Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 56/2018

Taidon poisoppiminen

Metatiedot

Nimeke: Taidon poisoppiminen. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja

Tekijä: Tenno Tiiu; Karjalainen Asko; Erkkilä Raija

Aihe, asiasanat: HOPS, pedagogiikka, osaaminen, osaamisperusteisuus

Tiivistelmä: Uusi osaaminen rakentuu aiemmin opitulle. Työelämässä tai koulutuksessa hankittu osaaminen voi olla edelleen täysin oikeaa ja käyttökelpoista, vaikka sen omaksumisesta olisikin jo aikaa. Hyvä arviointi kertoo osaamisen ajantasaisuuden. Jos osaaminen on vaatimusten mukaista, mutta joltain osin puutteellista, sitä täydennetään puuttuvilta osiltaan. Jos arvioinnissa havaitaan, että osaaminen on nykytietämyksen mukaan vanhentunutta ja vaatii päivittämistä tai täydellistä uudistamista, kysymys on opiskelijan kannalta vanhan osaamisen poisoppimisesta.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2018-11-14

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102938962

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Tenno, T., Karjalainen, A. & Erkkilä, R. 2018. Taidon poisoppiminen. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 12.11.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102938962.

Uusi osaaminen rakentuu aiemmin opitulle. Työelämässä tai koulutuksessa hankittu osaaminen voi olla edelleen täysin oikeaa ja käyttökelpoista, vaikka sen omaksumisesta olisikin jo aikaa. Hyvä arviointi kertoo osaamisen ajantasaisuuden. Jos osaaminen on vaatimusten mukaista, mutta joltain osin puutteellista, sitä täydennetään puuttuvilta osiltaan. Jos arvioinnissa havaitaan, että osaaminen on nykytietämyksen mukaan vanhentunutta ja vaatii päivittämistä tai täydellistä uudistamista, kysymys on opiskelijan kannalta vanhan osaamisen poisoppimisesta. 

Poisoppiminen osaamisen kehittämisessä

KUVA 1. Poisoppiminen osaamisen kehittämisessä 

Poisoppiminen on mutkikas mentaalinen prosessi, ja se voi olla kokemuksellisesti vaikeaa. Ongelma voi ilmetä palaamisena vanhaan tapaan ammattikäytännössä, kun uusi osaaminen on osoitettu. Vaikka uusi taito näyttäisikin opitun oikein, talonrakentajan voi olla helpompaa ja nopeampaa tehdä työ vanhalla tavalla. Vanha tapa on sisäistetty ja siitä on runsaasti onnistumisen kokemuksia. Poisoppiminen on yksi asiantuntijan suurimmista haasteista sekä koulutuksessa että normaalissa työelämässä.

Vaikka tiedon ja taidon elementit ovat yhtä lailla mukana osaamisen kokonaisuudessa, voi taitoihin liittyvää rutinoitumista pitää tietoperustaa voimakkaampana. Vanhasta tavasta tehdä asioita voi olla vaikeampaa luopua kuin ajattelutavasta. Toimintatapoina opittu on pysyvämpää kuin teorian tasolla oppiminen. Mitä syvemmin jotakin on omaksuttu ja mitä pidempään sitä on käytännössä harjoitettu, sitä vaikeampaa siitä voi olla luopua. 

Oppiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma ja vaikuttaa ihmisen mielenmaailmaan paljon syvemmin kuin vain oppimisen kohteena olevan asiasisällön suhteen. Oppiminen rakentaa minäkäsitystä, pystyvyysuskomuksia ja persoonaa. Poisoppiminen voi vastaavasti horjuttaa näitä. Kaikki tämä tapahtuu tiedostamattomien psykologisten prosessien tasolla. Poisoppimisen käynnistämiseen tarvitaan sanallistamisen lisäksi myönteinen tunnelataus.  

Normaalissa tilassa ihminen on yhtä osaamisensa kanssa. Osaaminen sitoo hänet ammatilliseen yhteisöön. Poisoppija saattaa joutua jättämään nykyiset tutut ammatilliset ajattelutavat ja samaistumisen kohteet. Tilalle syntyy kuitenkin uusia yhteyksiä. Poisoppimisen kaltaisessa rekonstruktiossa kyse on kehittymisestä, jossa tarkastellaan asiantilan koko elinkaarta, sen ristiriitoja ja mahdollisuuksia. Prosessia kantava voima, reflektiivisyys ihmisen toiminnassa, on luonteeltaan sosiaalista. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna poisoppiminen tarvitsee onnistuakseen tavoitteellisen dialogin toisen henkilön kanssa.  

Poisoppimisen kysymystä ei voi ratkaista kirjan sivulla. Osaamisen opettajan on hyödyllistä pitää asia mielessä ja kiinnittää siihen huomiota. Huolellinen keskustelu opiskelijan kanssa on perusedellytys onnistumisessa. Uusi taito täytyy oppia käsitteellisten perustelujen kautta ja sen edut suhteessa vanhaan tulee aidosti sisäistää myös tunnetasolla.


Lukemistoa

Bransford, J.D., Brown, A.L. & Cocking, R.R. (toim.) 2004. Miten opimme. Aivot, mieli, kokemus ja koulu. Committee on Developments in the Science of Learning. Helsinki: WSOY. 

Novak, J. & Gowin, D.B. 1993. Learning how to learn. Cambridge: Cambridge University Press.

Lehrer, R. & Chazan, D. 1998. Designing Learning Environments for Developing Understanding of Geometry and Space. Mahwah, NJ: Erlbaum.

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus