Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 61/2018

Terveyden edistämisen haasteet ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Honkanen Hilkka (toim.)
3.12.2018 ::

Metatiedot

Nimeke: Terveyden edistämisen haasteet ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Tekijä: Honkanen Hilkka (toim.)

Aihe, asiasanat: kehittäminen, terveyden edistäminen

Tiivistelmä: Pohjois-Pohjanmaa kuuluu Suomen sairaimpiin maakuntiin. Suurten kaupunkien listalla Oulu pitää kärkisijaa sairastavuudessa. Sairauksista tyypillisimpiä ovat Pohjois- ja Itä-Suomelle tyypilliset kansansairaudet, erityisesti diabetes, verenpainetauti, sepelvaltimotauti sekä mielenterveys- ja dementiasairaudet.

Korkea sairastavuus johtaa siihen, että oululaiset eläköityvät keskimäärin kolme vuotta nuorempina kuin muiden suurten kaupunkien asukkaat. Terveysvalinnat ja elintavat, kuten ravitsemus, liikunta ja päihteiden käyttö ovat useiden kansantautien merkittäviä syytekijöitä ja aiheuttavat huomattavan osan estettävissä olevasta sairastavuudesta.

Elintavat muovautuvat pitkälti jo varhaislapsuudessa, mutta niiden vaikutus sairastavuuteen näkyy vasta vuosikymmenien päästä. Elämäntapoihin ja yksilöiden terveysvalintoihin vaikuttaminen on merkittävä mahdollisuus väestön terveyden edistämisessä, jossa terveydenhoitajien ammattiryhmä on avainasemassa. Maakuntatasolla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on monen tahon yhteistyötä, jossa jokaisella on paikkansa – se on vain löydettävä.

Onko terveydenhoitajakoulutus löytänyt paikkansa tässä työssä? Onko se uudistunut rinnan yhteiskunnallisten ja työelämässä tapahtuvien muutosten kanssa? Tämä jääköön lukijan arvioitavaksi tämän julkaisun artikkelien pohjalta. Julkaisussa on kolme teema-aluetta: uudistuva terveydenhoitajakoulutus, palvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen sekä alueella meneillään oleva kehittämistyö.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2018-12-03

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-166-1

Kieli: suomi

ISBN: 978-951-597-166-1

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Honkanen, H. (toim.) 2018. Terveyden edistämisen haasteet ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 61. Hakupäivä 19.12.2018. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-166-1.

Pohjois-Pohjanmaalla tyypillisten kansansairauksien merkittäviä syytekijöitä ovat yksilön terveysvalinnat ja elintavat. Elintapoihin ja yksilöiden terveysvalintoihin vaikuttaminen on merkittävä mahdollisuus väestön terveyden edistämisessä, jossa terveydenhoitajien ammattiryhmä on avainasemassa. Tämän avainaseman säilyttäminen tulevaisuudessa edellyttää koulutuksen uudistumista ja tiivistä mukanaoloa alueellisessa kehittämistyössä. Julkaisun artikkelit esittelevät opiskelijoiden, opettajien ja yhteistyökumppaneiden panostusta maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön, joko ammattilaisten koulutusta uudistamalla tai asiakaslähtöistä työtä kehittämällä – yhteisenä tavoitteena terveempi Pohjois-Pohjanmaa.

Johdanto

Pohjois-Pohjanmaa kuuluu Suomen sairaimpiin maakuntiin. Suurten kaupunkien listalla Oulu pitää kärkisijaa sairastavuudessa. Sairauksista tyypillisimpiä ovat Pohjois- ja Itä-Suomelle tyypilliset kansansairaudet, erityisesti diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet sekä mielenterveysongelmat ja dementiasairaudet. Myös väestöryhmien väliset terveyserot ovat suuret ja ennustetaan edelleen kasvavan.

Korkea sairastavuus johtaa siihen, että oululaiset eläköityvät keskimäärin kolme vuotta nuorempina kuin muiden suurten kaupunkien asukkaat. Terveysvalinnat ja elintavat, kuten ravitsemus, liikunta ja päihteiden käyttö ovat useiden kansantautien merkittäviä syytekijöitä ja aiheuttavat huomattavan osan estettävissä olevasta sairastavuudesta. Elintavat ovat myös terveyserojen taustalla sosioekonomisten tekijöiden lisäksi. 

Elintavat muovautuvat pitkälti jo varhaislapsuudessa, mutta niiden vaikutus sairastavuuteen näkyy vasta vuosikymmenien päästä. Terveydenhoitajien ammattiryhmän mahdollisuus vaikuttaa elintapoihin yksilö- ja jopa väestötasolla on merkittävä, koska työ kohdistuu kaikenikäiseen väestöön, alkaen jo ennen syntymää. Tämä edellyttää kuitenkin yhä tiiviimpää yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa sekä kunta- että maakuntatasolla. Tässä yhteistyössä jokaisella on paikkansa – se on vain löydettävä. 

Onko terveydenhoitajakoulutus löytänyt paikkansa tässä työssä? Onko se uudistunut rinnan yhteiskunnallisten ja työelämässä tapahtuvien muutosten kanssa? Tämä jääköön lukijan arvioitavaksi tämän julkaisun artikkelien pohjalta. Julkaisussa on kolme teema-aluetta: uudistuva terveydenhoitajakoulutus, palvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen sekä alueella meneillään oleva kehittämistyö.

 

Oulussa 3.12.2018
Hilkka Honkanen


1. TERVEYDENHOITAJAN OSAAMINEN JA UUDISTUVA KOULUTUS

Terveydenhoitaja on ammattilainen sairaanhoitotyössä ja terveydenhoitotyössä

Terveydenhoitaja on ammattilainen sairaanhoitotyössä ja terveydenhoitotyössä

Koistinen Anitta

Itsenäiset hoitajan vastaanotot ovat lisääntyneet Suomessa 2000-luvun alkupuolelta lähtien sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Moni perusterveydenhuollon terveyskeskuksen vastaanotolle hakeutuva potilas ei ehkä tiedä, että häntä hoitava hoitaja on koulutukseltaan terveydenhoitaja. 

Tulevaisuuden terveydenhoitajatyo

Tulevaisuuden terveydenhoitajatyön osaaminen kehittyy yhteisöllisen verkkopedagogiikan avulla

Männistö Merja

Asiantuntijoiden mukaan 21. vuosisadan osaamistarpeet ovat laajoja ja selkeitä osaamiskokonaisuuksia. Niissä näkyvät elinikäisyys, vuorovaikutteisuus, monikulttuurillisuus, monialaisuus, digiosaaminen sekä asiakaslähtöisyys. Terveydenhoitajakoulutuksen monimuotoistuminen ja opetusteknologiset sovellukset ovat lisänneet kiinnostusta yhteisöllistä oppimista kohtaan.

Terveydenhoitajien monimuotoryhmissä

Terveydenhoitajien monimuotoryhmässä rakennetaan uutta tietoa yhteisöllisen oppimisen avulla

Pinolehto Niina, Romppainen Sonja, Tomova Sari, Honkanen Hilkka

Yhteisöllisessä oppimisessa yhdistyvät tavoitteellinen ja vuorovaikutteinen ryhmätyöskentely, joka parhaimmillaan johtaa yhteiseen oppimismotivaatioon. Kunkin opiskelijan asiantuntijuuden hyödyntäminen heti opintojen alkumetreiltä luo pohjan onnistuneelle yhteisöllisyyden muodostumiselle. Pohtiva ja keskusteleva opiskelu ryhmässä tuo opiskelijoita lähemmäs toisiaan ja muodostaa vastavuoroisen riippuvuuden ryhmän sisällä.

Terveydenhoitajatyön moniammatillinen osaaminen

Terveydenhoitajan moniammatillinen osaaminen koulutuksessa ja työelämässä

Tervaskanto-Mäentausta Tiina

Koulutus tuottaa tulevaisuuden terveysalan ammattilaisia muuttuvaan asiakaskeskeiseen palvelujärjestelmään. Suomen ennaltaehkäisevä terveydenhoitojärjestelmä ja terveydenhoitajatyö ovat innovaatio, jonka pohjalta voidaan vastata tulevaisuuden haasteisiin. 


2. ASIAKASLÄHTÖISET PALVELUT

Voimavaralomakkeella arvioidaan perheen voimavaroja

Voimavaralomakkeella arvioidaan perheen voimavaroja neuvolassa

Friman Helena, Tuokkola Jenni, Väinämö Venla, Honkanen Hilkka

Voimavaralomakkeita käytetään apuna neuvolatyössä. Niiden avulla voidaan puuttua perheen hyvinvointia kuormittaviin tekijöihin jo varhaisessa vaiheessa. Asiantuntijoiden kehittämät strukturoidut lomakkeet auttavat käsittelemään perheen voimavaroja moniulotteisesti ja niiden avulla myös vaikeista asioista puhuminen helpottuu. Lomakkeen avulla myös perheet kokevat puheeksioton helpommaksi.

Lapsiperheen palvelutarve edellyttää moniammatillista arviointia

Lapsiperheen palvelutarve edellyttää moniammatillista arviointia 

Honkanen Hilkka, Haanpää Katja, Päätalo Kajsa, Sundell Linda

Hyvinvointikeskuksessa lapsiperheen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat saman katon alla. Tämä luo moniammatilliselle yhteistyölle uusia mahdollisuuksia, sillä tutkimusten mukaan toisen ammattilaisen helppo saavutettavuus ja tuttuus edistää moniammatillisen yhteistyön toteutusta. 

Lapset puheeksi

Lapset puheeksi -keskustelu tunnistaa perheen vahvuudet ja tuen tarpeet 

Huttunen Jenni, Liljeblad Maria, Ollanketo Milla, Säkkinen Sonja, Honkanen Hilkka

Terveydenhoitajan työnkuvaan kuuluu ennaltaehkäisevä työ, joka on Lapset puheeksi -keskustelun keskeinen tarkoitus. Menetelmän ennaltaehkäisevä periaate toteutuu, koska keskustelu tehdään kaikille perheen tilanteesta riippumatta. Lapset puheeksi -keskustelua on alun perin käytetty mielenterveyspalvelujen parissa, mutta sen käyttö on vähitellen laajenemassa myös muille osa-alueille.

Asiakaslähtöinen työote

Asiakaslähtöinen työote on tärkeää lapsiperheiden palvelujärjestelmässä

Lehtikangas Annika, Nikula Elsa, Honkanen Hilkka

Pikkulapsiperheiden arjen tuen tarpeen lisääntyminen suomalaisten perheiden keskuudessa ovat nykyään arkipäivää. Valtakunnallisena kehittämistavoitteena on kehittää keinoja ennaltaehkäistä ensisynnyttäjä-äitien mielenterveysongelmia ja uudenlaisia tukimuotoja perheiden arjen helpottamiseksi. 

Synnytyssairaalasta kotiutuva perhe

Synnytyssairaalasta varhain kotiutuva perhe tarvitsee yksilöllistä tukea

Rova Meri, Marttila Kaisa, Honkanen Hilkka

Synnytyssairaalasta varhain kotiutuvat perheet kaipaavat nykyistä yksilöllisempää tukea ja ohjausta. Moni perhe kokee sairaalan ohjauksen riittämätömänä, epäjohdonmukaisena ja ei-yksilöllisenä. Perheiden kokemuksia ja odotuksia synnytyksen jälkeisestä tuesta selvitettiin opinnäytetyössä kansainvälisen, kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla.

Maahanmuuttajien seksuaalikasvatus

Maahanmuuttajien seksuaalikasvatuksessa on haasteita ja kehittämistarpeita

Kujamäki Pilvi, Lahnalampi Janita, Honkanen Hilkka

Nuorten maahanmuuttajien seksuaalikasvatuksessa tulevat usein vastaan kulttuurierot, kielimuuri sekä tiedon vähyys aiheesta. Tärkeitä opetettavia asioita ovat seksuaalioikeudet, tasa-arvo, itsemääräämisoikeus ja koskemattomuus. Ammattilaiset haluaisivat lisätä yhteistyötä yläkoulussa seksuaalikasvattajien välillä resurssien niin salliessa.

Hyvinvoivan työyhteisön aineksia

Hyvinvoivan työyhteisön aineksia

Kiviniemi Liisa

Hyvinvoiva työyhteisö pystyy saamaan aikaan laadukasta tulosta ja on työpaikkana kiinnostava. Työyhteisön jäsenten osaamisesta pidetään huolta ja osaamista jaetaan kaikkien hyödyksi. Avoimuus ja rehellisyys kuuluvat sekä esimiestyöhön että myös henkilöstön väliseen vuorovaikutukseen. Ongelmakohtien puheeksiotto tapahtuu rakentavasti ja toista ihmistä arvostaen.

Työterveyshoitaja työkyvyn tukijana

Työterveyshoitaja työkyvyn tukijana työterveyshuollossa

Päätalo Kati, Ala-Mursula Leena

Työterveyshoitajien ydintehtävä on tukea työntekijöiden työkykyä: työssä jatkamista työuran kaikissa vaiheissa ajatuksella, että työ tuottaa tekijälleen terveyttä. Toiminta on moniammatillista ja moniulotteista työskentelyä, jossa työterveyshoitajan koordinointi- ja yhteistyötaidot ja yleiset työelämätaidot ja -tiedot ovat keskiössä, samoin kuin vahva terveyden, työkyvyn ja työhyvinvoinnin asiantuntijarooli.

Digitaalinen elintapaohjaus

Digitaaliset palvelut asiakaslähtöisen elintapaohjauksen kehittämisessä

Männistö Merja, Sandström Sanna

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut tähtäävät siihen, että asiakkaalla on aktiivinen rooli omassa hoidossaan. Elintapaohjausta tulee antaa asiakaslähtöisesti huomioiden heidän tarpeensa. Tiedon määrän kasvaessa ja digitaalisten palveluiden lisääntyessä vaaditaan elintapaohjaukselta yhä monipuolisempia menetelmiä. 


3. ALUEELLINEN KEHITTÄMINEN

Porukalla elintavat kuntoon

Porukalla elintavat kuntoon! Elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon

Hyyrönmäki Sirpa, Järvi Leea, Honkanen Hilkka

Yleisesti tiedetään, että elintapaohjaus sosiaali- ja terveydenhuollossa on riittämätöntä ja tehotonta, vaikka hyvin toimivan elintapaohjauksen hyödyt ovat kiistattomat kansansairauksien ja niiden riskitekijöiden ehkäisyssä ja hoidossa. 

Terveyden edistämisen suositukset työpaikoille

Terveyden edistämisen suositukset työpaikoille 

Korkiakangas Eveliina

Työpaikka on vähän hyödynnetty terveyden edistämisen areena. Työpaikoilla on näyttöön perustuvia keinoja edistää terveyttä ja työkykyä työn ja ammatin vaatimusten ja vaikutusten edellyttämällä tavalla. Tähän toimintaan on työpaikkojen tueksi tuotettu terveyden edistämisen suositukset työpaikoille, joita täydentävät vinkkilistat ja ohjeet terveyden edistämisen suunnitelman laatimiseksi. 

Ihmisen hyvinvointi

Ihmislähtöisyys, hyvä arki ja hyvä elämä ovat pohjoispohjalaisten hyvinvoinnin edistämisen keskiössä

Salmela Sanna

Ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä tarkoitetaan käytännössä hyvän elämän ja arjen tukemista ja edistämistä. Hyvä elämä syntyy useiden tekijöiden tuloksena kunkin yksilön omassa arjessa ja arjen toimintaympäristöissä. Pohjoispohjalaisten ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä (lyhyemmin hytessä tai hyvinvointityössä) on keväällä 2018 otettu tietoisesti suunta....


YHTEENVETO

Honkanen Hilkka

Pohjois-Pohjanmaalla on kaikki edellytykset päästä Suomen terveimpien maakuntien joukkoon. Maakunta on väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurin. Ikärakenne on vielä tällä hetkellä suotuisa, mutta vanhenee vauhdilla. Erityisesti tästä syystä terveyden edistämiseen on panostettava ihmisen koko elinkaaren ajan. Lapsena opitut terveet elintavat takaavat parhaiten terveen aikuisuuden ja vanhuuden. 

Maakunta tavoittelee edelläkävijän roolia kansallisessa terveyden edistämisessä, terveyserojen kaventamisessa, syrjäytymisen ehkäisyssä ja omahoitoratkaisuissa. Tämä edellyttää monen tahon yhteistyötä ja yhteistä tahtotilaa. Tässä yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun rooli voi olla merkittävä, jos opettajien ja opiskelijoiden koulutukseen käyttämää resurssia osataan hyödyntää alueen kehittämistyötä palvelevaksi. Tämä julkaisu osoittaa, että tässä tehtävässä on onnistuttu koulutusta uudistamalla, asiakaslähtöistä työtä kehittämällä sekä tekemällä yhteistyötä alueellisten toimijoiden kanssa.

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus