Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 56/2018

Positiivista osaamisperusteista pedagogiikkaa

Metatiedot

Nimeke: Positiivista osaamisperusteista pedagogiikkaa. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja

Tekijä: Wenström Sanna; Koukkari Marja; Guttorm Tomi

Aihe, asiasanat: HOPS, pedagogiikka, osaaminen, osaamisperusteisuus

Tiivistelmä: Positiivinen pedagogiikka on positiivisen psykologian periaatteiden soveltamista opetuksessa. Se tarkoittaa voimavaroihin ja vahvuuksiin perustuvaa lähestymistapaa, huomion kiinnittämistä myönteisiin, onnistumisiin ja oppimista edistäviin asioihin.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2018-11-14

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102938970

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Wenström, S., Koukkari, M. & Guttorm, T. 2018. Positiivista osaamisperusteista pedagogiikkaa. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 19.11.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102938970.

Positiivinen pedagogiikka on positiivisen psykologian periaatteiden soveltamista opetuksessa. Se tarkoittaa voimavaroihin ja vahvuuksiin perustuvaa lähestymistapaa, huomion kiinnittämistä myönteisiin, onnistumisiin ja oppimista edistäviin asioihin. 

Positiivisen psykologian ja pedagogiikan keskeisenä tavoitteena on hyvinvoinnin vahvistaminen ja hyvinvoinnin opettaminen kouluissa muiden taitojen rinnalla. Parhaimmillaan positiivinen pedagogiikka tuottaa hyvinvointia ja kukoistusta sekä opiskelijoille että opetus- ja ohjaushenkilöstölle. 

Positiiviseen pedagogiikkaan liittyvät olennaisesti erilaiset harjoitukset, joiden tarkoituksena on esimerkiksi virittää myönteisiä tunteita tai tutustuttaa vahvuuksiin. Opettajille suunnatun kirjallisuuden ja koulutusten myötä erilaiset positiivisen pedagogiikan työkalut, kuten vahvuuskortit tai positiivinen CV alkavat olla tuttuja peruskouluissa. Tämän vuoksi on tärkeää pohtia, miten positiivista pedagogiikkaa voisi hyödyntää ja soveltaa myös ammatillisessa koulutuksessa, ja miten se kytkeytyy osaamisperusteiseen ajatteluun. Millaista voisi olla positiivinen osaamisperusteinen pedagogiikka? 

Ammatillisen koulutuksen lähtökohtina ovat vahvuuksille perustuva yksilöllinen polku sekä työelämässä tarvittavan osaamisen ja valmiuksien hankkiminen. Elinikäinen oppiminen, ammatillinen ja henkilökohtainen kasvu sekä työkyvyn ylläpitäminen edellyttävät väistämättä hyvinvointia sekä positiivista käsitystä omista vahvuuksista oppijana ja osaajana. Innostuksen ja oman intohimon löytäminen ovat ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksia opiskelijalle. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa positiivinen osaamisperusteinen pedagogiikka on oiva työväline, jossa yksittäisten harjoitusten sijaan korostuu kokonaisuus. Merkitystä on jokaisen opettajan ajattelulla, toimintatavoilla, ohjauskäytänteillä mutta myös yhteisön vuorovaikutuksella ja organisaation rakenteilla, prosesseilla ja toimintakulttuurilla. Yhdessä ne muodostavat oppimisympäristön, joka parhaimmillaan tuottaa pedagogista hyvinvointia ja innostaa osaamisen hankkimiseen nyt ja tulevaisuudessa. 

Osaamisperusteisuus on luonteva tapa toteuttaa positiivista pedagogiikkaa ammatillisessa koulutuksessa. Siinä lähtökohtana ovat opiskelijan vahvuudet ja osaaminen. Opettajalla on tärkeä rooli niiden havaitsemisessa ja sanallistamisessa hyödyntäen esimerkiksi erilaisia vahvuuskartoituksia. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin kohtaaminen ja aito kiinnostus opiskelijaa kohtaan. Näin osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessi voi olla opiskelijalle voimaannuttava kokemus, joka luo motivaatiota ja sitoutumista ja rakentaa luottamuksellista ohjaussuhdetta opettajan ja opiskelijan välillä. 

Osaamisperusteisuus kytkee osaamisen hankkimisen työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin. Positiivinen pedagogiikka kiinnittää huomion yleisiin työelämävalmiuksiin ja siirrettäviin taitoihin, jotka eivät ole sidoksissa tiettyyn ammattialaan vaan laajempaan osaamisidentiteettiin. Positiivisen psykologian luonteenvahvuuksia on esimerkiksi kutsuttu tulevaisuuden työelämätaidoiksi. Vahvuudet voivat nousta myös eri tavoin hankitusta osaamisesta, taidoista tai henkilökohtaisista ominaisuuksista. Ne ovat usein avaintekijöitä myös työllistymisen, työssä viihtymisen, työssä menestymisen sekä työhyvinvoinnin kannalta. 

Osaamisperusteinen pedagogiikka on lähtöasetelmaltaan positiivista. Oppiminen ja osaamisen hankkiminen pitävät sisällään ajatuksen myönteisestä muutoksesta, joka on myös positiivisen psykologian ja pedagogiikan ydinajatus. Myös kaikki hyvän opettajuuden elementit sisältyvät positiiviseen pedagogiikkaan, kuten erilaisuuden huomioiminen ja arvostaminen, opiskelijan rohkaiseminen ja kannustaminen sekä myönteinen palaute. Positiivisen pedagogiikan merkitys on sen tarjoamissa käsitteissä ja malleissa, joiden varassa omasta opettajuudesta voi tulla tietoisemmaksi ja kehittyä edelleen. Esimerkiksi PERMA-mallin avulla voi tarkastella sekä omaa toimintaa että oppimisympäristöjä: Tuottavatko ne myönteisiä tunteita, työn ja opiskelun imua ja sitoutumista, tukevatko ne ihmissuhteita ja vuorovaikutusta, luovatko ne merkityksellisyyttä ja edistävätkö ne kyvykkyyden kokemista. 

Positiivinen pedagogiikka tarjoaa paljon erilaisia menetelmiä, mutta se on enemmän kuin menetelmät. Se on myös paljon enemmän kuin myönteinen ajattelu. Se on opettajan kokonaisvaltainen työorientaatio, positiivinen linssi, jonka kautta on mahdollista tunnistaa opiskelijan vahvuuksia, osaamista ja potentiaalia, jotka vievät kohti hyvää elämää ja työelämää. Positiivisesta pedagogiikasta hyötyvät kaikki opiskelijat, myös enemmän tukea tarvitsevat. Yksilölliset vahvuudet korostuvat erityisesti silloin, jos oppimisessa tai elämässä on muita haasteita. Tukemalla vahvuuksia tuemme myös hyvinvointia ja hyvän työelämän edellytyksiä. 

Positiiviseen psykologian yksi etu on, että se tarjoaa myös opettajalle työkaluja oman hyvinvointinsa ylläpitämiseen. Kiinnittämällä huomiota myönteiseen toimintaan ja vaalimalla myönteisiä tunteita on mahdollista vahvistaa yksilöllisiä ja yhteisöllisiä voimavaroja, resilienssiä, joka auttaa kohtaamaan haastavia tilanteita arjessa ja jaksamaan muutoksessa. Kuten tämän kirjan alussa todetaan, vain hyvinvoiva ja työstään innostunut opettaja voi sytyttää opiskelijan liekkiin. Opettajien innostuksessa piilee myös tuloksellisen, laadukkaan ja kehittyvän ammatillisen koulutuksen siemen. 


Lukemistoa

Leskisenoja, E. 2017. Positiivisen pedagogiikan työkalupakki. Jyväskylä: PS-Kustannus.

Sandberg, E. & Vuorinen, K. 2015. Kohti vahvuusperustaista opetusta positiivisen pedagogiikan keinoin. ADHD 1, 12-14.  

Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.) 2014. Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-Kustannus.

Wenström, S. 2018. Onko positiiviselle psykologialle käyttöä ammatillisessa koulutuksessa? LinkedIn-artikkeli.  

Wenström, S. 2018. Oppimisympäristöt pedagogisen hyvinvoinnin mahdollistajina. LinkedIn-artikkeli.  

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus