Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 56/2018

Muodollisesta hyväksilukemisesta osaamisen aitoon tunnustamiseen

Metatiedot

Nimeke: Muodollisesta hyväksilukemisesta osaamisen aitoon tunnustamiseen. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja

Tekijä: Kiviniemi Kari; Heiskari Kari; Räisänen Maarit; Karjalainen Päivi

Aihe, asiasanat: HOPS, pedagogiikka, osaaminen, osaamisperusteisuus

Tiivistelmä: Hyväksilukeminen on vanha käsite. Perinteisesti sillä on tarkoitettu aiemmin suoritettujen opintojen hyväksymistä suorituksina uuteen tutkintoon tai opintokokonaisuuteen. Hyväksymisen kriteereinä on sisällöllisen yhtenevyyden lisäksi voitu käyttää esimerkiksi opintojen tasoa, laajuutta tai suoritusajankohtaa, oppilaitoksen statusta, opinnoista saatua arvosanaa, mahdollisesti myös opetuksen antaneen opettajan tieteellistä pätevyyttä.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2018-11-14

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102638898

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Kiviniemi, K., Heiskari, K., Räisänen, M. & Karjalainen, P. 2018. Muodollisesta hyväksilukemisesta osaamisen aitoon tunnustamiseen. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 20.5.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102638898.

Hyväksilukeminen on vanha käsite. Perinteisesti sillä on tarkoitettu aiemmin suoritettujen opintojen hyväksymistä suorituksina uuteen tutkintoon tai opintokokonaisuuteen. Hyväksymisen kriteereinä on sisällöllisen yhtenevyyden lisäksi voitu käyttää esimerkiksi opintojen tasoa, laajuutta tai suoritusajankohtaa, oppilaitoksen statusta, opinnoista saatua arvosanaa, mahdollisesti myös opetuksen antaneen opettajan tieteellistä pätevyyttä. 

Hyväksilukemisen pedagoginen ongelma piilee siinä, että opettamisesta ei väistämättä seuraa oppiminen. Jonkin opinnon hyväksytty suorittaminen tai opinnoista saatu arvosana eivät anna varmuutta siitä, onko asia todella opittu tai osataanko se toiminnan tasolla riittävästi. Kaikilla opettajilla lienee kokemusta siitä, että opiskelijat eivät jatkokurssilla osaa riittävästi sellaisia asioita, joita he ovat peruskurssilla jo opiskelleet. Samalla tavoin mikä hyvänsä koulutuksesta saatu todistus voidaan kyseenalaistaa osaamisen osoittajana. Tästä johtunee, että aiempien opintojen hyväksilukemiseen on perinteisesti liittynyt myös ennakkoluuloja ja epävarmuutta. Korkeakoulumaailmassa runsaan hyväksilukemisen saatetaan esimerkiksi epäillä heikentävän tutkintojen tasoa. Tieteellisyyteen ja tutkintovaatimuksiin liittyvissä tulkinnoissa jokaisella tiedetoimijalla on luonnollisesti oma autonominen asemansa.

Osaamisperusteisessa koulutusmallissa näkökulma hyväksilukemiseen on edellä kuvattua laaja-alaisempi. Keskeisenä lähtökohtana opintojen eri vaiheissa ovat osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessit. Muodollisen koulutuksen rinnalla pyritään opiskelijan osaamista arvioitaessa arvioimaan myös epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen, esimerkiksi työelämän kautta hankittu osaaminen. Sillä, missä ja millä tavoin olet osaamisesi hankkinut, ei ole merkitystä. Opiskelijan olemassa olevaa osaamista verrataan kaikissa tilanteissa − vain ja ainoastaan − opintojen osaamistavoitteisiin tai ammattitaitovaatimuksiin, ja opiskelijan tulee itse pystyä osoittamaan osaamisensa siten, että siitä voidaan vakuuttua molemmin puolin. Aiemmat todistukset ja opintosuoritukset ovat tässä prosessissa avustavia dokumentteja osaamisen tunnistamis- ja tunnustamisprosessissa. Ne eivät ole samalla tavoin hyväksilukupäätösten perustana kuin perinteisessä hyväksiluvun käytännössä. 

Osaamisen tunnistaminen suhteessa kulloiseenkin osaamistavoitteeseen saattaa vaatia yksityiskohtaisempaa informaatiota, näytteitä tuotoksista tai jossakin tapauksessa toiminnallisen näytön antamista. Opiskelijan kyky reflektoida ja pätevällä tavalla havainnollistaa osaamistaan on aina ratkaisevan tärkeää. Haasteena on se, miten opiskelija (osaa) osoittaa osaamisensa – miten hän (osaa) sen käsitteellistää tai dokumentoida. Tähän tarvitaan usein apua osaamisen opettajalta. Jonkin osaamistavoitteen suhteen aiempi opintosuoritus riittää osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Jossakin toisessa osaamistavoitteessa se voi antaa pohjan näyttökokeelle ja/tai osaamisen täydentämiseen, ajantasaistamiseen jne. Osaamisen näkyväksi tekemiselle onkin monenlaisia tapoja. Opiskelija voi itse valita, miten ja millä tavalla hän todentaa osaamistavoitteessa vaadittavan osaamisen. Tämän oivaltaminen mahdollistaa vastuunoton omista opinnoista ja samalla oman henkilökohtaisen opintopolun rakentamisen.  

Monilla opettajilla ja opiskelijoilla ei vielä ole osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta vahvaa kokemusta tai osaamisen osoittamisen kulttuurin tuntemusta. Kyse on kokonaisvaltaisesta ja yhteisöllisestä pedagogisesta haasteesta, jota ratkoessamme olemme samalla luomassa uusia arvioinnin käytäntöjä ja uutta toimintakulttuuria. 


Lukemistoa

Happo, I. & Lehtelä, P.-L. 2015. Osaamisen osoittaminen – praktista toimintaa ja syvällistä ajattelua. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 8. Oulu.  

Helakorpi, S. 2009. Osaaminen ja sen tunnistaminen työelämän ja koulutuksen yhteisenä haasteena. Ammattikorkeakoulujen verkkojulkaisu.  

Jäntti, J. 2008. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt Kuopion yliopistossa. Kuopion yliopiston julkaisuja F. Yliopistotiedote 43.

Keurulainen, H. 2008. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen elinikäisen oppimisen viitekehyksessä. Teoksessa A. Niskanen & R. Virtanen (toim.) Taidatko tunnistamisen? Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 92, 12–17.

Kiviniemi, K. 2016. “Työkokemukseen perustuvaa osaamista ei prosessissa arvostettu.” Tutkimus hyväksilukujen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen toteutumisesta keskipohjalaisessa korkeakoulutuksessa. Jyväskylän yliopisto. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. 

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus