Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 61/2018

Ihmislähtöisyys, hyvä arki ja hyvä elämä ovat pohjoispohjalaisten hyvinvoinnin edistämisen keskiössä

3.12.2018 ::

Metatiedot

Nimeke: Ihmislähtöisyys, hyvä arki ja hyvä elämä ovat pohjoispohjalaisten hyvinvoinnin edistämisen keskiössä. Teoksessa H. Honkanen (toim.) Terveyden edistämisen haasteet ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Tekijä: Salmela Sanna

Aihe, asiasanat: hyvinvointipolitiikka, hyvinvointitalous, maakuntauudistus, sote-uudistus, terveyden edistäminen

Tiivistelmä: Ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte tai hyvinvointityö) tarkoittaa käytännössä hyvän arjen ja elämän tukemista ja edistämistä. Pohjois-Pohjanmaalla pyritään kehittämään hyteä nyt suuntaan, jonka keskiössä on ihminen ja hänen hyvä arkensa. Työvälineeksi on kehitetty ns. joogaajakuva, joka konkretisoi, helpottaa ja jäsentää hytestä käytävää keskustelua ja hyten kehittämistä. Kuluneen puolen vuoden aikana joogaajakuvaa on hyödynnetty hyte-yhteistyön kehittämisessä monin tavoin. Kuva on auttanut mm. kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuden ideoinnissa, kuntien ja tulevan maakunnan hyte-tehtävien avaamisessa sekä toimijoiden hyte-yhdyspintatoiminnan hahmottamisessa. Ihmis- ja arkilähtöinen hyte on nyt tiensä alussa. Se, mihin tie pohjoispohjalaisten hyte-yhteistyön kehittämistä tulevina vuosina vie, ei ole tiedossa eikä välttämättä ennakoitavissakaan. Uskomme kuitenkin vahvasti, että se on oikea ja inspiroiva tie.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2018-12-03

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018110547261

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Salmela, S. 2018. Ihmislähtöisyys, hyvä arki ja hyvä elämä ovat pohjoispohjalaisten hyvinvoinnin edistämisen keskiössä. Teoksessa H. Honkanen (toim.) Terveyden edistämisen haasteet ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 61. Hakupäivä 22.8.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018110547261.

Ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä tarkoitetaan käytännössä hyvän elämän ja arjen tukemista ja edistämistä. Hyvä elämä syntyy useiden tekijöiden tuloksena kunkin yksilön omassa arjessa ja arjen toimintaympäristöissä. Pohjoispohjalaisten ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä (lyhyemmin hytessä tai hyvinvointityössä) on keväällä 2018 otettu tietoisesti suunta, jossa hyvinvointia halutaan katsoa ihmis- ja arkilähtöisesti ja laajana kokonaisuutena. Miten tähän tavoitteeseen on tähän mennessä käytännössä pyritty?   

Hyvinvointi-käsite – ongelma ja vahvuus

Ihmisen hyvinvointi on moniulotteinen kokonaisuus eikä yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää ole Mattila, A.S. 2009. Hyvinvoinnin teoriat. Duodecim Terveyskirjasto. Hakupäivä 20.8.2018.  http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ont00039 Hoffren, J., Lemmetyinen, I. & Pitkä, L. 2010. Esiselvitys hyvinvointi-indikaattoreista. Mittareiden vertailu ja kehittämiskohteet. Sitran selvityksiä 32. Hakupäivä 20.8.2018. https://www.sitra.fi/julkaisut/ensiselvitys-hyvinvointi-indikaattoreista/ Kunnari, M. 2017. Aikuisväestön hyvinvointiin liittyvät huolet ja hyvinvoinnin heikentäjät. Väitöskirja. Acta Universitatis Ouluensis. D Medica 1415. Oulun yliopisto. Hakupäivä 20.8.2018. http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1572-3. Kokemus kunnista on osoittanut, että jos hyvinvointia ei jollakin tavalla määritellä ja avata, se pysyy epämääräisenä ja tulkinnanvaraisena ilmiönä. Tämä vaikeuttaa keskustelua, ja seurauksena on helposti loputon keskustelu siitä, mitä hyvinvointi on Perttilä, K., Orre, S., Koskinen, S. & Rimpelä, M. 2004. Kuntien hyvinvointikertomus. Hankkeen loppuraportti. Hakupäivä 20.8.2018. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/75090/Aiheita7-2004.pdf?sequence=1

Toisaalta tietyn määritelmän käyttämisestä seuraa vaikutelma siitä, että jos jotakin tiettyä asiaa ei ole mainittu, sen ei katsota vaikuttavan hyvinvointiin. Tämä tuntuu kyseistä asiaa edistävistä toimijoista poissulkevalta ja torjuvalta, mikä ei ole hyvä lähtökohta hyte-yhteistyölle. Toinen ongelma on se, että käytettyä määritelmää – oli se sitten mikä tahansa – on yleisesti hyväksytyn määritelmän puuttuessa aina helppo kyseenalaistaa.     

Haasteista huolimatta olemme Pohjois-Pohjanmaalla päätyneet kuvaamaan sitä, mitä tarkoitamme, kun puhumme hyvinvoinnista. Lähtökohdaksi on otettu ihmisen kokemus omasta hyvinvoinnistaan.    

Hyvän arjen ja elämän edistämistä

Hyvinvointi viittaa siihen, mitä meillä on, kun elämme arkea ja elämää, joka on hyvää meille [sovellettu Mattila, A.S. 2009. Hyvinvoinnin teoriat. Duodecim Terveyskirjasto. Hakupäivä 20.8.2018.  http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ont00039]. Hyvinvoinnin edistämisellä tarkoitetaan siis hyvän arjen ja elämän tukemista ja edistämistä Mattila, A.S. 2009. Hyvinvoinnin teoriat. Duodecim Terveyskirjasto. Hakupäivä 20.8.2018.  http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ont00039 Kunnari, M. 2017. Aikuisväestön hyvinvointiin liittyvät huolet ja hyvinvoinnin heikentäjät. Väitöskirja. Acta Universitatis Ouluensis. D Medica 1415. Oulun yliopisto. Hakupäivä 20.8.2018. http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1572-3. Suurimmalla osalla ihmisistä varsin arkiset asiat johtavat kokemukseen siitä, että he elävät hyvää elämää. 

Yllä olevaa tukee Kunnarin väitöskirja Kunnari, M. 2017. Aikuisväestön hyvinvointiin liittyvät huolet ja hyvinvoinnin heikentäjät. Väitöskirja. Acta Universitatis Ouluensis. D Medica 1415. Oulun yliopisto. Hakupäivä 20.8.2018. http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1572-3, jossa tutkittiin aikuisten ihmisten kokemia hyvinvointihuolia ja hyvinvointia heikentäviä tekijöitä. Tulokset osoittavat, että hyvinvointiin vaikuttavat esimerkiksi työ (muun muassa työn kuormittavuus ja mielekkyys, työllisyystilanne), asuminen (muun muassa asumisen hinta, kodin sopivuus), elintavat, terveys (muun muassa sairauksien vaikutus kotona pärjäämiseen), ihmissuhteet (muun muassa yhteydenpito ystäviin, parisuhde), suhtautuminen omaan itseen ja toimiva arki (esimerkiksi arjen vaatimukset perhe-elämässä). 

Hyte-työtä on vuosien ajan leimannut palvelu- ja organisaatiolähtöisyys, jossa hyvinvointia on lähestytty esimerkiksi lonkkaleikkausmittareiden, kunnan ja kunnan hyvinvointiryhmän näkökulmasta. Pohjois-Pohjanmaalla valittiin vuoden 2018 alussa ihmis- ja arkilähtöinen suunta. Tätä on konkretisoitu ns. joogaajakuvalla (kuva 1), jossa on sovellettu Kunnarin väitöskirjaa. Tarkoituksena on kansantajuistaa abstraktiksi ja ylätasolle jäävää hyvinvoinnin käsitettä. Lisäksi kuva avaa hyvinvoinnin ja sen edistämisen laajaa kokonaisuutta ja moniulotteisuutta – kokonaisuutta, joka on ihmisen eikä organisaation ja palvelujen näköinen.

KUVA 1. Hyvinvoinnin käsite sekä hyvinvoinnin ja sen edistämisen laaja kokonaisuus ja moniulotteisuus (kuva aukeaa isommaksi klikkaamalla)

Joogaajakuvan rinnalle on laadittu elämänvaiheittaiset kuvat (kuva 2-5), joilla nostetaan esille neljään elämänvaiheeseen kuuluvia hyvinvoinnin erityispiirteitä. 

KUVAT 2-5. Elämänvaiheittaiset kuvat, joilla nostetaan esille neljään elämänvaiheeseen kuuluvia hyvinvoinnin erityispiirteitä

Yksilö ja yhteisöt ovat aktiivisia hyvinvoinnin tekijöitä   

Ihmislähtöisyydessä ihminen on oman elämänsä aktiivinen tekijä eikä vain palvelujen kohde. Kun joogaajakuvaa tutkii tästä näkökulmasta, ihmisellä itsellään on mahdollisuus vaikuttaa jokaiseen ”oman elämänsä laatikkoon”. Mutta miten? Haastankin kaikkia ammattikorkeakoululaisia tähän yhteiseen ideointiin!  

Yksilön lisäksi esille on noussut vahvasti ympäröivien yhteisöjen (muun muassa perheenjäsenten, ystävien, naapurien, taloyhtiön asukkaiden ja kyläläisten) roolit. Lähimmäisresurssi onkin hyvinvointityössä nyt korostuva asia. Joogaajakuva on muun muassa inspiroinut Pohjois-Pohjanmaan kuntia kehittämään hyte-kyläkorttia. Ideana on se, että joogaajakuvaa hyödyntäen kylien asukkaita aktivoidaan keskustelemaan hyvinvoinnin vahvuuksista ja haasteista. Tämän pohjalta kyläläiset rakentavat yhdessä hyte-kyläkortin, ja kylien kortit puolestaan muodostavat rungon kunnan hyvinvointikertomukselle. Hyvinvointikertomus toimii yhtenä kuntastrategian valmistelumateriaalina. Näin arjen asiantuntijuus, koettu hyvinvointi ja osallisuus saavat aiempaa suuremman jalansijan kunnan toiminnassa ja sen suunnittelussa. 

Pohjois-Pohjanmaalla kehitetään parhaillaan ihmisten osallisuuteen ja vaikuttamiseen liittyviä maakunnallisia rakenteita ja toimielimiä (esimerkiksi nuorisovaltuustoja ja vanhus- ja vammaisneuvostoja). Joogaajakuvan avulla olemme haastaneet kehittäjiä pohtimaan, miten rakenteet tukisivat ihmisten arkista hyvinvointia. Ensin olisi syytä miettiä, mitkä ovat ne väestötason intressiryhmät, joilla tulisi olla vaikuttamistoimielin. Tämän jälkeen olisi varmistettava, että hyvinvointi tulee kokonaisuutena huomioiduksi näiden toimielinten työssä. Tätä voitaisiin tukea maakunnallisilla asiantuntijaverkostoilla (esim. ravitsemusverkosto, kulttuuriverkosto, taloudellisen toimeentulon verkosto).                

Toiminta ja palvelut kuvattava ihmisen kokonaisuudesta käsin

Kuten joogaajakuva osoittaa, eniten hyvinvointiin vaikuttavat yleensä muut asiat kuin palvelut. Palveluilla on kuitenkin oma tärkeä merkityksensä. Sekä kunnilla että tulevalla Pohjois-Pohjanmaan maakunnalla on tehtäviä ja palveluja, jotka vaikuttavat pohjoispohjalaisten hyvinvointiin. Kuluneen kymmenen vuoden aikana kunnissa on tehty työtä sen eteen, että myös muiden toimialojen kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikutus hyvinvointiin tunnistettaisiin ja tulisi arvostetuksi. 

Vaikka työ on kantanut hedelmää, moni kysyy edelleen, mitä hyvinvointiin vaikuttavia tehtäviä kuntaan jää, kun maakuntauudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy kunnilta maakunnalle. Joogaajakuvaa hyödyntäen kysymykseen on ollut helppo vastata (kuva 6). Kuva tekee näkyväksi sen, kuinka paljon kunnilla on mahdollisuuksia vaikuttaa kuntalaistensa hyvinvointiin. 

KUVA 6. Mitkä kunnan tehtävät ja palvelut vaikuttavat ihmisen kokemaan hyvinvointiin? (Kuva aukeaa isommaksi klikkaamalla)

KUVA 7. Mitkä maakunnan tehtävät ja palvelut vaikuttavat ihmisen kokemaan hyvinvointiin? (Kuva aukeaa isommaksi klikkaamalla)

Kuvat 6 ja 7 ovat yksinkertaistettuja kuvauksia todellisuudesta. Kuvien laatikoiden ja laatikoissa lueteltujen asioiden välillä on todellisuudessa paljon monimutkaisia yhteyksiä. Esimerkiksi elinympäristö-laatikkoon kuuluvat kaavoitus ja tieverkkojen rakentaminen vaikuttavat siihen, millaiset mahdollisuudet kuntalaisilla on arki- ja työmatkaliikuntaan (elintavat-laatikkoon). Tästä huolimatta kuva toimii silmien ja keskustelun avaajana silloin, kun kunnan tai maakunnan palveluja halutaan katsoa ihmisen kokonaisuudesta käsin.       

Yksittäisistä organisaatioista hyvinvointiekosysteemiin

Sekä kuntien että maakunnan toiminnan ja palvelujen kohteena ovat samat pohjoispohjalaiset ihmiset. Myös muiden organisaatioiden ja toimijoiden (esimerkiksi järjestöjen, seurakuntien, yritysten) työ kohdistuu samoihin pohjoispohjalaisiin. Ihmisen hyvinvoinnin kannalta katsottuna merkityksellistä on se, että hän saa tarvitsemansa palvelun. Se, miltä toimijalta hän avun saa, ei ole niinkään tärkeää. Tämän vuoksi hyvinvointityötä tulee tarkastella toiminnallisena kokonaisuutena eli ekosysteeminä, jossa yhteisen tahtotilan ja toiminnan avulla tuotetaan ihmiselle sellaista hyvinvointiarvoa, jota yksittäiset toimijat eivät yksinään pysty tuottamaan.

Kun tämä ekosysteemi valjastetaan palvelemaan ihmistä, keskiöön nousee ns. yhdyspintatoiminta. Tällä tarkoitetaan sitä, että toimijoiden tulee tunnistaa ne päällekkäiset ja toisiinsa liittyvät toiminnat, jotka kohdistuvat ihmisen näkökulmasta samaan tarpeeseen. Jos pohjoispohjalainen tarvitsee esimerkiksi liikuntaneuvontaa, hän voi hakea sitä sekä kunnilta, järjestöiltä, yrityksiltä että jatkossa myös maakunnalta. Voimavarojen yhdistämiseksi kuntien, järjestöjen, yritysten ja maakunnan tuleekin sopia siitä, olisiko toimintaa mahdollista tuottaa aidosti yhdessä niin, että pohjoispohjalainen saa siitä mahdollisimman helposti mahdollisimman suuren hyödyn.

Missä yhdyspintatoimintaa on?

Yhdyspintatoiminnan ihmislähtöisessä tarkastelussa on hyödynnetty joogaajakuvaa. Kuvassa 8 on karkealla tasolla oleva esimerkki siitä, mitä hyvinvoinnin yhdyspintatoimintaa kunnilla ja tulevalla maakunnalla on. Kuvaan on yhdistetty kunnan ja tulevan maakunnan hyvinvointitehtävät teemoittain samaan laatikkoon, mutta vierekkäisiin sarakkeisiin. Kuva tekee näkyväksi sen, kuinka paljon potentiaalista hyvinvointi-yhdyspintatoimintaa pelkästään näiden kahden toimijan välillä on. Molemmilla on esimerkiksi kulttuuriin liittyviä tehtäviä, jotka voivat vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. Vuoropuhelua, yhteensovittamista ja yhteistä toimintaa siis tarvitaan.  

KUVA 8. Ihmisen ja maakunnan yhdyspintatoimintaa ihmisen hyvinvoinnin näkökulmasta

Yhdyspintatoiminnan tarkastelu vaatii lisätyötä. Kuva 8 on liian ylätasolla, sillä esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut sisältävät paljon toimintaa, joiden yhdyspintoja tulee tarkastella yksityiskohtaisemmin. Lisäksi kuva korostaa saman laatikon sisällä olevia yhdyspintoja jättäen vähemmälle huomiolle sen, että myös laatikoiden välillä ja yksittäisten toimintojen välillä on yhdyspintoja. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen ja esi- ja perusopetuksen välillä on yhdyspinta, sillä jatkossa kuraattorit ja psykologit työskentelevät kunnan ja neuvolan työntekijät ja kouluterveydenhoitajat maakunnan palveluksessa. Lapset, joita he työssään kohtaavat, ovat kuitenkin yhteisiä.  

Kunnan ja maakunnan lisäksi muillakin toimijoilla on hyvinvointityössä annettavaa. Myös nämä yhdyspinnat tulee tunnistaa. Kannustammekin esimerkiksi kolmannen sektorin ja yritysten edustajia hyödyntämään joogaajakuvaa oman hyvinvointitoimintansa kuvaamisessa ja tekemään näkyväksi oman toimintansa osana hyte-kokonaisuutta

Mihin valittu tie johtaa?

Joogaajakuva on tarjonnut yksinkertaisen työvälineen, jonka avulla hyvinvointia ja sen edistämistä on aiempaa helpompi tarkastella isona, mutta käytännönläheisenä ja ymmärrettävänä kokonaisuutena. Kuva on herättänyt keskustelua, innostusta ja ideoita – kritiikkiäkin – ja tehnyt hyteä näkyväksi, kokonaisvaltaiseksi ja arvostetuksi. 

Kuvaa on kuluneen puolen vuoden aikana hyödynnetty jo monin tavoin. Tässä on kuitenkin vasta uuden suunnan alku. Mihin valitsemamme ihmis- ja arkilähtöisyyden tie johtaa? Ihmisten ja toimijoiden vuoropuhellessa syntynee ideoita ja rakentuu toimintaa, jotka eivät ole tällä hetkellä ennakoitavissa. Silti meillä on vahva tunne siitä, että vaikka tie on tuntematon, se on oikea.   

 


Kaikki kuvat on tuotettu Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun hyte-valmistelussa. Sisällöt on tuotettu yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa. Kuvien alkuperäisestä ideoinnista ja käytännön toteutuksesta on vastannut hyte-asiantuntija Sanna Salmela

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus