Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 27/2019

Master-koulutus matkalla osaamisperustaisuuteen – kertomus kehittämisprosessista

Metatiedot

Nimeke: Master-koulutus matkalla osaamisperustaisuuteen – kertomus kehittämisprosessista. Teoksessa K. Koivunen & J. Huttunen (toim.) 2019. Monialaisesti Master-koulutusta kehittämässä

Tekijä: Koivunen Kirsi; Huttunen Johanna

Aihe, asiasanat: korkeakouluopetus, osaamisen kehittäminen, osaamisperusteisuus, ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Tiivistelmä: Syksystä 2015 alkaen Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) master-tutkinto-ohjelmissa on systemaattisesti kehitetty osaamisperustaisuutta. Yhtenä keskeisenä kohtana on ollut opiskelijoiden osaamisen itsearvioinnin vahvistaminen ja tukeminen. Sen myötä opiskelijat arvioivat osaamistaan sekä suunnittelevat osaamisensa kehittämistä ja osoittamista itselleen sopivilla tavoilla. Näin Master-tutkinto-ohjelmissa toteutetaan osaamisperustaisuutta ilmentävää opintojen henkilökohtaistamista.

Osaamisen itsearvioinnin pohjana on osaamisperustaiset opetussunnitelmat. Niiden aikaan saaminen vaati siirtymistä irrallisista opettajakohtaisista opintojaksoista ja oppimistehtävistä laajempiin kaikille tutkinto-ohjelmille yhteneväisiin osaamisteemoihin. Näistä osaamisteemoista opiskelija rakentaa osaamisensa kehittymistä ja urakehitystään palvelevan henkilökohtaisen opintopolun.

Kehittämisprosessin aikana master-opettajille on järjestetty useita yhteistoiminnallista työpajoja, joissa osaamisperustaisuuden kehittämistä on viety eteenpäin. Suuntaviivoja ja tukea kehittämistyölle ovat antaneet Ammatillisen opettajakorkeakoulun asiantuntijat. Myös opiskelijoiden ääni on haluttu kuuluville, niinpä eri tutkinto-ohjelmien kehittäjäopiskelijat osallistuvat aktiisesti kehittämistyöhön.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-05-15

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011748

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Koivunen, K. & Huttunen, J. 2019. Master-koulutus matkalla osaamisperustaisuuteen – kertomus kehittämisprosessista. Teoksessa K. Koivunen & J. Huttunen (toim.) 2019. Monialaisesti Master-koulutusta kehittämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 27. Hakupäivä 6.12.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011748.

Oulun ammattikorkeakoulun Master-koulutuksen osaamisperustaisuuden kehittämisprosessi on ollut useamman vuoden kestänyt opettajien yhteinen ponnistus. Kehittämismatkalla on edetty pienin, mutta ponnekkain askelin ja pidetty useita yhteiskehittämisen työpajoja. Coacheina osalla matkaa ovat olleet Ammatillisen opettajakorkeakoulun asiantuntijat. Ilman heidän asiantuntemustaan ja monipuolista ohjaustaan tämä matka ei olisi ollut mahdollinen. Tässä artikkelissa esitetään kehittämismatkan kulkua tähän päivään saakka. Nyt voimme vielä hieman arkana todeta, että Oulun ammattikorkeakoulun Master-koulutus rakentuu osaamisperustaisuudelle, mutta kehittämismatkamme jatkuu edelleen. 

Kuva: Shutterstock

KUVA: Rawpixel.com/Shutterstock.com

Mitä on osaamisperustainen oppiminen ja koulutus? 

Osaamisperusteisuus tarkoittaa opiskelijan todennetusta osaamistarpeesta lähtevää henkilökohtaista osaamisen kehittämisen prosessia, jonka tavoitteena on saavuttaa tarvittava taso. Osaamisen opettamisesta voidaan puhua, kun osaamisperusteisuus toteutuu henkilökohtaistavana osaamisen tunnistamisen, hankkimisen ja tunnustamisen prosessina. Osaamisperusteisessa koulutuksessa on tarkkaan määritellyt tavoitteet, jotka oppijan tulee saavuttaa. Karjalainen, A. (toim.) 2018. Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 20.3.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-160-9 Osaamistavoitteiden ohjaamana opiskelija tarkastelee ja sanoittaa osaamistaan Karjalainen, A., Korento, K., Pousi, J., Virkkula, E. & Kuortti, K. 2018. Rekonstruktiivista pedagogiikkaa. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 20.3.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102638905. Toisaalta koulutuksessa ja koulutusjärjestelyissä otetaan täysimääräisesti huomioon oppijan aiempi osaaminen, joka on perustana, kun opiskelijan henkilökohtaistetun opintopolun rakentumista yhteisesti suunnitellaan. Karjalainen, A. (toim.) 2018. Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 20.3.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-160-9

Osaamisperustaisuuden tavoitteena on opiskelijalähtöisyys; ammatillisen osaamisen etenemisen ja opiskelijan oppimistyön kuvaaminen työelämän osaamisvaatimukset huomioiden. Osaamisperustaisuus huomioi oppijan henkilökohtaisen osaamisen tilanteen. Osaamisperustaisuudella vahvistetaan oman osaamisen arviointitaitoja ja osaamisen kehittämisen suunnittelutaitoja. Osaamisperustaisuus edellyttää opettajien yhteistyötä. Huttunen, J. 2015. Bolognan prosessi on vauhdittanut osaamisperustaisuuden kehittymistä. Teoksessa L. Kiviniemi, K. Koivisto & K. Koivunen (toim.) Yhteistyössä koulutusta, työelämää ja aluetta kehittämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 29. Hakupäivä 15.3.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2015111117081 Jo opetussuunnitelman työstämisvaiheessa on tärkeää, että tutkinto-ohjelman opettajien yhteistyönä suunnitellaan osaamisen kehittyminen loogiseksi kokonaisuudeksi. Vaikka opettajat ottavat vastaan osaamisen osoittamisia ja tunnustavat osaamista oman asiantuntijuusalueensa osalta, tehdyn yhteistyön ansiosta he kuitenkin tuntevat tutkinto-ohjelman kokonaisuuden ja voivat näin ollen ottaa laajemman näkökulman opiskelijan osaamiseen ja sen kehittämiseen

Perunka & Happo Perunka, S. & Happo, I. 2018. Osallistava pedagogiikka jakaa vallan ja vastuun. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 1. Hakupäivä 16.3.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201801101177 esittävät, että osaamisperustaisuus ei rajaa opiskelijan oppimisympäristöä. Luonteenomaista on kuitenkin, että osaamisen kehittämistä ja osoittamista työelämän aidoissa toimintaympäristöissä halutaan edistää. Perusperiaatteena on, että jokainen voi suunnitella itselleen sopivan tavan. Opettaja tunnustaa osaamisen, kun osaamistavoitteiden ja -kriteereiden mukainen osaaminen täyttyy. Opettajien lisäksi tuutorit ja pienryhmät tukevat osaamisperustaisen prosessin etenemistä. Osaamisen jakaminen ja vertaispalaute ovat tärkeässä asemassa.

Osaamisperustaisuuden ulottuvuudet

KUVIO 1. Osaamisperustaisuuden ulottuvuudet - Opiskelijan osallisuus omien opintojensa suunnitteluun ja toteutukseen KUVIO 1. Osaamisperustaisuuden ulottuvuudet - Opiskelijan osallisuus omien opintojensa suunnitteluun ja toteutukseen. Teoksessa Perunka, S. & Happo, I. 2018. Osallistava pedagogiikka jakaa vallan ja vastuun. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 1. Hakupäivä 16.3.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201801101177

 

Kuvio 1 kertoo melko yksinkertaisesti osaamisperustaisuuden ulottuvuuksista. Osaamisperustainen oppiminen on voimakkaasti henkilökohtaistettua, jossa yksilöllä on suuri vastuu ja myös vapaus osaamisen kehittämiseen ja näyttämiseen Perunka, S. & Happo, I. 2018. Osallistava pedagogiikka jakaa vallan ja vastuun. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 1. Hakupäivä 16.3.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201801101177. Karjalaisen ym. Karjalainen, A. (toim.) 2018. Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 20.3.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-160-9 mukaan opintojen henkilökohtaistaminen toteutuu täydellisimmin silloin, kun oppija suunnittelee ja toteuttaa oman oppimispolkunsa. Koulutuksen järjestäjälle tämä tarkoittaa oppijan lähtökohtien ja tarpeiden huomioon ottamista kaikissa opetusta ja ohjausta koskevissa järjestelyissä. Oppimismuodot ja oppimisympäristöt suunnitellaan oppijan tilanteeseen ja tarpeisiin sopiviksi.

Karjalainen ym. Karjalainen, A. (toim.) 2018. Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 20.3.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-160-9 kuvaavat osaamisperustaisuutta muun muassa seuraavilla määrittelyillä:

Osaamisperustaisuus kättelee hyvin kognitiivis-konstruktivistisen ohjauksen teorian kanssa Lairio, M., Puukari, S. & Nissilä, P. 2001. Ohjauksen teoreettinen perusta. Teoksessa M. Lairio & S. Puukari (toim.) Muutoksista mahdollisuuksiin: ohjauksen uutta identiteettiä etsimässä. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylän yliopisto, 41–68.. Teorian mukaan henkilö on oppimisensa ja oman elämänsä paras asiantuntija. Teoria korostaa ohjattavan omia tiedonmuodostumisen prosesseja. Ohjattava havainnoi omaa tilannettaan. Eräs tapa havainnoida omaa tilannettaan on osaamisen itsearviointi. Tavoitteena on henkilön itsehavainnointi- ja reflektointikyvyn lisääntyminen. Teoria mahdollistaa laajojen asioiden käsittelyn, mikä on hallittavissa strukturoidun prosessin avulla. Lähtökohtana henkilön tapa konstruoida kokemuksiaan ja nähdä ne suhteessa itseensä ja ympäristöön. Ohjauksen tavoitteena on auttaa kohti itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. Teorian keskeinen sovellusalue onkin koulutus- ja uravalintojen ohjaus. Opiskelijan rooli on aktiivinen ja tiedostava. Ohjaajan rooli on aktiivinen kuuntelija, ymmärtäjä ja prosessin ohjaaja. Hän auttaa opiskelijaa luomaan uudenlaista suhdetta itseensä ja tukee opiskelijaa löytämään itse.

Osaamisperustaisen oppimisen ja koulutuksen kehittämisprosessi Master- tutkinnoissa

Osaamisperustaisuuden kehittämistä on suunniteltu Master-kehittämistiimissä ja verkkopedagogiikan työpajoissa vuodesta 2015 alkaen. Syksystä 2015 alkaen ryhdyttiin kiinnittämään entistä enemmän huomiota osaamisperustaisuuden vahvistamiseen. Lukuvuonna 2015-2016 järjestettiin kaikille Master-tutkintojen opettajille niin kutsuttuja "ristiinpölytystyöpajoja", joissa muun muassa analysoitiin tutkintojen sisältöjä ja hahmoteltiin kaikille yhteisiä osaamisteemoja, nk. ydinosaamisia. Myös oppimistehtäviä analysoitiin kokonaisuuden näkökulmasta. Yhteenvetona todettiin, että oppimistehtävät olivat irrallisia kokonaisuudesta. Jokaisella opettajalla oli omat, lähinnä raportteihin ja esseihin nojaavat oppimistehtävät, joita ei oltu mietitty tutkinto-ohjelman opettajien yhteistyönä. Tämä oli valaiseva tarkastelu ja tästä aloitettiin osaamisperustaisuuteen liittyvän punaisen langan etsiminen.

Karjalainen ym. Karjalainen, A. (toim.) 2018. Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 20.3.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-160-9 korostavat, että osaamisperusteisessa pedagogiikassa ei pidetä ratkaisevan tärkeänä oppimiseen käytettävää aikaa eikä korosteta yksittäisiä oppiaineita. Oppiaineet toimivat ymmärrystä tarkentavina näkökulmina ilmiötodellisuuteen. Osaamisen ilmiössä oppiaineiden yhteisvaikutus ja yhteistyö ratkaisee onnistumisen. Oppiaineiden kokonaisuus toimii karttana, joka auttaa suunnistamaan osaamisvaatimuksissa. Hyvä kartta nopeuttaa ja helpottaa osaamisen hankkimisen prosessia. Osaamisperusteisessa opetusajattelussa oppiaineet avustavat oppimista. Ne muodostavat ilmiöiden hallinnan työkaluja. Osaamisperusteinen kysymys oppiaineille kuuluu seuraavasti: mikä on oleellista osaamisen kehittymisen kannalta? millä tavalla asiat ja oppiaineet ovat osa osaamisen tuottamisen, ohjaamisen ja hankkimisen prosessia? Karjalainen, A. (toim.) 2018. Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 20.3.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-160-9

Aloitustyöpajassa Master-opettajille annettiin tehtäväksi pohtia seuraavia asioita: Palveleeko nykyinen koulutus/pedagogiikka erilaisten oppijoiden tarpeita? Pitäisikö digitalisaatiota hyödyntää tehokkaammin/paremmin? Kehitetäänkö nyt liian opintojaksokohtaisesti Master-opintoja? Tästä työskentelystä syntyi kuvion 2 mukainen yhteinen ymmärrys ja osaamisperustaisen oppimisen kehittämisen lähtökohta Master-koulutuksessa. 

. Master-koulutuksen osaamisperustaisen kehittämisprosessin alkuvaiheen ristiinpölytystyöpajan tulos

KUVIO 2. Master-koulutuksen osaamisperustaisen kehittämisprosessin alkuvaiheen ristiinpölytystyöpajan tulos (kuva: Koivunen Kirsi) 

Kevään 2016 toisessa ristiinpölytystyöpajoissa saatiin hahmotettua ideat siitä, miten Master-koulutusta lähdetään rakenteellisesti ja sisällöllisesti kehittämään. Master-opettajille annettiin tehtäväksi pohtia seuraavia asioita: Miten osaaminen kehittyy monialaisilla opinnoilla, mutta myös suhteessa oman tutkinto-ohjelman osaamistavoitteisiin? Mitä voitaisiin tehdä toisin? Miten oppimistehtäviä voidaan yhdistää? Miten osaamista voidaan osoittaa eri tavoin? Miten verkkopedagogiikkaa hyödynnetään monipuolisemmin? Työskentelyn tuloksena syntyi kolme kaikille yhteistä ydinosaamisteemaa; johtamisosaaminen, liiketoimintaosaaminen sekä tutkimus- ja kehittämisosaaminen. 

Toisen ristiinpölytystyöpajan tuloksena syntyi kolme ydinosaamisteemaa

KUVIO 3. Toisen ristiinpölytystyöpajan tuloksena syntyi kolme ydinosaamisteemaa: johtamisosaaminen, liiketoimintaosaaminen sekä tutkimus- ja kehittämisosaaminen (kuva: Koivunen Kirsi)

Seuraavassa vaiheessa kullekin teemalle muodostettiin kehittämistiimi ja niille nimettiin vetäjät. Tiimien tehtävänä oli osaamisen määrittäminen sekä opetuksen, oppimistehtävien ja osaamisen arvioinnin yhteistoiminnallinen suunnittelu. Tavoitteeksi asetettiin, että teemojen sisällä tapahtuva opetus ja oppiminen tukevat opinnäytetyöprosessia. Myös opiskelijat osallistettiin kehittämistyöhön.

Keväällä 2016 syntyi ajatus opiskelijoiden osaamisen itsearvioinnista. Master-kehittämistiimissä tutustuttiin mm. Ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajakoulutuksessa käytettyyn osaamisen itsearviointi-lomakkeeseen. Lomake todettiin toimivaksi ja niinpä pyydettiin lupa lomakkeen hyödyntämiseen Master-tutkinnoissa. Loppukevään aikana tutkintovastaavat ja opettajat työstivät itsearviointilomakkeita tutkinto-ohjelmittain. Kaikkiin lomakkeisiin sisällytettiin kolme yhteistä ydinosaamisteemaa ja niiden alle sekä monialaiset että tutkintokohtaiset opintojaksot. Samalla kirkastettiin osaamisteemojen ja opintojaksojen osaamistavoitteita. 

Karjainen ym. Karjalainen, A. (toim.) 2018. Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 20.3.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-160-9 esittävät, että opiskelija arvioi osaamisensa suhteessa jokaiseen tavoitteeseen. Jotta tämä onnistuisi eikä olisi liian haasteellista, tulee tavoitteiden olla selkeitä ja yksiselitteisiä, voisi jopa sanoa, että yksinkertaisia.

Master-tutkinnoissa osaamisen itsearviointi-lomakkeet otettiin käyttöön syksyllä 2016 opintonsa aloittaneilla opiskelijoilla. Itsearviointi palautettiin ennakkotehtävänä ennen ensimmäisiä lähipäiviä. Opiskelija arvioi osaamisensa suhteessa jokaiseen tavoitteeseen. Itsearviointia työstettiin eteenpäin säännöllisissä Hops-keskusteluissa. Olennaisena on opiskelijoiden aiemman osaamisen ja toisaalta kehittymisen tarpeiden mahdollisimman onnistunut tunnistaminen. Opiskelijalta ei alussa vaadita osaamisteemoihin liittyvien osaamistavoitteiden mukaista osaamista, tärkeää sen sijaan on, että hän tunnistaa osaamisensa tai "osaamisvajeensa" hyvin. Karjalainen, A. (toim.) 2018. Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 20.3.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-160-9

Karjalainen ym. Karjalainen, A. (toim.) 2018. Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 20.3.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-160-9 painottavat, että osaamisperustaisen koulutuksen lähtökohtana on osaamisperustainen opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma rakentuu laajoista osaamiskokonaisuuksista. Osaamistavoitteiden kuvaamisessa huomioidaan työelämän osaamisvaatimukset ja- tarpeet. Osaamistavoitteiden tulee olla helposti arvioitavissa. Näin ollen arviointikriteereiden konkreettinen määrittäminen on tärkeää. Karjalainen, A. (toim.) 2018. Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 20.3.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-160-9

Master-tutkinnoissa osaamisteemat olivat näkyvillä osaamisen itsearviointi-lomakkeilla, mutta 2016 opetussuunnitelmissa niitä ei ollut. Niinpä syksyllä 2016 ryhdyttiin pohtimaan, miten osaamisteemat saadaan myös opetussuunnitelmiin selkeästi näkyville. Samalla jatkettiin keskustelua ja suunnittelua osaamisperustaisuuden edistämiseksi opintojen toteuttamisessa, oppimisessa ja ohjauksessa. Laajala Laajala, T. 2015. Diskurssianalyyttinen tutkimus ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman kehittämisprosessista. Väitöskirja. Kasvatustieteellinen tiedekunta. Lapin yliopisto. Hakupäivä 20.3.2019. https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/62138 korostaa, että opintojaksokuvausten tavoitteiden kirjoittaminen osaamistavoitteiksi ei millään lailla takaa osaamisperustaista ja oppijalähtöistä lähestymistä oppimiseen. Opetussuunnitelma ei ole osaamisperustainen, jos tavoitteet on "käännetty osaamiskielelle", mutta toiminta jatkuu opettajalähtöisenä formaalia oppimista painottavana. 

Master-koulutuksen kehittämistiimeissä pohdittiin edelleen, miten opiskelija voi osoittaa osaamistaan eri tavoin (vaihtoehtoisia suoritustapoja, eri osaamisen tasoja), miten oppimistehtäviä voidaan yhdistää teeman sisällä ja suhteessa toisiin teemoihin sekä miten verkkopedagogiikkaa voidaan hyödyntää monipuolisemmin.

Idea osaamisperustaisesta pilottiryhmästä syntyi loppuvuodesta 2016. Alkuvuodesta 2017 keskusteluun otettiin mukaan Ammatillisen opettajakorkeakoulun Koulutus- ja tki-johtaja. Tuloksena suunniteltiin verkkopedagogiikan ja osaamisperustaisuuden kehittämisprojekti, joka tukee osaamisperustaisen pilotin suunnittelua ja toteuttamista. Projektissa olivat mukana kaikki Master-opettajat ja Master-tutkintojen kehittäjäopiskelijat.

Osaamisperustaisuuden ja verkkopedagogiikan edistämiseksi suunniteltiin keväälle 2017 neljä kehittämistyöpajaa, joihin kutsuttiin kaikki Master-tutkintojen opettajat. Työpajojen suunnitteluun ja toteuttamiseen saatiin mukaan Ammatillisen opettajakorkeakoulun asiantuntijat, joilla oli jo usean vuoden kokemus osaamisperustaisesta työskentelystä. Verkkopedagogiikan kehittämisestä vastasi edelleen eKampuksen verkkopedagogiikan lehtori. Välityöskentelyä tehtiin osaamisteemojen kehittämistiimeissä (johtamisosaaminen, liiketoimintaosaaminen sekä tutkimus- ja kehittämisosaaminen).

Master-koulutuksen osaamisperustaisuuden kehittämisprosessi

KUVIO 4. Master-koulutuksen osaamisperustaisuuden kehittämisprosessi KUVIO 4. Master-koulutuksen osaamisperustaisuuden kehittämisprosessi. Lähde: Osaamisperustaisuuden kehittäminen. Julkaisematon esitys Oulun ammattikorkeakoulun Master-koulutuksen työseminaarissa 5.4.2017. Oulun ammattikorkeakoulu.

Opettajat joutuivat edelleen pohtimaan teemojen sisältöjä ja niin kutsuttuja kehitysjonoja. Eri tutkinto-ohjelmissa teemojen sisällöt vaihtelevat tutkintokohtaisten opintojen osalta. Haasteena oli myös se, että tutkinto-ohjelmien laajuus vaihtelee 60 opintopisteestä 90 opintopisteeseen. Huomioitavaa oli myös valinnaisuudet teemojen sisällä sekä opintojen looginen järjestys. Alla on esimerkki Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen koko tutkinto-ohjelman kehitysjonoista. Luonnos esiteltiin 5.4.2017 pidetyssä kehittämistyöpajassa.

KUVIO 5. Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, kehitysjonot (kuvio avautuu isommaksi klikkaamalla) (kuvio: Koivunen Kirsi)

Kehittämistyöpajoissa ja välityöskentelyssä tärkeimpinä nousi esille seuraavat asiat:

  1. Millaisia reunaehtoja Master-tutkinnossa on olemassa osaamisperustaiselle pilottiryhmälle (aika, paikka, eteneminen, osaamisen hankkiminen, suoritusmuodot jne.)?
  2. Millaisia mahdollisuuksia opiskelijoiden opintojen henkilökohtaistamiseen on olemassa (aika, paikka, eteneminen, osaamisen hankkiminen, suoritusmuodot jne.)? 
  3. Opiskelijat: mikä ryhmä? Kuinka monta? Miten valitaan? 
  4. Opettajat: ketkä mukana? 
  5. Sekä opiskelijoiden että opettajien sitoutuminen.
  6. Mitkä opintojaksot toteutuvat osaamisperustaisesti?
  7. Miten prosessi etenee opiskelijoilla? Miten heidät perehdytetään?
  8. Millaiset materiaalit ohjaavat opiskelijoita?
  9. Miten verkkoympäristöä kokonaisuudessa kehitetään loogisemmaksi ja selkeäksi?

Yhteisenä näkemyksenä oli, että osaamisperustainen pilottiryhmä on kooltaan noin 20 opiskelijaa. Tarkoituksena oli, että näillä opiskelijoilla on kokonaisuudessaan osaamisperustainen oppimispolku, joka kattaa kaikki opintojaksot. Näin ollen kaikkien opettajien tulee olla mukana prosessissa. Opettajille korostettiinkin sitoutumista osaamisperustaisuuden kehittämiseen. Ammatillisen opettajakorkeakoulun asiantuntijat avasivat osaamisperustaisuuden käsitettä kehittämistyöpajoissa. 

Karjalainen ym. Karjalainen, A. (toim.) 2018. Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 20.3.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-160-9 esittelevät henkilökohtaistamisen muodon, jota voisi kuvata kaiken kattavaksi palveluksi. Oppilaitos ei tällöin aseta rajoituksia osaamisen kehittämiselle vaan ainoastaan helpottaa sitä. Oppimisen suunnittelussa korostuvat osallisuus, yhteistuotanto sekä ohjauksen ja kumppanuuden tarjoaminen oppijalle. Oppijaa voisi kuvata tällöin itsesäätöiseksi toimijaksi, joka tavoittelee oman osaamisensa kasvua tietoisesti ja suunnitelmallisesti. Oppimisen itsesäätelyllä on osoitettu olevan positiivisia vaikutuksia oppimistuloksiin. Karjalainen, A. (toim.) 2018. Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 20.3.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-160-9

Henkilökohtaistaminen

KUVIO 6. Henkilökohtaistaminen KUVIO 6. Henkilökohtaistaminen. Teoksessa Happo, I. & Hanhela P. 2017. Osaamisperustaisuuden kehittäminen. Oamk, Master-tutkinto 2017. Julkaisematon esitys Master-koulutuksen työseminaarissa 5.4.2017. Oulun ammattikorkeakoulu.

Kevään 2017 aikana Master-tutkinnoissa pohdittiin henkilökohtaistamisen astetta. Yhtä mieltä oltiin siitä, että jonkinlaisia reunaehtoja halutaan asettaa ainakin pilottivaiheessa. Mahdollisuuksia ja vaihtoehtoisia suoritustapoja tullaan tarjoamaan, joista opiskelijat voisivat valita itselleen sopivia vaihtoehtoja. Näiden lisäksi opiskelijat voisivat itse ehdottaa omia osaamisen kehittämisen ja osoittamisen tapoja. Jotta tämä ei tulisi opiskelijalle liian haasteelliseksi, haluttiin tarjota erilaisia vaihtoehtoa.

Maaliskuun 2017 Master-kehittämistyöpajassa opinto-ohjaajakoulutuksen asiantuntijat esittelivät osaamisperustaisen opinto-ohjaajakoulutuksen toteutusta sekä seuraavaan toteutukseen pohdittuja kehittämisideoita.  Alkuohjauksella on suuri merkitys. Opintojen alussa osaamisen osoittamisia kannattaakin tehdä ohjatusti. Opiskelijoille voidaan antaa vaihtoehtoja osaamisen osoittamisiin ja mallintaa eri tapoja osoittaa osaamista. 

Opetussuunnitelmaa on syytä kirkastaa, mikäli osaamisen kuvaamisessa ja osaamistavoitteissa on puutteita tai niitä ei ole esitetty ymmärrettävästi Karjalainen, A. (toim.) 2018. Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 20.3.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-160-9. Master-tutkinnoissa tiedostettiin työpajassa tehtyjen opettajien omien harjoitteiden kautta, että osaamistavoitteissa oli kirkastamisen tarve. Niin kuin edellä jo todettiin, osaamisen arviointi on hankalaa, mikäli tavoitteet eivät ole selkeät.

Kuviossa 7 on esitetty Master-koulutukseen rakennettuja osaamisen osoittamisen tapoja. Vaihtoehtoja on useita. Vaihtoehtojen runsaasta määrästä huolimatta kokemuksena näyttää olevan se, että jostain syystä opiskelijat suosivat edelleen kirjallisia esseitä. Tämä huomion vahvistivat myös ammatillisen opettajakorkeakoulun asiantuntijat.

Master-koulutukseen rakennetut vaihtoehtoiset osaamisen osoittamistavat

KUVIO 7. Master-koulutukseen rakennetut vaihtoehtoiset osaamisen osoittamistavat KUVIO 7. Master-koulutukseen rakennetut vaihtoehtoiset osaamisen osoittamistavat. Teoksessa Koivunen, K. 2018. Master-koulutuksen kehittäminen. Osaamisperustaisuus ja verkkopedagogiikka. Esitys Oulun ammattikorkeakoulun Master-koulutuksen seminaarissa 15.8.2018. Oulun ammattikorkeakoulu.

Osaamisen tunnistaminen suhteessa kulloiseenkin osaamistavoitteeseen saattaa vaatia yksityiskohtaisempaa informaatiota, näytteitä tuotoksista tai jossakin tapauksessa toiminnallisen näytön antamista. Opiskelijan kyky reflektoida ja pätevällä tavalla havainnollistaa osaamistaan on aina ratkaisevan tärkeää. Haasteena on se, miten opiskelija (osaa) osoittaa osaamisensa – miten hän (osaa) sen sanallistaa tai dokumentoida. Tähän tarvitaan usein apua osaamisen opettajalta. Jonkin osaamistavoitteen suhteen aiempi opintosuoritus riittää osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Jossakin toisessa osaamistavoitteessa se voi antaa pohjan näyttökokeelle ja/tai osaamisen täydentämiseen, ajantasaistamiseen jne. Karjalainen, A. (toim.) 2018. Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 20.3.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-160-9

Opiskelijapalautteen hyödyntäminen toiminnan kehittämiseksi on erittäin tärkeää. Koulutuksen suunnittelijoiden ja toteuttajien tuleekin pohtia, missä vaiheessa otetaan vastaan palautetta opiskelijoilta. Master-koulutuksessa työpajoihin osallistui opetuksen kehittäjäopiskelijoita kaikista silloisista tutkinto-ohjelmista. Opetuksen kehittäjäopiskelijat arvioivat uudelleenmuodostettuja osaamistavoitteita ja arviointikriteerejä ja esittivät niihin muokkausehdotuksia. Kehittäjäopiskelijat antoivat positiivista palautetta siitä, että tavoitteet ja arviointikriteerit ovat aiempaa selkeämmät ja ymmärrettävät. Niiden perusteella on helpompi arvioida osaamistaan ja ylipäätään ymmärtää, mitä osaamista koulutuksessa tavoitellaan. 

Palautteen keräämisen merkitys on siis tiedostettu ja uusia toimintatapoja on suunniteltu. Osaamisperustaisuuden kehittämiseen on haluttu myös liittää systemaattinen tutkimustiedon kerääminen opiskelijoiden osaamisen kehittymisestä ja osaamisperustaisesta toimintatavasta. Osaamisperustaisessa koulutuksessa henkilökohtaista osaamisen polkua ryhdytään rakentamaan heti opintojen alussa. Hops-prosessia jatketaan opintojen loppuun saakka. Prosessissa arvioidaan jatkuvasti omaa osaamista, suunnitellaan osaamisen kehittämistä ja osaamisen osoittamista sekä aikataulutetaan prosessia. Samalla koko osaamisen kehittämisen ja osoittamisen prosessi dokumentoituu. 

Master-koulutus rakentuu osaamisperustaisuudelle

Voidaan todeta, että tällä hetkellä Oulun ammattikorkeakoulun Master-koulutus rakentuu hyvin pitkälle osaamisperusteisuudelle, jossa painottuu muun muassa opiskelijan osaamisen itsearviointi. Opiskelijat tekevät heti opintojen alussa osaamisen itsearvioinnin, jota työstetään eteenpäin koulutuksen aikana mm. Hops-keskusteluissa. Osaamisen tunnistamisen perusteella suunnitellaan osaamistavoitteiden mukainen osaamisen kehittäminen ja osaamisen osoittaminen. Opiskelija tekee myös oman oppimisen ja osaamisen itsearvioinnin jokaisen opintojakson päätteeksi. Lisäksi opiskelija arvioi osaamistaan ja osaamisensa kehittymistä kokonaisuutena koulutuksen päätyttyä. 

. Osaamisperustaisen Master-tutkinnon prosessi

KUVIO 8. Osaamisperustaisen Master-tutkinnon prosessi KUVIO 8. Osaamisperustaisen Master-tutkinnon prosessi. Teoksessa Happo, I & Hanhela P. 2017. Osaamisperustaisuuden kehittäminen. Oamk, Master-tutkinto 2017. Julkaisematon esitys Master-koulutuksen työseminaarissa 5.4.2017. Oulun ammattikorkeakoulu.

Loppusanat 

Master-koulutuksen arvolupaus muodostettiin myös kehittämisprosessin aikana. Sen mukaan Master-koulutus antaa opiskelijalle mahdollisuuden kehittää johtamis-, tutkimus-, kehittämis- ja liiketoimintaosaamistaan sekä edetä urallaan esimiestehtäviin, vaativiin asiantuntijatehtäviin tai oman yrityksen perustamiseen. Master-koulutuksessa syvennytään neljään osaamisteemaan: johtamisosaamisosaamiseen, tutkimus- ja kehittämisosaamiseen, liiketoimintaosaamiseen sekä alan asiantuntijaosaamiseen. Näistä osaamisteemoista opiskelija rakentaa osaamisensa kehittymistä ja urakehitystään palvelevan henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Koulutuksessa olennaisena on opiskelijoiden aiemman osaamisen ja toisaalta kehittymisen tarpeiden mahdollisimman onnistunut tunnistaminen. Opiskelijalta ei alussa vaadita osaamisteemoihin liittyvien osaamistavoitteiden mukaista osaamista, tärkeää sen sijaan on, että hän tunnistaa osaamisensa tai "osaamisvajeensa" hyvin. Master-koulutuksessa tavoitteena on ohjata opiskelijaa osaamistavoitteiden saavuttamisessa. Koivunen, K. 2017. Master-koulutuksen kehittäminen. Osaamisperustaisuuden ja verkkopedagogiikan vahvistamisprojekti, lukuvuosi 2016-2017 ja 2017-2018. Julkaisematon esitys Master-koulutuksen työseminaarissa 5.9.2017. Oulun ammattikorkeakoulu, Oulu.

Osaamisen itsearvioinnin työkalu tukee opiskelijan Hops-prosessia. Työkalu sisältää kolme- neljä yhteistä osaamisteemaa riippuen tutkinto-ohjelmasta sekä niihin liittyvät yhteiset ja tutkintokohtaiset opintojaksot osaamistavoitteineen. Työkalussa jokaisen osaamistavoitteen osalta opiskelija arvioi osaamisen tasoaan kuusiportaisella asteikolla ja kuvaa osaamisensa myös sanallisesti. Lisäksi hän suunnittelee olemassa olevan osaamisensa osoittamisen sekä täydennettävän osaamisen kehittämisen ja osoittamisen. Työkalua käytetään opintojen alussa, opintojaksojen lopussa ja tutkinnon valmistuessa. Opiskelija käyttää työkalua itsenäisesti, Hops-keskusteluissa tuutoropettajan ja pienryhmissä vertaisopiskelijan kanssa. Hops-keskustelut ovat tärkeitä opiskelijan osaamisen kehittämisen ja osoittamisen suunnittelussa. Karjalainen ym. Karjalainen, A., Korento, K., Pousi, J., Virkkula, E. & Kuortti, K. 2018. Rekonstruktiivista pedagogiikkaa. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 20.3.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102638905 toteavat, että oman osaamisen kriittinen reflektio synnyttää transformatiivista uudistavaa oppimista.  Syntyy uusia oivalluksia ja näkökulmia sekä teoreettisia tarkennuksia. Näin opiskelijan osaamisidentiteetti kehittyy.

Master-koulutuksessa opintojaksojen vastuuopettajat hyväksyvät osaamisen kehittämisen suunnitelman ja ohjaavat osaamisen kehittämistä ja osoittamista. Kun opiskelija on valmis osoittamaan osaamisensa, opettaja ottaa vastaan osaamisen osoittamisen ja tunnustaa osaamisen. Osaamista voi osoittaa itsenäisesti, pareitta tai pienryhmänä. Master-koulutuksessa tarjotaan vaihtoehtoisia osaamisen osoittamistapoja (ks. kuvio 7) , joista opiskelijat voivat valita itselleen sopivia vaihtoehtoja. Näiden lisäksi opiskelijat voivat itse ehdottaa omia osaamisen kehittämisen ja osoittamisen tapoja.  Osaamisen jakaminen ja vertaispalaute ovat tärkeässä asemassa. 

Master-tutkinnoissa haasteeksi voidaan kuitenkin vielä nähdä osaamisen kehittäminen ja osoittaminen työelämän aidoissa toimintaympäristöissä. Mulder Mulder, M. 2017. Competence and Alignment of the Education and Work. In M. Mulder (ed.) Competence-Based Vocational and Professional Education. Bridging the Worlds of Work and Education. Cham, Switzerland: Springer, 1–43. ja Virkkula ym. Virkkula, E., Karjalainen, A., Guttorm, T., Happo, I., Kiviniemi, K., Paaso, A. & Tenno, T. 2018. Osaaminen ratkaisee. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 16.3.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102638894 korostavat, että osaamisperusteisuus nousee työn ja työelämän tarpeista. Työelämä täytyy ymmärtää mahdollisimman laajasti: se sisältää työn tekemisen ja kaiken siihen liittyvän manuaalisen tekemisen lisäksi, kuten taiteen, tieteen ja henkisyyden. Työn tekeminen ja työelämän kehittäminen edellyttävät ongelmanratkaisua. Tästä syystä osaamisen osoittaminen ja arviointi tapahtuu luontevimmin aidoissa työelämän ongelmatilanteissa.

Lukuvuonna 2018–2019 osaamisperustaisen oppimisen mahdollisuutta tarjottiin kaikille Master-opiskelijoille. Osaamisperustaista oppimista vahvistettiin siis edelleen. Koulutuksen alussa toteutetussa osaamisen itsearvioinnissa opiskelija sai ilmoittautua yksilölliseen osaamisperustaiseen opiskeluun opiskelijalle sopivassa laajuudessa (esimerkiksi yksi tai useampi opintojakso tai sen osa). Tällöin opiskelijalle on suuri vastuu osaamisen kehittämiseen ja osoittamiseen, mutta hän voi olla edelleen oman opiskelijaryhmänsä jäsen, josta hän saa myös tukea. Opiskelija saa myös tukea osaamisperustaisen oppimisen pienryhmistä ja tietysti tuutoreilta. Opiskelijalla on edelleen mahdollisuus opiskella myös omalle ryhmälle järjestetyn opetuksen mukaan. Toiminta on siis opiskelijalähtöistä, opiskelija on oman oppimisprosessinsa parhain asiantuntija ja kokoaa opintonsa henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan. 

Henkilökohtaistamisen liittäminen osaamisperusteiseen oppimisprosessiin haastaa koulutuksen järjestäjän arvioimaan toimintaansa kriittisesti. Kysymys on isosta muutoksesta, joka koskettaa sekä opettajia että oppijoita. Opettajien on käsiteltävä epävarmuuden kokemusta irrottautumalla totutuista opiskelija-opettaja-rooleista. Perunka ja Happo (2018) korostavat, että osallistavassa osaamisperusteisessa opiskelussa on keskeisesti kyse siitä, kuinka paljon opettajat ovat valmiita jakamaan heille kuuluvaa valtaa opiskelijoiden kanssa ja minkälaisia mahdollisuuksia koulutuksen järjestäjä vastaavasti antaa opettajille. Jotta opiskelijan osallisuus voi toteutua, opettajalla tulee olla tahto osallistaa opiskelijoita ja hänellä pitää olla osallisuutta edistävät toimintatavat. Perunka, S. & Happo, I. 2018. Osallistava pedagogiikka jakaa vallan ja vastuun. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 1. Hakupäivä 16.3.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201801101177

Osaamisen opettaja suunnittelee osaamiskokemusten edistämisen oppimisympäristöjä yhdessä kollegoiden ja opiskelijoiden kanssa. Hän oppii ohessa myös itse – edelleen paremmaksi yhteistyön osaajaksi Koukkari, M., Kepanen, P., Nissilä, S-P., Korkala, H., Laajala, T., Lehtelä, P-L., Paaso, A. & Virkkula, E. 2018. Osaamisen opettajien yhteistyö. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 15.3.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102938963. Oma haasteensa on saada oppijat oivaltamaan, mitä uusi menetelmä tarkoittaa heidän kannaltaan. Opettajajohtoisessa koulutuksen prosessissa opiskelija odottaa opettajalta valmiita suunnitelmia, tehtäviä ja arviointia. Oppimisen henkilökohtaistaminen on sitä vastoin oppijan toimintaa, mikä edellyttää häneltä vastuun ottamista oppimistavoitteiden mukaisista oppimisstrategioista ja -menetelmistä sekä kykyä itsearviointiin ja omien oppimiskokemusten analysointiin. Karjalainen, A. (toim.) 2018. Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 20.3.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-160-9 Master-koulutuksessa olemme edelleenkin vielä tällä kehittämismatkalla – pyrkimyksenä on päästä vielä syvemmin kohti osaamisperustaisuutta. 

Lähteet

    Kuvalähteet

      Kommentit

      blog comments powered by Disqus