Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 57/2018

Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeus

19.11.2018 ::

Metatiedot

Nimeke: Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeus. Teoksessa K. Koivisto, L. Paaso, J. Alakulppi & K. Serlo (toim.) Tasa-arvoa, itsemääräämisoikeutta ja mielenterveyttä edistämässä

Tekijä: Koivisto Kaisa

Aihe, asiasanat: asiakkaat, itsemäärääminen, perusoikeudet, potilaat, sosiaaliala, terveysala, yhdenvertaisuus

Tiivistelmä: Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan muun muassa sukupuolen, iän, alkuperän, uskonnon, mielipiteen tai terveydentilan perusteella. Lapsia tulee kohdella tasa-arvoisesti yksilöinä ja lasten tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Ihmisillä on oikeus itsemääräämiseen omissa asioissaan. Sosiaali- ja terveysalalla on laadittu ohjeistuksia, jotta asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeus toteutuisi ja ihmiset eivät joutuisi sellaisten rajoitustoimenpiteiden kohteeksi, missä heidän ihmisarvonsa ja perusoikeutensa vaarantuisivat.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2018-11-19

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018082333958

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Koivisto, K. 2018. Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeus. Teoksessa K. Koivisto, L. Paaso, J. Alakulppi & K. Serlo (toim.) Tasa-arvoa, itsemääräämisoikeutta ja mielenterveyttä edistämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 57. Hakupäivä 6.6.2020. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018082333958.

Itsemääräämisoikeus kuuluu perusoikeusjärjestelmän yleisperusoikeuteen, jolloin jokaisella on oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa tai muutenkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti. Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta saa riistää mielivaltaisesti ilman laissa säädettyä perustetta. Tuomioistuin määrää rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla muun muassa ihmisten koskemattomuudesta, vapaudesta. Suomen perustuslaki 1999/731. Hakupäivä 19.6.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Kuva: Shutterstock

KUVA: Goldsithn / Shutterstock.com

Perusoikeudet

Perusoikeudella tarkoitetaan perustuslaissa säädettyjä yksilöille kuuluvia oikeuksia. Suomen perustuslaissa turvataan kaikkien kansalaisten perusoikeudet, joita ovat oikeus elämään ja henkilökohtaiseen vapauteen sekä koskemattomuuteen, liikkumisvapaus, yhdenvertaisuus, yksityiselämän- ja omaisuudensuoja, sosiaali- ja oikeusturva. Suomen perustuslaki 1999/731. Hakupäivä 19.6.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 Itsemääräämisoikeus kuuluu perusoikeusjärjestelmän yleisperusoikeuteen henkilökohtaisena vapautena ja koskemattomuutena suojaten ihmisen fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on määritelty potilaan oikeuksista laissa. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992/785. Hakupäivä 19.6.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785 Ko. lain mukaan potilaan oikeuksia ovat oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun, oikeus hoitoon pääsyyn, tiedonsaantioikeus ja itsemääräämisoikeus. 

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa muihin nähden eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yhdenvertaisuusperiaatteeseen sisältyy mielivallan kielto ja vaatimus samanlaisesta kohtelusta samanlaisissa tapauksissa. Yhdenvertaisuusperiaate ulottuu myös alaikäisiin ja velvoittaa kohtelemaan lapsia tasa-arvoisesti yksilöinä. Toisaalta lapset tarvitsevat vajaavaltaisina ja aikuisia heikompana ryhmänä erityistä suojelua ja huolenpitoa. Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Henkilökohtainen vapaus on yleisperusoikeus, joka suojaa fyysisen vapauden ohella tahdonvapautta ja itsemääräämisoikeutta. Yksilön itsemääräämisoikeuden, oikeuden määrätä itsestään ja toimistaan, on monien muiden oikeuksien käytön perustana ja se liittyy myös yksityiselämän suojaan. Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu ilman viranomaisten tai muiden ulkopuolisten tahojen mielivaltaista tai aiheetonta puuttumista siihen. Yksityiselämään kuuluu yksilön oikeus määrätä itsestään ja ruumistaan. Samoin kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton sekä jokaisen omaisuus on turvattu. Suomen perustuslaki 1999/731. Hakupäivä 19.6.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014. Hakupäivä 19.6.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325

Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeudesta

Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon. Lisäksi potilaalla on oikeus laadultaan hyvään hoitoon. Potilaan hoitoa on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei potilaan ihmisarvoa loukata ja hänen vakaumustaan sekä yksityisyyttään kunnioitetaan. Potilaan äidinkieli, hänen yksilölliset tarpeensa ja kulttuurinsa on otettava hoidossa ja kohtelussa mahdollisuuksien mukaan huomioon. Edelleen potilaan oikeuksia on hoitoon pääsy ja hänelle on tehtävä tutkimusta, hoitoa tai lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma, jossa ilmenee hoidon järjestäminen ja toteuttamisaikataulu. Potilaalle annetaan selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan. Selvitystä ei kuitenkaan tule antaa vastoin potilaan tahtoa tai silloin, kun on ilmeistä, että selvityksen antamisesta aiheutuisi vakavaa vaaraa potilaan hengelle tai terveydelle. Terveydenhuollon ammattihenkilön on annettava selvitys siten, että potilas riittävästi ymmärtää sen sisällön. Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ei osaa potilaan käyttämää kieltä taikka potilas ei aisti- tai puhevian vuoksi voi tulla ymmärretyksi, on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava asian tulkitsemisesta. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992/785. Hakupäivä 19.6.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785

Laissa määritellään potilaan itsemääräämisoikeudesta, että potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Lisäksi jos täysi-ikäinen potilas ei mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, tulee potilaan laillista edustajaa, lähiomaista tai muuta läheistä kuulla ennen hoitopäätöksen tekemistä. Kuulemisen tavoitteena on selvittää, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Jos potilaan tahdosta ei saada selvitystä, tulee potilasta hoitaa tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena. Jos laillinen edustaja, lähiomainen tai muu läheinen antaa suostumuksen potilaan hoitoon, tulee heidän ottaa huomioon potilaan aikaisemmin ilmaisema hoitotahto. Jos hoitotahtoa ei ole ilmaistu, tulee huomioon ottaa potilaan henkilökohtainen etu. Jos laillinen edustaja, lähiomainen tai muu läheinen kieltää hoidon antamisen tai hoitotoimenpiteen tekemisen potilaalle, potilasta on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä suostumisesta kieltäytyvän henkilön kanssa muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Jos laillisen edustajan, lähiomaisen tai muun läheisen näkemykset hoidosta eroavat toisistaan, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992/785. Hakupäivä 19.6.2018.  https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785

Alaikäisen potilaan mielipide tulee selvittää silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Jos alaikäinen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos alaikäinen ei kykene päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa. Potilaalle on annettava hänen henkeään tai terveyttään uhkaavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen hoito, vaikka potilaan tahdosta ei tajuttomuuden tai muun syyn vuoksi voi saada selvitystä. Jos potilas on aikaisemmin vakaasti ja pätevästi ilmaissut hoitoa koskevan tahtonsa, potilaalle ei kuitenkaan saa antaa sellaista hoitoa, joka on vastoin hänen tahtoaan. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992/785. Hakupäivä 19.6.2018.  https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785

Jotta potilaan laillinen edustaja tai lähiomainen antavat suostumuksen potilaan hoitoon, on heillä oikeus saada kuulemista ja suostumuksen antamista varten tarpeelliset tiedot potilaan terveydentilasta. Jos alaikäinen potilas ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen. Alaikäisen tai 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun potilaan huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei ole oikeutta kieltää potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi annettavaa tarpeellista hoitoa. Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 1999/488. Hakupäivä 19.6.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990488 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992/785. Hakupäivä 19.6.2018.  https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785

Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide sekä myös muutoin kunnioitettava asiakkaan itsemääräämisoikeutta. Asiakkaalle tulee antaa mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Asiakkaan etu tulee ottaa huomioon ensisijaisesti kaikessa päätöksenteossa ja ratkaisuissa. Asiakkaan kuulemisesta ennen häntä koskevan päätöksen tekemistä on säädetty hallintolaissa. Hallintolaki 2003/434. Hakupäivä 19.6.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434 Asiakaslaissa säännellään myös tietojen antamista asiakkaalle, jonka mukaan sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa. Lisäksi on selvitettävä erilaiset vaihtoehdot, niiden vaikutukset ja muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Selvitys on annettava niin, että asiakas ymmärtää selvityksen sisällön ja merkityksen. Jos sosiaalihuollon henkilöstö ei hallitse asiakkaan käyttämää kieltä taikka asiakas ei aisti- tai puhevian tai muun syyn vuoksi voi tulla ymmärretyksi, on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta ja tulkin hankkimisesta. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812. Hakupäivä 19.6.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812

Perustuslain mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin, jota noudatetaan kaikessa toiminnassa Suomen perustuslaki 1999/731. Hakupäivä 19.6.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731. Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuteen liittyviä ohjeita ja sääntöjä on ehdotettu tarkistettavan ja uudistettavan siten, että lain sisältö vahvistaisi asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta ja täsmentäisi rajoittamistoimenpiteiden ohjeita. Tavoitteena olisi ennalta ehkäistä ja vähentää haastavia tilanteita ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ennakollisia toimia ovat tilaratkaisut, henkilöstön perehdytys ja täydennyskoulutus ja itsemääräämisoikeutta tukevat työmenetelmät, joita opitaan ja harjoitellaan. Lisäksi itsemääräämisoikeutta vahvistettaisiin sääntelemällä tarkemmin rajoitustoimenpiteisiin liittyvät asiakirjamerkinnät, oikeussuojakeinot, valvonta ja menettelyvaatimukset. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 14. Työryhmän loppuraportti. Helsinki. Hakupäivä 19.6.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3485-6

Itsemääräämisoikeusohjeiden täsmentämisen tavoitteena olisi turvata sote-palveluiden saanti myös niissä tilanteissa, joissa välttämättömän hoidon tai huolenpidon antaminen ei ole mahdollista ilman asiakkaan tai potilaan perusoikeuteen kohdistuvaa rajoitusta. Koska välttämätön hoito ja huolenpito vaatisi perusoikeuksiin puuttumista muun muassa rajoitustoimenpiteillä, tulee niiden käyttö perustua lain tasoisiin säännöksiin ja täsmällisiin edellytyksiin. Kuitenkin rajoitustoimenpiteiden käyttö olisi aina viimeinen keino. Asiakkaan tai potilaan itsemääräämiskyky tulee arvioida ja siitä tulisi antaa kirjallinen päätös. Päätös muutoksenhakuohjeineen olisi annettava asiakkaalle tai potilaalle tiedoksi viipymättä hänen ymmärtämässään muodossa huomioiden hänen käyttämät kommunikaatiomenetelmät. Tieto tulisi antaa myös asiakkaan tai potilaan edustajalle. Lisäksi päätös annettaisiin tiedoksi palvelujen tuottajalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 108/2014. Hakupäivä 19.6.2018. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140108 Sosiaali- ja terveysministeriö. 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 14. Työryhmän loppuraportti. Helsinki. Hakupäivä 19.6.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3485-6

Itsemääräämisoikeuden lisäämiseksi ehdotettuja toimia

Itsemääräämisoikeustyöryhmän ehdotus edistäisi ja tukisi asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeutta ja parantaisi itsemääräämiskyvyltään alentuneiden henkilöiden asemaa sekä korostaisi heidän erityistarpeitaan. Sosiaalihuollon asiakaslakiin ja terveydenhuollon potilaslakiin ehdotettavilla ja päätöksentekoa koskevilla säännöksillä lisättäisiin sellaisten henkilöiden vaikutusmahdollisuuksia, joilla on vaikeuksia tahtonsa muodostamisessa tai ilmaisemisessa. Uudistus parantaisi asiakkaiden ja potilaiden oikeusturvaa. Itsemääräämisoikeuslain mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa toteutettaisiin ensisijaisesti yhteisymmärryksessä asiakkaiden ja potilaiden kanssa. Tämän pääsäännön ilmaisemisella lakitekstissä on tarkoitus kiinnittää huomiota siihen, että vaikka säännöstä säädetään poikkeuksia jäljempänä itsemääräämisoikeuslaissa, se on kaikissa tapauksissa tarkoitettu toiminnan lähtökohdaksi, josta poikkeaminen edellyttää lain tasoista sääntelyä. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 108/2014. Hakupäivä 19.6.2018. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140108 Sosiaali- ja terveysministeriö. 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 14. Työryhmän loppuraportti. Helsinki. Hakupäivä 19.6.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3485-6

Itsemääräämisoikeussuunnitelma ohjaisi henkilökuntaa suunnittelemaan ja kehittämään toimintaa ja työtapoja niin, että rajoitustoimenpiteisiin ei tarvitsisi turvautua. Nykyisin rajoitustoimenpiteitä käytetään vakiintuneesti osana toimintayksikön toimintakulttuuria, eikä niiden ajatella olevan rajoitustoimia eikä myöskään tunnisteta muita mahdollisia toimintavaihtoehtoja. Työryhmän ehdotuksen Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 108/2014. Hakupäivä 19.6.2018. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140108 Sosiaali- ja terveysministeriö. 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 14. Työryhmän loppuraportti. Helsinki. Hakupäivä 19.6.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3485-6 mukaan rajoitustoimenpiteiden käyttöä voitaisiin välttää muun muassa henkilöstövoimavaroja kohdentamalla ja työtapoja kehittämällä. Työtapojen kehittäminen voisi kohdentua asiakkaan ja potilaan kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen ja ohjauksen kehittämiseen. Kaikkien palvelujen tarjoajien velvollisuutena olisi laatia suunnitelma itsemääräämisoikeuden edistämiseksi ja tukemiseksi osana omavalvontaa. Suunnitelmassa tulisi ilmetä, miten rajoitustoimenpiteiden käytön tarvetta vähennetään yksiköissä. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan myös asiakkaan turvallisuuden takaamiseksi välttämättömien perusoikeuksia rajoittavien toimenpiteiden käyttöä koskevat periaatteet ja laaditaan yksikölle ohjeet rajoitustoimenpiteiden käytöstä.

Ennakollisten keinojen ensisijaisuutta suhteessa rajoitustoimenpiteiden käyttöön korostetaan. Palvelujen järjestäjän ja tuottajan tulisi osaltaan huolehtia siitä, että kaikki lain edellyttämät yleiset ja yksilölliset toimet olisi toteutettu asianmukaisesti. Asiakkaisiin ja potilaisiin ei olisi sallittua kohdistaa henkilöstön riittämättömyydestä tai toimintakulttuurista johtuvia rajoitustoimenpiteitä. Palvelun tuottajien tulee huomioida itsemääräämisoikeuden vahvistamisen vaatimukset tilojen suunnittelussa. Esimerkiksi yhden ja kahden hengen huoneiden ja pienten yksiköiden lisääminen on tarpeen. Henkilöstön tulee saada riittävä perehdytys ja koulutus itsemääräämisoikeuslain ohjeiden ja säännösten kannalta keskeisiin kokonaisuuksiin ja myöhemmin osaamisen ylläpitoon. Tlanteissa, joissa rajoitustoimenpiteitä joudutaan käyttämään, tulee niiden käytön olla suunnitelmallisempaa ja säännellympää, asiakkaan tai potilaan näkemykset huomioivaa ja siten mahdollisesti myös vähemmän rajoittavaksi koettavaa. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 108/2014. Hakupäivä 19.6.2018. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140108 Sosiaali- ja terveysministeriö. 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 14. Työryhmän loppuraportti. Helsinki. Hakupäivä 19.6.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3485-6

Perehdytyksessä, täydennyskoulutuksessa ja ohjeistuksessa tulisi huomioida palvelujen tai hoidon piirissä olevien henkilöiden erityispiirteet. Henkilöiden erityispiirteet asettavat myös vaatimuksia toiminnalle esimerkiksi lapsia hoidettaessa tulisi erityistä huomiota kiinnittää lasten iän ja kehitystason huomiointiin sekä hienovaraiseen toimintaan, kun ja jos rajoitustoimenpiteitä joudutaan suunnittelemaan. Lapsen näkemykset on otettava vakavasti heti, kun lapsi kykenee ne ilmaisemaan tavalla tai toisella. Kaikkia lapsen toivomuksia ja mielipiteitä on kuultava ja arvioitava tapauskohtaisesti lapsen kehitystason edellyttämällä tavalla. Kehitystasolla voidaan tarkoittaa lapsen valmiutta ilmaista itseään järkevästi ja itsenäisesti. Käsiteltävän asian vaikutus lapseen on huomioitava ja mitä mahdollisesti suurempi vaikutus lopputuloksella on lapsen elämään, sitä tärkeämpää on arvioida lapsen kehitystaso oikein. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 14. Työryhmän loppuraportti. Helsinki. Hakupäivä 19.6.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3485-6

Lapselle tulee antaa riittävä selvitys asioista, jotta hän voi ilmaista ja muodostaa näkemyksensä omasta sosiaali- ja terveydenhuollostaan. Henkilöiden, jotka vastaavat lapsen hoidosta, on kerrottava lapselle hoidon keskeisistä asioista, vaihtoehdoista ja seurauksista ymmärrettävällä tavalla. Selvitys tulee antaa ja lasta kuulla siten, että lasta ei ohjailla, eikä häneen vaikuteta tai häntä painosteta aiheettomasti. Lapsen tulee tulla kuulluksi suoraan aina, kun se on mahdollista. Olosuhteiden tulee olla sellaiset, että lapsi saa vapaasti ilmaista näkemyksensä. Samoin lapsen henkilökohtainen ja sosiaalinen tilanne tulee huomioida. Henkilökunnan koulutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, silloin, kun kyse on lapsen hoidosta. Koulutuksessa tulisi käsitellä lapselle sopivien tietojen antamisesta ja lapsen itsemääräämisoikeuden tukemisesta. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 108/2014. Hakupäivä 19.6.2018. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140108 Sosiaali- ja terveysministeriö. 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 14. Työryhmän loppuraportti. Helsinki. Hakupäivä 19.6.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3485-6

Itsemääräämiskyvyn arviointia selvitetään haastatteluilla, havainnoinnilla ja erilaisia arviointivälineitä (tutkimuksia ja testejä) käyttäen. Kun arvioidaan asiakkaan tai potilaan itsemääräämiskykyä tai toimintakykyä, tulisi käyttää luotettavia, riittävään näyttöön perustuvia sosiaali- ja terveydenhuollon arviointivälineitä ja -menetelmiä. Arviointivälineiden ja -menetelmien tulisi olla laajoja, tarkkoja, laadukkaita ja toiminnan yhdenvertaisuutta edistäviä sekä saada riittävästi tietoa arvioinnin pohjaksi. Palvelujen järjestäjän on osoitettava, että arvioinnin perusteella voidaan epäillä henkilön itsemääräämiskyvyn alentuneen pysyvästi (synnynnäinen tai kehitysiässä saatu vamma), pitkäaikaisesti (krooninen tai etenevä sairaus) tai toistuvasti. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 14. Työryhmän loppuraportti. Helsinki. Hakupäivä 19.6.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3485-6

Toimintakyvyn mittaamiseen ja arviointiin on kehitetty yhdenmukainen menetelmä TOIMIA tietokantaan ja ko. tietokanta on tarkoitettu toimintakyvyn mittaamisen parissa työskentelevien ammattilaisten työvälineeksi. Toimintakyvyn arvioinnissa tulisi ottaa huomioon myös yleinen itsemääräämisoikeussuunnitelma. Itsemääräämiskykyä arvioitaessa voidaan hyödyntää myös asiakkaasta tai potilaasta aiemmin tehtyjä selvityksiä, joita on tehty osana aiempaa toimintakyvyn arviointia, hoitoon liittyvissä tutkimuksissa tai suorana havainnointina ja asiakas- tai potilasasiakirjoihin tehtyinä kirjauksina. Tietoa on voitu saada myös haastattelemalla asiakkaan tai potilaan läheisiä sekä erilaisin kysely- ja seurantalomakkein. Kun hyödynnetään aiempia selvityksiä, tulee silloin huomioida selvitysten ajantasaisuus ja merkitys nyt meneillään olevaan itsemääräämiskyvyn arviointiin. Lisäksi itsemääräämiskyvyn arvioinnissa tulisi tarkastella asiakkaan tai potilaan asuin- ja toimintaympäristöä sellaisten olosuhteiden näkökulmasta, joilla on merkitystä hänen itsemääräämiskykyyn ja käyttäytymiseen. Esimerkiksi asuin- ja toimintaympäristön riskitekijät, esteettömyys sekä ympäristöstä aiheutuvat ärsykkeet. Itsemääräämiskyvyn alenemista arvioidaan ja kuvataan henkilön kykynä tehdä ratkaisuja ja ymmärtää käyttäytymisensä seurauksia ja millaista vaaraa henkilön käyttäytymisellä on hänen omalle terveydelleen tai turvallisuudelleen, muiden henkilöiden terveydelle tai turvallisuudelle taikka omaisuudelle. Asiakkaalla ja potilaalla on oikeus osallistua itsemääräämiskyvyn arviointiin. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava ottaen ensisijaisesti huomioon asiakkaan etu ja selvitys annetaan niin, että asiakas pystyy ymmärtämään sen. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 108/2014. Hakupäivä 19.6.2018. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140108 Sosiaali- ja terveysministeriö. 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 14. Työryhmän loppuraportti. Helsinki. Hakupäivä 19.6.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3485-6

Pohdinta

Oikeuskirjallisuuden kuvausten mukaan henkilö voi käyttää itsemääräämisoikeuttaan oikeudellisesti tehokkaalla tavalla silloin, kun hän ymmärtää asian kannalta olennaiset vaihtoehdot, osaa arvioida niiden mahdolliset seuraukset ja kykenee päättelemään asiassa tarvittavan ratkaisun. Itsemääräämisoikeutta voidaan vahvistaa ja lisätä yhteistyössä potilaiden ja asiakkaiden kanssa muun muassa arvioimalla ja suunnittelemalla hoitoa tai palvelua yhdessä, informoimalla potilaita ja asiakkaita sekä heidän omaisiaan ja perehdyttämällä että kouluttamalla henkilökuntaa. Itsemääräämisoikeus kuuluu ihmisten perusoikeuksiin ja itsemääräämisoikeuden rajoittamisen tulisi olla tarkkaan perusteltua ja sen taustalla pitäisi olla lain tasoiset perusteet. Itsemääräämisoikeussäännöksissä tarkoitettujen rajoitustoimenpiteiden käyttöä ei voi perustella henkilökunnan riittämättömyyteen vedoten, eikä ne ole sallittuja rangaistuksena tai kasvatuksellisina toimenpiteinä ja käytettävä pakko tulisi olla mahdollisimman lievää.

Itsemääräämisoikeutta pohtineet asiantuntijat ovat käsitelleet sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden itsemääräämisoikeuden rajoituksia koskevan lainsäädännön kokonaisuutta, itsemääräämisoikeuden rajoitustoimenpiteiden seurannan, valvonnan ja raportoinnin järjestämistä, asiakkaan ja potilaan itsemääräämisen edistämistä ja rajoitustoimenpiteiden käytön ehkäisemistä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja henkilöstön turvallisuuden varmistamista. Itsemääräämisoikeuksien lähtökohtana tulee olla rajoitteiden käytön minimoiminen ennaltaehkäisevin toimin sekä oikea-aikaisilla ja laadukkailla palveluilla. Samalla kuitenkin todettiin, että välttämättömiä rajoitustilanteita varten on laadittava riittävän täsmälliset oikeudellisia edellytyksiä ja menettelyjä koskevat säännökset. Lakien, joiden perusteella rajoitustoimenpiteitä on tehty ja joudutaan myös tekemään, säännöksiä ollaan kokoamassa yhteen. Autio, A. 2018. Lakiesitys sallisi pakkokeinot. Kaleva 26.4.2018, 20. Itsemääräämiseen liittyvä lakiehdotus lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan mietintöä varten ja perustuslakivaliokuntaan lausuntoa varten. Asian käsittely jäi kuitenkin kesken vaalikauden 2011–2014 aikana ja lakiehdotus raukesi vaalikauden päättyessä. Koski, S. 2013. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus. Eduskunta, Helsinki. Hakupäivä 19.6.2018. https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/sosiaali_ja_terveydenhuollon_asiakkaan_itsemaaraamisoikeus.aspx Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 108/2014. Hakupäivä 19.6.2018. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140108

Henkilökunnan vuorovaikutusosaaminen ja asiakkaiden ja potilaiden arvostava kohtaaminen ovat osaamista, jolla asiakkaiden ja potilaiden haastavaan käyttäytymiseen voidaan parhaiten vastata. Perustuslain mukainen ihmisten oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen antaa suojaa henkilöön käyviä tarkastuksia ja pakolla toteutettavia lääketieteellisiä tai vastaavia toimenpiteitä vastaan. Vapaudenmenetys ja sen laillisuus tulee saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapaudenriistolla tarkoitetaan järjestelyjä, joilla henkilöä kielletään ja estetään poistumasta hänelle määrätystä rajatusta olinpaikasta. Vapaudenriistoon oikeuttavia perusteita ovat esimerkiksi mielenterveyslain tahdosta riippumaton hoito ja tartuntatautilain mukainen eristäminen. Lain tasoiset säännökset esimerkiksi muistisairaiden hoitoon ja somaattisen hoidon akuutti- sekä päivystystilanteisiin liittyvistä rajoitustoimenpiteistä puuttuvat tällä hetkellä. Täten perusoikeuksia rajoittavia toimenpiteitä on käytetty sosiaali- ja terveydenhuollossa ilman nimenomaisen lain säännöksen tukea. Rajoittavilla toimenpiteillä on pyritty turvaamaan potilaan tai asiakkaan oikeus välttämättömään huolenpitoon ja lievemmät keinot ovat olleet riittämättömiä tai niitä ei ole ollut käytettävissä. Laillisuusvalvojien mukaan itsemääräämisoikeuden lainsäädäntöä tulee täsmentää siten, että laki laajentaa ja vahvistaa yksilön oikeuksien perustuslaintasoista turvaa sekä parantaa yksilön oikeusturvaa asioissa, jotka koskevat vapausoikeuksia ja vaikutusmahdollisuuksia itseään ja ympäristöään koskevissa asioissa. Työryhmän uudistustyö jatkuu. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 108/2014. Hakupäivä 19.6.2018. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140108 Sosiaali- ja terveysministeriö. 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 14. Työryhmän loppuraportti. Helsinki. Hakupäivä 19.6.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3485-6

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus