Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 56/2018

Osaamisen käsite

Metatiedot

Nimeke: Osaamisen käsite. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja

Tekijä: Happo Iiris; Lehtelä Pirjo-Liisa; Liu Taina; Pousi Juha; Karjalainen Asko

Aihe, asiasanat: HOPS, pedagogiikka, osaaminen, osaamisperusteisuus

Tiivistelmä: Osaaminen voi olla tietämistä, taitamista tai itseymmärryksellistä. Nämä määritykset edustavat välttämättömiä ja toisiaan täydentäviä tietämyksen ja osaamisen puolia muodostaen yhdessä saumattoman kokonaisuuden.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2018-11-14

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102938956

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Happo, I., Lehtelä, P-L., Liu, T., Pousi, J. & Karjalainen, A. 2018. Osaamisen käsite. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 8.12.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102938956.

Osaaminen voi olla tietämistä, taitamista tai itseymmärryksellistä. Nämä määritykset edustavat välttämättömiä ja toisiaan täydentäviä tietämyksen ja osaamisen puolia muodostaen yhdessä saumattoman kokonaisuuden.

Taidollinen osaaminen on käytännöllistä taitoa, joka on hankittu tekemisen kautta ja on sen vuoksi helposti sovellettavissa toiminnallisten tilanteiden hallintaan. Käytännön taito kehittyy vaiheittain erilaisten tapahtumien ja kokemusten kautta. Siinä on aina mukana myös persoonallinen kokemus ja arvot, joilla on toiminnassa ohjaava rooli. 

Taitaminen on luonteeltaan kokemuspohjaista, koska se on tuotettu käytännön ongelmanratkaisussa saadun kokemuksen kautta. Se on toiminnallista, koska tällainen tieto otetaan yleensä käyttöön vain todellisessa ongelmanratkaisutilanteessa. Sitä voidaan kuvata henkilökohtaiseksi, koska se rakentuu merkityksellisistä omakohtaisista kokemuksista. Taidollinen osaaminen on myös hiljaista tietoa, jota on vaikea sanallistaa, ja se voi usein jäädä tiedostamattomaksi, mikä selittyy ainakin osin päätöksenteon automatisoitumisella. 

Opiskelijan taidollisen osaamisen osoittaminen toteutuu parhaiten autenttisessa toimintaympäristössä tai sitä jäljittelevässä tilanteessa, jossa opiskelija voi tehdä osaamisensa havaittavaksi. Jos kyseessä on tuotteen valmistus tai työnäyte, joka voidaan toteuttaa kontekstista irrallaan, osaamisen osoittaminen on helppo järjestää. Kun osaamiseen yhdistyy esimerkiksi työyhteisössä toimimista, osaamisen osoittaminen tulee pyrkiä toteuttamaan mahdollisimman autenttisessa työympäristössä. Taidon osoittamisessa ja arvioinnissa on huomioitava tilannesidonnaisuus. Taito ilmenee parhaiten samankaltaisissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä, joissa se on hankittu. 

Tiedollinen osaaminen on teoreettista tietämistä, joka muodostuu käsitteistä ja ajatusmalleista. Teoreettista tietoa tarjoavat oppiaineet. Opiskelun aikana hankittu teoriatieto toimii tarttumapintana kokemuksen kautta hankitulle taidolliselle osaamiselle ja myös toisin päin: teorian merkitys avautuu liittyessään käytännön tekemisestä syntyneeseen kokemukseen. Teoreettinen tieto on välttämätöntä käytännölliseen toimintaan liittyvien perustelujen ymmärtämisessä ja käsittelyssä. Se rakentuu ja kehittyy toimijoiden vuorovaikutuksessa ja syvenee kriittisen keskustelun ja argumentoinnin kautta. 

Tiedollinen osaaminen sisältää ilmiöiden käsitteellistämistä ja syvällistä ymmärtämistä, ja osaaminen voidaan usein osoittaa joko kirjallisesti tai suullisesti. Yleensä se kuitenkin liittyy kiinteästi taidolliseen osaamiseen, koska pääsääntöisesti opiskelijan tulee osata soveltaa teoriatietoa käytännön tilanteissa. Samalla tavoin teorian hallinnan osoittaminen on usein välttämätöntä taitojen osoittamisen yhteydessä. Jos opiskelija toimii ilman teoriatietoa, hän tekee arviointeja, ennusteita ja toimintapäätöksiä arkiymmärrykseen perustuen. Työtehtävissä syntyviä yllätyksellisiä ilmiöitä ei kyetä analysoimaan tai käsitteellistämään ilman teorian osaamista, mikä voi johtaa virheisiin ja jopa vaaratilanteisiin. 

Kolmas osaamisen osatekijä, itseymmärryksellinen osaaminen – metakognitio – liittyy aina henkilön omaan toimintaan ja sen ohjaukseen. Itseymmärrykseen liittyy opiskelijan itsesäätely ja korkean asteen ajattelun taidot. Itseymmärryksellisessä osaamisessa ei ole kyse sen tietämisestä, miten jokin tehtävä tehdään. Kysymys on siitä, että henkilö osaa arvioida toimintakykyään suhteessa tilanteen vaatimuksiin ja osaa hallita ja säädellä omaa toimintaansa niin, että saa tehtävän suoritetuksi. Tuloksellista toimintaa edistävät pystyvyysuskomukset ovat oleellinen osa itseymmärryksellistä osaamista. 

Hyvästä itseymmärryksellisestä osaamisesta kertoo henkilön kyky analysoida ja perustella tekemiään ratkaisuja ja kokemusten ymmärtämiseen perustuva itsensä johtaminen. Itseymmärryksellisestä osaamisesta kertoo myös jatkuva itsearviointi oman toiminnan kehittämisessä.

Itseymmärryksellinen osaaminen yhdistää tiedon ja taidon käyttöä, joten sillä on osaamisen osoittamisessa erityinen rooli. Itseymmärryksellisen osaamisen osoittaminen vaatii yleensä tuekseen sekä käytännön taidon että tiedollisen osaamisen toiminnallisen yhteyden. Esimerkiksi ongelmanratkaisutilanteessa opiskelijan tulee osata varsinaisen ratkaisun lisäksi myös suunnitella, arvioida ja sovittaa oma toiminta suhteessa tilanteen vaatimuksiin ja perustella valintansa. Arvioijan haasteena on tämän kokonaisuuden huomioon ottaminen ja luotettavan arvioinnin tekeminen.

 

Lukemistoa

Happo, I. & Lehtelä, P. 2015. Osaamisen osoittaminen – praktista toimintaa ja syvällistä ajattelua. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 8. Oulu.

Happo, I. & Perunka, S. 2016. Miten Sinä haluaisit osaamisesi osoittaa? Henkilökohtaistetun opintopolun toteutuminen Ammatillisen opettajakorkeakoulun opetusharjoittelussa Oulun ammattikorkeakoulussa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 18 (2).

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus