Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 61/2018

Lapset puheeksi -keskustelu tunnistaa perheen vahvuudet ja tuen tarpeet

Metatiedot

Nimeke: Lapset puheeksi -keskustelu tunnistaa perheen vahvuudet ja tuen tarpeet. Teoksessa H. Honkanen (toim.) Terveyden edistämisen haasteet ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Tekijä: Huttunen Jenni; Liljeblad Maria; Ollanketo Milla; Säkkinen Sonja; Honkanen Hilkka

Aihe, asiasanat: lapsiperheet, lastenneuvolat, ennaltaehkäisy, ongelmat, puheeksiotto, terveydenhoitajat, varhainen puuttuminen, varhainen tuki

Tiivistelmä: Artikkeli perustuu tutkimukseen vanhempien ja lastenneuvolassa työskentelevien terveydenhoitajien kokemuksista Lapset puheeksi -keskustelusta. Tutkimuksen toimeksiantajana oli Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön koordinoima Muutos nyt, Lapset puheeksi -toimintakokonaisuuden koulutus- ja kehittämishanke. Aineisto kärättiin teemahaastattelemalla neljää terveydenhoitajaa ja kolmea leikki-ikäisen lapsen vanhempaa. Tässä artikkelissa keskitymme kuitenkin pelkästään vanhempien kokemuksien esittelyyn. Tutkimuksen tulokset on analysoitu sisällönanalyysia käyttäen.

Vanhemmat kokevat Lapset puheeksi -keskustelun tarpeellisena ja perheen voimavarojen kartoittamista pidetään hyvänä asiana. Keskustelu mahdollistaa perheen tilanteeseen puuttumisen mahdollisimman varhain, mitä myös perheet itse yleensä toivovat. Lomakkeen laajat kysymykset helpottavat avautumista ja arjen hyvien asioiden sekä kehityskohteiden huomaamista. Keskustelu laittaa vanhemmat pohtimaan asioita tarkemmin, mikä auttaa positiivisten asioiden löytämistä myös haastavina aikoina. Keskustelun keskeisinä käsitteinä ovat vahvuus ja haavoittuvuus, jotka koettiin haastavina niiden rajaavuuden vuoksi. Kysymyksiin vastaaminen vaikeutuu, mikäli käsitteitä ei ymmärretä oikein. Neuvoloiden käytänteissä informoida keskustelusta etukäteen oli eroavaisuuksia, sillä vain osalle vanhemmista oli lähetty Lapset puheeksi -lomake kotiin etukäteen täytettäväksi. Vanhemmat toivovatkin saavansa tutustua lomakkeeseen etukäteen kotona ennen keskustelutilannetta.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2018-12-03

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018052224386

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Huttunen, J., Liljeblad, M., Ollanketo, M., Säkkinen, S. & Honkanen, H. 2018. Lapset puheeksi -keskustelu tunnistaa perheen vahvuudet ja tuen tarpeet. Teoksessa H. Honkanen (toim.) Terveyden edistämisen haasteet ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 61. Hakupäivä 27.5.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018052224386.

Terveydenhoitajan työnkuvaan kuuluu ennaltaehkäisevä työ, joka on Lapset puheeksi -keskustelun keskeinen tarkoitus. Menetelmän ennaltaehkäisevä periaate toteutuu, koska keskustelu tehdään kaikille perheen tilanteesta riippumatta. Lapset puheeksi -keskustelua on alun perin käytetty mielenterveyspalvelujen parissa, mutta sen käyttö on vähitellen laajenemassa myös muille osa-alueille. Menetelmä on uusi neuvoloissa, joten on tärkeää saada tietoa sen toimivuudesta käytännön työelämästä. 

Kuva: Shutterstock

KUVA: Studio Romantic/Shutterstock.com

Lapset puheeksi -keskustelun matka universaaliin käyttöön

Lapset puheeksi -menetelmä on kehitetty Toimiva lapsi & perhe -hankkeessa ehkäisemään vanhempien psykiatristen ongelmien siirtymistä lapsille. Vuonna 2014 Toimiva lapsi & perhe -työ siirtyi Suomen Mielenterveysseuralle. Aikuisten ja lasten terveys- ja sosiaalipalveluista Lapset puheeksi -menetelmä on laajentunut sivistystyön puolelle esimerkiksi varhaiskasvatukseen ja kouluihin. Niemelä, M. & Solantaus, T. 2016. Arki kantaa – kun se pannaan kantamaan. Perheterapia-lehti 32 (1), 21–33. Lapset puheeksi -menetelmää on käytetty muun muassa Raahen seudulla vuodesta 2012 lähtien kolmessa kunnassa ja tulokset näkyvät nyt lastensuojelu- ja lastenpsykiatriapalveluiden käytön vähentymisenä. Vuodesta 2012 alkaen lastensuojeluilmoitusten, lastensuojelutarpeen selvitysten ja uusien lastensuojelusijoitusten määrät ovat tippuneet puoleen. Kallunki, H. 2016. Lapset puheeksi. Video. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Perusterveydenhuollon yksikkö. Lapset puheeksi. Muutos nyt. Hakupäivä 24.1.2018. https://www.youtube.com/watch?v=7oDn-KlFz4s&list=PLkcwgUIxt-HkWMSxpploepxD2TwPpvN11&index=1

Nykyään Lapset puheeksi -menetelmää tarjotaan kaikille perheille riippumatta siitä, onko perheessä ongelmia tai elämäntilanteen muutoksia. Terveydenhoitajan ei tarvitse siis miettiä, kenelle hän keskustelun tekisi. Perhe ei myöskään tule leimatuksi, kun keskustelu tehdään kaikille perheille. Lisäksi se kaventaa eriarvoisuutta, kun palveluiden tarjoamisessa otetaan huomioon myös perheiden yksilölliset tarpeet Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. 2017. Lapset ja perheet. Hakupäivä 24.1.2018. https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/elamankulku/lapset-ja-perheet. Lapset puheeksi -keskustelu ja -neuvonpito ovatkin ensivaiheen matalan kynnyksen menetelmiä Niemelä, M. & Solantaus, T. 2016. Arki kantaa – kun se pannaan kantamaan. Perheterapia-lehti 32 (1), 21–33.. Myös hallituksen Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) muutosohjelmassa tavoitellaan peruspalveluiden painopisteen siirtämistä ehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen. Periaatteisiin kuuluu lasten oikeuksien ja edun tavoittelemisen lisäksi lapsi- ja perhelähtöisyys, voimavarojen vahvistaminen ja perheiden monimuotoisuus. Terveyden-ja hyvinvoinnin laitos. 2018. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE). Hakupäivä 23.1.2018. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/lapsi-ja-perhepalveluiden-muutosohjelma-lape- Keskustelun avulla kartoitetaan lapsen kehitysympäristössä olevia vahvuuksia ja haavoittuvuuksia sekä autetaan vanhempia löytämään keinoja lapsensa tukemiseksi. Lapset puheeksi -keskustelu luo paremman yhteyden perheiden tukipalveluihin, jolloin perheet saavat tarvitsemaansa tukea Kujala, V., Jokinen, J., Ebeling, H. & Pohjola, A. 2017. Let’s Talk about Children Evaluation (LTCE) study in northern Finland: a multiple group ecological study of children’s health promotion activities with a municipal and time-trend design. US National Library of Medicine National Institutes of Health. Hakupäivä 24.1.2018. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5726052/. Tarvittaessa kutsutaan koolle Lapset puheeksi -neuvonpito, johon osallistuu ammattilaisia lapsen eri kehitysympäristöistä. Neuvonpidossa mietitään mitä kukin osallistuja voi tehdä lapsen tukemiseksi, jolloin myös lapsen sosiaalinen verkosto aktivoituu. Solantaus, T. 2018. Lapset puheeksi – kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Manuaali ja lokikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hakupäivä 24.1.2018. https://www.mielenterveysseura.fi/sites/default/files/materials_files/lapset_puheeksi_-keskustelu_-_manuaali_ja_lokikirja_kun_vanhemmalla_on_mielenterveyden_ongelmia.pdf

Keskustelu on saanut hyvän vastaanoton

Artikkelissa kerrotut kokemukset ovat peräisin opinnäytetyön ”Terveydenhoitajien ja leikki-ikäisten lasten vanhempien kokemuksia Lapset puheeksi -keskustelusta” varten tehdyistä haastatteluista Huttunen, J., Liljeblad, M., Ollanketo, M. & Säkkinen, S. 2018. Terveydenhoitajien ja leikki-ikäisten lasten vanhempien kokemuksia Lapset puheeksi -keskustelusta. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 2.5.2018. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/143509/Huttunen_Jenni_Liljeblad_Maria_Ollanketo_Milla%20ja%20Sakkinen_Sonja.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Vanhempien haastatteluista välittyy myönteinen suhtautuminen Lapset puheeksi -keskusteluun. Laajat kysymykset helpottavat avautumista sekä arjen hyvien asioiden ja kehityskohteiden huomaamista. Perheen voimavarojen kartoittaminen nähdään keskustelun vahvuutena. He kertoivat esimerkiksi alkaneensa miettiä keskustelun aikana asioita tarkemmin, mikä auttoi heitä löytämään positiivisia asioita perheen elämästä myös haastavina aikoina. Yksi vanhemmista koki, että Lapset puheeksi -keskustelussa huomioidaan lapsen hyvinvoinnin lisäksi myös koko perhe ja sen avulla neuvolan terveydenhoitajalle hahmottuu kuva perheen tilanteesta suuresta asiakasmäärästä huolimatta. 

hipsut_oranssi.png"Et vaikka välillä tuntuu että se on kiukkua ja äksyä niin kuin lapsen kuuluu niin kun niit jää miettimään niin siellä on paljon niitä hyviä juttuja. Ja sitten myös niitä kehityskohteita, että mitä vois olla."

hipsut_oranssi.png"Tullee mietittyä enemmän itekkin sitä lasta ja ylipäätänsä… minkälainen se oikeesti on."

Lapset puheeksi -keskustelun aiheet koettiin ajankohtaisiksi lapsen kehityksen kannalta ja keskustelu etenee järjestelmällisesti. Kaikkien haastateltujen vanhempien lapsille oli tehty Lapset puheeksi -keskustelu 2-vuotisneuvolan yhteydessä, minkä vanhemmat kokivat olevan sopiva ajankohta keskustelun toteuttamiseen. Lapset puheeksi keskustelun aiheet ja 2-vuotiaan neuvolakäynnin asiasisällöt nivoutuvat hyvin yhteen. Ikäkauteen kuuluu myös uusia haasteita kuten uhmaikä, jolloin vanhemmat voivat tarvita tukea ja ohjausta terveydenhoitajalta. Yksi vanhempi toi haastattelussa esille kokevansa 1,5-vuotiaan lapsen olevan liian nuori Lapset puheeksi -keskustelun toteuttamiseen, mutta korosti sen olevan riippuvainen lapsen kehityksestä. Toinenkin haastateltavista vanhemmista toi esille, että lapsen kehitysvaihe tulisi ottaa huomioon keskustelua tehdessä. Eräälle haastateltavista vanhemmista Lapset puheeksi -keskustelu oli tehty myös raskausaikana, mitä hän ei ollut kokenut hyödylliseksi.

Molempien vanhempien osallisuus tärkeää

Lapset puheeksi -menetelmän keskeisinä käsitteinä ovat lapsen ja kehitysympäristöjen vahvuudet ja haavoittuvuudet. Vahvuudella tarkoitetaan asiaa, joka onnistuu ja sujuu elämän vaikeuksista huolimatta. Haavoittuvuudella tarkoitetaan alkavia tai olemassa olevia ongelmia. Haavoittuvuus -käsitteeseen liittyy myös tilanne, jossa huomataan haavoittava yhtälö lapsen ja ympäristön välillä. Solantaus, T. 2013. Toimiva lapsi & perhe. Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto varhaiskasvatuksessa ja koulussa: Lapset puheeksi -keskustelun taustateoria. Hakupäivä 27.1.2018. https://www.muhos.fi/wp-content/uploads/2015/09/Lapset-puheeksi-taustateoria-varhaiskasvatuksessa-ja-koulussa.pdf Vahvuuksien huomioiminen on tärkeää, sillä vaikka jossakin lapsen kehitysympäristössä olisi paljon haavoittavia tekijöitä voi toisessa kehitysympäristössä olevat vahvuudet tasapainottaa lapsen elämää Hannukkala, M., Parkkonen, J., Solantaus, T., Valkonen, J. & Wahlbeck, K. 2017. Mielenterveyden edistäminen kansanterveystyön ytimessä. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 133 (10), 985–92. Hakupäivä 9.9.2017. http://duodecimlehti.fi/duo13731. Tutkimukseen osallistuneet vanhemmat kokevat käsitteiden olevan liian rajaavia, jolloin on vaikea valita haavoittuvuuden ja vahvuuden välillä. Myös terveydenhoitajat toivat esille, että käsitteet ovat haastavia vanhemmille. Vanhemmat eivät välttämättä osaa vastata kysymyksiin, jos he eivät ymmärrä käsitteitä oikein. 

Vanhempien omalla valmistautumisella on vaikutusta keskustelusta hyötymiseen, joten on tärkeää paneutua lomakkeen täydentämiseen saadakseen siitä mahdollisimman paljon hyötyä perheelle. Lomakkeet mahdollistavat perheen tilanteeseen puuttumisen mahdollisimman varhain, mitä myös perheet itse yleensä toivovat Sosiaali- ja terveysministeriö. 2004. Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Hakupäivä 9.10.2017. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74223/Opp200414.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Osalla haastatelluista vanhemmista oli ennakkotietoa Lapset puheeksi -keskustelusta, kun taas osa kertoi kuullensa Lapset puheeksi -keskustelusta ensimmäisen kerran neuvolan yhteydessä. Neuvoloiden käytänteissä informoida keskustelusta etukäteen oli eroavaisuuksia, sillä joillekin vanhemmille oli lähetetty Lapset puheeksi -lomake kotiin etukäteen täytettäväksi. Toiselle osalle haastateltavista vanhemmista Lapset puheeksi -keskustelu tuli yllätyksenä neuvolakäynnin yhteydessä. Myös kansainvälisesti julkaistussa tutkimuksessa esitetään, että Lapset puheeksi -lomake näytettäisiin vanhemmille etukäteen Kujala, V., Jokinen, J., Ebeling, H. & Pohjola, A. 2017. Let’s Talk about Children Evaluation (LTCE) study in northern Finland: a multiple group ecological study of children’s health promotion activities with a municipal and time-trend design. US National Library of Medicine National Institutes of Health. Hakupäivä 24.1.2018. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5726052/.

hipsut_oranssi.png"...saanu kokonaisvaltaisemman kuvan jos ois vaikka aikasemmin nähny sen paperin ja niitä kysymyksiä… ois osannu vähä… vähä sillai ehkä henkisesti tai psyykkisesti valmistautua."

hipsut_oranssi.png"Mutt ehkä ois ollu hyvä jos ois etukäteen saanu vähän silleen miettiä... ettei ois tullu niin yhtäkkiä kaikki kysymykset."

Lähettämällä lomakkeen vanhemmille etukäteen he voivat pohtia siihen liittyviä asioita yhdessä. Tällöin molempien vanhempien näkökulma tulee esille, koska usein neuvolakäynnillä on mukana vain toinen vanhemmista. 

hipsut_oranssi.png"...niin totaa et tavallaan se että ois voitu niinku ehkä kotona jutella niitä asioita ja sitte ehkä se miehinen näkökulma jäi sitte puuttumaan... se isän rooli tai tavallaan siinä."

Molempien vanhempien näkemys arkielämästä on tärkeää ja lomakkeen yhdessä täyttäminen herättää vanhemmat myös pohtimaan vaikeitakin asioita ja palaamaan niihin mahdollisesti myöhemmin. Usein vanhemmat kuitenkin joko unohtavat ottaa lomakkeen mukaan neuvolakäynnille tai ovat unohtaneet täyttää sen. Lomakkeen siirtäminen internetiin takaisi sen, että se olisi aina saatavilla. 

Vanhemmilla oli ennakkoon erilaisia tuntemuksia Lapset puheeksi -keskustelua kohtaan. Pääosin vanhemmat ottivat keskustelun vastaan avoimin mielin, mutta yksi vanhemmista oli kokenut aluksi turhautumista saadessaan jälleen uuden lomakkeen täytettäväksi. Yksi vanhemmista kertoi vahvuuksien korostamisen ja haavoittuvuuksista keskustelemisen jääneen vähiin lomakkeen pintapuolisen läpikäymisen vuoksi. Jos vanhemman mukaan asiat olivat hyvin, asioista ei keskusteltu sen enempää. Terveydenhoitajalle keskustelun tekeminen oli vaikuttanut olevan tuttu asia. 

Lopuksi

Yhteenvetona voidaan todeta, että Lapset puheeksi -keskustelu koetaan tarpeellisena erityisesti sen positiivisen näkökulman ja käytännönläheisyyden vuoksi. Keskustelun avulla perhe on mahdollista ohjata tarvittavien palveluiden äärelle. Universaalin käytön myötä jokainen perhe saa mahdollisuuden keskusteluun, jonka ajankohdaksi erityisesti uhmaikä koetaan sopivana. Kokonaisvaltainen perheen hyvinvoinnin tukeminen edistää myös lapsen tervettä kasvua ja kehitystä. Jotta tämä toteutuisi onnistuneesti, lomake olisi hyvä antaa vanhemmille etukäteen. Kehittämisehdotuksena lomakkeen voisi siirtää sähköiseen muotoon esimerkiksi Omahoito-palveluun ja sen täyttämisestä tulisi muistutusviesti. 

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus