Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 56/2018

Lukujärjestys

Metatiedot

Nimeke: Lukujärjestys. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja

Tekijä: Heiskari Kari; Karjalainen Asko; Kotimäki Erja

Aihe, asiasanat: HOPS, pedagogiikka, osaaminen, osaamisperusteisuus

Tiivistelmä: Työjärjestyksen (lukujärjestyksen) näkökulmasta osaamisperusteinen koulutusmalli tarkoittaa sitä, että jokainen opiskelija etenee opinnoissaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti, omaa osaamispolkuaan. Opiskelijaryhmälle yhteistä työjärjestystä ei enää laadita. Sen sijaan on olemassa koulutusasteen mukainen oppilaitoksen opintojen järjestämisen suunnitelma. Ammatillisen toisen asteen opetuksessa koulutuksen järjestäjä laatii tutkinnon perusteita noudattavan opetussuunnitelman, jonka perustalta opiskelijan HOKS (HOPS) laaditaan.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2018-11-14

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102638899

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Heiskari, K., Karjalainen, A. & Kotimäki, E. 2018. Lukujärjestys. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 20.5.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102638899.

Työjärjestyksen (lukujärjestyksen) näkökulmasta osaamisperusteinen koulutusmalli tarkoittaa sitä, että jokainen opiskelija etenee opinnoissaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti, omaa osaamispolkuaan. Opiskelijaryhmälle yhteistä työjärjestystä ei enää laadita. Sen sijaan on olemassa koulutusasteen mukainen oppilaitoksen opintojen järjestämisen suunnitelma. Ammatillisen toisen asteen opetuksessa koulutuksen järjestäjä laatii tutkinnon perusteita noudattavan opetussuunnitelman, jonka perustalta opiskelijan HOKS (HOPS) laaditaan.

Jollakin opiskelijalla eteneminen on nopeaa, toisella taas hitaampaa. Opetussuunnitelma tulee laatia siten, että opiskelija voi osoittaa osaamisensa heti kun hän kokee osaavansa. Näin hän voi edetä opinnoissaan omaan tahtiin riippumatta ryhmän muiden opiskelijoiden etenemisvauhdista. Kaikki turha odottelu poistuu. Oppilaitoksen prosesseille tämä luonnollisesti asettaa haasteita.

Opintojen joustavan etenemisen suunnittelussa ja toteutuksessa onnistuminen edellyttää oppilaitokselta ja sen henkilökunnalta erittäin hyvää yhteistyötä, yhtälailla myös opiskelijoilta sitoutumista ja vastuullisuutta. Näyttäisi olevan myös niin, että uutta mallia ei voi toteuttaa siten, että vanha järjestelmä osinkaan olisi lähtökohtana. Tällöin esimerkiksi lukuvuoden jaksotus ja periodijärjestelmät saatetaan huomata haitallisiksi tai ainakin tarpeettomiksi. 

Oppilaitoksen koko toiminta tulee suunnitella opintopolkuperusteisesti. Kun tässä onnistutaan, opiskelijoiden eteneminen on sujuvaa, ja opettajien on mahdollista suunnata ohjaus juuri niille opiskelijoille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Kuinka tällainen malli käytännössä toteutetaan? Yksityiskohdat ovat aina tapauskohtaisia. Seuraavassa otetaan esille kolme periaatetta, jotka kaikissa tapauksissa näyttävät olevan oleellisia:

1. Tarvitaan vastuuopettaja

Opintonsa aloittavat opiskelijat jaetaan ryhmiin, ja jokaisella ryhmällä on vastuuopettaja. Ryhmän vastuuopettajan tehtävänä on huolehtia opiskelijoista, kunnes kaikki ovat valmistuneet. Vastuuopettaja koordinoi kaikki opiskelujärjestelyt, on selvillä opiskelijoiden opintojen etenemisestä ja vastaa opiskelijoiden tarvitseman ohjauksen saatavuudesta opintopolulla.

2. Osaamisen arviointi määrää etenemisen − arvioinnin täytyy onnistua

Opiskelu aloitetaan tutkinnon osaamisvaatimusten mukaisella opiskelijan lähtötason arvioinnilla. Arviointi koostuu itsearvioinnista ja asiantuntija-arvioinnista. Arviointi voidaan toteuttaa usealla eri tavalla. Jos osaamista näytetään oppilaitosympäristössä, voi olla mahdollista toimia siten, että eri opintoryhmät arvioivat saman tutkinnonosan osaamisen yhtä aikaa. Tällöin mahdolliset osaamisen osoittamiset voidaan järjestää koordinoidusti oppilaitoksen työpajoissa. 

Alkuarviointi voidaan suunnitella tapahtuvaksi osin tai kokonaan työelämässä, jolloin toiminta hajaantuu eri pisteisiin. Kaikissa tapauksissa koko prosessi täytyy olla suunnitelmallinen, ennalta harkittu ja opiskelijalle ymmärrettävä. Arviointiprosessi on aina yksilöllinen, vaikka ryhmä voi sitä tukea.  Alkuarvioinnissa toteutettavat osaamisen osoittamiset suunnitellaan siten, että hyväksytysti tehtyinä ne riittävät opintosuoritukseksi. 

3. Opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma suunnittelun perusteena

Arviointijakson aikana jokainen opiskelija laatii vastuuopettajan avulla henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka sisältää opiskelijan lähtötasoarvion, suunnitelman osaamisen hankkimisen tehtävistä, täydentävään koulutukseen osallistumisesta ja osaamisen osoittamisista. Henkilökohtaiset opintosuunnitelmat muodostavat oppilaitoksen toiminnan perustan. Niiden pohjalta rakennetaan myös yhteinen koulutustarjonta. Osaamista kehittävän koulutuksen rakenne ja ajoitus hioutuu vasta arviointijakson päätyttyä, jolloin tiedetään sen lopullinen sisällöllinen ja määrällinen tarve. 


Lukemistoa

Opetushallitus. 2015. Ammatillisten perustutkintojen perusteiden toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa. Oppaat ja käsikirjat 10. Helsinki. 

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus