Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 61/2018

Terveydenhoitajien monimuotoryhmässä rakennetaan uutta tietoa yhteisöllisen oppimisen avulla

Metatiedot

Nimeke: Terveydenhoitajien monimuotoryhmässä rakennetaan uutta tietoa yhteisöllisen oppimisen avulla. Teoksessa H. Honkanen (toim.) Terveyden edistämisen haasteet ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Tekijä: Pinolehto Niina; Romppainen Sonja; Tomova Sari; Honkanen Hilkka

Aihe, asiasanat: ammattikorkeakoulut, korkeakoulupedagogiikka, monimuoto-opetus, monimuoto-opiskelu, ryhmäytyminen, vuorovaikutus, yhteisöllinen oppiminen

Tiivistelmä: Artikkelissa tarkastellaan ensimmäisen terveydenhoitaja-monimuotoryhmän opiskelua yhteisöllisen oppimisen näkökulmasta. Tarkoituksena on tuoda esille, miten yhteisöllinen oppiminen on toteutunut ryhmän sisällä ja onko siinä vielä kehittämisen varaa tulevia monimuotoryhmiä ajatellen.

Artikkelia varten ryhmän jäseniltä kerättiin tietoa laadullisella kyselytutkimuksella. Kyselyn ja artikkelin pohjana käytetty teoria-aineisto käsittelee yhteisöllistä oppimista muun muassa pedagogisesta ja verkko-oppimisen näkökulmasta. Kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että ryhmän sisällä vallitseva hyvä yhteishenki ja yhteinen oppimismotivaatio ovat olleet tärkeässä roolissa yhteisöllisen oppimisen toteutumisessa. Myös opettajan rooli aktiivisena suunnan näyttäjänä koettiin oppimisen tehokkuuden kannalta tärkeäksi.

Yhteisöllinen oppiminen on tavoitteellista ryhmätyöskentelyä, jossa ollaan vuorovaikutuksessa kaikkien ryhmän jäsenten kesken. Monimuoto-opinnoissa, joissa pääosa tehtävistä tehdään etänä omalta kotikoneelta, ryhmätyöskentelyn merkitys korostuu entisestään. Ryhmäytyminen luo yhteenkuuluvuuden tunnetta, auttaa ymmärtämään jokaisen ryhmän jäsenen näkemystä sekä tuo valmiuksia tulevaa työelämää ajatellen.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2018-12-03

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018110247081

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Pinolehto, N., Romppainen, S., Tomova, S. & Honkanen, H. 2018. Terveydenhoitajien monimuotoryhmässä rakennetaan uutta tietoa yhteisöllisen oppimisen avulla. Teoksessa H. Honkanen (toim.) Terveyden edistämisen haasteet ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 61. Hakupäivä 18.7.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018110247081.

Yhteisöllisessä oppimisessa yhdistyvät tavoitteellinen ja vuorovaikutteinen ryhmätyöskentely, joka parhaimmillaan johtaa yhteiseen oppimismotivaatioon. Kunkin opiskelijan asiantuntijuuden hyödyntäminen heti opintojen alkumetreiltä luo pohjan onnistuneelle yhteisöllisyyden muodostumiselle. Pohtiva ja keskusteleva opiskelu ryhmässä tuo opiskelijoita lähemmäs toisiaan ja muodostaa vastavuoroisen riippuvuuden ryhmän sisällä.

Kuva: Shutterstock

KUVA: Lightspring / Shutterstock.com

Yhteisöllisyyden muodostuminen monimuotoryhmässä

Ensimmäinen terveydenhoitaja-monimuotoryhmä (TEH15SM) aloitti opiskelunsa syksyllä 2015. Ensimmäisenä koulupäivänä opiskelijat kokoontuivat ympyrän muotoiseen asetelmaan. Alkavien opiskelijoiden ikäjakauma ja taustat olivat mitä moninaisemmat. Opiskelijat jaettiin opettajan johdolla taustojensa perusteella asiantuntijaryhmiin ja näiden pohjalta muodostettiin pienemmät study group -ryhmät. Tällaisessa toiminnassa hyödynnetään ryhmän jäsenten asiantuntemusta koko ryhmän ymmärryksen laajentamiseksi. Oman pienryhmän kanssa pääsi nopeasti tutuksi ja keskittymään opeteltaviin aiheisiin. Näin ollen jokaista ryhmätyötä varten ei tarvinnut opetella tuntemaan uusia ihmisiä ja määritellä uusia työtapoja. Erilaisista taustoista koostuvat asiantuntijaryhmät olivat hyvä pohja yhteisöllisyyden syntymiselle ryhmässä. Sittemmin opintojen edetessä ryhmät vaihtelivat opintojaksoittain.

Artikkelissa tarkastellaan yhteisöllistä oppimista TEH15SM-ryhmän kokemusten kautta. Kokemuksia kerättiin kyselyllä, joka lähti 32:lle ryhmän opiskelijalle ja vastauksia saatiin yhteensä 13. Kyselyn avulla selvitettiin, mitkä tekijät on koettu vieneen eteenpäin koko ryhmän yhteisöllisyyttä ja oppimista. Lisäksi esille nousi kehitysideoita tulevia monimuotoryhmiä ajatellen. 

Vastuullista ja vuorovaikutuksellista oppimista

Yhteisöllisessä oppimisessa työskennellään tavoitteellisesti ja koordinoidusti yhdessä toisten kanssa. Ryhmäläisillä tulee olla yhteinen kiinnostus annettua tehtävää kohtaan ja tavoitteena on rakentaa yhteinen ymmärrys opittavasta asiasta vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Ryhmän sisäinen pohdinta tuo ihmisiä lähemmäs toisiaan ja auttaa ymmärtämään toisten ajattelutapoja. Tällainen vastavuoroinen riippuvuus toisten tiedoista, lähteistä, työkaluista ja yhteistyöhalukkuudesta on ehtona tavoitteiden saavuttamiselle. Männistö, M. 2017. Teknologiatuettu yhteisöllinen oppiminen on mielekästä. Journal of Finnish Universities of Applied Sciences 1. Hakupäivä 8.8.2018. https://uasjournal.fi/koulutus-oppiminen/teknologiatuettu-yhteisollinen-oppiminen-on-mielekasta/#1458134585005-b3f22396-5506

Oulun ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian arvoihin kuuluu yhteisöllisyys. Tällä tarkoitetaan sitä, että kaikilla on yhteinen päämäärä, jonka saavuttamiseksi tehdään yhdessä töitä. Lisäksi asioita, kuten tietoja arvoja ja tavoitteita, tehdään yhteiseksi. Arvona yhteisöllisyys tukee monimuoto-opiskelua, jossa työskennellään yhdessä erilaisissa ryhmissä. Tietoja ja näkemyksiä jaetaan koko ryhmän kesken yhteisen tavoitteen eli opintojen eteenpäin viemisen ja oppimisen edistämiseksi. Palokangas, T. 2016. Elinvoimaa ja hyvinvointia pohjoiseen. Oulun ammattikorkeakoulun strategia 2017-2020. Arvot: yhteisöllisyys. Video. Oulun ammattikorkeakoulu. Hakupäivä 23.8.2018. http://www.oamk.fi/strategia/

TEH15SM-ryhmän yhteenkuuluvuuden tunteen taustalla onkin vahva yhteinen motivaatio oppia ja halu olla ryhmän jäsen. Yhteishenkeä on tiivistänyt myös kannustava ilmapiiri, toisista huolehtiminen, ryhmän jäsenten moninaisuus ja rohkeus nostaa asioita esille. Kun vielä otetaan huomioon jokaisen henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten joustavuus, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä vastuullisuus, yhteisten päämäärien saavuttaminen on ollut tavoitteellista.

Kun vuorovaikutus ja yhteistoiminnallisuus kehittyvät, ryhmän jäsenten välille muodostuu positiivinen riippuvuus. Ryhmän jäsenet huomaavat hyötyvän toisistaan. Positiivinen riippuvuus taas edistää tavoitteeseen sitoutumista. Opis-kelijoiden tavoitteena ei ole enää tietyn lopputuloksen saavuttaminen vaan oppimisen prosessiluonteen oivaltaminen mahdollistaa tiedon jatkuvan rakentumisen keskinäisen vuorovaikutuksen kautta. Männistö, M. 2017. Teknologiatuettu yhteisöllinen oppiminen on mielekästä. Journal of Finnish Universities of Applied Sciences 1. Hakupäivä 8.8.2018. https://uasjournal.fi/koulutus-oppiminen/teknologiatuettu-yhteisollinen-oppiminen-on-mielekasta/#1458134585005-b3f22396-5506 Vuorinen, T. 2003. Roolit ja yhteisöllisyys verkko-oppimisympäristössä. Oppimisportfolio. Oulunseudun ammattikorkeakoulu. Hakupäivä 8.8.2018. http://www.oamk.fi/amok/pro_forma/Elina_Salmi_04.pdf

Monimuoto-opiskelussa kasvokkain tapahtuvaa työskentelyä on varsin vähän. Vastuu omasta ja muiden oppimisesta tukevat yhteisöllisyyden kehittymistä ryhmässä. Jokaiselta edellytetään kykyä tiedon etsintään ja jakamiseen sekä uuden tiedon rakentamiseen yhdessä toisten kanssa. Männistö, M. 2017. Teknologiatuettu yhteisöllinen oppiminen on mielekästä. Journal of Finnish Universities of Applied Sciences 1. Hakupäivä 8.8.2018. https://uasjournal.fi/koulutus-oppiminen/teknologiatuettu-yhteisollinen-oppiminen-on-mielekasta/#1458134585005-b3f22396-5506 Mikä sitten motivoi, kun pääasiassa opiskellaan etänä kotikoneelta? Ryhmä. Jokainen ryhmän jäsen tuntee vastuunsa. Henkilökohtainen innostus oppia heijastuu helposti koko ryhmän toimintaan. Motivaatioon vaikuttaa myös ryhmän ulkopuoliset asiat, kuten opintojaksojen työmäärät ja kurssien aikataulutus sekä yleinen informointi. Eri kurssien monenlaiset aikataulut sekä keskeneräiset kurssialustat tehtävineen laskevat helposti motivaatiota ja luovat ryhmän sisällä tyytymättömyyttä.

Miten vuorovaikutus sitten toimii, jos ei nähdä kasvokkain? Vuorovaikutuksen sujuvuus riippuu paljon verkkoympäristöstä. Keskustelu on luontevampaa epämuodollisissa kanavissa. Ryhmällä on ollut hyvin aktiivinen Whatsapp-ryhmä, joka on varmasti eniten luonut ryhmähenkeä ja auttanut vuorovaikutuksessa.   Whatsapp on mahdollistanut nopean tavan levittää informaatiota, kysyä, kertoa mielipiteitä ja tarjota tukea tilanteessa, jossa joudutaan toimimaan kasvottomasti. Koulun tarjoamat verkko-oppimisympäristöt ovat toimineet lähinnä kurssityökaluina, mutta niiden kautta yhteisöllisyyden rakentaminen on työlästä ja jäykkää.

Opettaja yhteisöllisen oppimisen edistäjänä

Monimuoto-opiskelussa opettajan pedagoginen rooli muuttuu  ja hänestä tulee ennemminkin prosessin ohjaaja tiedonjakajan sijaan. Opiskelijan rooli puolestaan muuttuu aktiivisemmaksi ja vastuullisemmaksi. Opettajan tehtävänä on kannustaa itsenäiseen työskentelyyn ja antaa tilaa vuorovaikutukselle. Yhteisöllisen oppimisen perustana onkin toimiva kommunikaatio. Pakkala, A. 2016. Opettajan roolin muutos ja valmentava ohjaus. Teoksessa A. Hakala, H. Ikonen, A. Pakkala & T. Pintilä (toim.) Koulutuksen kehittämisen katsaus 2016: Pedagentit monimuotokoulutuksen mentoreina. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 231, 20-26. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hakupäivä 23.8.2018. http://www.theseus.fi/handle/10024/123235 Honkanen, H. & Veijola, A. 2015. Trialoginen oppiminen edistää luovuutta. Journal of Finnish Universities of Applied Sciences 2. Hakupäivä 8.8.2018. https://uasjournal.fi/koulutus-oppiminen/trialoginen-oppiminen-edistaa-luovuutta/#1458134585005-b3f22396-5506

Parhaimmiksi opetusmenetelmiksi yhteisöllisen oppimisen kannalta ovatkin nousseet tilanteet, joissa study group-ryhmät perehtyvät johonkin tiettyyn aiheeseen, jonka opettavat yhteisissä seminaareissa lopulle ryhmälle. Tällaista kutsutaankin osallistavaksi menetelmäksi ja tarkoituksena on saada osallistujat mukaan aktiiviseen oppimistoimintaan. Kun vastuuta siirretään vähitellen osallistujille, he kehittyvät asiantuntijoiksi ja ohjaaja tekee vähitellen itsensä tarpeettomaksi. Pakkala, A. 2016. Opettajan roolin muutos ja valmentava ohjaus. Teoksessa A. Hakala, H. Ikonen, A. Pakkala & T. Pintilä (toim.) Koulutuksen kehittämisen katsaus 2016: Pedagentit monimuotokoulutuksen mentoreina. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 231, 20-26. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hakupäivä 23.8.2018. http://www.theseus.fi/handle/10024/123235 Samalla opiskelijat saavat suuremman vastuun koko ryhmän oppimisesta. Tämä tukee myös terveydenhoitajalta vaadittavaa opetusosaamista työelämässä. Myös käytännön harjoitustunnit ja simulaatiot on koettu yhteisöllisyyttä korostavaksi. Erityisesti nämä menetelmät vievät opiskelua pohtivampaan ja sitä kautta yhteisöllistä oppimista edistävään suuntaan.

Vaikkakin pedagoginen suunta on parhaimmillaan opiskelijalähtöistä, kaivataan siltikin aktiivista suunnan näyttäjää, jotta oppiminen olisi mahdollisimman tehokasta. Erityisesti peräänkuulutetaan opettajan joustavuutta ja tavoitettavuutta, sillä monimuoto-opiskelussa yhteydenotot tapahtuvat suurimmaksi osaksi sähköpostitse. Kun opettaja on tehnyt kurssia varten pohjatyön hyvin ja verkko-oppimisympäristö etenee loogisesti, opiskelijoiden on helppoa ottaa vastuu omasta oppimisestaan eikä opettajaa tarvitse juurikaan tavoitella etäviikkojen aikana. Verkossa tehtävien oppimistehtävien muoto tulee myös valita yhteisöllistä oppimista tukeviksi.  Esimerkiksi toisten pienryhmien powerpoint-esitysten kommentointi on ajoittain ollut väkinäistä. Keskusteluissa toistuvat usein samat kommentit eikä se tuo enää uutta arvoa yhteisölliselle oppimiselle. Opettajia kannustetaankin jakamaan hyväksi koettuja käytänteitä laajemmin keskenään. Näin opiskelijat voivat luottaa laadukkaaseen opetukseen kurssista toiseen.  

Kohti työelämän haasteita

Monimuoto-opetuksessa korostuu tiedon etsiminen ajantasaisista ja luotettavista lähteistä sekä kerätyn tiedon käsittely ja jakaminen ryhmän kesken. Se miten jaettu tieto saadaan sisäistettyä kaikkien ryhmäläisten kesken, onkin haasteellista. Opettajat voivatkin yhdessä opiskelijoiden kanssa pohtia, kuinka haasteisiin voidaan vastata muokkaamalla opetusmenetelmiä yhteisöllisen oppimisen suuntaan. Yhdessä pohtiminen ja ratkaisujen löytäminen tuo opiskelijoita myös lähemmäs työelämän realiteetteja. Hoitajilta edellytetään entistä enemmän kykyä yhdistää tietoa, jakaa asiantuntijuutta ja taitoa toimia moniammatillisissa tiimeissä, jotta saadaan vastattua hoitotyön monimutkaisiin haasteisiin. Männistö, M. 2017. Teknologiatuettu yhteisöllinen oppiminen on mielekästä. Journal of Finnish Universities of Applied Sciences 1. Hakupäivä 8.8.2018. https://uasjournal.fi/koulutus-oppiminen/teknologiatuettu-yhteisollinen-oppiminen-on-mielekasta/#1458134585005-b3f22396-5506

Miten yhteisöllinen oppiminen monimuotoryhmässä on antanut valmiuksia tulevaa työelämää ajatellen? Tulevaisuuden työelämä vaatii kykyä monenlaiseen yhteistoimintaan ja yhdessä oppimiseen. Erityisesti moniammatillisessa hoitotyössä jokaisen osaaminen rakentaa koko työyhteisön osaamispääomaa ja potentiaalia. Nurminen, R. & Laitinen-Väänänen, S. 2015. Pedagoginen sparraus. Teoksessa A. Hakala, H. Ikonen, S. Laitinen-Vaananen, A. Raulo  & S. Tuomi (toim.) Koulutuksen kehittämisen katsaus 2015: Airuet aallon harjalla. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 209, 20-25. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hakupäivä 23.8.2018. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/101180/JAMKJULKAISUJA2092015_web.pdf?sequence=1&isAllowed=y Monimuoto-opiskelussa yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen kehittymisen lisäksi luotettavan tiedon etsiminen ja yhdessä ryhmän kanssa pohtiminen on tuonut uusia näkökulmia ja rohkeutta siihen, miten tietoa voidaan jakaa työyhteisössä ja kuinka tärkeää tiedon jakaminen on. Tärkeää on ollut myös oppia, että kaikkea ei tarvitse itse tietää tai osata, vaan kysymisen taidon kehittäminen on opettanut hyödyntämään toisten asiantuntijuutta. 

Yhteenveto

Oulun ammattikorkeakoulun ensimmäisen terveydenhoitaja-monimuotoryhmän avoimuus, toisten tukeminen ja kokemusten jakaminen sekä moninaiset taustat ovat olleet avainasemassa ryhmän yhteisöllisen oppimisen toteutumisessa. Monimuoto-opiskelu on lisännyt suurimman osan vastuunottokykyä niin omasta kuin koko ryhmänkin oppimisesta. Kun ryhmässä osataan heti alusta saakka hyödyntää jokaisen yksilön kokemuksia ja taustoja, syntyy yhteisiä oivalluksia ja uusia ratkaisuja opittavista asioista. 

Monimuotokoulutuksen kehittämisen sekä tulevan työelämän haasteiden kannalta tärkeässä roolissa ovat koulutuksen pedagogiset ratkaisut, jotka tukevat yhteisöllisyyttä ja joissa opettajan rooli on olla enemmän prosessin ohjaaja sekä avoimen vuorovaikutuksen kannustaja ja edistäjä. Kyselyyn vastanneiden mukaan yhteisöllisen oppimisen edellytyksenä on toimivan vuorovaikutuksen edistäminen, loogisten verkkoalustojen rakentaminen sekä hyväksi koettujen käytänteiden levittäminen laajemmalle. Opiskelijoiden monimuotoisten taustojen hyödyntäminen sekä asiantuntijuuden jakaminen jo opiskeluaikana valmistaa vastaamaan tulevan hoitotyön haasteisiin. 

TEH15SM-ryhmän näkemyksen mukaan toimiva vuorovaikutus on yhteisöllisen oppimisen edellytys, mihin tulee kiinnittää huomiota heti opintojen ensimmäisestä päivästä lähtien. Ryhmäytymiseen kannustaminen on tärkeää erityisesti monimuotoryhmässä, jossa teoriaopiskelu tapahtuu pääasiassa kotikoneelta käsin.

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus