Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 57/2018

Poikien ja miesten tasa-arvoa edistämässä

19.11.2018 ::

Metatiedot

Nimeke: Poikien ja miesten tasa-arvoa edistämässä. Teoksessa K. Koivisto, L. Paaso, J. Alakulppi & K. Serlo (toim.) Tasa-arvoa, itsemääräämisoikeutta ja mielenterveyttä edistämässä

Tekijä: Kurttila Jukka; Aalto Markus

Aihe, asiasanat: miehen asema, tasa-arvo

Tiivistelmä: Artikkelissa avataan näkymiä miesten ja poikien tasa-arvotilanteeseen Suomessa. Aineistona on käytetty aiheen lähihistoriaa valaisevaa kirjallisuutta sekä internet-lähteitä. Vaikka tasa-arvoasioihin on kiinnitetty paljon huomiota, se on tapahtunut yleensä naisten näkökulmasta. Viime aikoina sen rinnalle onkin alkanut nousta huoli miesten ja poikien tasa-arvosta. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että maahamme on syntynyt useitakin yhdistyksiä, jotka ovat ottaneet asian selvittämisen huolekseen. Heidän työssään esille on noussut muun muassa miesnäkökulman sivuuttaminen tasa-arvopolitiikassa, miesten asevelvollisuus ja muut miehiä syrjivät lait ja viranomaiset, poikien alisuorittaminen koulutuksessa, isien asema erotilanteissa ja huono-osaisuuden kasaantuminen miehille. Uusimpien tilastojen mukaan ongelmallisia ovat myös poikien elinajanodote, ylipaino, kiusaaminen ja yksinäisyys. Miesten ja poikien tasa-arvoasian huomioiminen on siis selvästikin tärkeää, mutta riittääkö nykyinen panostus ja tutkimustyö asian kääntämiseen parempaan suuntaan?

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2018-11-19

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018082734152

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Kurttila, J. & Aalto, M. 2018. Poikien ja miesten tasa-arvoa edistämässä. Teoksessa K. Koivisto, L. Paaso, J. Alakulppi & K. Serlo (toim.) Tasa-arvoa, itsemääräämisoikeutta ja mielenterveyttä edistämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 57. Hakupäivä 20.5.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018082734152.

Keskenmeno. Monta keskenmenoa. Jokaisen jälkeen myös paikalla olleella isällä on ollut oma suuri suru, mutta yksikään hoitajista ei ole kysynyt, miltä hänestä tuntuu. Miesten ja poikien tasa-arvosta on alettu olla yhä enemmän huolissaan. Miesten tasa-arvo-ongelmia ilmenee elämänalueilla ja tilanteissa, joissa miesten asema on heikompi kuin naisilla.

Lähihistoriaa

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on kaikkien ihmisten perusoikeus ja jokaisen demokraattisen yhteiskunnan perusarvo. Jotta tasa-arvo saavutetaan, sen arvo pitää tunnustaa lainsäädännössä ja sitä tulee soveltaa tehokkaasti kaikilla elämänalueilla: politiikassa, taloudessa, yhteiskuntaelämässä ja kulttuurissa. Vaikka muodollisia tunnustuksia on tehty paljon ja edistystä on tapahtunut, naisilla ja miehillä ei käytännössä ole edelleenkään samoja oikeuksia.

Edistystä on toki tapahtunut paljonkin, mutta siitä huolimatta samoja oikeuksia ei olla vielä saavutettu, mikä näkyy esimerkiksi palkkaeroissa ja poliittisessa aliedustuksessa. ”Tämä eriarvoisuus johtuu sosiaalisista rakenteista, jotka perustuvat moniin perheessä, koulutuksessa, kulttuurissa, mediassa, työelämässä ja yhteiskunnan järjestelmissä esiintyviin ennakkokäsityksiin, stereotypioihin. Hyvin monella alueella on mahdollista toimia tasa-arvon edistämiseksi, ottaa käyttöön uusia lähestymistapoja ja tehdä rakenteellisia muutoksia.” Suomen kuntaliitto. 2017. Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja. Sitoumus naisten ja miesten tasa-arvon toteuttamiseksi paikallishallinnossa. Suomen kuntaliitto, Helsinki. Hakupäivä 20.8.2018. https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/tasa_arvon_peruskirja_ebook.pdf

Yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan vuonna 2004. Lailla toimeenpantiin kaksi direktiiviä: neuvoston direktiivi rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta sekä neuvoston direktiivi yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista. Yhdenvertaisuustoimikunta. 2008. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistustarve ja -vaihtoehdot. Yhdenvertaisuustoimikunnan välimietintö. Oikeusministeriö, Helsinki: Edita.

Naisten tasa-arvon ajamisen rinnalle maassamme on noussut keskustelua myös miesten ja poikien tasa-arvoasioista. Suomessa toimii myös useita yhdistyksiä, jotka ovat kiinnittäneet tähän huomiota. Tällaisia ovat muun muassa Gender Egalitarian Finland ry, Isät lasten asialla ry, Miesten tasa-arvo ry ja Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry. Suomi 100. 2017. Tasa-arvo – yhteinen linja kaikkien hyvinvoinnin tueksi. Hakupäivä 20.8.2018. https://suomifinland100.fi/project/tasa-arvo-yhteinen-linja-kaikkien-hyvinvoinnin-tueksi/

Suomessa miesten tasa-arvoon liittyvät kysymykset eivät kuitenkaan ole uusia. Vuonna 1988 tasa-arvoasiain neuvottelukunta perusti ensimmäisen miesjaoston, mikä oli konkreettinen edistysaskel asian eteenpäin viemiseksi. Suomi on kunnostautunut myös kansainvälisesti, kun se puheenjohtajuuskaudellaan 2006 toi EU-keskusteluun teeman miehet ja tasa-arvo. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2010. Valtioneuvoston selonteko naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. Hakupäivä 20.10.2018.  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3045-2

Tasa-arvopolitiikassa ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä asiakirjoissa tarkoitetaan aitoa naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Implisiittesti ajatus lähtee kuitenkin aina naisen tasa-arvon edistämisestä. Eduskunnan säätämässä laissa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta nainen ja mies mainitaan aina yhdessä, yhdeksättä pykälää lukuunottamatta. Siinä mainitaan näin: ”Tässä laissa tarkoitettuna sukupuoleen perustuvana syrjintänä ei ole pidettävä 1) naisten erityistä suojelua raskauden tai synnytyksen vuoksi ja 2) asevelvollisuuden säätämistä ainoastaan miehille.” Missään muualla kyseisessä lakitekstissä naista ja miestä ei mainita toisistaan erillään, vaan aina tasapuolisesti yhdessä. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 8.8.1986/609. Hakupäivä 21.8.2018. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609

Ahtela et al. (2006) nostavat esiin käsitteen "positiiviset erityistoimet" viittaamalla tasa-arvolain 9 § 4 kohtaan ja yhdenvertaisuuslain 7 § 1 ja 2 momenttiin. Heidän mukaansa nämä tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain säännökset ovat kyseisten lakien tulkinnallisesti haastavimpia kohtia, ja he nostavat niiden pohjalta esiin muutamia mielenkiintoisia kysymyksiä, kuten mitä positiiviset erityistoimet ovat käytännössä? Milloin niitä voidaan toteuttaa ja mitkä ovat niiden rajat? Ahtela, K., Bruun, N., Koskinen, P. K. Nummijärvi, A. & Saloheimo, J. 2006. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Helsinki: Talentum.

Luonteenomaista positiivisille erityistoimille on, että ne asettavat eri asemaan tietyn ryhmän, mutta eivät ketään nimenomaista yksilöä. Esimerkiksi teknisten ammattien esilletuominen ammatinvalintaohjauksessa myös tytöille mielekkäänä vaihtoehtona on positiivinen erityistoimi. Positiivinen erityiskohtelu voi olla myös huonommassa asemassa olevan sukupuolen edustajien, yleensä naisten, asettamisen etusijalle koulutuksessa tai työelämässä, etenkin valintatilanteissa. Tällöin yksilö asetetaan sukupuolensa perusteella eri asemaan. Ahtela, K., Bruun, N., Koskinen, P. K. Nummijärvi, A. & Saloheimo, J. 2006. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Helsinki: Talentum. Herääkin kysymys, eikö positiivinen syrjintä voisi koskea tyttöjen ja naisten lisäksi myös poikia ja miehiä? Kun esimerkiksi opettajankoulutuksesta poistettiin mieskiintiöt, miesten osuus valituista opiskelijoista pieneni. Kotiranta, K. 2016. Poikien lasikatot. Puheenvuoro. Uusi Suomi 16.6. Hakupäivä 21.8.2018. http://karkot.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218544-poikien-lasikatot Helsingissä tyttöjen osuus seuraavana vuonna oli 85,1 % Hankamäki, J. S. 2012. Tasa-arvon pilkahdus: mieskiintiöiden palautus opettajankoulutukseen. Puheenvuoro. Uusi Suomi 8.10.2012. Hakupäivä 21.8.2018. http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/119827-tasa-arvon-pilkahdus-opettajankoulutuksen-mieskiintioiden-palautus.

Yleisradion 2015 teettämässä selvityksessä Sannikka, M. 2015. Pahimmat tasa-arvo-ongelmat – miesten vai naisten Suomi? Yle, Kioski 27.5. Hakupäivä 21.8.2018. http://kioski.yle.fi/omat/pahimmat-tasa-arvo-ongelmat-miesten-vai-naisten-suomi pyydettiin miesjärjestön edustajaa listaamaan viisi pahinta miehiä koskevaa tasa-arvo-ongelmaa Suomessa. Listan laati Miesten tasa-arvo ry:n puheenjohtaja Juuso Erno. Lista on tärkeysjärjestyksessä. 

1. Miesnäkökulman sivuuttaminen tasa-arvopolitiikassa

hipsut_oranssi.png"Tasa-arvo-ohjelmissa ja -selonteoissa miehet mainitaan vain ohimennen sivulauseissa, ja silloinkin keskitytään lähinnä siihen, mitä miehet voisivat tehdä naisten aseman parantamiseksi. Sen sijaan, että tasa-arvoasioita käsiteltäisiin molempien sukupuolten näkökulmasta ns. sukupuolisilmälaseja käyttäen, meillä käytetään yhä vain antiikkista naisasiamonokkelia. Miesasiaosaaminen ja miesedustus tasa-arvoelimissä ovat hyvin heikoissa kantimissa. Miesasiajärjestöillä ei ole samanlaista valta-asemaa kuin naisasiajärjestöillä, eikä miesasiajärjestöjä tueta tasapuolisesti.

Miesnäkökulman nostaminen tasa-arvoiseen asemaan naisnäkökulman rinnalle on välttämätöntä, jotta meillä voidaan harjoittaa molempia sukupuolia tasapuolisesti hyödyttävää tasa-arvopolitiikkaa. Miesasiajärjestöjä on tuettava ja ne on otettava tiiviisti mukaan tasa-arvopolitiikan muotoiluun, jotta niiden miesasiaosaaminen saadaan tehokkaaseen hyötykäyttöön. Näillä toimilla lisätään tasa-arvopolitiikan uskottavuutta, ja tehdään tasa-arvosta myös miesten asia." Sannikka, M. 2015. Pahimmat tasa-arvo-ongelmat – miesten vai naisten Suomi? Yle, Kioski 27.5. Hakupäivä 21.8.2018. http://kioski.yle.fi/omat/pahimmat-tasa-arvo-ongelmat-miesten-vai-naisten-suomi

2. Miesten asevelvollisuus ja muut miehiä syrjivät lait ja viranomaiset

hipsut_oranssi.png"Tasa-arvolaki ja asevelvollisuuslaki asettavat miehet sukupuolen perusteella naisia huonompaan asemaan. Tyttöjen ympärileikkaukset tuomitaan, poikien lääketieteellisesti tarpeettomia ympärileikkauksia ei. Miehet saavat samoista rikoksista hyvin todennäköisesti kovempia tuomioita kuin naiset. Vain naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan kampanjoidaan viranomaisten toimesta aktiivisesti, miehiin kohdistuvaa ei. Naisten ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon panostetaan resursseja, miesten terveyshuolet kuitataan lähinnä moraalisaarnoilla.

Oikeus- ja sivistysvaltiossa ihmisen oikeudet ja velvollisuudet eivät voi riippua hänen sukupuolestaan. Koska lainsäädäntö on yhteiskunnan peruskivi, on välttämätöntä, että tasa-arvo toteutuu siinä ehdottomasti. Viranomaisten on oltava esimerkkejä ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittamisessa.Sannikka, M. 2015. Pahimmat tasa-arvo-ongelmat – miesten vai naisten Suomi? Yle, Kioski 27.5. Hakupäivä 21.8.2018. http://kioski.yle.fi/omat/pahimmat-tasa-arvo-ongelmat-miesten-vai-naisten-suomi

3. Poikien alisuorittaminen koulutuksessa

hipsut_oranssi.png"Peruskoulun päättävistä pojista joka kahdeksas ei osaa lukea, ja vain viidesosa yhdeksäsluokkalaisista pojista kykenee kirjoittamaan hyvän työhakemuksen. Suomessa sukupuolten välinen ero oppimistuloksissa ja kouluviihtyvyydessä on poikkeuksellisen suuri. Opettajat suosivat arvostelussa tyttöjä, eikä koulujärjestelmän rakenne ota huomioon sitä, että poikien murrosikä alkaa keskimäärin myöhemmin.  Miehet ovat selvästi aliedustettuja korkeakoulutuksessa.

Koulutuksessa haaskataan poikien potentiaalia, mikä on vahingollista koko maalle. Koulutuksen pitää edistää tasa-arvoa, ei muodostaa sille estettä. Kansantalouden kannalta on aivan olennaista, että koulutuksen kautta Suomeen kasvaa osaavia ja työelämässä pärjääviä nuoria. Suomen mahdollisuus pärjätä globaalissa taloudessa perustuu koulutukseen. Syrjäytymisen hinta on kallis.

Poikien koulumenestyksen kohentaminen vähentäisi ajan myötä myös työelämän jakautumista miesten ja naisten aloihin.Sannikka, M. 2015. Pahimmat tasa-arvo-ongelmat – miesten vai naisten Suomi? Yle, Kioski 27.5. Hakupäivä 21.8.2018. http://kioski.yle.fi/omat/pahimmat-tasa-arvo-ongelmat-miesten-vai-naisten-suomi

4. Isien asema erotilanteissa

hipsut_oranssi.png"Ero saattaa tulla miehelle yllätyksenä, sillä suurin osa eroista on naisten käynnistämiä. Miesten turvaverkostot ovat heikompia, ja äitimyytti vaikuttaa yhä vahvasti viranomaisten linjauksiin erotilanteissa. Vieraannuttamiseen ei ole puututtu kunnolla. Etävanhemman, joka yleensä on isä, asema on hyvin heikko. Lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa ei Suomessa kunnioiteta.

Lapsen oikeuksien toteutuminen on varmistettava myös eron sattuessa. Viranomaisten on kohdeltava vanhempia tasapuolisesti, ja molempien vanhemmuutta on tuettava. Yhdenvertainen vanhemmuus on otettava lähtökohdaksi. Vieraannuttamista on torjuttava, vuoroasumista lisättävä ja jaottelusta etä- ja lähivanhempiin on luovuttava.Sannikka, M. 2015. Pahimmat tasa-arvo-ongelmat – miesten vai naisten Suomi? Yle, Kioski 27.5. Hakupäivä 21.8.2018. http://kioski.yle.fi/omat/pahimmat-tasa-arvo-ongelmat-miesten-vai-naisten-suomi

5. Huono-osaisuuden kasaantuminen miehille

hipsut_oranssi.png"Yksinäisyys, työttömyys, itsemurhat, työtapaturmat, erilaiset onnettomuudet, lyhyempi elinikä, päihteiden väärinkäyttö, rikollisuus, asunnottomuus ja syrjäytyminen ovat nimenomaan miesten ongelmia. Yritykset tällaisten sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi ovat olleet varsin heikkoja ja hajanaisia. Tehokkaampaa olisi panostaa mieserityiseen ennaltaehkäisyyn. Hyvinvointiyhteiskunnan on pidettävä huolta miehistäkin. Ongelmien kasautuminen on tuhoisaa.Sannikka, M. 2015. Pahimmat tasa-arvo-ongelmat – miesten vai naisten Suomi? Yle, Kioski 27.5. Hakupäivä 21.8.2018. http://kioski.yle.fi/omat/pahimmat-tasa-arvo-ongelmat-miesten-vai-naisten-suomi 

Suomessa nostettavia asioita tilastojen valossa

Mikäli poikien ja miesten tasa-arvoa haluttaisiin edistää, tulisi toiminnan lähteä liikkeelle selkeästi osoitettavista kehittämiskohteista, joita tilastot ja tutkimukset osoittavat. Seuraavaksi käydään läpi joitain asioita, joiden tulokset ovat saaneet suurempaa huomiota. 

Poikien elinajanodote

Elinajanodote on naisten ja miesten välillä suuri. Tilastokeskuksen mukaan vastasyntyneiden poikien elinajanodote oli 78,4 vuotta ja tyttöjen vastaavasti 84,1 vuotta vuonna 2016. Poikien elinajanodote lyheni 0,1 vuodella ja tyttöjen pysyi samana vuoteen 2015 verrattuna. Tilastokeskus. Elinajanodote. Findikaattori 27.10.2017. Hakupäivä 4.6.2018. https://findikaattori.fi/fi/46

Vastasyntyneiden elinajanodote oli vuonna 2016 pojilla 78,4 ja tytöillä 84,1 vuotta

KUVIO 1. Vastasyntyneiden elinajanodote oli vuonna 2016 pojilla 78,4 ja tytöillä 84,1 vuotta KUVIO 1. Vastasyntyneiden elinajanodote oli vuonna 2016 pojilla 78,4 ja tytöillä 84,1 vuotta. Teoksessa Tilastokeskus. Elinajanodote. Findikaattori 27.10.2017. Hakupäivä 4.6.2018. https://findikaattori.fi/fi/46

Eriytyminen asiassa siis tapahtuu jo varhaisessa vaiheessa. Sukupuoli on siis yksi selittävä tekijä, mutta laajempi ymmärrys tulee, kun tarkastellaan myös koulutus- ja tulotason merkitystä.

"Suuret väestöryhmien väliset terveyserot ovat suomalainen erityisongelma. Koulutukseen, tulotasoon ja ammattiin liittyvät terveyserot ovat eurooppalaisittain suuria. Naiset elävät lähes kuusi vuotta pitempään kuin miehet. Itä- ja Pohjois-Suomen kansalaisten terveys on huonompi kuin länsi- ja eteläsuomalaisten. Väestöryhmittäiset terveyserot eivät ole supistuneet, vaikka näiden erojen pienentäminen on ollut yksi Suomen terveyspolitiikan tärkeimmistä tavoitteista." Huttunen, J. 2018. Elinikä ja elinajanodote. Lääkärikirja Duodecim, Terveyskirjasto. Hakupäivä 21.8.2018. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01025#s5

Edellisestä tulee merkittävä teema, eli miksi Suomi epäonnistuu terveyspolitiikan yhdessä tärkeimmistä tavoitteista. Tässä olisi yksi kehittämiskohde tasa-arvon edistämiselle. Jopa lähtökohta koko asialle. Huttunen, J. 2018. Elinikä ja elinajanodote. Lääkärikirja Duodecim, Terveyskirjasto. Hakupäivä 21.8.2018. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01025#s5

Lasten kokemustieto

Tarkastellaan seuraavaksi kouluterveyskyselyä ja niitä asioita, joita voitaisiin nostaa esille poikien tasa-arvoa kehitettäessä. Kouluterveyskyselyssä oli mielenkiintoinen tulos, ehkä ydin koko keskustelulle, nimittäin tyttöjen omassa arviossa heidän hyvinvointinsa on poikia heikompaa. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. 2017. Perusopetus 8. ja 9. luokka, lukio, ammatillinen oppilaitos 2017. Kouluterveyskysely. Hakupäivä 21.8.2018. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/summary_perustulokset?alue_0=161253&mittarit_0=187209&mittarit_1=200101&mittarit_2=187203&vuosi_2017_0=v2017

Indikaattori, niiden nuorten osuudesta (%), jotka ilmoittavat kokevansa terveytensä keskinkertaiseksi tai sitä huonommaksi

KUVIO 2. Indikaattori, niiden nuorten osuudesta (%), jotka ilmoittavat kokevansa terveytensä keskinkertaiseksi tai sitä huonommaksi KUVIO 2. Indikaattori, niiden nuorten osuudesta (%), jotka ilmoittavat kokevansa terveytensä keskinkertaiseksi tai sitä huonommaksi. Teoksessa Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. 2017. Perusopetus 8. ja 9. luokka, lukio, ammatillinen oppilaitos 2017. Kouluterveyskysely. Hakupäivä 21.8.2018. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/summary_perustulokset?alue_0=161253&mittarit_0=187209&mittarit_1=200101&mittarit_2=187203&vuosi_2017_0=v2017

Kuitenkin samaan aikaan tiedämme, että juuri pojilla esim. ylipaino on selkeästi yleisempää kuin tytöillä. Kouluterveyskyselyn (2017) mukaan peruskoulun 8.-9. luokan pojista 22% ja tytöistä 16% oli ylipainoisia lukiolaisista pojista 19% ja tytöistä 13% ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista pojista 29% ja tytöistä 22% oli ylipainoisia. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. 2017. Lihavuuden yleisyys Suomessa. FinTerveys 2017 -tutkimus. Hakupäivä 21.8.2018. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/kansallinen-lihavuusohjelma-20122015/lihavuus-lukuina/lihavuuden-yleisyys-suomessa

Onko tyttöjen minäkuva liian itsekriittinen? Onko yhteiskunnan kauneusodotukset kovat tyttöjen kohdalla? Vai onko myös niin, että pojilla tämä minäkuva on jollain tavalla vääristynyt? Onko pojat unohdettu terveyspuheessa ja opetuksessa? Vastaukset ovat ehkä jopa ristiriidassa yhteiskunnallisen keskustelun kanssa.

Poikien kiusaaminen

Poikien kokema kiusaaminen on yleisempää kuin tytöillä Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. 2017. Perusopetus 8. ja 9. luokka, lukio, ammatillinen oppilaitos 2017. Kouluterveyskysely. Hakupäivä 21.8.2018. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/summary_perustulokset?alue_0=161253&mittarit_0=187209&mittarit_1=200101&mittarit_2=187203&vuosi_2017_0=v2017.

Indikaattori tuottaa tietoa niiden nuorten osuudesta (%), joita on kiusattu koulussa vähintään kerran viikossa lukukauden aikana

KUVIO 3. Indikaattori tuottaa tietoa niiden nuorten osuudesta (%), joita on kiusattu koulussa vähintään kerran viikossa lukukauden aikana KUVIO 3. Indikaattori tuottaa tietoa niiden nuorten osuudesta (%), joita on kiusattu koulussa vähintään kerran viikossa lukukauden aikana. Teoksessa Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. 2017. Perusopetus 8. ja 9. luokka, lukio, ammatillinen oppilaitos 2017. Kouluterveyskysely. Hakupäivä 21.8.2018. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/summary_perustulokset?alue_0=161253&mittarit_0=199799&mittarit_1=187196&mittarit_2=199373&vuosi_2017_0=v2017

Kiusaamisen vastaiseen työhön on panostettu paljon, niin kouluissa kuin urheiluseuroissa. Asiaan on herätty ja toimiin ryhdytty. Onko kuitenkaan huomioitu kouluterveyskyselyn tulosta? Tästä ei ole ollut keskustelua ainakaan valtamedian piirissä. Olisiko tässä yksi asia, jonka korjaaminen edistäisi poikien hyvinvointia ja tätä kautta tasa-arvoa?

Poikien ystävät

Pojilla on ystävyyttä vähemmän. Tällainen tunne on monesti ohimenevää ja palautuu, kun ollaan taas porukassa mukana. Laakso, L. 2017. Tuore Pisa-tutkimus: Tyttöjen ja poikien ero Suomessa kaikkein suurin. Kauppalehti 21.11. Hakupäivä 21.8.2018. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/VrwGRian

Indikaattori tuottaa tietoa niiden nuorten osuudesta (%), jotka kertovat että heillä ei ole yhtään läheistä ystävää

KUVIO 4. Indikaattori tuottaa tietoa niiden nuorten osuudesta (%), jotka kertovat että heillä ei ole yhtään läheistä ystävää KUVIO 4. Indikaattori tuottaa tietoa niiden nuorten osuudesta (%), jotka kertovat että heillä ei ole yhtään läheistä ystävää. Teoksessa Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. 2017. Perusopetus 8. ja 9. luokka, lukio, ammatillinen oppilaitos 2017. Kouluterveyskysely. Hakupäivä 21.8.2018. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/summary_perustulokset?alue_0=161253&mittarit_0=200138&mittarit_1=199281&mittarit_2=187203&vuosi_2017_0=v2017

Usein ajattelemme, että pojat viihtyvät suuremmissa porukoissa. Yksin jäämistä ei ehkä huomata niin helposti tai saatetaan jopa ajatella, että pojat kyllä pärjäävät. Yksinäisyys katsotaan yleisesti johtavan jopa mielenterveydellisiin ongelmiin sekä muihin terveydellisiin eroihin, kuten ylipainoon. Yksinäisyydestä ja sen tuomista ongelmista kyllä puhutaan, mutta erot tyttöjen ja poikien välillä ovat niin suuret, että asiaan tulisi puuttua peruskouluaikana vieläkin tietoisemmin, tasa-arvo huomioiden. Myös aikaisemmin esille otettu kiusaaminen johtaa monesti yksinäisyyteen ja tässähän huomasimme poikien olevan kiusaamisen kohteen useammin kuin tytöt. Ystävyys ja porukkaan kuuluminen, voisi ratkaista useammankin edellä mainitun ongelman.     

Hyvinvointi ja oppiminen ovat sidoksissa toisiinsa

Tuoreimmassa Pisa 2015 -tutkimuksessa tytöt menestyivät tehtävissä paremmin kuin pojat kaikissa osallistujamaissa, mutta Suomessa sukupuolten välinen ero oli kaikkein suurin. Poikien heikompi osaaminen on huomattu jo aiemmissakin Pisa-tutkimuksissa. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. 2017. Perusopetus 8. ja 9. luokka, lukio, ammatillinen oppilaitos 2017. Kouluterveyskysely. Hakupäivä 21.8.2018. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/summary_perustulokset?alue_0=161253&mittarit_0=187209&mittarit_1=200101&mittarit_2=187203&vuosi_2017_0=v2017

Tulokset ovat saman suuntaisia kuin edellä esiin tuoduissa tutkimuksissa, joissa käsiteltiin hyvinvointia. Myös poikien lukutaidon heikkous on todettu monissa tutkimuksissa ja tuotu esiin keskusteluissa. Asian huomioiminen on edistänyt poikien ja tulevien miesten tasa-arvoa Suomessa. 

Johtopäätökset

Tilastot ja tutkimukset osoittavat selkeitä tasa-arvoa edistäviä kehittämiskohteita Suomessa. Onko tuoreita tuloksia esimerkiksi kouluterveyskyselystä kuitenkaan tuotu päätöksenteon tueksi? Voisiko näiden asioiden huomioon ottaminen edistää poikien ja tulevien miesten tasa-arvoa Suomessa?

Lähteet

    Kuvalähteet

      Kommentit

      blog comments powered by Disqus