Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 56/2018

Osaamisperusteisuus työelämäyhteistyössä ammatillisella toisella asteella

Metatiedot

Nimeke: Osaamisperusteisuus työelämäyhteistyössä ammatillisella toisella asteella. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja

Tekijä: Mäntykangas Ulla; Kilja Päivi; Kotimäki Erja

Aihe, asiasanat: HOPS, pedagogiikka, osaaminen, osaamisperusteisuus

Tiivistelmä: Toisen asteen ammatillisen koulutuksen päätehtävänä on tuottaa osaamista, jolla pärjätään tulevaisuuden työmarkkinoilla. Tavoitteena on lisäksi edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä, tukea elinikäistä oppimista ja kehittää työelämää. Ammatillisessa koulutuksessa tutkinnot ja niiden osat on rakennettu työelämän toimintakokonaisuuksiksi ja ammattitaitovaatimukset on ilmaistu ammattitaitona ja osaamisena, jota työelämässä tarvitaan. Osaamisperusteisuuden lähtökohtana on tunnistaa ja tunnustaa opiskelijan jo saavuttama osaaminen sekä henkilökohtaistaa puuttuvan osaamisen hankkiminen ja osaamisen osoittaminen.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2018-11-14

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102938958

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Mäntykangas, U., Kilja, P. & Kotimäki, E. 2018. Osaamisperusteisuus työelämäyhteistyössä ammatillisella toisella asteella. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 22.5.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102938958.

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen päätehtävänä on tuottaa osaamista, jolla pärjätään tulevaisuuden työmarkkinoilla. Tavoitteena on lisäksi edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä, tukea elinikäistä oppimista ja kehittää työelämää. Ammatillisessa koulutuksessa tutkinnot ja niiden osat on rakennettu työelämän toimintakokonaisuuksiksi ja ammattitaitovaatimukset on ilmaistu ammattitaitona ja osaamisena, jota työelämässä tarvitaan. Osaamisperusteisuuden lähtökohtana on tunnistaa ja tunnustaa opiskelijan jo saavuttama osaaminen sekä henkilökohtaistaa puuttuvan osaamisen hankkiminen ja osaamisen osoittaminen.

Työpaikkojen merkitys oppimisympäristöinä korostuu ja koulutuksen järjestäjillä on haasteena tukea niissä osaamisperusteisuuden toteutumista. Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen lisääntymisen myötä uhkakuvana on esitetty osaamisen kaventumista. Oppiiko opiskelija työpaikalla vain "talon tavoille" vai saavuttaako hän riittävän laajan ammatillisen osaamisen ja työelämävalmiudet toimia myös muilla työpaikoilla? Alueellisesti ja alakohtaisesti haasteena voi olla sellaisten paikkojen riittävyys ja saatavuus, joissa opiskelija voi kehittää osaamistaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. 

Työelämä on esittänyt kriittisiä näkökulmia aikaan sitomattomaan osaamisen hankkimiseen: Heti osaamisen saavuttamisen jälkeen opiskelija siirtyy toisen tutkinnon osan suorittamiseen. Oppiiko hän näin sitkeyttä, toistuvien asioiden sietämistä ja sinnikkyyttä? 

Lainsäädäntö asettaa koulutuksen järjestäjälle reunaehtoja, mutta myös vapauksia suunnitella, toteuttaa ja arvioida laadukasta, osaamisperusteista työelämäyhteistyötä. Koulutuksen järjestäjä kantaa aina päävastuun opiskelijoiden osaamisen kehittymisen varmistamisesta ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen laadusta. 

Laadukas osaamisperusteinen työelämäyhteistyö vaatii kokonaisvaltaisen suunnitelman siitä, millaiset prosessit koulutuksen järjestäjällä on henkilökohtaistettuun työpaikalla tapahtuvan osaamisen hankkimiseen sekä miten työelämän toiveet ja näkemykset otetaan huomioon. Työpaikalla tapahtuva koulutus on osa koulutuksen järjestäjän ja myös työpaikan strategista kehittämistä ja yhteistä kehittämiskumppanuutta, jota tulee johtaa. Kokonaissuunnittelussa päätetään, miten työpaikat innostetaan mukaan osaksi ammatillista koulutusta ja perehdytetään osaamisperusteisuuteen. 

Yhteistyössä suunnitellaan, miten tutkinnon perusteet ohjaavat osaamisen hankkimista työpaikoilla ja miten varmistetaan laadukas opiskelijan ohjaaminen ja osaamisen arviointi. Ratkaistava on lisäksi, miten osaamisperusteisen työelämäyhteistyön toteutumista arvioidaan ja miten tietoa käytetään prosessin jatkuvaan parantamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa suunnitelmallista, organisoitua toimintaa ja vuorovaikutusta kaikilla toimijatasoilla koulutusorganisaatioiden ja työpaikkojen johdosta opettajan ja työpaikkaohjaajan väliseen yhteistyöhön. 

Edellytyksenä onnistumiselle on vastuiden määritteleminen, sujuva tiedonkulku ja toimijoiden riittävä osaaminen. Tarvitaan resursseja opiskelijoiden perehdyttämiseen, ohjaamiseen ja arviointiin sekä työpaikkaohjaajien perehdytykseen ja tukemiseen työpaikalla tapahtuvan koulutuksen aikana. Tiedottamisella varmistetaan, että osapuolet ovat tietoisia keskeisistä säädöksistä, vaadittavasta osaamisesta, osaamisperusteisuudesta ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen merkityksestä.

Työpaikalla tapahtuvaa koulutusta suunniteltaessa lähtökohtana on opiskelijan osaamistarpeiden ja työpaikan tarjoamien mahdollisuuksien yhteensovittaminen Työpaikkaohjaajat osallistuvat suunnitteluun yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa ennen työpaikalla tapahtuvan koulutuksen alkua. Tutkinnon perusteissa määritellyt ammattitaitovaatimukset on hyvä purkaa yhteiseksi ymmärrykseksi ja kartoittaa, miten osaaminen työpaikassa voidaan hankkia. Samoin tarvitaan yhteinen näkemys siitä, millaista ydinosaamista opiskelijalla on jo oltava ennen työpaikalla tapahtuvaa koulutusta, mikä osaaminen työpaikalla on luontevaa hankkia ja millä arviointimenetelmillä opiskelijaa arvioidaan ja miten kriteereitä tulkitaan.

Laadukas työpaikalla tapahtuva koulutus onnistuu, kun työympäristössä on tarjolla tuotanto- ja palvelutoimintaa sekä työtehtäviä ja työvälineitä, jotka mahdollistavat tutkinnon perusteiden edellyttämän ammattitaidon hankkimisen ja osaamisen näyttämisen. Työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen soveltuvalla työpaikalla on myös ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä henkilöstö. Tarvitaan toimintamalleja tai -järjestelmiä, joiden avulla saadaan tieto siitä, missä työpaikoissa kulloinkin suoritettavan tutkinnon osan osaamista voidaan hankkia. 

Työpaikkojen kartoituksilla ja osaamisen hankkimisen mahdollisuuksia kuvaavilla työpaikkarekistereillä on tehty mahdolliseksi se, että opiskelija itse voi olla aktiivisemmin mukana tekemässä valintoja osaamisen hankkimista suunniteltaessa. Kun työpaikan tuotteet ja palvelut, työtehtävät ja työpaikan valmius toimia oppimisympäristönä ovat koottuna tietona ja niitä voidaan verrata tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin, koulutuksen järjestäjä pystyy tiedottamaan opiskelijoita paremmin työpaikkojen erilaisista mahdollisuuksista.

Työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointiosaamiseen liittyvät perehdytyksen tarpeet on tärkeää tunnistaa ja huolehtia osaamisen päivittämisestä. Koulutuksen järjestäjä tarjoaa myös työpaikkaohjaajille yksilöllisiä ja joustavia mahdollisuuksia hankkia osaamista vaikkapa palautteen antoon tai erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaamiseen. Opetushenkilöstön ajantasainen työelämäosaaminen edesauttaa yhteisymmärryksen syntymisessä ja sujuvassa kommunikoinnissa työpaikkojen kanssa.

Opiskelijalla täytyy olla riittävät valmiudet työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Opiskelijan osallisuutta työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun ja toteutukseen tuetaan riittävällä perehdyttämisellä tavoitteisiin, ohjaukseen, näyttöjen toteutukseen ja arviointiin. Lisäksi opiskelija tarvitsee tietoa muun muassa työpaikan pelisäännöistä, työtehtävistä ja työturvallisuudesta. 

Osallistamalla ja työelämässä toimimisen valmiuksia kehittämällä voidaan tukea opiskelijoiden sitoutumista työpaikalla tapahtuvaan osaamisen hankkimiseen. Yhteydenpitoon opiskelijan, työpaikkaohjaajan, ja opettajan välillä ja perehdytyksen tueksi tarvitaan toimivia, myös digitaalisia, vuorovaikutteisia viestintätapoja ja matalan kynnyksen ratkaisuja.

Onnistunut työelämäyhteistyö osaltaan varmistaa tutkintojen toimeenpanon laatua. Palautteen kerääminen ja analysointi työpaikalla tapahtuvan osaamisen hankkimisen prosessista eri osapuolilta ja kaikilta toimijatasoilta (esimiehiltä, työpaikkaohjaajilta, opettajilta, opiskelijoilta) on osa osaamisperusteisen työelämäyhteistyön laadun hallintaa. Palautetieto edesauttaa kehittämisyhteistyön ja toimintatapojen jatkuvaa parantamista. Palautteen keräämiselle ja ennen kaikkea tulosten tarkastelulle on hyvä kehittää innostavia ja vuorovaikutteisia foorumeita, kuten tutkinto- tai alakohtaisia työelämäyhteistyötapaamisia, kuulemistilaisuuksia tai työpajoja. 

On tärkeää, että työelämän edustajat tulevat kuulluksi työelämäyhteistyön kehittämisessä ja saavat itse myös palautetta omasta toiminnastaan. Osallistamalla ja kehittämällä vaikuttamisen mahdollisuuksia, voidaan tuottaa aitoa lisäarvoa eri osapuolille yhteistyöhön sijoitetusta ajasta. Parhaimmillaan palaute kehittää osaamisperusteisen työelämäyhteistyön prosessia systemaattisesti ja luo yhteistyöhön aivan uusia toimintatapoja. 

 

Lukemistoa

Korpi, A., Hietala, R., Kiesi, J. & Räkköläinen, M. 2018. Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja toiminnan tehokkuus. Osaamisperusteisuuden tila. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 85/2017. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki.

Räisänen, A. & Goman, J. 2018. Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja toiminnan tehokkuus Politiikkatoimien vaikutusten arviointi (ex ante). 2018. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 86/2017. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki.

Ohjaan.fi. Laadukas työpaikalla tapahtuva oppiminen - itsearviointikriteeristö

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus