Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 3/2019

Uraohjaukselle on tarvetta – urasuunnittelun työkalu osaksi systemaattista ammattikorkeakouluopiskelijan ohjausta

4.2.2019 ::

Metatiedot

Nimeke: Uraohjaukselle on tarvetta – urasuunnittelun työkalu osaksi systemaattista ammattikorkeakouluopiskelijan ohjausta

Tekijä: Kaskenviita Riikka

Aihe, asiasanat: ammatinvalinta, korkeakouluopetus, ohjaus (neuvonta ja opastus), työllistyminen, urasuunnittelu, uranvalinta

Tiivistelmä: Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) pilotoidaan urasuunnittelun työkalua lukuvuoden 2018–2019 aikana, ja syksystä 2019 alkaen se olisi tarkoitus saada käyttöön koko Oamkissa kaikilla koulutusosastoilla. Urasuunnittelu, uranhallinta ja urataidot ovat tarpeen, kun työelämä on pirstaloitunut ja elinikäisen oppimisen vaatimus korostunut. Palautekyselyiden ja tutkimusten mukaan myös opiskelijat kaipaavat systemaattisempaa uraohjausta korkeakouluopintojensa aikana. Toimivalla urasuunnittelun työkalulla voidaan varmistaa, että uraohjaus toteutuu laajasti ja yhdenvertaisesti koko ammatikorkeakoulussa. Työkalun on myös tarkoitus helpottaa opettajatuutorien ja muiden ohjausta antavien toimijoiden työtä uraohjauksen parissa.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-02-04

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201901283323

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Kaskenviita, R. 2019. Uraohjaukselle on tarvetta – urasuunnittelun työkalu osaksi systemaattista ammattikorkeakouluopiskelijan ohjausta. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 3. Hakupäivä 24.5.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201901283323.

Oulun ammattikorkeakoulussa on aloitettu lokakuussa 2018 uuden urasuunnittelun työkalun pilotointi. Tässä artikkelissa avataan uraohjauksen käsitteitä ja perustellaan sitä, miksi uraohjausta tarvitaan korkeakouluissa. Taustalla uraohjauksen kehittämiselle on muun muassa korkeakoulujen rahoitusmallin muutos: yhdeksi rahoituksen kriteeriksi on nousemassa valmistuneiden opiskelijoiden laadullinen työllistyminen.

Kuva: Shutterstock

KUVA: PranThira/Shutterstock.com

Syksystä 2017 alkaen monialainen työryhmä on kehittänyt uutta urasuunnittelun työkalua, jonka pohjana käytettiin aiemmin käytössä ollutta ammatillisen kasvun kehikkoa ja urasuunnitelmaa. Uusi työkalu on liitetty osaksi opiskelijahallintajärjestelmä Peppiä ja on jo nyt kaikkien käytettävissä. Yhteisen kehittämistyön tulosta voi jo tässä vaiheessa pitää hyvänä, mutta suurin haaste on luoda Oulun ammattikorkeakouluun (Oamk) uraohjausta painottava kulttuuri, jossa tällainen työkalu toimisi käyttökelpoisena apuvälineenä.  

Työkalu jakautuu kolmeen osaan: opintojen aloitusvaiheeseen (1. vuosi), etenemisvaiheeseen (2. tai 3. vuosi) ja syventävään vaiheeseen (3. tai 4. vuosi). Työkalussa on opiskelijalle ajattelua viritteleviä kysymyksiä muun muassa omaan persoonaan ja ura-ajatteluun liittyen. Kysymyspatteristoa on tarkoitus käyttää opettajatuutorin ohjauskeskusteluiden tukena ja näin varmistaa, että myös uranäkökulma otetaan huomioon ohjauksessa. Tuutorin on mahdollista kirjoittaa omia kommenttejaan opiskelijan vastauksiin, ja näin työkalu toimii tarvittaessa myös etäohjauksen apuvälineenä. 

Urasuunnittelun työkalun pilotointi on aloitettu syksyllä 2018. Pilotoinnista saadun palautteen perusteella työkalua kehitetään edelleen, ja tavoitteena on, että se saataisiin koko Oamkin laajuisesti käyttöön syksystä 2019 alkaen.

Keskeisiä uraohjauksen käsitteitä

Taina Poutasen mukaan ura-sana pohjautuu useassa eurooppalaisessa kielessä latinan sanaan carraria, joka tarkoittaa ’vaunutietä’. Uralla on tarkoitettu selvärajaista ja viitoitettua elämänkulkua ja sillä on viitattu jatkuvuuteen ja mielekkääseen työelämän kokonaisuuteen. Vallitsevan yhteiskunnan ja kulttuurin luonteenomaiset piirteet heijastuvat siinä, miten työ, ura ja työura tulevat määritellyiksi. Poutanen päätyy lopulta määrittelemään uran yksilön näkökulmasta tulkittuna läpi elämän jatkuvaksi vaihtelevaksi ja monisuuntaiseksi oppimisen ja ammatillisen identiteetin kehittymisen prosessiksi.  Poutanen, T. 2014. Työuran näkymiä historiasta tulevaisuuteen. Teoksessa S. Haataja, M. Lehti, L. Metsävuori, T. Poutanen, J-M. Ritvanen & S. Viitaniemi (toim.) Tulevaisuuden urapolut. Korkeakoulutettujen ohjaus muuttuvassa työelämässä, 10–12. Turun ammattikorkeakoulu. Hakupäivä 10.1.2019. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522164483.pdf

Poutanen on työskennellyt projektissa Vipua ja vetoa töihin!, ja hän kertoo, että projektissa otettiin käyttöön urapolun käsite, kun haluttiin kuvata työurien vaihtelevuutta, mutkittelevuutta ja yksilöllisyyttä. Hän toteaa, että nykyään ihmisten työurat eivät ole suoraviivaisia ja saumattomia, vaan urapoluilla on erilaisia vaiheita. Uraohjauksessa on keskeistä auttaa, tukea ja opastaa ihmisiä löytämään oma paikkansa muuttuvassa ja epävarmassa maailmassa. Poutanen, T. 2014. Työuran näkymiä historiasta tulevaisuuteen. Teoksessa S. Haataja, M. Lehti, L. Metsävuori, T. Poutanen, J-M. Ritvanen & S. Viitaniemi (toim.) Tulevaisuuden urapolut. Korkeakoulutettujen ohjaus muuttuvassa työelämässä, 10–12. Turun ammattikorkeakoulu. Hakupäivä 10.1.2019. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522164483.pdf

Tiina Laajala ja Pirjo-Liisa Lehtelä käsittelevät myös uran käsitettä AMKista uralle! -hankkeen loppuraportin artikkelissaan. He kirjoittavat uran viittaavaan nykyään ennemminkin monimuotoiseen polveilevaan ja risteilevään prosessiin kuin aiemmin vallalla olleeseen käsitykseen, jonka mukaan ura oli suorempi kulkuväylä. Ura ei myöskään rajoitu enää vain työelämään, vaan voidaan puhua elämänurasta, ja näin urasuunnittelukin kattaa laajemmin myös koko elämän suunnittelun. Laajala, T. & Lehtelä, P-L. 2017. Uranhallintataitojen kehittäminen ammattikorkeakoulussa – uraohjausta systeemiteoreettisessa viitekehyksessä. Teoksessa T. Jokinen & L. Marttila (toim.) Näkökulmia uraseurantaan ja uraohjaukseen. Amkista uralle! -hankkeen loppuraportti, 70–83. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja, Sarja B, Raportteja 94. Hakupäivä 10.1.2019. http://www.tamk.fi/-/julkaisu-nakokulmia-uraseurantaan-ja-uraohjaukseen

Amundson on puhunut urataidoista (engl. careercraft) ja pitää olennaisena sitä, että urataidoista puhuttaessa toimija nähdään aktiivisena osallisena eikä toimenpiteiden passiivisena kohteena Amundson, N. E. 2005. Aktiivinen ohjaus. Opas uraohjauksen ammattilaisille. P. Auvinen (suom.). Helsinki: Psykologien Kustannus Oy.. Nykyään puhutaan myös uranhallinnasta (tai urahallinta, ks. Nykänen, M. & Vuori, J. 2018. Urahallinnan ohjaus opetuksessa. Teoksessa J. Pirttiniemi, H. Kasurinen, J. Kettunen, E. Merimaa & R. Vuorinen (toim.) OPO 2. Opinto-ohjaajan käsikirja, 90–96. Opetushallitus, Helsinki.) ja uranhallintataidoista, joita itse pidän tässä käyttökelpoisimpina termeinä. 

Laajala ja Lehtelä käsittelevät osaamisperusteista pedagogista periaatetta ja liittävät sen uraohjaukseen: jotta voi suunnitella opintojaan ja tehdä omaa kehittymissuunnitelmaa, on ensin tunnistettava oma osaamisensa Laajala, T. & Lehtelä, P-L. 2017. Uranhallintataitojen kehittäminen ammattikorkeakoulussa – uraohjausta systeemiteoreettisessa viitekehyksessä. Teoksessa T. Jokinen & L. Marttila (toim.) Näkökulmia uraseurantaan ja uraohjaukseen. Amkista uralle! -hankkeen loppuraportti, 70–83. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja, Sarja B, Raportteja 94. Hakupäivä 10.1.2019. http://www.tamk.fi/-/julkaisu-nakokulmia-uraseurantaan-ja-uraohjaukseen. Oamkin yhteisessä kehittämisprosessissa on luotu samaan aikaan sekä urasuunnittelun työkalua HOPS-ohjaamisen tueksi että hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (HOT) yhteisiä periaatteista. Näenkin, että tässä ollaan tismalleen oikeilla jäljillä, kun on oivallettu, että nämä asiat liittyvät kiinteästi toisiinsa.

Kuten Laajala ja Lehteläkin toteavat, usein hankalaksi koettua oman osaamisen tunnistamista voi harjoitella uraohjauksessa. Itse näen, että urasuunnittelun työkalun tärkein tehtävä on saada opiskelija pohtimaan ja sanallistamaan muiden asioiden lisäksi esimerkiksi juuri tätä omaa osaamistaan. Metakognitiiviset taidot nousevatkin tässä opiskelijan uranhallintataitojen kehittymisessä tärkeään rooliin (ks. uraohjauksen siltamallista ja metakognitioista esim. Lerkkanen, J. 2013. Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjauksen laadunvarmistus: ohjaustarvearvio. Opetushallituksen koulutus Jyväskylän ammattikorkeakoulussa 19.4.2013. Hakupäivä 17.12.2018. http://www.oph.fi/download/148932_Ryhma_3_Ammatillinen_koulutus_Jukka_Lerkkanen_Ammatillisen_koulutuksen_opint.pdf), ja uskon, että tämä nyt pilottivaiheessa oleva urasuunnittelun työkalu voi osaltaan laadukkaassa ohjausprosessissa tukea ohjattavaa näissä metakognitiivisissa prosesseissa.

Itse asiassa mitä tahansa uraohjausta tai uranhallintaa liittyvää kirjallisuutta lukiessa tulee vastaan se, että keskiössä ovat ohjattavan omat kyvyt toimia esimerkiksi muutostilanteissa, ratkaisua vaativissa tilanteissa, siirtymätilanteissa jne. Mikko Nykänen ja Jukka Vuori puhuvat valmistautuneisuudesta, jolla he tarkoittavat, että ohjattava tunnistaa ja omat vahvuutensa ja mielenkiinnon kohteensa, tiedostaa työelämän tarjoamat mahdollisuudet, osaa varautua mahdollisiin vastoinkäymisiin, tuntee tiedon ja tuen lähteitä ja kykenee asettamaan itselleen sopivan haastavia päämääriä. Nykänen, M. & Vuori, J. 2018. Urahallinnan ohjaus opetuksessa. Teoksessa J. Pirttiniemi, H. Kasurinen, J. Kettunen, E. Merimaa & R. Vuorinen (toim.) OPO 2. Opinto-ohjaajan käsikirja, 90–96. Opetushallitus, Helsinki.

Myös resilienssin käsitettä käytetään nykyään, kun tarkoitetaan sitä, miten hyvin ihminen kestää muutoksia ja vastoinkäymisiäkin. Pikaisen katsauksen perusteella näyttäisi siltä, että resilienssistä puhutaan etenkin mielenterveyden ja uranhallinnan yhteyksissä. Sekä resilienssi että valmistautuneisuus ovat mielestäni erittäin käyttökelpoisia käsitteitä ohjaustoimijoiden käyttöön, ja mikseipä niitä voisi ottaa puheeksi myös ohjattavien kanssa. 

Uraohjauksen hankkeita Suomessa

Viime vuosina on ollut käynnissä useita erilaisia ohjaukseen ja uraohjaukseen liittyviä hankkeita ja projekteja, joiden julkaisuja olen käyttänyt tämän kirjoituksen keskeisinä lähteinä. Uutta tietoa, pilotointeja ja uusia menetelmiä ja sovellutuksia syntyy kansallisesti ja kansainvälisesti uraohjauksessa runsaasti, mikä kertoo siitä, että asia nähdään tärkeänä kehittämiskohteena. Tässä keskityn Suomessa tehtävään kehitystyöhön, hankkeisiin ja projekteihin ja niistä saatuihin tuloksiin ja tutkimustietoon.  

Jo päättyneitä uraohjaukseen liittyviä hankkeita ovat muiden muassa AMKista uralle! (2015–2017), Vipua ja vetoa töihin! (2012–2014) sekä Reititin – opinnoista työelämään (2011–2014). AMKista uralle! -hankkeessa olivat mukana Oulun, Turun, Jyväskylän, Hämeen ja Tampereen ammattikorkeakoulut Jokinen, T. & Marttila, L. (toim.) 2017. Näkökulmia uraseurantaan ja uraohjaukseen. Amkista uralle! -hankkeen loppuraportti, 70–83. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja, Sarja B, Raportteja 94. Hakupäivä 10.1.2019. http://www.tamk.fi/-/julkaisu-nakokulmia-uraseurantaan-ja-uraohjaukseen. Vipua ja vetoa töihin! -hanketta koordinoi Turun ammattikorkeakoulu, ja siinä olivat mukana HAMK:n ammatillinen opettajakorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopisto Jokinen, T. & Marttila, L. (toim.) 2017. Näkökulmia uraseurantaan ja uraohjaukseen. Amkista uralle! -hankkeen loppuraportti, 70–83. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja, Sarja B, Raportteja 94. Hakupäivä 10.1.2019. http://www.tamk.fi/-/julkaisu-nakokulmia-uraseurantaan-ja-uraohjaukseen. Reititin – opinnoista työelämään -projektia koordinoi Metropolia Ammattikorkeakoulu Keränen, P., Säntti, R., Rantala, M. & Vilkuna, A-M (toim.) 2014. Reittejä työelämän murroksessa. Reititin – opinnoista työelämään -hankkeen loppuraportti. Metropolia ammattikorkeakoulu, Helsinki.. Tällä hetkellä on meneillään Haaga-Helian koordinoima TOTEEMI Työstä oppimassa, työhön -hanke (2017–2019), jonka tavoitteena on kehittää malleja työn ja korkeakouluopintojen yhdistämiseen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. 2018. TOTEEMI Työstä oppimassa, työhön -hankkeen verkkosivut. Hakupäivä 17.12.2018. http://www.amktoteemi.fi/

Ammatillisen koulutuksen reformi on epäilemättä tämän hetken suurin mullistus koulutusalalla, ja sekin luo omat paineensa opintojen ohjauksen ja uraohjauksen kehittämiselle. Käsitykseni mukaan ongelma ruohonjuuritasolla oppilaitoksissa on se, että käytännönläheisiä toimintamalleja tai työkaluja ei välttämättä ole käytössä arjen opetus- ja ohjaustyössä siitäkin huolimatta, että alan asiantuntijat ja ohjauksesta kiinnostuneet tahot työskentelevät erilaisten hankkeiden ja kehittämisideoiden parissa. Siihen tarpeeseen tämä uraohjauksen työkalu voisi omien odotusteni ja toiveideni mukaisesti vastata. 

Mielekäs ura

Näyttää siltä, että nykyajan muuttunut ja edelleen jatkuvasti muuttuva työelämä on aiheuttanut sen, että katseet kääntyvät kaikilla opiskeluasteilla ura-ajatteluun, jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen sekä uraohjaukseen. Maria Carlson ja Kati Järvinen näkevät, että jokainen luo itse itselleen edellytykset toimia mielekkäässä työssä. Avaimia tähän ovat muiden muassa itsetuntemuksen lisääminen, omien ja muiden toiveiden erottaminen toisistaan ja hyvien päätösten tekeminen. Carlson, M. & Järvinen, K. 2012. Mielekäs työ – uuden ajan uraopas. Helsinki: SanomaPro.

Oma näkemykseni on, että urasuunnittelun työkalu voi parhaimmillaan toimia juuri itsetuntemuksen parantajana: kun kysytään oikeita kysymyksiä, saadaan ohjattava pohtimaan oikeita asioita ja hänen itsetuntemuksensa lisääntyy. Ajatus työn mielekkyyden tärkeydestä on yhtäpitävä ainakin nuorten journalistiopiskelijoiden näkemysten kanssa: vaikka heillä ei ole tarkkaa urasuunnitelmaa, heille on tärkeää tehdä mielekästä, luovaa ja palkitsevaa työtä, mutta sitä halutaan ja voidaan tehdä eri työpaikoissa. Työuraa pohditaan omien kehittymismahdollisuuksien kautta, eikä esimerkiksi tietyn mediatalon tai tietyn välineen kannalta. Lehtonen, P. 2013. Itsensä markkinoijat. Nuorten journalistien urapolut ja yksilöllistyvä työelämä. Tampere: Tampere University Press.

Poutanen taas puhuu intohimosta työtä kohtaan. Hänkin uskoo, että uraohjauksessa korostuu ajatus mielekkäästä työstä ja siitä, että jokainen voi löytää oman kutsumuksensa. Poutasen mukaan uraohjausta ei voida aloittaa vasta valmistumisen kynnyksellä, vaan se olisi nivottava yhä kiinteämmäksi osaksi opetussuunnitelmaa ja arjen opetustyötä. Poutanen, T. 2014. Uraohjausta intohimoa, ei vain koulutusta vastaavaan työhön. Teoksessa P. Keränen, R. Säntti, M. Rantala & A-M. Vilkuna (toim.) Reittejä työelämän murroksessa, 76–83. Metropolia ammattikorkeakoulu, Helsinki. Tähänkin vaateeseen voidaan vastata toimivalla urasuunnittelun työkalulla: työskentely urasuunnittelun parissa aloitetaan jo ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä, eikä pohdintaa jätetä siihen vaiheeseen, kun pitäisi jo olla siirtymässä työelämään. Tutkimusten mukaan myös opiskelijoita kiinnostaa tuleva työura jo opintojen aloitusvaiheesta alkaen. Yliopisto-opiskelijoilta kysyttiin, missä vaiheessa opintoja ura mietityttää heitä, ja vain vajaa kymmenesosa vastasi, ettei murehtinut työuraa lainkaan opintojen alussa. Kolmannes ilmoitti, että jo opiskelun alkuvaiheessa tuleva ura mietitytti paljon. Lairio, M., Penttinen, L. & Penttilä, M. 2007. Akateeminen urasuunnittelu ja työelämään siirtyminen. Teoksessa M. Lairio & M. Penttilä (toim.) Opiskelijalähtöinen ohjaus yliopistossa, 69–106. Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylä. Tämänkin valossa ohjattu urasuunnittelu on hyvä aloittaa jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen. 

Keskeinen asia tämänkin työkalun suunnittelussa on se, että tehdään uraohjauksesta näkyvä ja nimetty osa ammattikorkeakouluopiskelua. Oamkin opiskelijapalautekyselyissä tulee toistuvasti ilmi, että opiskelijat eivät mielestään saa tarpeeksi uraohjausta, vaikka ohjauspalveluihin muuten oltaisiinkin tyytyväisiä. Uskon, että tämä johtuu osittain siitä, että uraohjausta ei nimitetä uraohjaukseksi, jos sitä annetaan osana oppitunteja tai jos sitä tehdään osana HOPS-keskusteluja ja muuta opintojen ohjausta. 

Kun käyttöön otetaan urasuunnittelun työkaluksi nimetty työkalu, opiskelijat ehkä tunnistavat paremmin, milloin ohjauksessa itse asiassa käsitellään tulevaa työuraa ja opiskelijan uranhallintaa. Tätä näkemystäni tukee myös Ristiin rastiin -hankkeessa toteutettu tutkimus, jonka tuloksissa todetaan, että uraohjaus on ammattikorkeakouluissa kiinteä osa opintojaksoja ja opintoprosesseja, mutta sitä ei välttämättä eroteta käsitteellisellä tasolla muusta opetustoiminnasta, vaan saatetaan puhua esimerkiksi ammatillisen kasvun tukemisesta, työelämäneuvonnasta, työelämävalmennuksesta tai työmarkkinavalmennuksesta Korhonen, P. 2006. Uraohjaus läpileikkauksessa – Työelämäsuuntautuneen ohjauksen käytäntöjä korkeakouluissa. Teoksessa T. Särkijärvi (toim.) Uraohjauksesta ristiin rastiin, 8–29. Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Seinäjoki.

Sinänsä ei tietysti ole väliä sillä, miksi uraohjausta kutsutaan, kunhan ohjattavien uranhallintaidot pääsevät kehittymään. Asioiden nimeämisellä voidaan kuitenkin edesauttaa sitä, että ohjattavat tunnistavat saavansa uraohjausta ja tukea uranhallintaansa silloin, kun sitä tapahtuu.

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus