Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 56/2018

Osaamisperusteinen ohjaus systeemisestä näkökulmasta

Metatiedot

Nimeke: Osaamisperusteinen ohjaus systeemisestä näkökulmasta. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja

Tekijä: Laajala Tiina; Lehtelä Pirjo-Liisa; Korento Kati

Aihe, asiasanat: HOPS, pedagogiikka, osaaminen, osaamisperusteisuus

Tiivistelmä: Osaamisperusteisessa koulutuksessa korostuu ohjauksen merkitys. Osaamisperusteisuus tarkoittaa ohjauksen näkökulmasta tarkasteltuna, että keskiössä on koko ajan opiskelijan toimijuus suhteessa hänen omaan oppimisprosessiinsa ja sen avulla tapahtuvaan osaamisen kehittämiseen. Osaamisperusteisessa koulutuksessa opetuksen ja ohjauksen kokonaisuus rakentuu siten, että jokaisen opiskelijan on mahdollista rakentaa henkilökohtainen oppimisen polku, jolla hän etenee itselleen mielekkäimmällä tavalla.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2018-11-14

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102938959

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Laajala, T., Lehtelä, P-L. & Korento, K. 2018. Osaamisperusteinen ohjaus systeemisestä näkökulmasta. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 20.5.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102938959.

Osaamisperusteisessa koulutuksessa korostuu ohjauksen merkitys. Osaamisperusteisuus tarkoittaa ohjauksen näkökulmasta tarkasteltuna, että keskiössä on koko ajan opiskelijan toimijuus suhteessa hänen omaan oppimisprosessiinsa ja sen avulla tapahtuvaan osaamisen kehittämiseen. Osaamisperusteisessa koulutuksessa opetuksen ja ohjauksen kokonaisuus rakentuu siten, että jokaisen opiskelijan on mahdollista rakentaa henkilökohtainen oppimisen polku, jolla hän etenee itselleen mielekkäimmällä tavalla. 

Yhteisöllisyydellä on keskeinen sija osaamisen rakentamisen prosessissa. Osaamisen kehittyminen nähdään vuorovaikutuksellisena oman tiedon ja kokemuksen jakamisena oppijayhteisössä ja toisten osaamisen hyödyntämisenä. Opiskelija kehittää osaamistaan ja rakentaa ammatillista identiteettiään kiinteässä vuorovaikutuksessa opiskeluyhteisön tai muun vastaavan viiteryhmän kanssa.   

Osaamisperusteinen ohjaus pohjautuu konstruktivistiseen ja systeemiteoreettiseen näkemykseen ohjauksesta. Lähtökohtana on opiskelijan elämäkentän kokonaisuus, hänen tilanteensa ja tarpeensa saada tukea omalla polullaan.  Elämänkenttäajattelu tarkoittaa, että ohjauksessa ei rajauduta pelkästään oppimisprosessin ohjaukseen. Ohjaajan rooli on tukea oppijaa vahvuuksien ja osaamisten tunnistamisessa sekä ura- että elämänpolkuun liittyvissä päätöksentekoprosesseissa. Ohjaaja nähdään opiskelijan rinnalla kulkijana, joka ei neuvo ja anna ohjeita, vaan kannustaa vastuuseen ja itsenäiseen päätöksentekoon. 

Opiskelija tuo ohjausprosessiin useita omaan elämäänsä ja urapolkunsa rakentamiseen vaikuttavia eri tasoisia systeemejä. Systeemien tasot ovat vuorovaikutussuhteessa keskenään, jolloin muutos jollain tasolla vaikuttaa tavalla tai toisella muihin tasoihin.

Ensimmäinen systeemitaso on yksilön taso, joka pitää sisällään opiskelijan persoonallisuuden, arvot, minäkäsityksen, kiinnostuksen kohteet ja kyvykkyydet. Yksilötasoon liittyviä tekijöitä ovat myös terveys, sukupuoli ja etninen tausta. Ohjauksen lähtökohtana tämä tarkoittaa, että opiskelija tunnistaa ja sanoittaa arvojaan, vahvuuksiaan ja kiinnostusten kohteitaan omiksi tavoitteikseen.

Toinen taso muodostuu lähiympäristöön kuuluvista viiteryhmistä kuten perhe, suku, ystävät sekä työ-, opiskelu- ja harrastusyhteisöt. Ohjauksessa tämä merkitsee henkilökohtaisen elämän kuten perhetilanteen vaikutuksen huomiointia opiskelijan henkilökohtaisen opintopolun muotoutumiseen. Oma opiskeluryhmä ja opintopiiri ovat keskeisiä opintopolulla vaikuttavia lähiympäristön systeemejä. 

Kolmannen systeemitason muodostavat lähiyhteisöä laajemmat organisaation ja yhteiskunnan tason järjestelmät sekä fyysinen, ekologinen ja maantieteellinen ympäristö. Opintojen aikana saattaa opiskelijan tilanne työmarkkinoilla muuttua, hän vaihtaa työpaikkaa, pääsee töihin tai joutuu työttömäksi. Myös asuinpaikkakunnan vaihto tuo haasteita opiskeluun. Muutostilanteissa keskitytään tukemaan opiskelijaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman muokkauksessa uusien vaatimusten mukaiseksi. 

Neljäs taso systeemiteoreettisessa ajattelussa tuo mukaan aikaperspektiivin, jolloin opiskelijan systeemien ja opintopolun vuorovaikutusta tarkastellaan ajallisella jatkumolla. Menneisyydellä on keskeinen merkitys sille, millaisena nykyhetki näyttäytyy ja kuinka nämä yhdessä luovat pohjan tulevaisuuden suunnittelulle. Ohjauksella pyritään aina tukemaan opiskelijan suuntautumista tulevaisuuteen. Osaamisen itsearvioinnissa opiskelija syventyy omaan elämän- ja urahistoriaansa reflektoimalla eri elämänkonteksteissa hankkimaansa osaamista. Opintojen loppuvaiheessa suunnitelmat oman osaamisen kehittämiseksi ja työelämän osaamistarpeiden muutostrendien pohdinta ovat tärkeää tulevaisuustyötä. Tulevaisuussuuntautuneella ohjauksella valmennetaan opiskelijaa oman osaamisen kehittämiseen liittyvien valintojen tekemiseen koko työuran aikana, sekä tuetaan tulevaisuusoppimisen kehittymistä.

Ohjausmuotoina osaamisperusteissa koulutuksessa käytetään henkilökohtaisia keskusteluja sekä ryhmäohjausta. Ohjaus voi olla joko kasvokkaista tai verkon välityksellä tapahtuvaa, tilanteen vaatimuksista kulloinkin riippuen. 

 

Lukemistoa

Patton, W. & McMahon, M. 2006. The systems theory framework of career development and counseling: connecting theory and practice. International Journal for the Advancement of Counseling 28 (2), 153–166.

Peavy, R.V. 2006. Sosiodynaamisen ohjauksen opas. Helsinki: Psykologien kustannus.

Savickas, M., Nota, L., Rossier, J., Dauwalder, J.-P., Eduarda, M., Guichard, J., Soresi, S., van Esbroeck, R. & van Vianen, A. 2009. Life designing: A paradigm for career construction in the 21st century. Journal of Vocational Behavior 75, 239–250.

Van Esbroeck, R. & Watts, A. G. 1998. New skills for a holistic career guidance model. International Careers Journal, 26th June 1998.

Ahvenainen, M., Korento, K., Ollila, J., Jokinen, L., Lehtinen, N. & Ahtinen, J. 2014. Tulevaisuus – paljon mahdollista. Tulevaisuusohjauksen ajatuksia ja tekoja. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. Painosalama Oy, Turku.

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus