Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 57/2018

Sukupuolten välisen tasa-arvon tukeminen kouluyhteisössä

Metatiedot

Nimeke: Sukupuolten välisen tasa-arvon tukeminen kouluyhteisössä. Teoksessa K. Koivisto, L. Paaso, J. Alakulppi & K. Serlo (toim.) Tasa-arvoa, itsemääräämisoikeutta ja mielenterveyttä edistämässä

Tekijä: Koivisto Kaisa; Serlo Kaijaleena

Aihe, asiasanat: kouluyhteisö, kouluympäristö, opiskelu, sukupuoli-identiteetti, tasa-arvo, yhdenvertaisuus

Tiivistelmä: Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslain mukaan kaikkia ihmisiä tulee kohdella samanarvoisina riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Koulutuksen järjestäjien on huolehdittava, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslain mukainen toiminta toteutuu kouluyhteisöissä. Yhteisöissä tulee olla tasa-arvosuunnitelma, jossa huomioidaan tasa-arvotilanne ja toimet, joilla tasa-arvoa edistetään. Koulutukseen valinnan tulee perustua yksilöllisiin, ei sukupuoleen perustuviin seikkoihin. Koulutuksessa pitää purkaa käytäntöjä, jotka painottuvat kaavamaisesti sukupuolen mukaan. Tietoisuutta sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun yksilöllisyydestä tulee lisätä ja sukupuoleen perustuvaa syrjintää ennaltaehkäistä suunnitelmallisesti.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2018-11-19

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018082333949

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Koivisto, K. & Serlo, K. 2018. Sukupuolten välisen tasa-arvon tukeminen kouluyhteisössä. Teoksessa K. Koivisto, L. Paaso, J. Alakulppi & K. Serlo (toim.) Tasa-arvoa, itsemääräämisoikeutta ja mielenterveyttä edistämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 57. Hakupäivä 19.6.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018082333949.

Perustuslain 6 § 1. ja 2. momentin ja 4. momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja sukupuolen perusteella tapahtuva syrjintä on kiellettyä sen mukaan. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa ja työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, lain säädösten mukaan. Koulutuksen järjestäjien tulee laatia vuosittain tai kolmeksi vuodeksi kerrallaan oppilaitoksen toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma yhdessä oppilaiden tai opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa. (5 a §) Tasa-arvoisella työ- ja kouluyhteisöllä tarkoitetaan, että koulutukseen valinnan tulee perustua yksilöllisiin, ei sukupuoleen perustuviin seikkoihin. Koulutuksessa ja opetuksessa pitää purkaa käytäntöjä, jotka painottuvat kaavamaisesti sukupuolen mukaan. Tietoisuutta sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun yksilöllisyydestä tulee lisätä ja sukupuoleen perustuvaa syrjintää ennaltaehkäistä suunnitelmallisesti. Tasa-arvolain uudistus laajensi sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot koskemaan myös syrjintää sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Tietopaketti tarjoaa tasa-arvolain uudistuksen käytäntöön viemisen tueksi tietoa sukupuolen moninaisuuden huomioimiseen ja syrjinnän ennaltaehkäisyyn etenkin oppilaitoksissa, työpaikoilla ja viranomaisten toiminnassa. Suomen perustuslaki 731/1999. Hakupäivä 15.6.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1999/19990731 Tanhua, I., Mustakallio, S., Karvinen, M., Huuska, M. & Aaltonen, M. 2015 Tietopaketti sukupuolen moninaisuuden huomioimisesta oppilaitoksille, työpaikoille ja viranomaisille. Sosiaali- ja terveysministeriö, raportteja ja muistioita 22. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. Hakupäivä 15.6.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3583-9

Taustaa

Suomea pidetään yhtenä maailman parhaista maista elää ja asua. Tutkimusten mukaan suomalaiset kokevat olevansa onnellista kansaa. Suomi pärjää hyvin kansainvälisissä tasa-arvovertailuissa naisten ja miesten työmarkkinoille sekä poliittiseen päätöksentekoon osallistumisessa ja naisten osuus on lisääntynyt yhtiöiden hallituksissa. Tasa-arvon kannalta suurimpia ongelmia ovat naisten ja miesten väliset palkkaerot, sukupuolen mukaisesti eriytyneet ammatit, lähisuhdeväkivalta ja miesten hyvinvointierot. Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa kuvataan konkreettisia ehdotuksia ja tavoitteita tasa-arvon edistämiseksi muun muassa seuraavissa kokonaisuuksissa:

Kuva: Shutterstock

KUVA: edwardolive / Shutterstock.com

Suomessa on vahva kaksijakoinen eli binäärinen sukupuolinormi. Sukupuolinormi voi tarkoittaa tilanteesta riippuen esimerkiksi käsitystä tietyn sukupuolen paremmasta sopivuudesta johonkin asiaan, tehtävään tai asemaan. Sukupuolinormit voivat olla myös odotuksia ja oletuksia siitä, miltä eri sukupuolta olevien henkilöiden tulee näyttää ja miten heidän tulee käyttäytyä. Sukupuoli jakaa ihmisiä ja siksi se tulee ottaa huomioon poliittisessa ja muussa päätöksenteossa. Sukupuolen moninaisuuden huomioon ottaminen ja sukupuolivaikutusten arviointi viittaavat siihen, että poliittisen päätöksen tai lainsäädännön vaikutuksia arvioidaan niiden mahdollisten sukupuolivaikutusten kannalta. Sukupuolivaikutusten arvioinnin tavoitteena on ehkäistä sukupuolten kannalta ei-toivotut vaikutukset ja edistää tasa-arvoa. Lisäksi arvioinnin perusteella tehdään ehdotuksia syrjinnän ja ei-haluttujen vaikutusten vähentämiseksi, tasa-arvon edistämiseksi ja tasa-arvon esteiden poistamiseksi. Sukupuolivaikutusten arviointi on sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen menetelmä. Tanhua, I., Mustakallio, S., Karvinen, M., Huuska, M. & Aaltonen, M. 2015 Tietopaketti sukupuolen moninaisuuden huomioimisesta oppilaitoksille, työpaikoille ja viranomaisille. Sosiaali- ja terveysministeriö, raportteja ja muistioita 22. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. Hakupäivä 15.6.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3583-9

Sukupuolten välinen tasa-arvo 

Sukupuolten tasa-arvolla tarkoitetaan muodollista tasa-arvoa, syrjimättömyyttä, yhdenvertaisia oikeuksia, yhdenvertaista kohtelua ja tosiasiallista tasa-arvoa muun muassa yhteiskunnan rakenteiden ja päätösten lopputulosten suhteen. Tosiasiallisen tasa-arvon toteutuminen edellyttää positiivisia erityistoimia heikommassa asemassa olevien tilanteen parantamiseksi. Viimeisimpänä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskeskusteluun on noussut sukupuolen moninaisuuden ja muut ihmisten väliset erot huomioon ottava tasa-arvokäsitys, jossa sukupuoli nähdään kahtiajakoa moninaisempana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Sukupuolten tasa-arvo. Tasa-arvon edistäminen. Hakupäivä 15.6.2018. https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-edistaminen

Ensimmäinen hallituksen tasa-arvo-ohjelma laadittiin Suomessa vuonna 1980 ja yhtäjaksoisesti niitä on tehty vuodesta 1997 lähtien. Lain tarkoituksena on estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. Sukupuolten välisellä tasa-arvolla tarkoitetaan yhtäläisiä oikeuksia, velvollisuuksia ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Kuvatut oikeudet liittyvät nykyisin laajemmin myös sukupuolen moninaisuuteen, joka on lisätty lakiin vuonna 2015. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta eli tasa-arvolaki Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. Tasa-arvolaki 609/1986. Hakupäivä 15.6.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1986/19860609 tuli voimaan vuonna 1987 ja sitä uudistettiin vuonna 2014. Laki kieltää välittömän ja välillisen syrjinnän sukupuolen perusteella ja velvoittaa edistämään sukupuolten tasa-arvoa. Laki sisältää myös sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuojan sekä velvoitteen syrjinnän ehkäisyyn. Oppilaitoksissa, työpaikoilla ja viranomaistoiminnassa tulee ennaltaehkäistä sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää (6 c §). Mikäli syrjintää kuitenkin tapahtuu, tulee työnantajan, koulutuksen järjestäjän tai viranomaisen puuttua siihen. Sukupuolen moninaisuus ilmentää sukupuolen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia ja jokainen henkilö kokee sukupuolensa omalla tavallaan. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2010. Valtioneuvoston selonteko naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. VNS 7/2010 vp. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 8. Hakupäivä 15.6.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3045-2

Sukupuoleen liittyvä syrjintä voi olla välitöntä ja välillistä. Välitöntä syrjintää on naisten ja miesten asettaminen eri asemaan sukupuolen perusteella, raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä tai sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella. Välillistä syrjintää on eri asemaan asettaminen säännöksen tai käytännön nojalla, jotka vaikuttavat sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun ja jonka vaikutuksesta henkilöt voivat joutua epäedulliseen asemaan. Välillistä syrjintää on myös eri asemaan asettaminen vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella. Syrjintää on myös seksuaalinen häirintä ja sukupuoleen perustuva häirintä. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2010. Valtioneuvoston selonteko naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. VNS 7/2010 vp. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 8. Hakupäivä 15.6.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3045-2

Oppilaitosten ja koulutusten järjestäjien tulee huolehtia tyttöjen ja poikien samoista mahdollisuuksista koulutukseen. Opetuksen ja oppiaineiston tulee tukea tasa-arvon toteutumista huomioiden lasten ikä ja kehitys. Koulutuksessa tulee purkaa käytäntöjä, jotka painottuvat kaavamaisesti sukupuolen mukaan. Valtakunnallisissa opetussuunnitelmien perusteissa on niukasti sukupuolten tasa-arvoon tähtääviä tavoitteita. Opetussisältöjen lisäksi tasa-arvo koskee erityisesti koulutusorganisaatioissa tapahtuvaa opinto-ohjausta. Kuusi, H., Jakku-Sihvonen, R. & Koramo, M. 2009. Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo. Sosiaali. ja terveysministeriön selvityksiä 52. Opetushallitus ja Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. Hakupäivä 15.6.2018. https://www.oph.fi/download/120565_koulutus_ja_sukupuolten_tasa-arvo.pdf Tietoisuutta sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun yksilöllisyydestä lisätään. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt 17 miljoonaa euroa esi- ja perusopetuksen tasa-arvon ja erityisopetuksen laadun edistämiseen Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2017. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen: Koulutuksen tasa-arvon edistämiseen 17 miljoonaa. Tiedote. Hakupäivä 15.6.2018. https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/opetus-ja-kulttuuriministeri-sanni-grahn-laasonen-koulutuksen-tasa-arvon-edistamiseen-17-miljoonaa. Avustus koskee vuosia 2017–2018.

Syrjintää kokenut voi hakea oikeutusta ja hyvitystä. Kiellettyä syrjintää on henkilön asettaminen opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä tai opintosuoritusten arvioinnissa muita epäedullisempaan asemaan sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella. Koulutuksen järjestäjien tulee laatia vuosittain tai kolmeksi vuodeksi kerrallaan oppilaitoksen toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma yhdessä oppilaiden tai opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa. Tasa-arvosuunnitelma on työkalu tasa-arvon edistämiseen organisaatiossa. Tasa-arvosuunnitelman voi yhdistyä yhdenvertaisuussuunnitelmaan, josta on säädetty yhdenvertaisuuslaissa.

Oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelman tulee lain (5 a §) Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. Tasa-arvolaki 609/1986. Hakupäivä 15.6.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1986/19860609 mukaan sisältää: 

  1. Selvityksen oppilaitoksen tasa-arvotilanteesta, 
  2. tarvittavat toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi ja 
  3. arvion aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista. 

Tasa-arvosuunnitelman puuttuminen voi aiheuttaa sanktioita työnantajalle. Jos organisaatio laiminlyö tasa-arvosuunnitelman tekemisen, tasa-arvovaltuutetun on ohjein pyrittävä siihen, että suunnitelma tehdään. Tasa-arvovaltuutettu voi asettaa määräajan, johon mennessä suunnitelman tulee olla valmis. Mikäli organisaatio ei tee suunnitelmaa määräajassa, asia siirtyy tasa-arvolautakunnalle, joka voi asettaa uhkasakon.

Oppimisympäristöjä kehitetään turvalliseksi kaikkien sukupuolten kannalta ja tasa-arvosuunnitelmiin kirjataan, että kaikille sukupuolille taataan turvallinen ja sukupuolen moninaisuutta tukeva ilmapiiri. Suunnitelmissa ilmaistaan myös, miten puututaan sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvaan häirintään. Samalla selvitetään, mitkä sukupuolinormatiiviset käytännöt ylläpitävät syrjiviä rakenteita ja puututaan näihin käytäntöihin. 

Sukupuolinormatiivisuus ilmenee esimerkiksi siten, että opetuksessa oletetaan kaikkien oppilaiden olevan joko tyttöjä tai poikia tai tietyt kaavamaiset ja stereotyyppiset käsitykset tytöistä ja pojista. Oppilaitoksissa käytetään sukupuolivähemmistöihin kuuluvien käyttämiä termejä ja sukupuolineutraalia kieltä, henkilön itse käyttämää termiä ja kehitetään sitä, miten sukupuolen moninaisuutta käsitellään opetuksessa ja oppimateriaaleissa. Opiskelijavalintojen ja opintosuoritusten arvioinnissa luodaan käytäntöjä, joilla ennaltaehkäistään sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää. Nimen ja sukupuolta koskevien merkintöjen muuttamisen käytäntöjä kehitetään ja helpotetaan myös tutkintotodistusten nimi- ja sukupuolimerkintöjen muuttamiseen jälkikäteen. Tanhua, I., Mustakallio, S., Karvinen, M., Huuska, M. & Aaltonen, M. 2015 Tietopaketti sukupuolen moninaisuuden huomioimisesta oppilaitoksille, työpaikoille ja viranomaisille. Sosiaali- ja terveysministeriö, raportteja ja muistioita 22. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. Hakupäivä 15.6.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3583-9 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. Tasa-arvolaki 609/1986. Hakupäivä 15.6.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1986/19860609 Sosiaali- ja terveysministeriö. 2010. Valtioneuvoston selonteko naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. VNS 7/2010 vp. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 8. Hakupäivä 15.6.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3045-2

Sukupuoli-identiteetti ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen

Jokaisen ihmisen sukupuoli on ainutlaatuinen ja ihmiset ilmaisevat sukupuoltaan tietoisesti tai tiedostamattaan henkilökohtaisella tavalla pukeutumisella, käytöksellä tai muulla tavalla. Sukupuoli-identiteetti on jokaisen henkilön omaa kokemusta sukupuolestaan (nainen, mies tai jotain muuta). Osa ihmisistä kokee olevansa selvästi naisia tai miehiä, osa kokee olevansa molempia, osa kenties hiukan molempia ja osan kokemus ei mahdu näihin kahteen kategoriaan lainkaan. Ihminen voi myös kokea olevansa sukupuoleton. Sukupuoliristiriita kuvaa sitä, että ihmisen oma sukupuoli-identiteetti ei vastaa hänen kehoaan tai toisten hänessä näkemää sukupuolta. Virallinen sukupuoli on väestörekisteriin kirjattu sukupuolimerkintä (nainen tai mies) ja rekisterissä oleva sukupuolimerkintä voidaan vaihtaa tietyin laissa säädetyin edellytyksin. Tanhua, I., Mustakallio, S., Karvinen, M., Huuska, M. & Aaltonen, M. 2015 Tietopaketti sukupuolen moninaisuuden huomioimisesta oppilaitoksille, työpaikoille ja viranomaisille. Sosiaali- ja terveysministeriö, raportteja ja muistioita 22. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. Hakupäivä 15.6.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3583-9

Sukupuolivähemmistöillä tarkoitetaan muun muassa transsukupuolisia, transvestiittejä ja muunsukupuolisia henkilöitä. Lhbtiq tai hlbtiq on kokoava kirjainlyhenne ryhmistä lesbot, homot, bit, transihmiset, intersukupuoliset ja queerit. Lyhenteestä on eri versioita riippuen siitä, mihin ryhmiin halutaan viitata. Esimerkiksi loppuun voidaan lisätä a-kirjain merkitsemään aseksuaalista tai sukupuoletonta (”agender”) tai plusmerkki merkitsemään laajempaa listaa. Lyhennettä voi käyttää kuvaamaan niitä ryhmiä, joiden seksuaalinen suuntautuminen, sukupuolen ilmaisu tai sukupuoli-identiteetti poikkeavat normista. Transsukupuolisen henkilön kokemus omasta sukupuolestaan ei vastaa hänelle syntymässä määriteltyä sukupuolta, muunsukupuolinen henkilö ei koe olevansa nainen eikä mies, tunne monisukupuolisuudesta, sukupuolettomuudesta ja mieheyden tai naiseuden rajalla, välillä tai ulkopuolella olemisesta. Transvestiitit eläytyvät eri sukupuoliin esimerkiksi pukeutumisen avulla. Osa ihmisistä on intersukupuolisia. Heitä ei pystytä fyysisten ominaisuuksiensa, yleensä sukuelinten tai kromosomien, perusteella tulkitsemaan kummankaan binäärisen sukupuolen edustajaksi eli naiseksi tai mieheksi. Intersukupuolisuus ei ole kuitenkaan aina täsmällisesti diagnosoitua. Myös intersukupuolisille henkilöille määritellään syntymän yhteydessä juridinen sukupuoli. Lisäksi heillä esiintyy moninaisia sukupuoli-identiteetin variaatioita. Esimerkiksi muunsukupuoliset identifioituvat tämän kahtiajaon ulkopuolelle. Muunsukupuolinen tai transgender on henkilö, joka ei koe olevansa nainen tai mies, vaan esimerkiksi sukupuoleton, sukupuolirajat ylittävä, niiden ulkopuolella oleva tai monisukupuolinen. Osa muunsukupuolisista kokee tarvitsevansa lääketieteellisiä korjaushoitoja, osa ei. Tanhua, I., Mustakallio, S., Karvinen, M., Huuska, M. & Aaltonen, M. 2015 Tietopaketti sukupuolen moninaisuuden huomioimisesta oppilaitoksille, työpaikoille ja viranomaisille. Sosiaali- ja terveysministeriö, raportteja ja muistioita 22. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. Hakupäivä 15.6.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3583-9

Sukupuoli ja seksuaalinen suuntautuminen kuvaavat sitä, keihin ihminen tuntee vetovoimaa romanttisesti tai seksuaalisesti. Henkilön seksuaalinen suuntautuminen voi koostua eri osista: identiteetistä, mieltymyksestä ja käytännöstä. Ihmisen käsitys omasta seksuaalisesta suuntautumisestaan ei välttämättä ole pysyvä, vaan se voi muuttua elämän aikana. Määrittelyyn liittyy oma itse ja vetovoiman kohteena oleva sukupuoli. Seksuaalisen suuntautumisen identiteettejä ovat hetero, homo, lesbo, bi tai pan. Hetero henkilö tuntee romanttista tai seksuaalista vetoa pääosin eri sukupuolta kohtaan. Homo henkilö tuntee romanttista tai seksuaalista vetoa pääosin samaa sukupuolta kohtaan. Bi henkilö tuntee romanttista tai seksuaalista vetoa sekä miehiä että naisia kohtaan, tai hän ei koe kohteen sukupuolta merkityksellisenä asiana. Aseksuaalinen henkilö taas tuntee vähän tai ei lainkaan seksuaalista vetovoimaa toisia henkilöitä kohtaan. Seksuaalisen suuntautumisen identiteetit saattavat muuttua elämän aikana. Tanhua, I., Mustakallio, S., Karvinen, M., Huuska, M. & Aaltonen, M. 2015 Tietopaketti sukupuolen moninaisuuden huomioimisesta oppilaitoksille, työpaikoille ja viranomaisille. Sosiaali- ja terveysministeriö, raportteja ja muistioita 22. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. Hakupäivä 15.6.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3583-9

Sukupuolinormatiivisuus on tytöille ja pojille sopivana pidettävää seksuaalisuutta. Käsityksen mukaan sukupuolia on kaksi, jotka ovat toisilleen vastakkaisia ja muuttumattomia. Kaikki ihmiset ovat heteroseksuaalisia. Sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen kaikessa päätöksenteossa on tasa-arvon edistämisen yksi painoalue, jolloin toimenpiteiden ja päätösten vaikutus arvioidaan naisten ja miesten kannalta. Oletus biologisesti syntymässä määrittyvästä, kahtiajakautuneesta sukupuolesta on yhteiskunnassa vahva. Cisnormatiivisuus tarkoittaa ajattelutapaa tai normia, jonka mukaan ihminen on tai hänen tulisi olla jompaa kumpaa kahdesta sukupuolesta. Ajattelutapa voi sisältää oletuksen siitä, että kaikki ympärillä olevat ihmiset ovat cissukupuolisia. Heteronormatiivisuus tai hetero-oletus tarkoittaa normia, jonka mukaan ihmisten oletetaan jakautuvan kahteen toisilleen vastakkaiseen ja toisiinsa vetoa tuntevaan sukupuoleen, naisiin ja miehiin. Tämän ajattelutavan seurauksena heteroseksuaalisuus nähdään muita seksuaalisia suuntautumisia normaalimpana, luonnollisempana ja toivotumpana. Cissukupuolinen on henkilö, joka identifioituu ja on tyytyväinen syntymässä määriteltyyn sukupuoleensa ja yleensä myös ilmaisee sukupuoltaan sen mukaisesti. Jos ympäristö viestittää, että sukupuolia on vain kaksi ja että keho määrää sukupuolen, voi tällainen viesti ahdistaa ja aiheuttaa painetta toisin kokevissa. Tanhua, I., Mustakallio, S., Karvinen, M., Huuska, M. & Aaltonen, M. 2015 Tietopaketti sukupuolen moninaisuuden huomioimisesta oppilaitoksille, työpaikoille ja viranomaisille. Sosiaali- ja terveysministeriö, raportteja ja muistioita 22. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. Hakupäivä 15.6.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3583-9

Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen on tärkeää kaikessa ihmisiin vaikuttavassa ja ihmisten kanssa tehtävässä työssä. Se on erityisen tärkeää toimittaessa nuorten kanssa. Jopa 90 % transnuorista on kokenut epäasiallista kohtelua, kiusaamista, häirintää tai uhkailua koulussa tai oppilaitoksessa. Suomessa on tällä hetkellä kaksi juridista sukupuolta, nainen ja mies. Juridinen sukupuoli ilmenee henkilötunnuksesta ja se vahvistetaan syntymässä tai sukupuolenkorjausprosessin yhteydessä. Sukupuolella voidaan viitata myös esimerkiksi sukupuolen ruumiillisiin ulottuvuuksiin kuten anatomiaan, kromosomeihin tai hormoneihin (”biologinen sukupuoli”), naiseuden ja mieheyden sosiaalisiin merkityksiin ja sukupuolinormeihin (”sosiaalinen sukupuoli”) tai yksilön sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun. Sukupuoli on siten moninainen ja monitasoinen käsite. Tanhua, I., Mustakallio, S., Karvinen, M., Huuska, M. & Aaltonen, M. 2015 Tietopaketti sukupuolen moninaisuuden huomioimisesta oppilaitoksille, työpaikoille ja viranomaisille. Sosiaali- ja terveysministeriö, raportteja ja muistioita 22. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. Hakupäivä 15.6.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3583-9

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on strategia, jonka avulla sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistämisen tavoite sisällytetään kaikkeen toimintaan, esimerkiksi viranomaisvalmisteluun ja päätöksentekoon. Valtavirtaistamisen tarkoituksena on murtaa organisaation sukupuolisokeat menettelytavat ja toimintakulttuuri. Tämä edellyttää jo olemassa olevien toimintatapojen ja käytäntöjen uudelleenorganisoimista, parantamista, kehittämistä ja arviointia siten, että sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistämisen tavoite saadaan osaksi kaikkea organisaation toimintaa. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen velvoite koskee tasa-arvolain nojalla kaikkia viranomaisia. Sukupuolitietoisuus tai sukupuolisensitiivisyys on eri sukupuoliin kulttuurisesti ja sosiaalisesti liitettyjen oletusten, ennakkoluulojen ja käsitysten tunnistamista arkisessa toiminnassa ja puhetavoissa. Sukupuolitietoisuus on myös sukupuolistereotypioiden tunnistamista ja niiden kriittistä arviointia sekä tietoisuutta sukupuolen moninaisuudesta. Tanhua, I., Mustakallio, S., Karvinen, M., Huuska, M. & Aaltonen, M. 2015 Tietopaketti sukupuolen moninaisuuden huomioimisesta oppilaitoksille, työpaikoille ja viranomaisille. Sosiaali- ja terveysministeriö, raportteja ja muistioita 22. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. Hakupäivä 15.6.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3583-9

Yhteenveto

Tasa-arvolaki Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. Tasa-arvolaki 609/1986. Hakupäivä 15.6.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1986/19860609 ja yhdenvertaisuuslaki Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014. Hakupäivä 15.6.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325 velvoittavat oppilaitoksia laatimaan vuosittain yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajien kanssa oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen tähtäävän tasa-arvosuunnitelman. Tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää selvitys oppilaitoksen tasa-arvotilanteesta, tarvittavat toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi sekä arvio aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista. Oppilaitoskohtaisten suunnitelmien laatimisesta vastaa koulutuksen järjestäjä.

Suomen perustuslain (6 §) Suomen perustuslaki 731/1999. Hakupäivä 15.6.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1999/19990731 mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä, joita yleinen syrjintäkielto koskee. Ihmisiä ei voi asettaa eri asemaan tai syrjiä edellä mainittujen tekijöiden näkökulmasta. Syrjintää on se, että ihmistä kohdellaan perusteettomasti huonommin jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella. Syrjinnästä säädetään vielä tarkemmin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaeissa. Syrjintä on kiellettyä riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi lain mukaan syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.

Sukupuoleen perustuvaa syrjintää on henkilön asettaminen sukupuolen vuoksi eriarvoiseen asemaan. Syrjintää on myös seksuaalinen tai sukupuoleen perustuva häirintä tai ahdistelu. Kohtelu, joka vaikuttaa sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun nähden neutraalilta, mutta jonka vaikutuksesta henkilöt voivat tosiasiallisesti joutua epäedulliseen asemaan sukupuolen perusteella, on välillistä syrjintää. Tasa-arvolaki kieltää sukupuoleen perustuvan välittömän ja välillisen syrjinnän. Sukupuolistuneella tarkoitetaan esimerkiksi ilmiötä tai asiaa, joka näyttäytyy erilaisena eri sukupuolilla. Esimerkiksi termiä sukupuolistunut tai sukupuolittunut väkivalta käytetään väkivallan sukupuolen mukaan eriytyneiden piirteiden kuvaamiseksi. Molempia muotoja (sukupuolittunut ja sukupuolistunut) käytetään, eikä niillä ole juuri eroja. Sukupuolistunut-sana kuitenkin välttää mielikuvan asian tai ilmiön jakautumisesta kahteen osaan. Suomessa sukupuolten välisestä tasa-arvosta tehdään selvityksiä useiden eri toimijoiden kautta. Kaikkien ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta on parannettu vuosien myötä, mutta työ jatkuu edelleen.

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus