Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 56/2018

Kohti oikeaa ymmärrystä ja oikeaa osaamista

Metatiedot

Nimeke: Kohti oikeaa ymmärrystä ja oikeaa osaamista. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja

Tekijä: Heiskari Kari; Karjalainen Asko; Tikkanen Saara

Aihe, asiasanat: HOPS, pedagogiikka, osaaminen, osaamisperusteisuus

Tiivistelmä: Uskomme, että osaamisperusteisen mallin avulla koulutus voi tuottaa aiempaa parempaa, uskottavampaa ja työelämän kannalta käyttökelpoisempaa osaamista. Jotta tässä onnistutaan, osaamisen tunnistamisen ja osaamisen kehittämisen toimenpiteiden täytyy johtaa oikeaan lopputulokseen. Jos osaaminen tunnistetaan riittäväksi ilman että se on sitä, syntyy osaamisharha ja tehdään karhunpalvelus sekä oppijalle että työelämälle. Jos väärää osaamisen tunnistamista käytetään perusteena puuttuvan osaamisen hankkimiseen, saatetaan vahvistaa väärän oppimisen jatkumoa.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2018-11-14

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102938961

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Heiskari, K., Karjalainen, A. & Tikkanen, S. 2018. Kohti oikeaa ymmärrystä ja oikeaa osaamista. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 20.5.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102938961.

Uskomme, että osaamisperusteisen mallin avulla koulutus voi tuottaa aiempaa parempaa, uskottavampaa ja työelämän kannalta käyttökelpoisempaa osaamista. Jotta tässä onnistutaan, osaamisen tunnistamisen ja osaamisen kehittämisen toimenpiteiden täytyy johtaa oikeaan lopputulokseen. Jos osaaminen tunnistetaan riittäväksi ilman että se on sitä, syntyy osaamisharha ja tehdään karhunpalvelus sekä oppijalle että työelämälle. Jos väärää osaamisen tunnistamista käytetään perusteena puuttuvan osaamisen hankkimiseen, saatetaan vahvistaa väärän oppimisen jatkumoa.

Jos oppijan osaaminen ei ole riittävää, osaamisen opettajan tehtävä on auttaa häntä ymmärtämään puutteelliset kohdat. Puutteellisen osaamisen taustalla saattaa olla väärin ymmärrettyä teoriaa, vanhentuneeseen tietoon pohjautuvaa käsitystä tai kokeilemalla opittua ja tavaksi muodostunutta suppeaa käytäntöä. 

Varsinainen ongelma piilee siinä, että oppijan virheelliset käsitykset eivät helposti muutu koulutuksen aikana vaan ne liian usein pysyvät ennallaan, joskus jopa vahvistuvat. Oppija selittää havainnoimiaan ilmiöitä ja oppii uutta vain olemassa olevan käsityksensä pohjalta. Alustavat käsitykset – virheelliset tai oikeelliset – luovat perustan, joille muodostetaan jäsentyneempi ymmärrys opiskeltavasta asiasta. Osaamisen opettajan tehtävä on tietää, tunnistaa ja auttaa poisoppimaan virheelliset käsitykset. 

Ihmiset saattavat pitää sitkeästi kiinni vääristä käsityksistään, vaikka heille on opetettu uusi selitysmalli. Luonnontieteissä oppijalla on usein virheellisiä arkikokemukseen pohjautuvia käsityksiä fysikaalisten ominaisuuksien suhteen. Lapsesta asti olemme esimerkiksi oppineet: "Laita ulko-ovi kiinni, ettei kylmä tule sisään". Tämän opitun tiedon perusteella useat ovat luoneet käsityksen lämmön siirtymisestä kylmästä lämpimään. Jo peruskoulun fysiikan lämpöopin tunneilla opettaja opettaa, että vapaassa lämmönsiirtymisessä lämpö siirtyy aina lämpimästä kylmään. Valitettavan usein opettajan opetukset eivät muuta oppijan opittua käsitystä lämmönsiirtymisestä, vaan oppijan mielestä lämpö siirtyy edelleen kylmästä lämpimään lapsena opitun tiedon mukaisesti. 

Humanistisilla aloilla ennakkokäsityksiin sisältyy puolestaan stereotyyppejä ja yksinkertaistuksia. Historia saatetaan esimerkiksi ymmärtää yksipuolisesti hyvien ja pahojen kamppailuksi. Opettajien voi olla vaikea luopua opettajakeskeisestä toiminnasta, vaikka he saavat perusteellisen valmennuksen uuteen pedagogiikkaan. Vanhat tavat salaisesti uskotaan uusia paremmiksi, ja ajatellaan, että opetuksen tilanteissa ollaan siten turvallisella pohjalla.

Ratkaisevaa osaamisperusteisessa opetuksessa on, että se auttaa oppijat paljastamaan ennakkokäsityksensä opittavasta aiheesta ja tarjoaa heille tilaisuuden käsitysten kyseenalaistamiseen ja täydentämiseen. Osaamisen opettaja rakentaa tehtäviä ja tilanteita, joissa oppijoiden ajattelutavat tulevat esille. Hän käyttää näitä tietoja lähtökohtana uuden oppimiselle ja seuraa oppijoiden muuttuvia käsityksiä opetuksen edetessä.

Tarinassa Kala on kala, uusi tieto tulee osaksi aiemmin muodostettua käsitystä. Tarina kertoo kalasta, joka halusi tietää, miltä olennot näyttävät kuivalla maalla. Kala ystävystyy sammakonpoikasen kanssa, joka kasvettuaan siirtyy maan pinnalle. Sammakko palaa lampeen kuvailemaan kalalle näkemiään ihmisiä ja eläimiä. Tarinassa on kuvattu, miten kala kuvittelee mielessään jokaisen hahmon näyttävän kalalta niin, että hahmoa on muunneltu vain sen verran, mitä sammakon kuvaukset ovat vaatineet. Tarina havainnollistaa vaaran siinä, miten voi käydä, kun ihminen rakentaa uutta tietoa aiemman ymmärryksensä pohjalle.

Lukemistoa

Lionni, L. 1970. Fish is Fish. New York: Scholastic Press.

Aebli, H. 1991. Opetuksen perusmuodot. Helsinki: WSOY.

Lavonen, J., Meisalo, V. et al. Oppilaiden ennakkokäsitykset

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus