Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 57/2018

Kampus-opo tukee opiskelijan opiskelukykyä

Metatiedot

Nimeke: Kampus-opo tukee opiskelijan opiskelukykyä. Teoksessa K. Koivisto, L. Paaso, J. Alakulppi & K. Serlo (toim.) Tasa-arvoa, itsemääräämisoikeutta ja mielenterveyttä edistämässä

Tekijä: Huttunen Heli; Saarinen Susanna

Aihe, asiasanat: korkeakouluopiskelu, opintoneuvonta, opinto-ohjaajat, opinto-ohjaus, opiskelukyky, tukimuodot

Tiivistelmä: Oulun ammattikorkeakoulussa kampus-opo –toiminta kännistyi lukuvuoden 2015-2016 alussa. Toiminnan tavoitteena on, että yhdenmukaiset ja laadukkaat opintojen ohjauspalvelut ovat kaikkien opiskelijoiden saatavilla. Kampus-opon tehtävänä on ohjata opiskelijoiden opiskelua ja oppimista opiskelun eri vaiheissa sekä tukea opiskelijoiden persoonallista kasvua ja kehitystä. Tärkeä tehtävä kampus-opon työssä on opiskelijoiden opiskelukyvyn ylläpitäminen ja sen vahvistaminen. Opiskelukyky koostuu neljästä eri osa-alueesta; yksilön terveys ja voimavarat, opiskelutaidot, opetustoiminta ja opiskeluympäristö.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2018-11-19

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018082434053

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Huttunen, H. & Saarinen, S. 2018. Kampus-opo tukee opiskelijan opiskelukykyä. Teoksessa K. Koivisto, L. Paaso, J. Alakulppi & K. Serlo (toim.) Tasa-arvoa, itsemääräämisoikeutta ja mielenterveyttä edistämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 57. Hakupäivä 22.10.2020. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018082434053.

Oulun ammattikorkeakoulussa toimii viisi kokopäiväistä kampus-opoa, joiden tehtävänä on opiskelijoiden opiskelukyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen. Kampus-opojen toiminnan tavoitteena on opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu sekä esteettömyyden edistäminen. Opiskelukyky koostuu neljästä eri osa-alueesta, joista kolmea käsitellään tässä artikkelissa. Useilla opiskelijoilla on erilaisia opiskelukykyyn liittyviä haasteita, joiden vuoksi he hakeutuvat kampus-opon ohjaukseen. 

Johdanto 

Yhdenvertaisuuslaki Yhdenvertaisuuslaki 30.12.2014/1325. Hakupäivä 21.6.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325 velvoittaa erilaisen opiskelijan huomioon ottamisen ammattikorkeakoulussa. Lain mukaan koulutuksen järjestäjän on huolehdittava, että korkeakoulussa on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) pyritään järjestämään opetusmenetelmät, oppimis- ja toimintaympäristö sellaiseksi, että se palvelee myös erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita ja auttaa heitä valmistumaan säädetyssä ajassa.

Oamkin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman 2016–2018 – Opiskelijat Oulun ammattikorkeakoulu. 2016. Rehtorin päätös, Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2016-2018 – Opiskelijat 6.10.2016/77. Hakupäivä 24.5.2018. https://oiva.oamk.fi/tietoa_opiskelusta/palvelut_opiskelijoille/tasa-arvotyo/tasaarvofi.pdf mukaan kaikki opiskelijat tulee ottaa osaksi korkeakouluyhteisöä ja antaa heille samanlaiset mahdollisuudet opiskella. Tämän artikkelin avulla pyrimme ensisijaisesti jakamaan tietoa korkeakoulun henkilöstölle erilaisten oppijoiden haasteista, ohjauksesta ja tukitoimista. Oppimisvaikeudet eivät saa aiheuttaa opiskelijalle ulkopuolisuuden tunnetta tai syrjinnän kokemusta.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydentilaa on tutkittu vuodesta 2008 alkaen. Noin joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii psyykkisistä vaikeuksista. Tutkimuksen mukaan opiskelijoiden mielenterveyshäiriöistä yleisimpiä olivat masennus (9 %) ja ahdistus (7 %). Ammattikorkeakouluopiskelijoista 10,6 %:lla todettiin olevan oppimisvaikeus tai muu oppimiseen vaikuttava sairaus tai vamma. Oppimisvaikeuksista yleisin oli lukivaikeus (5, 4 %). Oppimista vaikeuttaa lukivaikeuden lisäksi muun muassa Aspergerin oireyhtymä, tarkkaavaisuushäiriö, hahmottamisen vaikeudet sekä näkö- ja kuulovamma 0,5-1 %:lla vastaajista. Kunttu, K.,Pesonen, T. & Saari, J. 2017 Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 46. Hakupäivä 18.4.2018. http://www.yths.fi/filebank/4237-KOTT_2016_korjattu_final_0217.pdf

Kampus-opot ohjaajina

Oamkissa toimii viisi kokopäiväistä kampus-opoa. Oamkin opintojen ohjaussuunnitelman mukaan kampus-opon tehtävänä on ohjata opiskelijoiden opiskelua ja oppimista opiskelun eri vaiheissa sekä tukea opiskelijoiden persoonallista kasvua ja kehitystä. Lisäksi kahdella kampus-opolla vastuualueena ovat erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat ja he myös tekevät yksilötestejä lukivaikeuden toteamiseksi. Oulun ammattikorkeakoulu. 2012. Rehtorin päätös, Opintojen ohjaussuunnitelma 9.8.2018/194. Opintoasioiden johtaja (päivitys) 23.5.2016. Hakupäivä 18.4.2018. http://www.oamk.fi/opinto-opas/opiskelu-oamkissa/ohjaus-ja-opiskelijapalvelut#Ohjaus

Kampus-opojen ydintehtävänä on personaalisen kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen, jolla tarkoitetaan yksilön koko elämäntilanteen sekä elämänhistorian huomioimista ohjaustilanteessa ja hänen psykososiaalisen kehityksensä tukemista ja ohjausta. Hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat osa tätä ohjauksen aluetta. Oulun ammattikorkeakoulu. 2016. Rehtorin päätös, Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2016-2018 – Opiskelijat 6.10.2016/77. Hakupäivä 24.5.2018. https://oiva.oamk.fi/tietoa_opiskelusta/palvelut_opiskelijoille/tasa-arvotyo/tasaarvofi.pdf Suurin osa kampus-opojen työstä on yksilöohjausta. Ohjauksessa esiin tulevat asiat harvoin liittyvät pelkästään oppimiseen ja opiskelun ohjaukseen. Yleensä taustalla on kuitenkin tilanteita, jotka vaativat psykososiaalista ohjausta ja opiskelijan huomioon ottamista. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa opiskelijan fyysinen tai psyykkinen sairaus, oppimisvaikeudet, mullistava elämäntilanne, muutokset perhetilanteissa, yksinäisyys, päihteiden käyttö, taloudelliset vaikeudet ja erilaiset kriisit. Näillä kaikilla tekijöillä on vaikutusta opiskelijan opintojen etenemiseen ja opiskelukykyyn. Opiskelijat tarvitsevat erityistä tukea selviytyäkseen opinnoistaan. Ohjaustilanteessa on huomioitava myös urasuunnittelun ja ammatillisen kasvun ohjaus.

Kampus-opon yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on helppo lähestyttävyys ja kyky kohdata opiskelija aidosti omana itsenään. Kampus-opon tulee saada aikaan omalla käytöksellään opiskelijalle tunne, että hän on aidosti kiinnostunut opiskelijan elämäntilanteesta, haasteista sekä näiden kautta tietenkin myös opintojen etenemisestä. 

Opiskelukyky 

Viimeisen kymmenen vuoden aikana on eri tavoin määritelty käsitettä opiskelukyky. Alun perin opiskelukyky käsitettiin suppeasti mielenterveyden tai opiskelumotivaation ongelmaksi. Uudessa määritelmässä opiskelukyky nähdään laajempana ja se sisältää opiskelijan terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeitä asioita. Opiskelukykymallissa (kuvio 1) opiskelukykyä määrittävät yksilön voimavarat, opiskelutaidot, opetuksesta ja opiskeluympäristöstä tulevat tekijät. Kunttu, K. 2011. Opiskelukyky. Teoksessa K. Kunttu, A. Komulainen, K. Makkonen & P. Pynnönen (toim.) Opiskeluterveys. Duodecim. Tässä artikkelissa oppimisympäristöstä tulevia tekijöitä ei käsitellä laajemmin.

Opiskelukykymalli

KUVIO 1. Opiskelukykymalli KUVIO 1. Opiskelukykymalli. Teoksessa Kunttu, K. 2011. Opiskelukyky. Teoksessa K. Kunttu, A. Komulainen, K. Makkonen & P. Pynnönen (toim.) Opiskeluterveys. Duodecim.

Omat voimavarat

Omat voimavarat opiskelukykymallissa tarkoittaa opiskelijan persoonallisuutta, elämäntilannetta, sosiaalisia suhteita, fyysistä ja psyykkistä terveydentilaa sekä käyttäytymistottumuksia, jotka vaikuttavat terveyteen. Opiskelijan kokemus omasta elämänhallinnasta, omien kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalinen tuki ovat tärkeitä tekijöitä, jotka vaikuttavat opiskelun sujumiseen ja hyvinvointiin. Kunttu, K. 2011. Opiskelukyky. Teoksessa K. Kunttu, A. Komulainen, K. Makkonen & P. Pynnönen (toim.) Opiskeluterveys. Duodecim.

Opiskelijan ja kampus-opon ohjaussuhde alkaa usein siitä, että opiskelija tulee kampus-opon luo muutaman täsmäkysymyksen kanssa. Ensimmäisen kohtaamisen aikana kampus-opon tulee hankkia opiskelijan luottamus ja saada hänen olonsa turvalliseksi. Tärkeää on, että opiskelija voi avoimesti kertoa kaikki ne asiat, jotka hänen mieltään askarruttavat ja ovat osana oppimisen esteitä. Vaikka ohjauskeskustelu lähtisikin liikkeelle ongelmista, on kampus-opon osattava käyttää apunaan positiivista psykologiaa ja sen avulla vahvistaa opiskelijan uskoa omiin kykyihinsä. Ohjaustyön tulisi suuntautua yhä enemmän ratkaisukeskeisiin menetelmiin. Ohjauskeskustelun tavoitteena ei ole antaa suoria vastauksia kysymyksiin, vaan ohjata ja tukea opiskelijaa sekä antaa toivoa tulevaisuuteen ja uskoa siihen, että asiat selviävät. Sitä kautta opiskelija saa voimavaroja itsenäiseen päätöksentekoon. 

Kampus-opot kohtaavat työssään vuosittain satoja eri opiskelijoita. Jokainen heistä on oma yksilönsä, jolla on omat ainutlaatuiset ominaisuudet ja myös omat lähtökohdat, tavoitteet ja haasteet. Joku opiskelija on sairastunut vakavasti ja opinnot eivät ole lainkaan edenneet ja mahdollisesti opintotukikin on lakkautettu. Yhdessä kampus-opon kanssa pohditaan sitä, mitkä vaihtoehdot tässä tilanteessa veisivät opiskelijan elämäntilannetta positiivisesti eteenpäin ja millä keinoilla opiskelijan taloudellinen tilanne voitaisiin turvata.

Toisella opiskelijalla taas on haasteita lukemisessa tai kirjoittamisessa ja hänelle on herännyt epäily mahdollisesta lukivaikeudesta. Tehtyjen testien jälkeen lukivaikeus todentuu ja opiskelija on huojentunut: ”En ollutkaan laiska enkä tyhmä, vaan minulla onkin ominaisuus, jonka vuoksi opinnot ovat olleet niin haasteellisia ilman oikeita tukitoimia!” Kampus-opo ja opiskelija pohtivat erilaisia tukitoimia opintojen etenemisen tueksi.

Kolmas opiskelija tulee arkana kertomaan, että hän ei saa nukuttua, sosiaaliset tilanteet pelottavat ja viimeiset kolme kuukautta hän on viettänyt kotonaan neljän seinän sisällä. Yhdessä pohditaan, millaista apua opiskelija ensin tarvitsee ja mitä toimijoita tarvitaan opiskelijan tueksi. Opiskelijoiden haasteet voivat olla siis hyvinkin laaja-alaisia ja vaikeuksia on kasaantunut paljon. Verkostoa tarvitaan avuksi, jotta kaikki opiskelijan osa-alueet voidaan alkaa tavoitteellisesti kohentamaan yhteistyöllä. Verkostopalaverit kampus-opon, opiskelijan ja eri toimijoiden kuten esimerkiksi opiskeluterveydenhuollon, Oulun kaupungin sosiaalitoimen ja mielenterveystoimiston kesken ovat selvästi lisääntyneet viime vuosina. 

Opiskelutaidot

Opiskelutaidot ovat opiskelijan ammatillista osaamista. Teknisten opiskelutaitojen lisäksi esimerkiksi opiskelun merkitys, ongelmanratkaisutaidot, oppimistyylit, kriittinen ajattelu sekä sosiaaliset taidot kuten esiintymistaidot muodostavat opiskelijan opiskelutaidot. Lisäksi tärkeitä taitoja ovat henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinta ja ajankäytön suunnittelu. Kunttu, K. 2011. Opiskelukyky. Teoksessa K. Kunttu, A. Komulainen, K. Makkonen & P. Pynnönen (toim.) Opiskeluterveys. Duodecim.

Oamkissa opiskelijan opiskelutaitojen ohjaus alkaa heti opintojen alkuvaiheessa. Opiskelijaa tuetaan tunnistamaan omia vahvuuksia ja kehittämishaasteita opiskelijana sekä tulevana ammattilaisena. Apuna käytetään sähköistä henkilökohtaista opintosuunnitelmaa ja urasuunnittelun työkalua, joka tukee opiskelijan ammatillista kasvua ja urasuunnittelua. Opiskelijoilla on käytössä Moodle-oppimisympäristössä materiaalia ammatillisen kasvun ja urasuunnittelun sekä oppimaan oppimisen tueksi. Oppimaan oppimisen osiossa opiskelija laatii käsitekartan "Minä oppijana". Opettajatuutori käy jokaisen opiskelijan kanssa hops-keskustelun. Keskustelun aikana hyväksytään opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma ja tarkastellaan ”Minä oppijana” -tehtävää sekä urasuunnittelun työkalun alkuvaiheen vastauksia. Opiskelija päivittää henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tarvittaessa tai ainakin vähintään kerran lukuvuodessa. Mikäli opiskelijalla on tarvetta tulla kampus-opon ohjaukseen, ovat edellä mainitut työkalut myös kampus-opon käytössä ohjaustilanteessa. 

Ajankäytön haasteet ovat yleinen keskusteluaihe kampus-opon ja opiskelijan välisessä ohjaustilanteessa. Haasteet ajankäytössä voivat johtua muun muassa työn, opiskelun ja perheen yhteensovittamisesta tai opiskelijan henkilökohtaisesta tilanteesta kuten esimerkiksi psyykkisestä tai fyysisestä sairaudesta. Ohjaustilanteissa mietitään, miten opiskelija voisi muuttaa ajankäyttöään parempaan suuntaan. Apuna voidaan käyttää erilaisia ajankäytön seurantalomakkeita, mikäli opiskelija kokee niiden käytön hyödylliseksi. Yksinkertaisuudessa kalenterin käyttäminen ja rästissä olevien tehtävien tekemisen aikatauluttaminen voi tukea opiskelijaa opinnoissaan eteenpäin. Kuntun Kunttu, K.,Pesonen, T. & Saari, J. 2017 Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 46. Hakupäivä 18.4.2018. http://www.yths.fi/filebank/4237-KOTT_2016_korjattu_final_0217.pdf mukaan korkeakouluopiskelijoiden uupumusriski on kohonnut vuodesta 2012 vuoteen 2016. Ammattikorkeakoulussa naisopiskelijoiden uupumisriski on 12,6 % ja miesten 8,8 %. 

Opetustoiminta

Äärimmäisen tärkeää opiskelukyvylle on opetuksen ja ohjauksen merkitys. Opiskelijan oppimiskykyä tuetaan asiantuntevalla opetus- ja ohjaustoiminnolla, joka koostuu esimerkiksi riittävästä vuorovaikutuksesta opettajan ja opiskelijan välillä, palautteen annosta ja arvioinnista, tuutoroinnista sekä opiskelijan integroitumisesta opiskeluyhteisöön. Opiskelustressiä opiskelijalle aiheuttavat monet tähän osa-alueeseen kuuluvat tekijät kuten tentit, arviointi, opiskeltavan asian määrä sekä opintoihin liittyvän palautteen riittämättömyys. Kunttu, K. 2011. Opiskelukyky. Teoksessa K. Kunttu, A. Komulainen, K. Makkonen & P. Pynnönen (toim.) Opiskeluterveys. Duodecim. Kuntun tutkimuksen mukaan opinto-ohjauksen saatavuus korkeakouluissa on parantunut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Ammattikorkeakouluopiskelijoista 33 % pitää opintojen ohjausta hyvänä tai erittäin hyvänä. Vuonna 2006 luku oli 8 % pienempi eli 25%. Kunttu, K. 2011. Opiskelukyky. Teoksessa K. Kunttu, A. Komulainen, K. Makkonen & P. Pynnönen (toim.) Opiskeluterveys. Duodecim.

Oamkissa verkko-ohjausta ja e-ohjauspalveluita on kehitetty opiskelijoiden ohjaustoiminnan tueksi. Erilaiset digitaaliset sovellukset ja verkko-ohjaus lisääntyvät tuoden enemmän mahdollisuuksia opiskelijoille, mutta samalla myös erityisen tuen tarve kasvaa ja opiskelijoiden ongelmat muuttuvat vielä moninaisimmiksi. Itsenäinen tiedonhankinta verkossa sekä verkossa olevan tiedon käsittely vaatii hyvää luku- ja kirjoitustaitoa. Vaarana on jopa opinnoista kokonaan pois tippuminen, jos esimerkiksi oppimisvaikeuden omaava opiskelija ei saa asianmukaista ja oikea-aikaista tukea.

Pohdinta

Oamkissa opintojen ohjaukseen on panostettu viime vuosien aikana. Kampus-opo -toiminnan käynnistyminen lisäsi opinto-ohjauksen resurssia. Lisäksi Oamkiin on palkattu toinen päätoiminen opintopsykologi keväällä 2018. Opettajatuutoreita on koulutettu usean vuoden ajan ja opiskelijatuutoritoimintaa on kehitetty. Myös edellä mainittua verkko-ohjausta on kehitetty ja kehitetään edelleen. 

Ohjauksen osalta tilanne Oamkissa on kohtuullinen, mutta toiminnassa on vielä selkeitä kehittämiskohteita. Esimerkiksi esteettömyys tulee kuulua automaattisesti kaikille opiskelijoille ja erityisesti niille, joilla on oppimisen vaikeuksia. Oamkissa pyritään opiskelijoiden yhdenvertaiseen kohteluun, mutta koko henkilöstön mukaan saaminen vaatii vielä tiedottamista, koulutusta sekä aktiivista keskustelua.

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus