä Minna

Aihe, asiasanat: autoimmuunisairaudet, hermoston taudit, MS-tauti, synnytys, äitiys

Tiivistelmä: Multippeliskleroosia eli MS-tautia sairastaa Suomessa reilut 9 000 ihmistä, joista enemmistö on naisia. MS-tauti on laajaoireinen, yksilöllisesti etenevä ja yksilöllisesti ilmenevä sairaus. MS-taudin oirehdinta voi olla hyvin rajua ja laskea toimintakykyä nopealla aikavälillä merkittävästi.

MS-potilaan kohtaamisen haasteina ovat oikean tiedon puute, voimakkaat ennakkokäsitykset ja kykenemättömyys tarkastella sairauden vaikutuksia potilaan kokonaishoidon tai elämän eri osa-alueiden kannalta. MS-tauti ei estä lapsen saamista, mutta äitiyshuollossa on tarpeen huomioida tarkemmin MS-potilaan jaksaminen ja mahdolliset taudin pahenemisvaiheet ja oireilu. Perhesuunnittelun ja tukiverkoston merkitys ovat korostuneet MS-tautia sairastavan naisen elämässä.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2018-03-19

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201802233563

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

Näin viittaat tähän julkaisuun

Tanhua, L. & Perälä, M. 2018. Monimuotoinen ja arvaamaton MS-tauti kätilötyössä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 13. Hakupäivä 21.5.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201802233563.

Sosiaali- ja terveysalalla kohtaa monenlaisia ihmisiä ja sairauksia. Kaikista sairauksista ei opintojen aikana pystytä edes mainitsemaan, joten moniin sairauksiin tutustuu vasta työelämässä. MS-tauti on Suomessa melko yleinen ja potilaan hoito voi tapahtua monen erikoisalan alueella. MS-tautiin sairastutaan yleensä nuorena aikuisena ja sairaus ei itsessään estä lapsen saamista. Kätilötyössä perustietämys MS-taudista on tärkeää, sillä sairauden ennakoimattoman luonteen vuoksi akuuttia hoitoa oireisiin tai pahenemisvaiheisiin voi tarvita vaikka heti synnytyksen jälkeen.

Kuva: Shutterstock

Kuva: freya-photographer / Shutterstock.com

Mitä perusasioita kätilön tulisi tietää MS-taudin puhkeamisesta ja sen kulusta?

MS-tauti on parantumaton neurologinen sairaus, joka on kaksi kertaa yleisempi naisilla ja puhkeaa usein nuorena aikuisena. Suomessa MS-tautia sairastaa yli 9 000 ihmistä. Tauti etenee yksilöllisesti. Lisäksi oirekirjo on laaja ja oirehdinnan voimakkuus vaihtelee. Neuroliitto. 2018. MS-tauti. Hakupäivä 19.1.2018. https://neuroliitto.fi/tieto-tuki/tietoa-sairauksista/ms-tauti/ Neuroliitto. 2018. Sairastuminen ja ensioireet. Hakupäivä 19.1.2018. https://neuroliitto.fi/tieto-tuki/tietoa-sairauksista/ms-tauti/sairastuminen-ja-ensioireet/ Potilaan taustatietoja lukiessa pelkkä MS-diagnoosi ei kerro paljoa ja kätilön tuleekin kartoittaa tilanne yksilöllisesti ja pitää mielessä, että taudin aktiivisuus voi vaihdella hyvinkin nopeasti.  

MS-tauti jaetaan kolmeen eri muotoon, jotka ovat aaltomaisesti etenevä, ensisijaisesti etenevä ja toissijaisesti etenevä. Ensisijaisesti etenevä muoto etenee jatkuvasti ja lääkkeiden hoitovaste eli vaikuttavuus on huono. Yleisin muoto on kuitenkin aaltomainen, joka etenee pahenemisvaiheittain. Pahenemisvaiheiden oireet, niiden määrä ja ilmenemistiheys vaihtelevat suuresti yksilöittäin. Pahenemisvaihe itsessään kestää kuitenkin vuorokaudesta korkeintaan neljään viikkoon. Osalla sairastuneista tauti ei näy vuosien sairastamisenkaan jälkeen päällepäin. Aaltomaisesti etenevä tauti muuttuu usein ajan kanssa toissijaisesti etenevään muotoon. Tällöin oirehdinta muuttuu tasaiseksi etenemiseksi, heikentäen hitaasti toimintakykyä. MS-tauti ei yleensä merkittävästi lyhennä elinikää. MS-taudin käypähoito. 2015. MS-tauti. Hakupäivä 28.1.2018. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi36070#suositus Atula, S. 2015. MS-tauti (multippeliskleroosi). Lääkärikirja Duodecim. Hakupäivä 28.1.2018. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00048

Sairastumiseen on havaittu riskitekijöitä, mutta selkeää selittävää syytä etsitään edelleen. Tupakointi, alhainen D-vitamiinitaso ja lähisukulaisen MS-tauti ovat sairastumisriskiä lisääviä tekijöitä. MS-taudin ei kuitenkaan ajatella olevan perinnöllinen. Atula, S. 2015. MS-tauti (multippeliskleroosi). Lääkärikirja Duodecim. Hakupäivä 28.1.2018. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00048

MS-tauti on keskushermoston autoimmuunisairaus. Keskushermosto tarkoittaa aivoja ja selkäydintä. Autoimmuunisairauksissa keho hyökkää itseään vastaan. MS-taudissa immuunijärjestelmän valkosolut toimivat virheellisesti, luoden keskushermostoon tulehduspesäkkeitä ja vaurioittaen keskushermoston myeliinivaippaa. Myeliinivaippa on hermosolua suojaava ja hermosolujen välisten viestien kulkeutumista parantava osa. MS-taudissa myeliinivaipan vaurioituminen hidastaa, muuttaa tai estää keskushermoston viestejä. Vaikutukset johtuvat joko suoraan hermokudoksen vaurioitumisesta tai tulehdusvälittäjäaineiden vaikutuksesta tulehtuneiden hermosolujen lähellä. Immuunijärjestelmän hyökkäyksen loputtua, muodostuu arpikudosta vaurioituneeseen hermosoluun. Arpikudos näkyy aivojen magneettikuvissa plakkina. Myeliini kuitenkin luonnostaan korjaa itseään, jolloin pahenemisvaiheiden oireet heikkenevät. Atula, S. 2015. MS-tauti (multippeliskleroosi). Lääkärikirja Duodecim. Hakupäivä 28.1.2018. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00048 Hallikainen, M., Heikkilä, M., Hämäläinen, P., Jalonen, M., Leino, H-M., Rantakari, T., Ruutiainen, J., Samstén, R., Toivomäki, A., Toivonen, M. & Virtanen, E. 2015. MS-tauti - käsikirja vastasairastuneelle. 5. p. Neuroliiton julkaisusarja n:o 36. Sastamala: Vammalan kirjapaino Oy. Hakupäivä 1.2.2018. https://neuroliitto.fi/wp-content/uploads/MS-opas_2015.pdf

MS-taudin diagnosointi käynnistyy tyypillisesti, kun ensioireiden vuoksi on hakeuduttu lääkäriin. Tutkimuksina on magneettikuvaus ja likvor- eli selkäydinnestenäytteenotto. Diagnosointia edeltää yleensä niin kutsuttu KEO-vaihe eli kliinisesti eriytyvä oireyhtymä. KEO-vaiheen aikana tauti alkaa oireilla, mutta magneettikuvissa ei ole riittävästi diagnoosia tukevia tuloksia. MS-taudin diagnoosissa keskeistä on poissulkea mahdolliset muut sairaudet eli erotusdiagnostiikka. Diagnosoinnin tekee hermotauteihin erikoitunut lääkäri eli neurologi. MS-taudin käypähoito. 2015. MS-tauti. Hakupäivä 28.1.2018. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi36070#suositus Atula, S. 2015. MS-tauti (multippeliskleroosi). Lääkärikirja Duodecim. Hakupäivä 28.1.2018. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00048

MS-taudin keskeisimmät oireet ja hoitomuodot

MS-taudissa jokaisella potilaalla on oma yhdistelmänsä oireita ja niiden ilmeneminen ja voimakkuus vaihtelevat. Kätilötyössä MS-taudin keskeisien oireiden tuntemus on tärkeää, jotta yhdessä MS-tautia sairastavan naisen kanssa voidaan kartoittaa oireilua kyseisellä hetkellä ja tunnistaa pahenemisvaiheet. Pahenemisvaiheiden ja oireiden tunnistaminen on tärkeää, jotta niitä hoitamalla voidaan tukea naisen toimintakykyä. Hallikainen, M., Heikkilä, M., Hämäläinen, P., Jalonen, M., Leino, H-M., Rantakari, T., Ruutiainen, J., Samstén, R., Toivomäki, A., Toivonen, M. & Virtanen, E. 2015. MS-tauti - käsikirja vastasairastuneelle. 5. p. Neuroliiton julkaisusarja n:o 36. Sastamala: Vammalan kirjapaino Oy. Hakupäivä 1.2.2018. https://neuroliitto.fi/wp-content/uploads/MS-opas_2015.pdf

Fatiikki eli voimakas uupumus on yleinen MS-taudin oire. Se vaikuttaa potilaan elämään siten, että arkipäiväiset asiat vievät tavallista enemmän energiaa. Fatiikkia voimistavat kuumuus, ruumiillinen rasitus ja stressi. Oireen tunnistaminen, lepo ja kehoa viilentävät hoidot, kuten viileä suihku ja liikkumisen apuvälineet voivat tukea jaksamista. Hallikainen, M., Heikkilä, M., Hämäläinen, P., Jalonen, M., Leino, H-M., Rantakari, T., Ruutiainen, J., Samstén, R., Toivomäki, A., Toivonen, M. & Virtanen, E. 2015. MS-tauti - käsikirja vastasairastuneelle. 5. p. Neuroliiton julkaisusarja n:o 36. Sastamala: Vammalan kirjapaino Oy. Hakupäivä 1.2.2018. https://neuroliitto.fi/wp-content/uploads/MS-opas_2015.pdf  Aallontie, M. & Ylikylä, M. 2012. Seksuaalisuus ja MS: tutkimusmatkalla omaan kehoon. 2. uud. p. Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 29. Sastamala: Vammalan kirjapaino Oy.

Tuntohäiriöt voivat olla tuntopuutoksia tai voimistuneita tuntemuksia. Tuntemisen muutoksia voi olla eri puolilla kehoa ja ne voivat vaihdella päivittäin. Tavallisen koskemisen voi tuntohäiriön kautta kokea jopa kipuna tai tuntopuutoksen vuoksi tavallisesti kivuliasta tuntemusta ei rekisteröidy aivoihin. Tuntopuutokset voivat ilmetä myös raajojen puutumisena. Atula, S. 2015. MS-tauti (multippeliskleroosi). Lääkärikirja Duodecim. Hakupäivä 28.1.2018. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00048 Aallontie, M. & Ylikylä, M. 2012. Seksuaalisuus ja MS: tutkimusmatkalla omaan kehoon. 2. uud. p. Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 29. Sastamala: Vammalan kirjapaino Oy.

Liikkumiskykyä heikentäviä oireita ovat tasapainohäiriöt, lihasheikkous ja spastisuus eli lihasjäykkyys. Spastisuutta ilmenee pääasiassa jaloissa. Virtsaamisen ja suolentoiminnan häiriöitä esiintyy. Niihin voi liittyä pidätyskyvyttömyyttä tai tyhjentymisen haasteita, jolloin voidaan tarvita itsekatetrointia. Hallikainen, M., Heikkilä, M., Hämäläinen, P., Jalonen, M., Leino, H-M., Rantakari, T., Ruutiainen, J., Samstén, R., Toivomäki, A., Toivonen, M. & Virtanen, E. 2015. MS-tauti - käsikirja vastasairastuneelle. 5. p. Neuroliiton julkaisusarja n:o 36. Sastamala: Vammalan kirjapaino Oy. Hakupäivä 1.2.2018. https://neuroliitto.fi/wp-content/uploads/MS-opas_2015.pdf Aallontie, M. & Ylikylä, M. 2012. Seksuaalisuus ja MS: tutkimusmatkalla omaan kehoon. 2. uud. p. Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 29. Sastamala: Vammalan kirjapaino Oy.

Oireina voi ilmetä vapinaa, joka vaikeuttaa arkiaskareita. Pään alueen vapina heikentää merkittävästi näkemistä. Myös silmän hermotukseen liittyviä näköongelmia ilmenee. Sairastumisen kautta ilmenee mielialan vaihteluita ja masennusta. MS-taudin kognitiivisia eli ajatustyöhön liittyviä oireita ovat muistin ja keskittymiskyvyn heikentyminen. Aallontie, M. & Ylikylä, M. 2012. Seksuaalisuus ja MS: tutkimusmatkalla omaan kehoon. 2. uud. p. Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 29. Sastamala: Vammalan kirjapaino Oy.

MS-tautia voidaan hoitaa lääkityksellä, kuntoutuksella, liikunnalla ja ruokavaliolla. Ruokavaliot, joita MS-tautia sairastavat suosivat ovat pitkälti ravitsemussuosituksen mukaisia. Kuntoutuksena voi olla fysioterapiaa, toimintaterapiaa, puheterapiaa sekä työssä oloa tai opiskelua tukevaa neuropsykologista kuntoutusta. Atula, S. 2015. MS-tauti (multippeliskleroosi). Lääkärikirja Duodecim. Hakupäivä 28.1.2018. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00048 Hallikainen, M., Heikkilä, M., Hämäläinen, P., Jalonen, M., Leino, H-M., Rantakari, T., Ruutiainen, J., Samstén, R., Toivomäki, A., Toivonen, M. & Virtanen, E. 2015. MS-tauti - käsikirja vastasairastuneelle. 5. p. Neuroliiton julkaisusarja n:o 36. Sastamala: Vammalan kirjapaino Oy. Hakupäivä 1.2.2018. https://neuroliitto.fi/wp-content/uploads/MS-opas_2015.pdf

Lääkitys jakautuu taudin etenemistä hillitsevään, pahenemisvaiheissa käytettävään ja oireita hoitavaan. Etenemistä hidastavan lääkityksen aloitusta suositellaan mahdollisimman varhain taudin toteamisesta. Lääkehoitoa arvio hoitava neurologi. Taudin etenemiseen käytettäviä valmisteita on suun kautta otettavina tabletteina, pistoksina ihon alle tai lihakseen sekä suonen kautta annettavia. Lääkkeiden antovälit vaihtelevat vuorokaudesta useampaan kuukauteen. Pahenemisvaiheita hoidetaan ensisijaisesti antamalla yksi gramma metyyliprednisolonia kolmena peräkkäisenä päivänä suoneen tai suun kautta. Pahenemisvaihetta epäillessä on keskeistä poissulkea infektion tai kohonneen ruumiinlämmön aiheuttama oireiden muutos. MS-taudin käypähoito. 2015. MS-tauti. Hakupäivä 28.1.2018. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi36070#suositus

MS-taudin vaikutukset lisääntymisterveyteen ja äitiyteen

MS-tauti ei itsessään heikennä hedelmällisyyttä. Sen oireet voivat tuoda haasteita läheisyyteen ja yhdyntään, esimerkiksi tuntomuutosten ja lihasjäykkyyden kautta. Lisäksi on havaittu, että MS-tautia sairastavilla naisilla esiintyy orgasmivaikeuksia, sillä klitoris saattaa olla kosketusherkkä, minkä vuoksi koskeminen tuottaa kipua, tai alueella voi olla tuntopuutoksia. MS-tauti vaikuttaa myös henkisellä tasolla niin sairastuneeseen kuin hänen puolisoonsakin. Aallontie, M. & Ylikylä, M. 2012. Seksuaalisuus ja MS: tutkimusmatkalla omaan kehoon. 2. uud. p. Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 29. Sastamala: Vammalan kirjapaino Oy.

MS-tauti ei raskausaikana aiheuta kehittyvälle sikiölle haittaa eikä vastasyntynyt tarvitse erityishoitoja äidin sairauden vuoksi. MS-taudin etenemistä hidastavat lääkitykset lopetetaan raskauteen tai jo ennen raskauden mahdollistamista. Osaan lääkitykseen kuuluu osana hoitoa luotettavan ehkäisyn käyttäminen, sillä ne ovat kehittyvälle sikiölle haitallisia, tai niiden haitattomuudesta ei ole luotettavia tutkimustuloksia. Tällöin perhesuunnittelussa lääkitys voidaan lopettaa ja tarvittaessa nopeuttaa vaikuttavan aineen poistumista. MS-potilaat käyvät kontrolleissa neurologian puolella ja hoitava neurologi tekee lääkemuutokset. Yleensä MS-potilaiden raskaudet ovatkin hyvin suunniteltuja. MS-taudin käypähoito. 2015. MS-tauti. Hakupäivä 28.1.2018. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi36070#suositus Aallontie, M. & Ylikylä, M. 2012. Seksuaalisuus ja MS: tutkimusmatkalla omaan kehoon. 2. uud. p. Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 29. Sastamala: Vammalan kirjapaino Oy.

Raskausaika yleensä rauhoittaa taudin oirehdintaa. Kuitenkin on hyvä muistaa, että osalla tauti oireilee raskaudenkin aikana. Pahenemisvaiheiden ilmentyessä raskauden tai imetyksen aikana, tavanomaisen metyyliprednisolonihoidon nähdään olevan turvallista. MS-taudin käypähoito. 2015. MS-tauti. Hakupäivä 28.1.2018. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi36070#suositus Kahdessa suomalaisessa korkeakoulututkimuksessa on havaittu, että MS-tautia sairastavat äidit kokivat neuvolan olleen kykenemätön auttamaan raskauden aikaisen väsymyksen hoidossa. Neuvolasta ei saatu tukea, eikä väsymyksen taustoja mietitty MS-tautiin liittyen, vaan väsymyksen oletettiin johtuvan raskaudesta. Tanhua, L. 2017. Äitiys ja MS-tauti – Äitien kokemuksia lapsen saamisesta MS-diagnoosin jälkeen. Oulun ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö. 12/2017. Hakupäivä 28.1.2018. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/137967/Tanhua_Laura.pdf?sequence=1&isAllowed=y Raitoharju, H. 2004. Äitiys ja MS-tauti. Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos. Pro gradu -tutkielma. Hakupäivä 28.5.2017. https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/92288/gradu00403.pdf?sequence=1 MS-taudin kaltainen laajaoireinen perussairaus tulisi huomioida myös raskauden aikana ja pitää mielessä pahenemisvaiheiden mahdollisuus.

MS-tautia sairastavan synnyttäjän kohdalla on tärkeä muistaa tuntoyliherkkyyksien ja tuntopuutosten mahdollisuus, esimerkiksi ulkosynnyttimien alueella. Kivun kokemiseen tulisi erityisesti kiinnittää huomiota, sillä kipuja voi ilmetä tautiin liittyen ja synnyttäjän kipukokemus voi olla hyvinkin poikkeava. Synnyttäjän jaksaminen ja toimintakyky voivat olla taudin vuoksia madaltuneet. Lantion alueen tuntopuutoksien kautta synnyttäjän kyky aktiiviseen ponnistamiseen voi olla heikentynyt. Spastisuus rajoittaa asentojen käyttöä ja liikkumista. MS-tautia sairastavan synnyttäjän uupuminen on tavallista yleisempää ja kätilön tulisikin kiinnittää erityistä huomiota synnyttäjän voimien tukemiseen. Lämpö, kuten kuuma suihku, voi kivunlievityksenä helpottaa avautumisvaiheen kipua, mutta voimistaa taudin oireita. Aallontie, M. & Ylikylä, M. 2012. Seksuaalisuus ja MS: tutkimusmatkalla omaan kehoon. 2. uud. p. Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 29. Sastamala: Vammalan kirjapaino Oy. Tanhua, L. 2017. Äitiys ja MS-tauti – Äitien kokemuksia lapsen saamisesta MS-diagnoosin jälkeen. Oulun ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö. 12/2017. Hakupäivä 28.1.2018. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/137967/Tanhua_Laura.pdf?sequence=1&isAllowed=y Airas, L., Alanen, A. & Jalkanen, A. 2010. Pregnancy outcome in women with multiple sclerosis: results from a prospective nationwide study in Finland. Multiple sclerosis 16 (8), 950–955. Hakupäivä 1.2.2018. https://www.researchgate.net/publication/44668285_Pregnancy_outcome_in_women_with_multiple_sclerosis_Results_from_a_prospective_nationwide_study_in_Finland Oksitosiinitipan ja imukupin tarve MS-potilaiden alatiesynnytyksissä näyttäytyy suomalaisen tilastotutkimuksen valossa kohonneena. Fatiikin yhdessä spastisuuden ja synnytyksen aikaisen uupumisen kanssa nähdään erityisesti lisäävän imukupin tarvetta. Airas, L., Alanen, A. & Jalkanen, A. 2010. Pregnancy outcome in women with multiple sclerosis: results from a prospective nationwide study in Finland. Multiple sclerosis 16 (8), 950–955. Hakupäivä 1.2.2018. https://www.researchgate.net/publication/44668285_Pregnancy_outcome_in_women_with_multiple_sclerosis_Results_from_a_prospective_nationwide_study_in_Finland

Pahenemisvaiheiden todennäköisyys kasvaa merkittävästi synnytyksen jälkeen. Erityisen korkea riski on ensimmäisten kolmen kuukauden sisällä synnytyksestä. Mikäli tauti on ollut erityisen aktiivinen raskausaikana tai ennen sitä, voidaan heti synnytyksen jälkeen antaa IVIG-hoitoa eli suonensisäistä immunoglobuliinia. Hoito toteutetaan useampana peräkkäisenä päivänä ja jatketaan yksilöllisesti ennaltaehkäisemään pahenemisvaiheita esimerkiksi imetyksen ajan. MS-taudin käypähoito. 2015. MS-tauti. Hakupäivä 28.1.2018. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi36070#suositus

Tutkimuksin ei ole pystytty todistamaan imetyksen ehkäisevän MS-taudin pahenemisvaiheita. Imettäessä on mahdollista käyttää markkinoilla pisinpään olleita lääkkeitä, neurologin yksilöllisen arvion mukaisesti. Suurin osa äideistä ei kuitenkaan imetyksen aikana käytä taudin etenemistä hidastavaa lääkehoitoa. MS-taudin käypähoito. 2015. MS-tauti. Hakupäivä 28.1.2018. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi36070#suositus Imetysohjauksessa sairaus tulisi huomioida imetysasennoissa. Äidin oireiden kautta tulisi miettiä mielekkäimpiä imetysasentoja, jotka säästävät äidin voimia ja ovat äidille mahdollisia toteuttaa myös itsenäisesti. Vauva-arjessa lepäämisen merkitys voi korostua MS-tautia sairastavilla äideillä. Tanhua, L. 2017. Äitiys ja MS-tauti – Äitien kokemuksia lapsen saamisesta MS-diagnoosin jälkeen. Oulun ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö. 12/2017. Hakupäivä 28.1.2018. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/137967/Tanhua_Laura.pdf?sequence=1&isAllowed=y Vauvan hoitotoimissa kannattaakin miettiä perheelle yksilöllisesti parhaiten sopivia toimintatapoja.

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus