Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 57/2018

Väkivaltaa kokeneille miehille kehitettiin auttamismalli

19.11.2018 ::

Metatiedot

Nimeke: Väkivaltaa kokeneille miehille kehitettiin auttamismalli. Teoksessa K. Koivisto, L. Paaso, J. Alakulppi & K. Serlo (toim.) Tasa-arvoa, itsemääräämisoikeutta ja mielenterveyttä edistämässä

Tekijä: Pekkola Jussi; Sarlin Tommi

Aihe, asiasanat: miehet, perheväkivalta, uhrit, vertaisryhmät, vertaistuki, väkivalta

Tiivistelmä: Väkivaltaa kokeneiden miesten auttamiseen ei toistaiseksi ole kehitetty kohdennettuja auttamismalleja. Miessakkien hankkeessa kehitetään auttamismalleja yksilötyöskentelyyn ja ohjattuun vertaisryhmään. Työskentelyn punaisena lankana on auttaa miestä siirtymään olosuhteiden uhrin asemasta enemmän oman elämänsä toimijaksi. Vertaisryhmässä miehet voivat jakaa kokemuksia sekä saada tietoa ja neuvoja. Vertaistuki auttaa vaikeiden kokemusten ymmärtämisessä, hyväksymisessä ja eteenpäin suuntautumisessa.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2018-11-19

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018082434104

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Pekkola, J. & Sarlin, T. 2018. Väkivaltaa kokeneille miehille kehitettiin auttamismalli. Teoksessa K. Koivisto, L. Paaso, J. Alakulppi & K. Serlo (toim.) Tasa-arvoa, itsemääräämisoikeutta ja mielenterveyttä edistämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 57. Hakupäivä 21.4.2021. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018082434104.

Väkivaltaa kokeneiden miesten auttamiseen ei toistaiseksi ole kehitetty kohdennettuja auttamismalleja. Miessakkien hankkeessa kehitetään auttamismalleja yksilötyöskentelyyn ja ohjattuun vertaisryhmään. Työskentelyn punaisena lankana on auttaa miestä siirtymään olosuhteiden uhrin asemasta enemmän oman elämänsä toimijaksi. Vertaisryhmässä miehet voivat jakaa kokemuksia sekä saada tietoa ja neuvoja. Vertaistuki auttaa vaikeiden kokemusten ymmärtämisessä, hyväksymisessä ja eteenpäin suuntautumisessa. 

Kuva: Shutterstock

KUVA: neotemlpars / Shutterstock.com

Lähes puolet Vaiettu väkivalta -kyselyyn vastanneista väkivaltaa kokeneista miehistä kertoi tuntevansa masennusta, joka johtui koetusta väkivallasta. Kyselyyn vastanneista miehistä valtaosa oli kokenut väkivaltaa entisen elämänkumppaninsa taholta. Väkivalta oli sekä henkistä että fyysistä. Koettu henkinen väkivalta on ollut miehen huonommuuden osoittamista, uhkailua ja alistamista. Se on ollut myös yleistä henkistä vahingoittamista monin eri keinoin. Fyysinen väkivalta piti sisällään miehiä vahingoittanutta ja hänen fyysistä koskemattomuuttaan loukannutta toimintaa, kuten lyömistä, tavaroilla heittelyä, raapimista, potkimista ja läpsimistä.

Miessakit ry:ssä toimii vuosina 2016–2018 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) rahoittama Väkivaltaa Kokeneet Miehet -hanke, jossa tarjotaan keskusteluapua, neuvontaa ja ohjattua vertaisryhmätoimintaa väkivaltaa kadulla tai kotona kokeneille miehille. Hankkeessa on kehitetty auttamismallia, johon kuuluu viiden käyntikerran yksilötyöskentely ja kymmenen kerran ohjattu vertaisryhmä. Auttamismallit ovat edelleen työn alla. Hankkeessa kehitetään ohjekirjaa, jonka pohjalta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voisivat työskennellä itsenäisesti väkivaltaa kokeneiden miesten kanssa. Hankkeen työntekijät kouluttavat ja konsultoivat auttamismallin käyttöä. Hankkeelle on haettu jatkorahoitusta.

Miessakit ry on jo kahdenkymmenen vuoden ajan pitänyt huolta miesten elämää tukevien yksilöllisten, yhteisöllisten ja yhteiskunnallisten rakenteiden vahvistamisesta parantaakseen miesten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Miessakkien tunnetuimpia toimintamuotoja lienee Lyömätön linja, joka tarjoaa apua miehille, jotka ovat käyttäneet väkivaltaa tai pelkäävät käyttävänsä sitä läheisiään kohtaan. Järjestön laajin auttamistyö puolestaan on Erosta elossa -palvelussa, joka tulee erokriisissä olevia miehiä. Miessakeissa on myös tukea isille ja masennusoireista kärsiville isille sekä maahanmuuttajille, jotka tarvitsevat tukea työllistymiseen ja kotoutumiseen. Miessakit tarjoaa myös miehille kohdennettua tukea ja ryhmätoimintaa, jotka edistävät miesten hyvinvointia kokonaisuudessaan.

Viiden kerran yksilötyöskentelymalli

Viiden kerran työskentely jakaantuu käsitteellistämiseen, työskentelyjaksoon ja työskentelyn päättämiseen sekä tarvittaessa eteenpäin ohjaamiseen joko ohjattuun vertaistukiryhmään tai muun avun piiriin. Tapaamisten vaiheet voivat olla osin päällekkäisiä. Auttamismalli rakentuu seuraavasti käyntikertojen mukaan:

1. käyntikerta: Väkivallan tunnistaminen

Ensimmäisellä kerralla keskitytään luottamuksellisen yhteistyösuhteen rakentamiseen. Työntekijä nimeää väkivallan ja työskentelylle asetetaan tavoitteet. Työntekijä kertoo trauman ja stressin vaikutuksista normalisoiden näin oirehdintaa. Ongelmaa käsitteellistetään perhe ja läheiset huomioiden. Työntekijän vähimmäistavoitteena on saada asiakas tunnistamaan väkivalta ja auttaa häntä suojaamaan perheensä.

2. käyntikerta: Itsehavainnoinnin käynnistäminen

Työntekijä tukee asiakkaan itsehavainnointia. Yhdessä asetettuja tavoitteita täsmennetään. Asiakkaan omien reagointitapojen havainnointi käynnistyy. Etsitään sopivia ahdistukseen ja muiden psyykkisten oireiden helpottamisen tapoja ja harjoitellaan niitä. Asiakas oppiin tunnistamaan omaa aggressiotaan. Työntekijän tavoitteena on varmistua, että asiakas oppii tunnistamaan stressireaktion.

3. käyntikerta: Oman toimijuuden tunnistaminen

Työskentelyssä tunnistetaan ja työstetään tunteita. Siinä etsitään toimimattomia ajatus- ja käyttäytymismalleja ja etsitään korvaavia malleja sekä harjoitellaan uusia. Työntekijän tavoitteena on varmistaa, että asiakkaalle syntyy realistinen käsitys siitä, mihin hän voi vaikuttamaan.

4. käyntikerta: Oman toimijuuden vahvistaminen

Työskentelyssä muotoillaan uudelleen ajatuksia, tunteita ja toimintamalleja sekä vahvistetaan toimivia malleja. Työntekijän tavoite on vahvistaa asiakkaan jämäkkyyttä ja tervettä itsetuntoa.

5. käyntikerta: Työskentelyn lopettaminen

Viimeisellä kerralla tarkastellaan sitä, miten tavoitteet on saavutettu. Tutkitaan myös muutosten esteitä. Samalla laaditaan jatkosuunnitelma ja arvioidaan perheen tukitoiminen tarve sekä sovitaan seurannasta. Työntekijän tavoitteena on varmistaa, että asiakas kykenee hakemaan apua, jos oirehtiminen tai väkivalta jatkuvat.

Työskentelyn läpileikkaavana teeman on auttaa miestä siirtymään uhrin asemasta enemmän omaan toimijuuteen. Teemoja ovat ainakin väkivallan tunnistaminen, itsehavainnointi, itsetunnon ja jämäkkyyden vahvistaminen, omien ajatusten, tunteiden ja toimintamallien tunnistaminen sekä omien tarpeiden ja voimavarojen tunnistaminen ja hyväksyminen.  

Työskentelymenetelmiä muun muassa ahdistuksen hallinnan tekniikat, vaihtoehtoisten tulkintojen tarkastelu, tunteiden skaalaus, ajatusten ja tunteiden eriyttäminen, mielialan seuraaminen ja sosiaalisten taitojen, kuten jämäkkyyden, harjoittelu. 

Yksi käyntikerta muodostuu seuraavista osista:

  1. Tunnustellaan asiakkaassa liikkuvia asioita: Mikä tuntuisi tärkeältä asialta ottaa käsittelyyn?
  2. Käydään läpi mahdolliset välitehtävät.
  3. Päätetään asiakkaan kanssa päivän aiheet.
  4. Työskentelyvaihe.
  5. Uuden välitehtävän anto.
  6. Tapaamisen yhteenveto.
  7. Sovitaan käytännön asioista, kuten seuraavasta tapaamisesta.

Yksilötyöskentelyyn osallistuneet miehet arvioivat saaneensa apua omaan tilanteen arvosanalla 4,3, kun maksimi on 5. Tapaamisten vaikutuksista heidän elämäänsä miehet kertoivat muun muassa näin:

hipsut_oranssi.png"Myönteisellä tavalla. Näen asioita eri näkökulmasta. Suhtaudun asioihin myönteisemmin. En koe enää olevani yksin. Voin paremmin."

hipsut_oranssi.png"Asian läpi käyminen hyvin ymmärtävän ihmisen kanssa vaikutti positiivisesti omien tunteiden hyväksymiseen sekä asian ajatteluun."

hipsut_oranssi.png"Olen hieman lähempänä sitä mitä haluan olla."

Ohjatut vertaisryhmät 

Vertaisryhmän tarkoitus on saada miehet puhumaan kokemastaan väkivallasta. Muiden ryhmäläisten kokemuksien kuulemisesta syntyvä vertaisuus, ryhmämalli ja ohjattu keskustelu auttavat miehiä havaitsemaan toimimattomia käyttäytymis- ja ajattelumalleja sekä muokkaamaan niitä. Luottamuksellisella ja strukturoidulla keskustelulla pyritään lisäämään miesten ymmärrystä väkivallan aiheuttamista fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista ongelmista. Osallistujat voivat löytää oivalluksia siitä, miten elää mielekästä elämää tapahtuneista asioista huolimatta. Yksi keskeisistä vertaisryhmän tavoitteista on se, että osallistujat kykenisivät erottamaan paremmin ne asiat, joihin itse ovat kykeneviä vaikuttamaan. 

Rakenne

Ryhmä on suljettu ja etenee teemoittain. Tapaaminen kestää 90 minuuttia eikä taukoja pidetä. Jokaisen tapaamisen lopuksi annetaan ns. välitehtävä, joka liittyy seuraavan kerran teemaan ja joka osallistujien on tarkoitus tehdä kotona itsenäisesti. 

Tapaaminen alkaa tunnelmakierroksella. Tarkoitus on saada osallistujat orientoitumaan tapaamiseen. Alkukierroksen jälkeen on välitehtävän purku. Tämä ja psykoedukaatio päivän teemasta ohjaa ajatuksia kohti teemaa. Keskusteluun varataan aikaa vähintään 45 minuuttia. Lopuksi on uuden välitehtävän esittely ja tunnekierros. Toivottavaa olisi, että jokainen nostaisi esiin yhden merkittävän asian kulloisestakin tapaamisesta. 

Ensimmäisellä tapaamiskerralla ryhmä luo toimintaa ohjaavat säännöt. Keskeisiä sääntöjä on muun muassa se, että kaikki ryhmäläiset ovat tasa-arvoisia ja kaikki käytävä keskustelu on luottamuksellista. Muiden puheenvuoroja ei kommentoida, ellei toisin sovita. Tällöinkin on kysyttävä lupa kommentointiin. Mikäli osallistuja lopettaa ryhmätapaamiset kesken, olisi tästä hyvä kertoa etukäteen koko ryhmälle. Traumatisoituneet ihmiset syyllistyvät herkästi. Yhden ryhmäläisen katoaminen ilman selitystä voi nostaa kysymyksiä lopettamisen syistä. Onko joku toiminut virheellisesti tai sanonut jotain sopimatonta?

Ensimmäisillä tapaamiskerroilla osallistujien kokemaa väkivaltaa tarkastellaan lyhyellä aikavälillä. Myöhemmin paneudutaan myös ylisukupolvisiin toimimattomiin käytösmalleihin. Kun oma väkivaltakokemus on avattu, tarkastellaan väkivallan seurauksia, väkivallan aiheuttamia tunteita, sekä tunteiden ja ajatusten eriyttämistä. Tämän jälkeen pohditaan tapoja suojautua väkivallalta jämäkkyyden ja omien rajojen vahvistamisen kautta. Viimeiset tapaamiskerrat käytetään omien arvojen ja tulevaisuuden toiveiden kirkastamiseen. Viimeinen tapaamiskerta on vapaamuotoisempi. Ryhmä päättää yhdessä tapaamiskerran sisällön. 

Ryhmätapaamisten rakenne:

  1. Ryhmän käynnistäminen. 
  2. Oma väkivaltakokemus.
  3. Väkivallan seuraukset.
  4. Tunteet ja ajatukset.
  5. Tunteiden ja ajatusten eriyttäminen.
  6. Lapsuuden merkitys. 
  7. Jämäkkyys ja itsetunto. 
  8. Arvot ja voimavarat. 
  9. Arvot arjessa.
  10. Ryhmän lopetus.

Ohjaajan rooli

Ohjaajia on kaksi. Heistä yhden rooli on johtaa keskustelua, kun taas toinen on tarkkailevammassa roolissa. Ohjaajan tulee kyetä johdattelemaan keskustelua aihepiirin raamien ja yhdessä luotujen sääntöjen mukaan. Ryhmäläisten tasapuolinen huomioiminen ja hiljaisten aktivointi kysymyksin sekä aktiivinen kuuntelu ja merkityksellisten asioiden poimiminen ja niihin palaaminen tarkentavin kysymyksin ohjaavat keskustelua teeman suuntaisesti. 

Vaikka tapaamiskerroilla on ennalta suunniteltu rakenne ja teema, tulee ohjaajan kyetä aistimaan, nouseeko ryhmästä teema joka ajaa rakennetta muutokseen. Joustamattomuus ei luo turvallista ja toimivaa ilmapiiriä, eivätkä korjaavat kokemukset synny ilman joustavuutta ja jäykkien toimintatapojen muovautuvuutta. Ohjaajan onnistumisen kannalta tärkeää on se, miten hyvin hän kykenee olemaan oma ammatillinen itsensä, kuitenkin niin, ettei asetu ryhmäläisten ylä- tai ulkopuolelle.

Ennen kulloistakin ryhmää on hyvä valmiiksi miettiä muutama kysymys aihepiiriin liittyen. Mikäli keskustelu ei etene, voi näillä herätellä osallistujia. Samoin, jos keskustelu ajautuu sivuun päivän teemasta, voi kysymyksillä palauttaa keskustelua takaisin. Turvallisuutta, ennakoitavuutta ja jatkuvuutta tukee selkeä aikataulu ja siinä pysyminen.

Keskustelun sisältö

Omien väkivaltakokemusten yksityiskohtaista avaamista tärkeämpää on väkivaltakokemuksista syntyneiden tunteiden ja ajatusten jakaminen. Avoimena ryhmässä oleminen parantaa ihmisen mielen paremmin, kuin toistuva traumaattisten kokemusten auki puhuminen tai niiden kuuntelu. 

Väkivaltaa kokenut potee usein syyllisyyttä. Silti oman toiminnan tarkastelu tulee olla suuremmassa roolissa kuin väkivaltaisesti käyttäytyvän toiminnan puiminen. Tähän tilanteeseen voidaan päästä avoimella oman toiminnan tarkastelulla, kannustavalla ja hyväksyvällä ohjaamisella ja muiden vastaavissa tilanteissa eläneiden vertaistuella. Vain näin mies pystyy muuttamaan elämäänsä sellaiseksi, ettei väkivaltaa tapahtuisi. 

Vertaisryhmään osallistuneet kokevat tulleensa autetuiksi

Vaiettu väkivalta -raportissa miehet arvioivat ryhmämuotoisen auttamisen itselleen vieraammaksi kuin yksilötyöskentelyn. Siitä huolimatta Miessakkien saama palaute ryhmämallista on ollut hyvää. Ryhmäläiset arvioivat, että osallistuminen auttoi käsittelemään väkivallasta seuranneita ongelmia keskimäärin pistemäärän 4,5 arvoisesti asteikolla 1–5 (1=ei auttanut ollenkaan, 5=auttoi huomattavasti).

Vertaisryhmän he arvioivat niin ikään sopivan keskiarvolla 4,5 miehille, jotka ovat kokeneet väkivaltaa. Ryhmään osallistuneet arvioivat ryhmää sanallisesti muun muassa näin: 

hipsut_oranssi.png"Uskallan entistä luottavaisemmin avautua turvallisessa ilmapiirissä omista vaikeuksistani."

hipsut_oranssi.png"Sain erilaisia näkökulmia ja harjoitteita itselleni, joita harjoittelemalla itsevarmuus nousi. Itsevarmuuden noustua oli asioista helpompi puhua ja käsitellä niitä."

Vaikka ajatus arkojen asioiden puimisesta tuntemattomien miesten kanssa neljän seinän sisällä tuntuu useimmista miehistä vieraalta, voi paikalle tullessa huomata kaiken olevan tuttua. Ruokapöytä, treenikämppä, pukukoppi, armeija tai saunanlauteet. Sama on koettu tuhannesti ennenkin. Kyse ei ole mistään sen erityisemmästä kuin siitä, että vertaisryhmässä käytävä keskustelu on rajattu riittävän tiiviiksi, jotta jokainen voi käsitellä omaa väkivalta kokemustaan.

Lähteet 

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus