Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 56/2018

Aito kohtaaminen ja kuunteluosaaminen

Metatiedot

Nimeke: Aito kohtaaminen ja kuunteluosaaminen. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja

Tekijä: Erkkilä Raija; Happo Iiris; Aalto Sirpa

Aihe, asiasanat: HOPS, pedagogiikka, osaaminen, osaamisperusteisuus

Tiivistelmä: Osaava opettaja kohtaa ja kuuntelee toista ihmistä aidosti ja arvostavasti. Aito ja toisen ihmisen arvostava kohtaaminen johtaa hyvään kasvatukseen, opetukseen ja ohjaukseen. Kohtaaminen on osaamista, joka perustuu pitkälti jokaisen omaan ihmiskäsitykseen sekä eettisyyteen ja arvoperustaan. Hyvän ja aidon kohtaamisen edellytyksenä voidaan pitää läsnäoloa ja valmiutta hyväksyä toinen ainutkertaisena ihmisenä. Opettajuus merkitsee toimintaa ihmisten parissa ja opettajan työ pitää sisällään lukuisia kohtaamisia päivittäin. Käytännön kohtaamistilanteissa vaaditaan luottamusta, tilannetajua sekä kykyä kuulla ja nähdä toinen ihminen juuri siinä hetkessä.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2018-11-14

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102938969

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Erkkilä, R., Happo, I. & Aalto, S. 2018. Aito kohtaaminen ja kuunteluosaaminen. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 26.6.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102938969.

Osaava opettaja kohtaa ja kuuntelee toista ihmistä aidosti ja arvostavasti. Aito ja toisen ihmisen arvostava kohtaaminen johtaa hyvään kasvatukseen, opetukseen ja ohjaukseen. Kohtaaminen on osaamista, joka perustuu pitkälti jokaisen omaan ihmiskäsitykseen sekä eettisyyteen ja arvoperustaan. Hyvän ja aidon kohtaamisen edellytyksenä voidaan pitää läsnäoloa ja valmiutta hyväksyä toinen ainutkertaisena ihmisenä. Opettajuus merkitsee toimintaa ihmisten parissa ja opettajan työ pitää sisällään lukuisia kohtaamisia päivittäin. Käytännön kohtaamistilanteissa vaaditaan luottamusta, tilannetajua sekä kykyä kuulla ja nähdä toinen ihminen juuri siinä hetkessä. 

Aitoa kohtaamista kuvataan usein dialogin käsitteellä. Dialoginen ohjaussuhde on kasvatussuhde, jossa opettaja on vastuussa siitä, että hän tekee kaikkensa opiskelijan monipuolisen kasvun esittämiseksi. Dialogisuus –termi viittaa asenteeseen, jossa ohjaajana toimiva tukee ohjattavan inhimillistä kasvua ottamalla huomioon toisen ihmisen näkökulman. Dialogisuus on vastakohta alistamiselle ja kaikelle uteliaisuutta latistavalle toiminnalle. Dialogin yksi pahin uhka on "jo-tietäminen", mikä estää avoimen kanssakäymisen toisen ihmisen kanssa. Aito dialoginen kohtaaminen erittäin vaativa asia, mutta dialogin taitoon on mahdollista kasvaa, sillä se on kyky, jota voi itsessään kehittää.  

Dialogisuus viittaa suhteen molemminpuolisuuteen ja avoimessa dialogissa painopiste onkin vuorokuuntelussa enemmän kuin vuoropuhelussa. Aidon dialogin yksi tärkeimmistä edellytyksistä on ennen kaikkea toisen ihmisen kuunteleminen ja sen varmistaminen, että toinen osapuoli kokee tulevansa kuunnelluksi. Kuunteleminen on huomion antamista ja huomion antaminen on välittämistä. Kuuntelu on puhumistakin aktiivisempaa toimintaa. 

Voisiko kuuntelussa voi olla kysymys tietynlaisesta tiedostamattomastakin valtataistelusta, jossa ratkotaan kysymystä, kuka hallitsee tilannetta? Kuka puhuu ja ketä kuunnellaan? Aidossa ja arvostavassa kuuntelussa kiinnostavat ja uudet näkökulmat luodaan vastavuoroisesti yhdessä, jolloin yhteisen luomisessa ei eletä yhteistä valtataistelua. Paul Burns on pohtinut ja analysoinut kuuntelun tapoja ja tehnyt mielenkiintoisen luokittelun kuuntelutaidoista (taulukko 1). Hän nimeää ylimmän ja aidoimman kuuntelun tason "Uteliaan tietämättömäksi kuunteluksi". Kuulija ei oleta mitään ennakkoon, vaan asettaa itsensä ei-tietämisen tilaan. Tämänkaltainen kuuntelun taso merkitsee sitä, että molemmat osapuolet hyväksyvät ja ymmärtävät, ettei keskustelua voi viedä eteenpäin yksin. Joskus voi olla vaikeaa keskustella siten, että aidosti antaa tilaa toiselle osapuolelle kuuntelemalla häntä hyvin, koska silloin ei voi varmuudella ennustaa miten sosiaalinen tilanne etenee sen jälkeen. Jos kuuntelijan asenne on arvostava, se yleensä välittyy tilanteessa ja saa aikaan toisen osapuolen halukkaaksi keskusteluun. 

Kohtaamisen taitoja ja sen osana omaa kuunteluosaamistaan voi jokainen meistä itsessään kehittää, mutta miten? Liikkeelle voisi lähteä vaikkapa alla olevasta Paul Burnsin kuuntelutaitojen luokituksesta ja arvioida sen mukaisesti omia kuuntelutaitojaan. Millainen kuuntelija sinä olet?

TAULUKKO 1. Kuuntelun tasot Paul Burnsin mukaan TAULUKKO 1. Kuuntelun tasot Paul Burnsin (2001, tässä: Helske 2012) mukaan. Teoksessa Helske, P. 2012. Kuuntelun eri tasot. Verkko haltuun! = Nätet i besittning! –projekti 1.9.2009-30.9.2012. Seinäjoki: Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Hakupäivä 17.4.2018.  http://www.verkkohaltuun.fi/kaikkien_kirjasto/kuuntelun_eri_tasot

Ei kuuntele Omat ajatukset eivät liity siihen, mitä puhuja sanoo
Arvioiva kuuntelu Tavoitteena on omista lähtökohdista arvioida, mitä toisen puheessa on väärin/oikein
Itsekeskeinen kuuntelu Kuunnellaan puhetta, jotta voitaisiin kertoa omat mielipiteet ja kokemukset
Soveltava kuuntelu Kuunnellaan, jotta voitaisiin soveltaa kuultua jo tiedettyyn. Omat kokemukset ovat etualalla.
Merkityksen etsiminen Tarkkaavainen kuuntelu
Uteliaan tietämätön kuuntelu Toisen todellisuuden ymmärtäminen: virtaava kokemus. Avautuminen omille ja toisen kokemuksille


Lukemistoa

Ojanen, S. 2000. Ohjauksesta oivallukseen. Ohjausteorian kehittelyä. Oppimateriaaleja 99. Helsingin yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia: Palmenia-kustannus, 

Onnismaa, J. 2007. Ohjaus- ja neuvontatyö. Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Helsinki: Gaudeamus.

Wihersaari, J. 2011. Kohtaaminen – opettajuuden ydin? Väitöskirja. Kasvatustieteiden tiedekunta, Acta Electronica Universitatis Tamperensis 1030. Tampere: Tampere University Press. 

    Kuvalähteet

      Kommentit

      blog comments powered by Disqus