Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 56/2018

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen

Metatiedot

Nimeke: Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja

Tekijä: Kilja Päivi; Korento Kati; Korkala Hannu; Kotimäki Erja; Koukkari Marja; Laajala Tiina

Aihe, asiasanat: HOPS, pedagogiikka, osaaminen, osaamisperusteisuus

Tiivistelmä: Opintojen henkilökohtaistaminen toteutuu täydellisimmin silloin, kun oppija suunnittelee ja toteuttaa oman oppimispolkunsa. Oppijan ohjaajalle tämä tarkoittaa oppijan lähtökohtien, valmiuksien ja tarpeiden huomioon ottamista kaikissa oppimista ja ohjausta koskevissa järjestelyissä. Oppimismuodot ja oppimisympäristöt suunnitellaan oppijan tilanteeseen ja tarpeisiin sopiviksi, mieluiten yhteisesti oppijan kanssa.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2018-11-14

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102638896

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Kilja, P., Korento, K., Korkala, H., Kotimäki, E., Koukkari, M. & Laajala, T. 2018. Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 25.5.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102638896.

Opintojen henkilökohtaistaminen toteutuu täydellisimmin silloin, kun oppija suunnittelee ja toteuttaa oman oppimispolkunsa. Oppijan ohjaajalle tämä tarkoittaa oppijan lähtökohtien, valmiuksien ja tarpeiden huomioon ottamista kaikissa oppimista ja ohjausta koskevissa järjestelyissä. Oppimismuodot ja oppimisympäristöt suunnitellaan oppijan tilanteeseen ja tarpeisiin sopiviksi, mieluiten yhteisesti oppijan kanssa. 

Henkilökohtaistaminen eroaa yksilöllistämisestä. Opintojen yksilöllistämisellä on pyritty tarjoamaan yksilöllistä opetusta, yksilöllisiä opiskeluohjelmia ja itseohjautuvuutta edellyttäviä joustavia koulutusratkaisuja. Käytännössä yksilölliset polut ovat saattaneet kuitenkin toteutua siten, että tarjottu opetus ja toteutunut opetussuunnitelma ovat pysyneet samoina kaikille oppijoille. 

Opintojen henkilökohtaistamisessa oppijan valinnanvapaus kasvaa, kun koulutuspalveluita suunnataan kunkin oppijan tarpeiden mukaisesti. Mitä syvällisempään henkilökohtaistamiseen halutaan siirtyä, sitä isompi rooli oppijoilla on vaikuttaa palveluiden sisältöön. Heillä on enemmän valinnan mahdollisuuksia. Samalla ohjauksessa on huomioitava, että parhaiden valintojen tekeminen voi olla oppijalle ongelmallista. Oppijan voi olla vaikea arvioida eri koulutuspalveluiden laatua ja hänen tekemänsä valinnat voivat näin perustua enemmän mieltymyksiin kuin todellisiin hyötyihin. 

Opintojen henkilökohtaistamista voi kuvata tekemisen luomisena.  Oppimisen suunnittelussa korostuvat osallisuus, yhteistuotanto sekä ohjauksen ja kumppanuuden tarjoaminen oppijalle.  Oppilaitos ei tällöin aseta rajoituksia osaamisen kehittämiselle vaan ainoastaan helpottaa sitä - mahdollisuuksia luoden. Oppijaa voisi kuvata tällöin itsesäätöiseksi toimijaksi, joka tavoittelee oman osaamisensa kasvua tietoisesti ja suunnitelmallisesti.  Oppimisen itsesäätelyllä on osoitettu olevan positiivisia vaikutuksia oppimistuloksiin 

Osaamisperusteisuus ei aina onnistu olemaan henkilökohtaistavaa. Koulutuksella voi olla selkeät osaamistavoitteet, mutta koulutuksen toteutus on puhtaasti opettajajohtoista. Oppijat etenevät saman opetussuunnitelman mukaan, eikä aiempaa osaamista oteta huomioon opetusjärjestelyissä. Osaamistavoitteet viestivät oppijalle, mitä osaamista häneltä odotetaan ja mikä osaamisen taso opetuksella ja arvioinnilla pyritään varmistamaan.

Osaamisen tunnistaminen voidaan tehdä laadukkaasti, mutta sen jälkeiset ratkaisut voivat olla järjestelmän ohjaamia. Osaamisen tunnistamisessa voidaan kartoittaa oppijan niin muodollisessa ja epävirallisessa koulutuksessa kuin arkioppimisena hankittua osaamista, mutta koulutusprosessin aikana tunnustetaan vain sellainen osaaminen, joka on saavutettu osallistumalla formaaliin koulutukseen. Osaamisperusteisuus voidaan näin ymmärtää kapeasti vain opintojen alkuvaiheeseen liittyvänä aiemman osaamisen tunnustamisena, ei koulutuksen läpäisevänä toimintatapana. Näissä tapauksissa eivät toteudu aidot oppijan kokemuksia hyödyntävät henkilökohtaistetut järjestelyt vaan oppijat toimivat edelleen opettajajohtoisesti.

Henkilökohtaistamisen liittäminen osaamisperusteiseen oppimisprosessiin haastaa koulutuksen järjestäjän arvioimaan toimintaansa kriittisesti. Kysymys on isosta muutoksesta, joka koskettaa sekä opettajia että oppijoita. 

Opettajien on käsiteltävä epävarmuuden kokemusta irrottautumalla totutuista opiskelija-opettaja-rooleista. Heidän vastuullaan on henkilökohtaistamista ja oppimista edistävien uusien oppimisympäristöjen luominen. Osallisuuden mahdollistaminen ja oppijan mukaan ottaminen opintojen suunnitteluun edellyttää ohjaus- ja neuvottelutaitoja, joita ei perinteisesti ole liitetty opettajuuteen. 

Oma haasteensa on saada oppijat oivaltamaan, mitä henkilökohtaistaminen tarkoittaa heidän kannaltaan. Opettajajohtoisessa koulutuksen prosessissa opiskelija odottaa opettajalta valmiita suunnitelmia, tehtäviä ja arviointia. Opintojen henkilökohtaistaminen sitä vastoin on oppijan toimintaa, mikä edellyttää häneltä vastuun ottamista oppimistavoitteiden mukaisista oppimisstrategioista ja -menetelmistä sekä kykyä itsearviointiin ja omien oppimiskokemustensa analysointiin.

Henkilökohtaistetuilla ratkaisuilla voidaan välttää pintapuolinen oppijalähtöinen toiminta osaamisperusteisissa koulutusprosesseissa. Oppija saa olla oman oppimistarinansa pääroolissa, jossa näyttämöinä toimivat hänen määrittelemänsä oppimisympäristöt ja jossa hän on itse pääroolissa. 

Lukemistoa

Kepanen, P. & Länsitie, J. 2014. Osaamisperustainen opinpolku ammatillisen opettajan pedagogisissa opinnoissa. Teoksessa S. Mahlamäki-Kultanen, A. Lauriala, A. Karjalainen, A. Rautiainen, M. Räkköläinen, E. Helin, P. Pohjonen & K. Nyyssölä (toim.) Opettajankoulutuksen tilannekatsaus. Tilannekatsaus marraskuu 2014. Muistiot 4. Helsinki: Opetushallitus, 83–90.

Kilja, P. 2018. Opintojen henkilökohtaistaminen aikuisoppijoiden kokemana – Eksistentiaalis-fenomenologinen tutkimus näyttötutkintomestarikoulutuksen kontekstissa. Jyväskylä: Jyväskylä studies in education, psychology and social research 610. 

Mincu, M.E. (Ed.) 2012. Personalisation of Education in Contexts: Policy Critique and Theories of Personal Improvement. Rotterdam: Sense Publishers.

Patrick, S., Kennedy, K. & Powell, A. 2014. iNACOL Leadership Webinar: Mean What You Say - Defining and Integrating Personalized, Blended and Competency Education. PR Newswire. 

Perkins, J. 2010. Personalising teacher professional development. Strategies enabling effective learning for educators of 21st century students. 

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus